Nopeamman yhteyden kuin selaimen!
228 suhteet: Aatehistoria, Abu al-Hasan ibn al-Haitham, Ad hoc, Adolf Grünbaum, Aika, Aine, Aksiooma, Aksiooma (filosofia), Al-Kindi, Albert Einstein, Alexandre Koyré, Alfred J. Ayer, Alfred North Whitehead, Alimääräytyneisyys, Analyyttinen filosofia, Anomalia, Antirealismi, Aristoteles, Arvo, Atomi, Atomismi, Auguste Comte, Avaruus, Avicenna, Baruch Spinoza, Bas C. van Fraassen, Bertrand Russell, Biokemia, Biologia, Biologian filosofia, Carl Friedrich von Weizsäcker, Carl Gustav Hempel, Celsiusaste, Charles Darwin, Charles S. Peirce, Daniel Dennett, David Hume, David Miller (filosofi), David Stove, Deduktiivinen päättely, Demarkaatio-ongelma, Deskriptivismi, Determinismi, DNA, Duhem–Quine-teesi, Edmund Husserl, Edward O. Wilson, Elämä, Elämismaailma, Elektroni, ..., Elliott Sober, Emergenssi, Empedokles, Empirismi, Energia, Erityistieteet, Ernest Nagel, Ernst Mach, Etiikka, Evoluutio, Fallibilismi, Falsifiointi, Fenomenologia, Filosofia, Francis Bacon, Frank Ramsey, Fundamentalismi (tietoteoria), Funktionalismi (filosofia), Fysiikan filosofia, Fysiikan lait, Fysiikka, Galileo Galilei, Gaston Bachelard, Geenitekniikka, Georg Wilhelm Friedrich Hegel, George Berkeley, Georges Canguilhem, Hans Reichenbach, Hans-Georg Gadamer, Havainto, Hempelin–Oppenheimin malli, Henri Poincaré, Herbert Feigl, Hermeneutiikka, Hilary Putnam, Holismi, Hulluus, Hypoteesi, Ian Hacking, Ihmistieteet ja filosofia, Ilkka Niiniluoto, Immanuel Kant, Imre Lakatos, Individualismi, Induktiivinen päättely, Induktion ongelma, Instrumentalismi, Intentionalismi, Isaac Newton, Jürgen Habermas, Johdatus tieteelliseen ajatteluun, John Dewey, John Locke, John Stuart Mill, Kappale (fysiikka), Karl Popper, Kausaliteetti, Käsite, Kemia, Kemiallinen synteesi, Kemian filosofia, Koherentismi, Kokemus, Konfirmaatioholismi, Konsilienssi, Kosmologia, Kriittinen realismi, Kriteerin ongelma, Kvanttimekaniikka, Larry Laudan, Lämpötila, Logiikka, Looginen empirismi, Luku, Maa, Mannermainen filosofia, Marjorie Grene, Martin Heidegger, Mary Hesse, Matematiikan filosofia, Matematiikka, Metafysiikka, Michael Polanyi, Michel Foucault, Mieli, Mitsuo Taketani, Mittaaminen, Molekyyli, Moraali, Moritz Schlick, Naiivi realismi, Neurotiede, Newtonin lait, Niels Bohr, Objektiivisuus, Occamin partaveitsi, Olemassaolo, Olio (filosofia), Ontologia, Otto Neurath, Paradigma, Patrick Suppes, Paul Feyerabend, Paul Oppenheim, Pölytys, Perususkomus, Peter Lipton, Petri Ylikoski, Philip Kitcher, Pierre Duhem, Platon, Platonilainen tietoteoria, Positivismi, Pragmatismi, Premissi, Psykologia, Psykologian filosofia, Puhtaan järjen kritiikki, R. B. Braithwaite, Raimo Tuomela, Rationalismi (tietoteoria), Realismi (tieteenfilosofia), Reduktionismi, Relativismi, René Descartes, Richard Boyd, Robert Grosseteste, Roger Bacon, Roger Penrose, Ronald Giere, Rudolf Carnap, Sanat ja asiat, Selittäminen, Sosiaalinen konstruktionismi, Syllogismi, Synteettinen evoluutioteoria, Talous, Taloustiede, Taloustieteen filosofia, Tekoäly, Teleologia, Teologia, Thomas Hobbes, Thomas Kuhn, Tiede, Tiede tutkimuskohteena, Tiede, filosofia ja maailmankatsomus, Tiede, toiminta ja todellisuus, Tiedeyhteisö, Tiedonsosiologia, Tieteellinen laki, Tieteellinen teoria, Tieteellinen tieto, Tieteen etiikka, Tieteenfilosofian historia, Tieteentutkimus, Tieto, Tietojenkäsittelytiede, Tietojenkäsittelytieteen filosofia, Tietoteoria, Tilastollinen fysiikka, Todellisuus, Totuuden rakastaminen, Uskali Mäki, Venuksen ylikulku, Voima (fysiikka), Werner Heisenberg, Wesley C. Salmon, Wienin piiri, Wilhelm Dilthey, Willard Van Orman Quine, William James, William Whewell, Wolfgang Stegmüller, Yhdiste, Yhteiskunta, Yhteiskuntatiede, Yhteiskuntatieteiden filosofia. Laajenna indeksi (178 lisää) »
Aatehistoria
Aatehistoria on ihmiskunnan sivistyksen historiaa: oppia ja tutkimusta siitä, miten eri aatteet ovat syntyneet suhteessa omaan aikaansa ja ympäristöönsä.
Uusi!!: Tieteenfilosofia ja Aatehistoria · Katso lisää »
Abu al-Hasan ibn al-Haitham
"Opticae thesauruksen" (1572) nimiölehden kuparikaiverrus esittää Arkhimedesta sytyttämässä parabolisilla peileillä roomalaisia sotalaivoja tuleen Syrakusan satamassa Abū ‘Alī al-Haṣan ibn al-Haṣan ibn al-Haitham (lat. Alhacen tai Alhazen), (965 Basra, Irak – 1040 Kairo, Egypti) oli irakilainen matemaatikko, astronomi ja fyysikko, jolla oli merkittävä panos etenkin optiikan perusteiden tutkimuksessa.
Uusi!!: Tieteenfilosofia ja Abu al-Hasan ibn al-Haitham · Katso lisää »
Ad hoc
Ad hoc on latinaa ja tarkoittaa ”tätä (tarkoitusta, tehtävää) varten”.
Uusi!!: Tieteenfilosofia ja Ad hoc · Katso lisää »
Adolf Grünbaum
Adolf Grünbaum (15. toukokuuta 1923 Köln, Saksa – 15. marraskuuta 2018) oli saksalaissyntyinen, Yhdysvalloissa toiminut tieteenfilosofi.
Uusi!!: Tieteenfilosofia ja Adolf Grünbaum · Katso lisää »
Aika
Hiekka valuu tiimalasin kupista toiseen aina samassa ajassa maapallon pinnalla. Ajan suureen numeerinen arvo määritetään erilaisilla kelloilla. Oheessa on käsiajanottoon soveltuva kello. Aika on olemassaolon ja tapahtumien jatkuvaa ilmeisen peruuttamatonta etenemistä menneisyydestä tulevaisuuteen nykyhetken kautta.
Uusi!!: Tieteenfilosofia ja Aika · Katso lisää »
Aine
Taiteilijan näkemys aineen perusosan, atomin, rakenteesta. Aine, eli materia määritellään usein substanssiksi, josta havaittavat fysikaaliset objektit ja maailmankaikkeus koostuvat.
Uusi!!: Tieteenfilosofia ja Aine · Katso lisää »
Aksiooma
Aksiooma on matematiikassa peruskäsitteiden epäsuora määritelmä, jota käytetään päättelyssä muiden tulosten todistamiseen.
Uusi!!: Tieteenfilosofia ja Aksiooma · Katso lisää »
Aksiooma (filosofia)
Aksiooma on filosofiassa perusoletus, jonka paikkansapitävyys on ilmeinen.
Uusi!!: Tieteenfilosofia ja Aksiooma (filosofia) · Katso lisää »
Al-Kindi
Yaʻqūb ibn Isḥāq al-Kindī (Alkindus) (n. 801–873 Kufa, Mesopotamia) oli ensimmäinen merkittävä islamilaisen maailman filosofi.
Uusi!!: Tieteenfilosofia ja Al-Kindi · Katso lisää »
Albert Einstein
Albert Einstein (saks.) oli saksanjuutalainen teoreettinen fyysikko, joka loi suhteellisuusteorian.
Uusi!!: Tieteenfilosofia ja Albert Einstein · Katso lisää »
Alexandre Koyré
Alexandre Koyré (29. elokuuta 1892, Taganrog – 28. huhtikuuta 1964, Pariisi) oli ranskalainen venäläissyntyinen filosofi, joka kirjoitti tieteen historiasta ja tieteen filosofiasta.
Uusi!!: Tieteenfilosofia ja Alexandre Koyré · Katso lisää »
Alfred J. Ayer
Alfred Jules Ayer oli brittiläinen filosofi, joka tunnetaan loogisen positivismin kannattajana erityisesti teoksissaan Language, Truth and Logic (1936) ja The Problem of Knowledge (1956).
Uusi!!: Tieteenfilosofia ja Alfred J. Ayer · Katso lisää »
Alfred North Whitehead
Alfred North Whitehead (15. helmikuuta 1861 Ramsgate, Kent, Englanti – 30. joulukuuta 1947 Cambridge, Yhdysvallat) oli englantilainen matemaatikko, josta tuli myöhemmin yhdysvaltalainen filosofi.
Uusi!!: Tieteenfilosofia ja Alfred North Whitehead · Katso lisää »
Alimääräytyneisyys
Alimääräytyneisyys (teorioiden empiirinen alimääräytyneisyys) on tieteenfilosofinen käsite, jolla viitataan teorioiden ja niitä tukemaan tarkoitetun empiirisen todistusaineiston väliseen suhteeseen.
Uusi!!: Tieteenfilosofia ja Alimääräytyneisyys · Katso lisää »
Analyyttinen filosofia
Analyyttinen filosofia on nykyfilosofian valtavirtaus Yhdysvalloissa, Britanniassa, Australiassa sekä Pohjoismaissa.
Uusi!!: Tieteenfilosofia ja Analyyttinen filosofia · Katso lisää »
Anomalia
Anomalia voi tarkoittaa seuraavia asioita.
Uusi!!: Tieteenfilosofia ja Anomalia · Katso lisää »
Antirealismi
Antirealismi on filosofian käsite, joka viittaa ontologiassa ja tietoteoriassa todellisuuden tai sitä koskevan tiedon kiistämiseen ja etiikassa käsitykseen, jonka mukaan ei ole olemassa moraalisia tosiasioita.
Uusi!!: Tieteenfilosofia ja Antirealismi · Katso lisää »
Aristoteles
Aristoteles (384 eaa. Stageira – 322 eaa.) oli antiikin kreikkalainen filosofi ja tiedemies.
Uusi!!: Tieteenfilosofia ja Aristoteles · Katso lisää »
Arvo
Arvoilla tarkoitetaan toivottua asiaa, suotavaa käyttäytymistä tai päämäärää.
Uusi!!: Tieteenfilosofia ja Arvo · Katso lisää »
Atomi
Atomi (jakamaton) on alkuaineen kemiallisesti pienin osa.
Uusi!!: Tieteenfilosofia ja Atomi · Katso lisää »
Atomismi
Atomismi on filosofinen oppi, jonka mukaan kaikki aine koostuu jakamattomista osista.
Uusi!!: Tieteenfilosofia ja Atomismi · Katso lisää »
Auguste Comte
Auguste Comte (17. tammikuuta, kirjattu syntymäaika 19. tammikuuta 1798 Montpellier – 5. syyskuuta 1857 Pariisi) oli ranskalainen filosofi, positivismin perustaja ja sosiologi.
Uusi!!: Tieteenfilosofia ja Auguste Comte · Katso lisää »
Avaruus
Kansainväliseltä avaruusasemalta Yhdysvaltojen yllä vuonna 2015. Avaruuden voidaan sanoa alkavan Kármánin rajasta (100 km), jonka on katsottu erottavan maan ilmakehä ja avaruuden vyöhykkeet toisistaan. Avaruus on tähtitieteessä pääosin tyhjiön muodostama osa maailmankaikkeutta Maan ilmakehän ulkopuolella.
Uusi!!: Tieteenfilosofia ja Avaruus · Katso lisää »
Avicenna
Avicenna, arabiaksi Ibn Sina (arab. ابن سین) (980 tai 990–1037) oli persialainen lääkäri, filosofi ja tiedemies, jota pidetään yhtenä Islamin kultakauden merkittävimmistä oppineista.
Uusi!!: Tieteenfilosofia ja Avicenna · Katso lisää »
Baruch Spinoza
Baruch (de) Spinoza (24. marraskuuta 1632 Amsterdam – 21. helmikuuta 1677 Haag), oli hollanninjuutalainen filosofi.
Uusi!!: Tieteenfilosofia ja Baruch Spinoza · Katso lisää »
Bas C. van Fraassen
Baastian Cornelis van Fraassen (/væn ˈfrɑːsən/; s. 5. huhtikuuta 1941 Alankomaat) on yhdysvaltalainen tieteenfilosofiaan erikoistunut filosofi ja loogikko, joka toimii San Franciscon yliopiston filosofian laitoksella.
Uusi!!: Tieteenfilosofia ja Bas C. van Fraassen · Katso lisää »
Bertrand Russell
Bertrand Arthur William Russell, Russellin 3.
Uusi!!: Tieteenfilosofia ja Bertrand Russell · Katso lisää »
Biokemia
Biokemia on eliöiden kemiallista rakennetta ja niissä tapahtuvia kemiallisia muutoksia tutkiva luonnontieteen haara.
Uusi!!: Tieteenfilosofia ja Biokemia · Katso lisää »
Biologia
naarasleijona. kasveja tutkii kasvitiede ja kasvipatologia. Kuvassa kasvisolu. Biologia on elollisen luonnon ilmiöitä ja lainalaisuuksia tutkiva luonnontiede.
Uusi!!: Tieteenfilosofia ja Biologia · Katso lisää »
Biologian filosofia
Biologian filosofia (joskus myös biofilosofia) on tieteenfilosofian osa-alue, joka käsittelee tietoteoreettisia, metafyysisiä ja eettisiä kysymyksiä biologisissa ja biomedikaalisissa tieteissä.
Uusi!!: Tieteenfilosofia ja Biologian filosofia · Katso lisää »
Carl Friedrich von Weizsäcker
Carl Friedrich von Weizsäcker Carl Friedrich Freiherr von Weizsäcker (28. kesäkuuta 1912 – 28. huhtikuuta 2007) oli saksalainen fyysikko ja filosofi.
Uusi!!: Tieteenfilosofia ja Carl Friedrich von Weizsäcker · Katso lisää »
Carl Gustav Hempel
Carl Gustav Hempel oli saksalainen tieteenfilosofi ja merkittävä 1900-luvun loogisen empirismin edustaja, joka kuului Berliinin piiriin.
Uusi!!: Tieteenfilosofia ja Carl Gustav Hempel · Katso lisää »
Celsiusaste
Lämpömittari celsius- ja fahrenheitasteikoilla. Celsiusaste (yksikön tunnus °C, yksikön nimen kirjoitusasu ”celsiusaste”, yleiskielessä ”aste”) on SI-järjestelmän mukainen lämpötilan johdannaisyksikkö.
Uusi!!: Tieteenfilosofia ja Celsiusaste · Katso lisää »
Charles Darwin
Charles Robert Darwin (12. helmikuuta 1809 – 19. huhtikuuta 1882) oli englantilainen luonnontieteilijä, joka esitti kokoamaansa tieteelliseen todistusaineistoon nojaten kaikkien eliölajien kehittyneen ajan saatossa yhteisestä kantamuodosta luonnonvalinnaksi nimetyn prosessin kautta.
Uusi!!: Tieteenfilosofia ja Charles Darwin · Katso lisää »
Charles S. Peirce
Charles Sanders Peirce (10. syyskuuta 1839 Cambridge, Massachusetts, Yhdysvallat – 19. huhtikuuta 1914 Milford, Pennsylvania, Yhdysvallat) oli yhdysvaltalainen filosofi, loogikko, luonnontieteilijä ja yleisnero.
Uusi!!: Tieteenfilosofia ja Charles S. Peirce · Katso lisää »
Daniel Dennett
Daniel Dennett vuonna 2006 Daniel Clement Dennett (s. 28. maaliskuuta 1942) on yhdysvaltalainen filosofi, jota kiinnostavat ennen kaikkea mielenfilosofia ja tieteenfilosofia.
Uusi!!: Tieteenfilosofia ja Daniel Dennett · Katso lisää »
David Hume
David Hume (7. toukokuuta (J: 26. huhtikuuta) 1711 Edinburgh, Skotlanti – 25. elokuuta 1776 Edinburgh, Skotlanti) oli skotlantilainen filosofi, taloustieteilijä ja historioitsija, joka tunnetaan parhaiten tietoteoreettisen empirismin kehittäjänä sekä Adam Smithin ja Thomas Reidin ohella valistusaatteen tärkeimpinä hahmoina Skotlannissa.
Uusi!!: Tieteenfilosofia ja David Hume · Katso lisää »
David Miller (filosofi)
David W. Miller (s. 19. elokuuta 1942) on brittiläinen filosofi, joka opettaa Warwickin yliopiston filosofian laitoksella.
Uusi!!: Tieteenfilosofia ja David Miller (filosofi) · Katso lisää »
David Stove
David Charles Stove (15. syyskuuta 1927 – 2. kesäkuuta 1994) oli australialainen filosofi, joka oli erikoistunut tieteenfilosofiaan.
Uusi!!: Tieteenfilosofia ja David Stove · Katso lisää »
Deduktiivinen päättely
Deduktiivinen päättely eli validi päättely on päättelytapa, jossa tosista premisseistä seuraa välttämättä tosi johtopäätös.
Uusi!!: Tieteenfilosofia ja Deduktiivinen päättely · Katso lisää »
Demarkaatio-ongelma
Demarkaatio-ongelma eli rajanveto-ongelma tarkoittaa tieteenfilosofiassa kysymystä siitä, miten ja minne tieteen rajat on asetettava.
Uusi!!: Tieteenfilosofia ja Demarkaatio-ongelma · Katso lisää »
Deskriptivismi
(Metodologinen) deskriptivismi on tieteenfilosofinen näkemys, jonka mukaan tieteellisen teorian tehtävänä on ensisijaisesti havaittujen ilmiöiden mahdollisimman yksinkertainen kuvaaminen, ei niiden selittäminen.
Uusi!!: Tieteenfilosofia ja Deskriptivismi · Katso lisää »
Determinismi
Determinismi eli lainalaisuusoppi on filosofian näkökanta, jonka mukaan kaikilla asioilla on syynsä.
Uusi!!: Tieteenfilosofia ja Determinismi · Katso lisää »
DNA
Osa DNA-kaksoiskierteestä, joka koostuu kahdesta toisiinsa kiinnittyneestä juosteesta (kuvassa vain lyhyt katkelma kokonaisesta kaksoiskierteestä). Deoksiribonukleiinihappo eli DNA on nukleiinihappo, joka sisältää kaikkien eliöiden solujen ja joidenkin virusten geneettisen materiaalin.
Uusi!!: Tieteenfilosofia ja DNA · Katso lisää »
Duhem–Quine-teesi
Duhem–Quine-teesi (myös Duhem–Quine-ongelma) on tieteenfilosofinen teesi, jonka mukaan tieteellistä hypoteesia on mahdotonta testata eristyksissä, koska hypoteesin empiirinen testaaminen vaatii yhden tai useampia taustaoletuksia (apuoletuksia tai apuhypoteeseja).
Uusi!!: Tieteenfilosofia ja Duhem–Quine-teesi · Katso lisää »
Edmund Husserl
Edmund Gustav Albrecht Husserl (8. huhtikuuta 1859 Proßnitz – 26. huhtikuuta 1938 Freiburg im Breisgau) oli saksalainen filosofi ja fenomenologian perustaja.
Uusi!!: Tieteenfilosofia ja Edmund Husserl · Katso lisää »
Edward O. Wilson
Edward Osborne Wilson 2003. Edward Osborne Wilson (10. kesäkuuta 1929 Birmingham, Alabama – 26. joulukuuta 2021 Burlington, Massachusetts) oli yhdysvaltalainen etologian ja biologian tutkija ja sosiobiologian perustaja.
Uusi!!: Tieteenfilosofia ja Edward O. Wilson · Katso lisää »
Elämä
Elämä on syntymän ja kuoleman rajaama eliön biologinen tila, johon liittyy sellaisia piirteitä kuin itsenäisyys, aineenvaihdunta, moduulirakenne, kasvu, mukautuvuus ja lisääntyminen.
Uusi!!: Tieteenfilosofia ja Elämä · Katso lisää »
Elämismaailma
Elämismaailma on filosofinen ja yhteiskuntatieteellinen, erityisesti sosiologinen, käsite.
Uusi!!: Tieteenfilosofia ja Elämismaailma · Katso lisää »
Elektroni
Elektroni on alkeishiukkanen, jolla on yhden alkeisvarauksen eli 1,602176634 · 10−19 coulombin suuruinen negatiivinen sähkövaraus.
Uusi!!: Tieteenfilosofia ja Elektroni · Katso lisää »
Elliott Sober
Elliott Sober yhdysvaltalainen filosofi, joka toimii Hans Reichenbach -oppituolin professorina ja William F. Vilas -oppituolin tutkijaprofessorina Wisconsin-Madisonin yliopiston filosofian laitoksella.
Uusi!!: Tieteenfilosofia ja Elliott Sober · Katso lisää »
Emergenssi
Emergenssi on alun perin filosofinen ja nykyään yhä voimakkaammin olemassaolon systeemeihin liittyvä käsite, joka tarkoittaa tietystä kokonaisuudesta nousevaa ja syntyvää uutta ilmiötä, ominaisuutta tai toiminnan tasoa.
Uusi!!: Tieteenfilosofia ja Emergenssi · Katso lisää »
Empedokles
Empedokles Empedokles (n. 492–432 eaa.) oli antiikin kreikkalainen esisokraattinen filosofi.
Uusi!!: Tieteenfilosofia ja Empedokles · Katso lisää »
Empirismi
Empirismi eli kokemusajattelu on tietoteoreettinen käsitys, jonka mukaan tieto perustuu kokemukseen. Empirismin mukaan tieto perustuu aistihavaintoihin ja empiiriseen eli kokemusperäiseen tutkimukseen.
Uusi!!: Tieteenfilosofia ja Empirismi · Katso lisää »
Energia
Pomppivalla pallolla energia muuttuu vuoroin potentiaali- vuoroin liike-energiaksi. Mekaaninen energia, eli potentiaali- ja liike-energian summa, pienenee kitkan ja äänen tuottamisen vuoksi. Lopulta liike lakkaa. Energia (Otavan iso Fokus, 2. osa (Em-Io), art. Energia), Otava 1973, ISBN 951-1-00272-4 Fysiikan, erityisesti termodynamiikan, kehitys on kuitenkin johtanut energian käsitteen laajenemiseen, eikä tämä määritelmä mutkattomasti sovellu kaikkiin energian muotoihin.
Uusi!!: Tieteenfilosofia ja Energia · Katso lisää »
Erityistieteet
Erityistieteillä tarkoitetaan kaikkia niitä tieteen aloja (esimerkiksi fysiikka, psykologia, jotka tutkivat kukin omaa osa-aluettaan kokemusperäisin tutkimusmenetelmin. Jokaisella erityistieteellä on omat menetelmänsä ja käytäntönsä. Käsitettä käytetään erityisesti filosofisessa yhteydessä. Tällöin taustalla on usein käsitys, että erityistieteet ovat filosofian piiristä aikojen saatossa erkaantuneita aloja, ja filosofia keskittyy nykyään erityistieteiden ongelmien sijaan todellisuuden yleisten piirteiden ja erityistieteiden tarvitseman yhteisen yleistieteellisen pohjan tutkimiseen. Monilla erityistieteillä on oma taustafilosofiansa filosofian piirissä (esimerkiksi fysiikalla fysiikan filosofia, psykologialla mielenfilosofia).
Uusi!!: Tieteenfilosofia ja Erityistieteet · Katso lisää »
Ernest Nagel
Ernest Nagel (16. marraskuuta 1901, Praha — 22. syyskuuta 1985, New York City) oli yhdysvaltalainen, böömiläissyntyinen filosofi, joka oli yksi aikansa merkittävimpiä tieteenfilosofeja.
Uusi!!: Tieteenfilosofia ja Ernest Nagel · Katso lisää »
Ernst Mach
Ernst Mach Ernst Mach (18. helmikuuta 1838 – 19. helmikuuta 1916) oli itävaltalais-tšekkiläinen fyysikko ja filosofi.
Uusi!!: Tieteenfilosofia ja Ernst Mach · Katso lisää »
Etiikka
Etiikka (sanasta, ēthos, vakiintuneet tavat) on tutkimusala, joka tutkii moraalia ja siihen liittyviä kysymyksiä kuten eettisen toiminnan periaatteita, oikeaa ja väärää, hyvää elämää, sekä arvojen ja eettisten väittämien luonnetta.
Uusi!!: Tieteenfilosofia ja Etiikka · Katso lisää »
Evoluutio
Evoluutio viittaa sukupolvien myötä tapahtuviin muutoksiin biologisten populaatioiden periytyvissä ominaisuuksissa.
Uusi!!: Tieteenfilosofia ja Evoluutio · Katso lisää »
Fallibilismi
1700-luvulla löydetyt mustajoutsenet kumosivat käsityksen siitä, että kaikki joutsenet olisivat valkoisia. Fallibilismi (latinan sanasta fallibilis ’erehtyvä’) on epistemologinen periaate, jonka mukaan uskomukset voivat aina osoittautua tarkemmassa tutkimuksessa virheelliseksi.
Uusi!!: Tieteenfilosofia ja Fallibilismi · Katso lisää »
Falsifiointi
Falsifiointi eli falsifioiminen (Fallibilismi merkitsee Charles S. Peircen alullepanemaa tieteenfilosofista oppia, jonka mukaan kaikkia väitteitä on pidettävä periaatteessa kumoutuvina. Falsifikationismi (negativismi, kontrapositivismi tai popperilainen tieteenfilosofia) puolestaan on tieteenfilosofian paradigma, jonka tavoitteena on erottaa tiede epätieteestä ja muusta ei-tieteestä. Sen mukaan tieteellisiä ovat vain sellaiset väitteet, jotka ovat falsifioitavissa eli periaatteessa mahdollista osoittaa vääriksi jollain havainnoilla. Toisinaan näitä termejä myös käytetään synonyymeina, mutta Peircen ja Karl Popperin näkemysten välillä on sisällöllisiä eroja.
Uusi!!: Tieteenfilosofia ja Falsifiointi · Katso lisää »
Fenomenologia
Fenomenologia (ilmenevä, ilmiö;, puhe, oppi) eli oppi ilmiöistä tutkii todellisuuden ilmenemistä ihmiselle hänen kokemusmaailmassaan.
Uusi!!: Tieteenfilosofia ja Fenomenologia · Katso lisää »
Filosofia
Filosofia on noin 600–400 eaa.
Uusi!!: Tieteenfilosofia ja Filosofia · Katso lisää »
Francis Bacon
Francis Bacon (22. tammikuuta 1561 Lontoo – 9. huhtikuuta 1626 Highgate) oli englantilainen yleisnero: kirjailija, lakimies, filosofi ja valtiomies.
Uusi!!: Tieteenfilosofia ja Francis Bacon · Katso lisää »
Frank Ramsey
Frank Ramsey Frank Plumpton Ramsey (22. helmikuuta 1903 Cambridge – 19. tammikuuta 1930 Lontoo) oli brittiläinen ekonomisti, matemaatikko ja filosofi.
Uusi!!: Tieteenfilosofia ja Frank Ramsey · Katso lisää »
Fundamentalismi (tietoteoria)
Fundamentalismi ((Lammenranta 1993, s. 149–153.
Uusi!!: Tieteenfilosofia ja Fundamentalismi (tietoteoria) · Katso lisää »
Funktionalismi (filosofia)
Funktionalismi viittaa yleisesti filosofiassa funktionaaliseen eli toiminnalliseen selittämiseen.
Uusi!!: Tieteenfilosofia ja Funktionalismi (filosofia) · Katso lisää »
Fysiikan filosofia
Schrödingerin kissa, yksi modernin fysiikan paradokseista. Fysiikan filosofia on filosofian osa-alue, joka tutkii nykyaikaisen fysiikan eli ainetta, energiaa ja näiden välisiä suhteita tutkivan tieteen taustalla olevia filosofisia kysymyksiä.
Uusi!!: Tieteenfilosofia ja Fysiikan filosofia · Katso lisää »
Fysiikan lait
Fysiikan lait tai luonnonlait ovat luonnossa vallitsevasta säännönmukaisuudesta käytetty nimitys.
Uusi!!: Tieteenfilosofia ja Fysiikan lait · Katso lisää »
Fysiikka
Fysiikka (fysis eli luonto) on ainetta, energiaa ja perusluonteisia luonnonlakeja tutkiva tiede.
Uusi!!: Tieteenfilosofia ja Fysiikka · Katso lisää »
Galileo Galilei
Galileo Galilei (15. helmikuuta 1564 Pisa, Firenzen herttuakunta – 8. tammikuuta 1642 Arcetri, Toscanan suurherttuakunta) oli italialainen tähtitieteilijä, filosofi ja fyysikko.
Uusi!!: Tieteenfilosofia ja Galileo Galilei · Katso lisää »
Gaston Bachelard
Gaston Bachelard Gaston Bachelard (27. kesäkuuta 1884 Bar-sur-Aube, Ranska – 16. lokakuuta 1962 Pariisi, Ranska) oli ranskalainen kirjailija ja filosofi ja Académie des sciences morales et politiquesin jäsen.
Uusi!!: Tieteenfilosofia ja Gaston Bachelard · Katso lisää »
Geenitekniikka
Geenitekniikka on biotekniikan haara ja yleiskäsite eliön perintötekijöiden eli geenien muuntelulle sekä siinä käytetyille menetelmille.
Uusi!!: Tieteenfilosofia ja Geenitekniikka · Katso lisää »
Georg Wilhelm Friedrich Hegel
Georg Wilhelm Friedrich Hegel (27. elokuuta 1770 Stuttgart, Württembergin herttuakunta – 14. marraskuuta 1831 Berliini, Preussin kuningaskunta) oli saksalainen filosofi, jonka vaikutus on luultavasti ollut vahvimmillaan metafysiikassa, historianfilosofiassa sekä poliittisessa filosofiassa.
Uusi!!: Tieteenfilosofia ja Georg Wilhelm Friedrich Hegel · Katso lisää »
George Berkeley
George Berkeley George Berkeley (/ˈbɑːrkli/; 12. maaliskuuta 1685 Kilkennyn kreivikunta, Irlanti – 14. tammikuuta 1753 Oxford, Englanti) oli irlantilainen filosofi ja piispa.
Uusi!!: Tieteenfilosofia ja George Berkeley · Katso lisää »
Georges Canguilhem
Georges Canguilhem Georges Canguilhem (4. kesäkuuta 1904, Castelnaudary – 11. syyskuuta 1995, Marly-le-Roi) oli ranskalainen filosofi, lääkäri ja Collège de Francen jäsen, joka oli erikoistunut tieteenfilosofiaan ja normatiivisuuden tutkimiseen.
Uusi!!: Tieteenfilosofia ja Georges Canguilhem · Katso lisää »
Hans Reichenbach
Hans Reichenbach Hans Reichenbach (26. syyskuuta 1891, Hampuri, – 9. huhtikuuta 1953, Los Angeles) oli merkittävä tieteenfilosofi ja loogisen empirismin kannattaja.
Uusi!!: Tieteenfilosofia ja Hans Reichenbach · Katso lisää »
Hans-Georg Gadamer
Muistolaatta Breslaussa. Hans-Georg Gadamer (11. helmikuuta 1900 Marburg – 13. maaliskuuta 2002 Heidelberg) oli saksalainen filosofi, joka edusti hermeneuttista suuntausta.
Uusi!!: Tieteenfilosofia ja Hans-Georg Gadamer · Katso lisää »
Havainto
Kuun vaiheiden havainnointia kiikareilla. Havainto on havaitsemalla tehty huomio tai mielle todellisiksi tajutuista asioista, erityismerkityksessä tutkimistarkoituksessa tehty huomio.
Uusi!!: Tieteenfilosofia ja Havainto · Katso lisää »
Hempelin–Oppenheimin malli
Hempelin–Oppenheimin malli, peittävän lain malli eli deduktiivis-nomologinen malli eli selittämisen subsumptioteoria on tieteellisen selittämisen tapa, joka vastaa kysymykseen: "Miksi jokin ilmiö E tapahtui?" Mallissa selitettävä ilmiö X seuraa loogisesti yhtäältä yleisistä laeista ja tilannetta riittävästi kuvaavista alkuehdoista.
Uusi!!: Tieteenfilosofia ja Hempelin–Oppenheimin malli · Katso lisää »
Henri Poincaré
Jules Henri Poincaré (29. huhtikuuta 1854 Nancy – 17. heinäkuuta 1912 Pariisi) oli ranskalainen matemaatikko, teoreettinen fyysikko ja tieteenfilosofi.
Uusi!!: Tieteenfilosofia ja Henri Poincaré · Katso lisää »
Herbert Feigl
Herbert Feigl (14. joulukuuta 1902 Liberec, Tšekki – 1. kesäkuuta 1988 Minneapolis, Yhdysvallat) oli itävaltalainen filosofi ja Wienin piirin jäsen.
Uusi!!: Tieteenfilosofia ja Herbert Feigl · Katso lisää »
Hermeneutiikka
Hermeneutiikka (kreik. hermēneuein 'tulkita', hermēneutike tekhnē ’tulkinnan taito’) on teoria tulkinnasta.
Uusi!!: Tieteenfilosofia ja Hermeneutiikka · Katso lisää »
Hilary Putnam
Hilary Putnam. Hilary Whitehall Putnam (31. heinäkuuta 1926 Chicago, Illinois – 13. maaliskuuta 2016) oli yhdysvaltalainen filosofi, joka edusti analyyttisen filosofian suuntausta.
Uusi!!: Tieteenfilosofia ja Hilary Putnam · Katso lisää »
Holismi
Holismi (holos; ’kokonainen’) on filosofinen ja ontologinen käsite.
Uusi!!: Tieteenfilosofia ja Holismi · Katso lisää »
Hulluus
William Hogarthin piirros ''The Interior of Bedlam''. Hullu on vanha nimitys ihmisille, joiden käytös poikkeaa huomattavasti yhteisön normeista, usein mielenterveyden järkkymisen vuoksi.
Uusi!!: Tieteenfilosofia ja Hulluus · Katso lisää »
Hypoteesi
Hypoteesi (’olettamus; neuvo; puheenaihe’) on ehdotettu selitys ilmiölle.
Uusi!!: Tieteenfilosofia ja Hypoteesi · Katso lisää »
Ian Hacking
Ian Hacking (18. helmikuuta 1936 Vancouver – 10. toukokuuta 2023) oli kanadalainen filosofi ja Toronton yliopiston filosofian professori.
Uusi!!: Tieteenfilosofia ja Ian Hacking · Katso lisää »
Ihmistieteet ja filosofia
Ihmistieteet ja filosofia on Panu Raatikaisen vuonna 2004 ilmestynyt kirja ihmistieteitten tieteenfilosofiasta.
Uusi!!: Tieteenfilosofia ja Ihmistieteet ja filosofia · Katso lisää »
Ilkka Niiniluoto
Ilkka Maunu Olavi Niiniluoto (s. 12. maaliskuuta 1946 Helsinki) on suomalainen filosofi ja matemaatikko.
Uusi!!: Tieteenfilosofia ja Ilkka Niiniluoto · Katso lisää »
Immanuel Kant
Immanuel Kant (22. huhtikuuta 1724 Königsberg – 12. helmikuuta 1804 Königsberg) oli vaikutusvaltainen preussilainen filosofi.
Uusi!!: Tieteenfilosofia ja Immanuel Kant · Katso lisää »
Imre Lakatos
Imre Lakatos. Imre Lakatos (9. marraskuuta 1922 – 2. helmikuuta 1974) oli unkarilaissyntyinen tieteen- ja matematiikanfilosofi.
Uusi!!: Tieteenfilosofia ja Imre Lakatos · Katso lisää »
Individualismi
Individualismi (joka tunnustaa yksilön itsemääräämisoikeuden ja maksimaalisesti rajoittamattomat oikeudet yhteiskunnassa. Maailma hahmotetaan yksilökeskeisesti, ja yksilön itsekkyyttä puolustetaan. Kollektiivinen säätely torjutaan, sillä itsekkyyden katsotaan johtavan vapailla markkinoilla myös yhteisen edun toteutumiseen. Individualistin mukaan kaikki arvot ovat ihmiskeskeisiä ja kaikki yksilöt moraalisesti samanarvoisia. Individualismissa korostetaan itseluottamusta, yksityisyyttä ja keskinäistä kunnioitusta. Individualismi vastustaa auktoriteettia ja kaikenlaista yksilön kontrolloimista, etenkin valtion harjoittamaa. Individualistin mielestä normaalin aikuisen ihmisen etuja palvelee parhaiten se, että hänelle annetaan täydellinen vapaus ja vastuu omien tavoitteidensa ja keinojensa valinnassa. Valtion pitäisi puuttua yksilöiden elämään mahdollisimman vähän ja keskittyä lähinnä vain lain ja järjestyksen ylläpitoon, ihmisten toistensa asioihin sekaantumisen estämiseen, sekä vapaaehtoisten sopimusten valvomiseen. Omaisuutta tulisi saada hankkia, hallita ja luovuttaa mahdollisimman vapaasti. Individualismi on varhaisen liberalismin ja uuden ajan humanismin perussuuntaus. Aatteen kehittäjiä olivat Adam Smith ja Jeremy Bentham, ja Alexis de Tocqueville yhdisti sen erityisesti Yhdysvaltoihin. Individualismi menetti 1900-luvun alussa asemiaan suurten yhteiskunnallisten organisaatioiden synnyn sekä individualismin vastaisten poliittisen ideologioiden kuten kommunismin ja fasismin nousun myötä. Kun fasismi ja kommunismi olivat romahtaneet 1900-luvun loppuun mennessä, individualismi koki uuden nousun.
Uusi!!: Tieteenfilosofia ja Individualismi · Katso lisää »
Induktiivinen päättely
Induktiivinen päättely eli induktio on päättelymuoto, joka lähtee liikkeelle yksittäisestä havaintojoukosta ja muodostaa niistä yleistyksen tai teorian.
Uusi!!: Tieteenfilosofia ja Induktiivinen päättely · Katso lisää »
Induktion ongelma
Induktion ongelma on induktiiviseen päättelyyn liittyvä ongelma siitä, kuinka jonkin tapahtuman yleisyydestä voitaisiin päätellä jotain sen jatkuvuudesta.
Uusi!!: Tieteenfilosofia ja Induktion ongelma · Katso lisää »
Instrumentalismi
(Metodologinen) instrumentalismi on tieteenfilosofinen näkemys, jonka mukaan käsitteet ja teoriat ovat hyödyllisiä instrumentteja ja niiden arvoa ihmisille ei mitata sillä, ovatko ne tosia vai epätosia (tai kuvastavatko ne totuutta), vaan sillä kuinka tehokkaasti ne selittävät ja ennustavat ilmiöitä.
Uusi!!: Tieteenfilosofia ja Instrumentalismi · Katso lisää »
Intentionalismi
Intentionalismi viittaa tieteenfilosofiassa intentionaaliseen selittämiseen.
Uusi!!: Tieteenfilosofia ja Intentionalismi · Katso lisää »
Isaac Newton
Isaac Newton (juliaanisen kalenterin mukaan 25. joulukuuta 1642 – 20. maaliskuuta 1726, gregoriaanisen kalenterin mukaan 4. tammikuuta 1643 Woolsthorpe-by-Colsterworth – 31. maaliskuuta 1727 Lontoo) oli englantilainen fyysikko, matemaatikko, tähtitieteilijä, alkemisti ja filosofi.
Uusi!!: Tieteenfilosofia ja Isaac Newton · Katso lisää »
Jürgen Habermas
Jürgen Habermas (s. 18. kesäkuuta 1929 Düsseldorf) on Frankfurtin koulukuntaan lukeutuva saksalainen filosofi ja yhteiskuntateoreetikko, joka tunnetaan erityisesti kommunikatiivisen rationalismin ja julkisuuden teorioiden kehittäjänä.
Uusi!!: Tieteenfilosofia ja Jürgen Habermas · Katso lisää »
Johdatus tieteelliseen ajatteluun
Johdatus tieteelliseen ajatteluun on Leila Haaparannan ja Ilkka Niiniluodon oppikirja, joka käsittelee tieteellisen ajattelun ja tieteenfilosofian perusajatuksia.
Uusi!!: Tieteenfilosofia ja Johdatus tieteelliseen ajatteluun · Katso lisää »
John Dewey
John Dewey John Dewey (20. lokakuuta 1859 – 1. kesäkuuta 1952) oli yhdysvaltalainen filosofi ja psykologi, joka mainitaan usein yhtenä maansa 1900-luvun merkittävimmistä kasvatuspsykologeista.
Uusi!!: Tieteenfilosofia ja John Dewey · Katso lisää »
John Locke
John Locke (29. elokuuta 1632 Wrington, Somerset, Englannin kuningaskunta – 28. lokakuuta 1704 Essex, Englannin kuningaskunta) on tunnetuimpia uuden ajan filosofeja.
Uusi!!: Tieteenfilosofia ja John Locke · Katso lisää »
John Stuart Mill
John Stuart Mill (20. toukokuuta 1806 Pentonville – 8. toukokuuta 1873 Avignon) oli englantilainen filosofi ja taloustieteilijä, joka tunnetaan parhaiten utilitaristisen moraaliteorian kehittäjänä, taloustieteilijänä ja loogikkona, sekä yhtenä varhaisista feministeistä.
Uusi!!: Tieteenfilosofia ja John Stuart Mill · Katso lisää »
Kappale (fysiikka)
Kappale tarkoittaa fysiikassa fysikaalisesti mitattavissa olevaa aineellista oliota, jolla on esimerkiksi tilavuus ja massa.
Uusi!!: Tieteenfilosofia ja Kappale (fysiikka) · Katso lisää »
Karl Popper
Karl Raimund Popper (28. heinäkuuta 1902 Wien, Itävalta-Unkari – 17. syyskuuta 1994 Lontoo, Englanti, Yhdistynyt kuningaskunta), oli itävaltalais-brittiläinen tieteenfilosofi, jonka näkemysten katsotaan vaikuttaneen huomattavasti myös 1900-luvun yhteiskuntafilosofiaan.
Uusi!!: Tieteenfilosofia ja Karl Popper · Katso lisää »
Kausaliteetti
Kausaliteetti (lat. causalitas Albert Einsteinin suppeassa suhteellisuusteoriassa kausaliteetin invarianssi on eräs peruslähtökohdista. Sen mukaan kahden tapahtuman syy–vaikuussuhde on sama kaikissa koordinaatistoissa.
Uusi!!: Tieteenfilosofia ja Kausaliteetti · Katso lisää »
Käsite
Käsite on kielellisen ilmaisun sanan, lauseen tai termin kognitiivinen merkityssisältö.
Uusi!!: Tieteenfilosofia ja Käsite · Katso lisää »
Kemia
Kemia on aineen koostumusta, ominaisuuksia ja muuttumista tutkiva tiede.
Uusi!!: Tieteenfilosofia ja Kemia · Katso lisää »
Kemiallinen synteesi
Kemiallisella synteesillä tarkoitetaan kemiallisten yhdisteiden valmistamista yksinkertaisemmista aineista.
Uusi!!: Tieteenfilosofia ja Kemiallinen synteesi · Katso lisää »
Kemian filosofia
Kemian filosofia on tieteenfilosofian ala, joka tutkii kemiaan liittyviä filosofisia kysymyksiä.
Uusi!!: Tieteenfilosofia ja Kemian filosofia · Katso lisää »
Koherentismi
Koherentismi on fundamentalismille vastakkainen tietoteoreettinen uskomusten oikeutusteoria, joka tarjoaa toisenlaisen ratkaisun tiedon oikeutuksen regressioargumenttiin.
Uusi!!: Tieteenfilosofia ja Koherentismi · Katso lisää »
Kokemus
Kokemus tarkoittaa sellaisia tietoja, kykyjä ja taitoja selviytyä ympäristössä ja tehtävissä, joita ei ole hankittu teoreettisen opiskelun kautta, vaan vuorovaikutuksessa fysikaaliseen todellisuuteen.
Uusi!!: Tieteenfilosofia ja Kokemus · Katso lisää »
Konfirmaatioholismi
Konfirmaatioholismi tai tietoteoreettinen holismi on näkemys, jonka mukaan yksittäistä tieteellistä teoriaa ei voida testata eristyksissä, vaan teorian testaaminen riippuu aina muista teorioista ja hypoteeseista.
Uusi!!: Tieteenfilosofia ja Konfirmaatioholismi · Katso lisää »
Konsilienssi
Konsilienssi, ykseys, on käsite jolla tarkoitetaan kahdesta eri lähteestä syntyvien tieteellisten tulosten yhdistymistä ja yhteenlankeamista, erillisinä nähtyjen ilmiöiden yhdistämistä laajempien teoriakokonaisuuksien alle jolloin syntyy informaation ykseys.
Uusi!!: Tieteenfilosofia ja Konsilienssi · Katso lisää »
Kosmologia
Radioteleskooppeja. Kosmologia (- κόσμος, kosmos, 'kaikkeus' ja -λογία, -logia, 'oppi') on maailmankaikkeuden rakennetta ja historiaa tutkiva tiede.
Uusi!!: Tieteenfilosofia ja Kosmologia · Katso lisää »
Kriittinen realismi
Kriittinen realismi on tietoteoreettinen näkemys ja havaitsemisen teoria, jonka mukaan todellisuutta ei pystytä havaitsemaan sellaisenaan, mutta tiede yrittää saavuttaa yhä parempaa tietoa todellisuudesta.
Uusi!!: Tieteenfilosofia ja Kriittinen realismi · Katso lisää »
Kriteerin ongelma
Kriteerin ongelma on tietoteoriassa tiedon lähtökohtaa koskeva ongelma.
Uusi!!: Tieteenfilosofia ja Kriteerin ongelma · Katso lisää »
Kvanttimekaniikka
Kvanttimekaniikka on fysiikan perusteoria, joka kuvaa luontoa atomien ja atomia pienempien hiukkasten mittakaavassa.
Uusi!!: Tieteenfilosofia ja Kvanttimekaniikka · Katso lisää »
Larry Laudan
Larry Laudan (1941 Austin, Texas – 23. elokuuta 2022) oli yhdysvaltalainen filosofi, jonka erikoisaloja ovat tieteenfilosofia ja tietoteoria.
Uusi!!: Tieteenfilosofia ja Larry Laudan · Katso lisää »
Lämpötila
lämpövärähtelyn voimakkuus kasvaa lämpötilan noustessa. Talvipakkanen mitattuna celsiusasteikolla. Lämpötila on suure, joka kuvaa sitä kuinka kylmä tai lämmin kohde on.
Uusi!!: Tieteenfilosofia ja Lämpötila · Katso lisää »
Logiikka
Logiikka (kreikan sanasta λογική, johdettu sanasta λόγος, ”sana”, ”järjestys”, ”järki”) on tieteenala, joka tutkii päättelyn ja ajattelun muotoja, erityisesti deduktiivista päättelyä.
Uusi!!: Tieteenfilosofia ja Logiikka · Katso lisää »
Looginen empirismi
Looginen empirismi on filosofian suuntaus, jonka mukaan todellisuutta koskevan tiedon tulee perustua kokemukseen ja havaintoihin.
Uusi!!: Tieteenfilosofia ja Looginen empirismi · Katso lisää »
Luku
Luvut ovat abstrakteja käsitteitä, joilla ilmoitetaan muun muassa suuruutta, lukumäärää ja järjestystä.
Uusi!!: Tieteenfilosofia ja Luku · Katso lisää »
Maa
Maa eli maapallo tai Tellus (symboli: 🜨) on aurinkokunnan kolmas planeetta Auringosta lukien.
Uusi!!: Tieteenfilosofia ja Maa · Katso lisää »
Mannermainen filosofia
Mannermainen filosofia on yleinen nimitys useille nykyfilosofian perinteille, jotka ovat alun perin saaneet alkunsa mannermaisesta Euroopasta, vastakohtana englanninkieliseen analyyttiseen filosofiaan.
Uusi!!: Tieteenfilosofia ja Mannermainen filosofia · Katso lisää »
Marjorie Grene
Marjorie Grene vuonna 1983. Marjorie Glicksman Grene (13. joulukuuta 1910 – 16. maaliskuuta 2009) oli yhdysvaltalainen filosofi.
Uusi!!: Tieteenfilosofia ja Marjorie Grene · Katso lisää »
Martin Heidegger
Martin Heidegger (26. syyskuuta 1889 Meßkirch – 26. toukokuuta 1976 Freiburg im Breisgau) oli saksalainen filosofi, joka tunnetaan eksistentialistisesta ja fenomenologisesta ajattelustaan, joka koski ”olemiskysymystä”.
Uusi!!: Tieteenfilosofia ja Martin Heidegger · Katso lisää »
Mary Hesse
Mary B. Hesse (15. lokakuuta 1924 – 2. lokakuuta 2016) oli englantilainen filosofi, joka erikoistui tieteenfilosofiaan.
Uusi!!: Tieteenfilosofia ja Mary Hesse · Katso lisää »
Matematiikan filosofia
Matematiikan filosofia on filosofian osa-alue, joka tutkii matematiikan filosofisia perusteita, oletuksia ja seurauksia.
Uusi!!: Tieteenfilosofia ja Matematiikan filosofia · Katso lisää »
Matematiikka
Eukleides, yksityiskohta Rafaelin teoksesta ''Ateenan koulu''. Matematiikka on deduktiiviseen päättelyyn perustuva formaali eli käsitteellinen tiede.
Uusi!!: Tieteenfilosofia ja Matematiikka · Katso lisää »
Metafysiikka
Metafysiikka (meta- + fysika, ”fysiikan jälkeen”) on olevaisen olemusta ja perussyitä tutkiva filosofian haara.
Uusi!!: Tieteenfilosofia ja Metafysiikka · Katso lisää »
Michael Polanyi
Michael Polanyi vuonna 1933. Michael Polanyi (syntyjään Mihály Polányi; 11. maaliskuuta 1891 Budapest, Itävalta-Unkari – 22. helmikuuta 1976 Northampton, Yhdistynyt kuningaskunta) oli unkarilais-brittiläinen tutkija, joka toimi kemian, taloustieteen ja filosofian aloilla.
Uusi!!: Tieteenfilosofia ja Michael Polanyi · Katso lisää »
Michel Foucault
Paul-Michel (Michel) Foucault (15. lokakuuta 1926 Poitiers – 25. kesäkuuta 1984 Pariisi) oli ranskalainen filosofi ja ajatusjärjestelmien historian professori Collège de Francessa.
Uusi!!: Tieteenfilosofia ja Michel Foucault · Katso lisää »
Mieli
Mieli ymmärretään yksilön sisäisenä, henkisenä olemuksena, jossa ajatukset, tunteet ja tietoisuus ilmenevät.
Uusi!!: Tieteenfilosofia ja Mieli · Katso lisää »
Mitsuo Taketani
Mitsuo Taketani (1911-2000) oli japanilainen fyysikko ja marxilainen filosofi.
Uusi!!: Tieteenfilosofia ja Mitsuo Taketani · Katso lisää »
Mittaaminen
Mittaaminen eli mittaus on kohteen määrän eli kvantiteetin määrittämistä.
Uusi!!: Tieteenfilosofia ja Mittaaminen · Katso lisää »
Molekyyli
Vesimolekyylin 3D-malli. Molekyyli on kahden tai useamman atomin muodostama rakenne, jossa atomien välillä on kovalenttinen sidos.
Uusi!!: Tieteenfilosofia ja Molekyyli · Katso lisää »
Moraali
Moraali on käsityksiä ja käyttäytymissääntöjä siitä, mikä on hyvää ja pahaa, oikein tai väärin.
Uusi!!: Tieteenfilosofia ja Moraali · Katso lisää »
Moritz Schlick
Moritz Schlick (14. huhtikuuta 1882 Berliini – 22. kesäkuuta 1936 Wien) oli saksalainen fyysikko ja filosofi, joka tunnetaan yhtenä loogisen empirismin perustajista ja Wienin piirin johtohahmona.
Uusi!!: Tieteenfilosofia ja Moritz Schlick · Katso lisää »
Naiivi realismi
Naiivi realismi eli suora realismi on arkijärjen mukainen havaitsemisen teoria.
Uusi!!: Tieteenfilosofia ja Naiivi realismi · Katso lisää »
Neurotiede
neuroneista vuodelta 1899. Neurotiede tarkoittaa tieteenalaa, jotka tutkii hermoston toimintaa ja rakennetta.
Uusi!!: Tieteenfilosofia ja Neurotiede · Katso lisää »
Newtonin lait
Principia Mathematican'' ensipainoksessa 1687. Newtonin lait käsittelevät kappaleiden liikettä sekä kappaleeseen vaikuttavia voimia, ja ne voidaan nykytermein esittää seuraavassa muodossa.
Uusi!!: Tieteenfilosofia ja Newtonin lait · Katso lisää »
Niels Bohr
Niels Henrik David Bohr (7. lokakuuta 1885 Kööpenhamina – 18. marraskuuta 1962 Kööpenhamina) oli tanskalainen fyysikko.
Uusi!!: Tieteenfilosofia ja Niels Bohr · Katso lisää »
Objektiivisuus
Objektiivisuus tarkoittaa asenteesta riippumatonta, puolueetonta, tasapuolista, yleispätevää näkemystä.
Uusi!!: Tieteenfilosofia ja Objektiivisuus · Katso lisää »
Occamin partaveitsi
Occamin partaveitsi (usein myös Ockhamin partaveitsi, säästäväisyyden periaate) on periaate, jonka mukaan ilmiöitä selittävien tekijöiden määrän tulee olla mahdollisimman vähäinen.
Uusi!!: Tieteenfilosofia ja Occamin partaveitsi · Katso lisää »
Olemassaolo
Olemassaolon määritelmästä ei vallitse yksimielisyyttä.
Uusi!!: Tieteenfilosofia ja Olemassaolo · Katso lisää »
Olio (filosofia)
Olio on filosofinen käsite, joka viittaa johonkin asiaan tai entiteettiin.
Uusi!!: Tieteenfilosofia ja Olio (filosofia) · Katso lisää »
Ontologia
Ontologia (kreikan sanoista ὄν, ὄντος ’oleminen’ ja -λογία ’oppi’) on olevaisen perimmäistä olemusta tutkiva filosofian osa.
Uusi!!: Tieteenfilosofia ja Ontologia · Katso lisää »
Otto Neurath
pienoiskuva Otto Neurath (10. joulukuuta 1882 Wien – 22. joulukuuta 1945 Oxford) oli itävaltalainen tieteenfilosofi, sosiologi ja kansantaloustieteilijä.
Uusi!!: Tieteenfilosofia ja Otto Neurath · Katso lisää »
Paradigma
Paradigma on jonkin tieteenalan kulloinkin yleisesti hyväksytty oppirakennelma, ajattelutapa, suuntaus.
Uusi!!: Tieteenfilosofia ja Paradigma · Katso lisää »
Patrick Suppes
Patrick Colonel Suppes (17. maaliskuuta 1922 Tulsa, Oklahoma – 17. marraskuuta 2014) oli yhdysvaltalainen filosofi, joka työskenteli tieteenfilosofian, mittateorian, kvanttimekaniikan perusteiden, päätösteorian, psykologian ja koulutusteknologian aloilla.
Uusi!!: Tieteenfilosofia ja Patrick Suppes · Katso lisää »
Paul Feyerabend
Paul Feyerabend (13. tammikuuta 1924 – 11. helmikuuta 1994) oli itävaltalaissyntyinen tieteenfilosofi, joka tunnetaan tietoteoreettisesta anarkismista: ajattelutavan mukaan ei voida esittää johdonmukaista säännöstöä, jota tieteen tekemisessä olisi noudatettava – tai että jos sellainen välttämättä halutaan esittää, niin ainoa mahdollisuus on ”Anything goes”.
Uusi!!: Tieteenfilosofia ja Paul Feyerabend · Katso lisää »
Paul Oppenheim
Paul Oppenheim (17. kesäkuuta 1885 Frankfurt am Main – 22. kesäkuuta 1977) oli saksalainen kemisti ja filosofi.
Uusi!!: Tieteenfilosofia ja Paul Oppenheim · Katso lisää »
Pölytys
Tuulipölytteisen koiranheinän siitepöly leviää tuulessa. Pölytys on siemenkasvien siitepölyn kulkeutumista koppisiemenisillä kasveilla kukan emin luotille tai paljassiemenisillä kasveilla emikävyn paljaalle siemenaiheelle.
Uusi!!: Tieteenfilosofia ja Pölytys · Katso lisää »
Perususkomus
Perususkomus tarkoittaa tietoteoreettisessa fundamentalismissa uskomusta, joka on oikeutettu mutta ei saa oikeutustaan muilta uskomuksilta.
Uusi!!: Tieteenfilosofia ja Perususkomus · Katso lisää »
Peter Lipton
Peter Lipton (9. lokakuuta 1954 New York – 25. marraskuuta 2007 Cambridge) oli yhdysvaltalainen filosofi, joka oli erikoistunut tieteenfilosofiaan.
Uusi!!: Tieteenfilosofia ja Peter Lipton · Katso lisää »
Petri Ylikoski
Petri Kullervo Ylikoski (s. 1969) on suomalainen filosofi.
Uusi!!: Tieteenfilosofia ja Petri Ylikoski · Katso lisää »
Philip Kitcher
Philip Stuart Kitcher (s. 1947 Lontoo, Englanti) on brittiläinen filosofi, joka on erikoistunut tieteenfilosofiaan.
Uusi!!: Tieteenfilosofia ja Philip Kitcher · Katso lisää »
Pierre Duhem
Pierre Duhem Pierre Maurice Marie Duhem (10. kesäkuuta 1861 – 14. syyskuuta 1916) oli ranskalainen fyysikko, tieteenfilosofi ja tieteen historioitsija, joka tunnetaan parhaiten kirjoituksista, jotka koskivat kokeellisen tieteen luonnetta ja tieteellistä kehitystä keskiajalla.
Uusi!!: Tieteenfilosofia ja Pierre Duhem · Katso lisää »
Platon
Platon (427–347 eaa.) oli antiikin kreikkalainen filosofi ja Akatemian perustaja, jota pidetään yhtenä antiikin ja koko historian vaikutusvaltaisimmista filosofeista.
Uusi!!: Tieteenfilosofia ja Platon · Katso lisää »
Platonilainen tietoteoria
Platonilaisen tietoteorian mukaan tieto on sisäsyntyistä, jolloin oppiminen on tosiasiassa ainoastaan asioiden uudelleen palauttamista mieleen.
Uusi!!: Tieteenfilosofia ja Platonilainen tietoteoria · Katso lisää »
Positivismi
Positivismi on varsinaisesti 1800-luvulla syntynyt filosofinen suuntaus, jonka mukaan todellista tietoa on vain tieteellinen tieto,Bullock, Alan & Trombley, Stephen (editors): The Fontana Dictionary of Modern Thought, s. 669–737.
Uusi!!: Tieteenfilosofia ja Positivismi · Katso lisää »
Pragmatismi
Pragmatismi (Pihlström 2001, s. 14.
Uusi!!: Tieteenfilosofia ja Pragmatismi · Katso lisää »
Premissi
Premissi eli lähtökohta, edellytys, peruste tai ehto on formaalin päättelyn, kuten päättelyn yleensäkin, oletus.
Uusi!!: Tieteenfilosofia ja Premissi · Katso lisää »
Psykologia
Psykologia on tieteenala, jonka tutkimuksen kohteiksi katsotaan yleisesti kuuluvan ihmisen mieli ja käyttäytyminen.
Uusi!!: Tieteenfilosofia ja Psykologia · Katso lisää »
Psykologian filosofia
Psykologian filosofia on filosofian osa-alue, joka tutkii nykyaikaisen psykologian teoreettisia perusteita.
Uusi!!: Tieteenfilosofia ja Psykologian filosofia · Katso lisää »
Puhtaan järjen kritiikki
''Puhtaan järjen kritiikin'' vuoden 1781 painoksen kansilehti. Puhtaan järjen kritiikki on saksalaisen filosofin Immanuel Kantin tunnetuin ja vaikutusvaltaisin filosofinen teos ja yksi koko länsimaisen filosofian kuuluisimmista teoksista.
Uusi!!: Tieteenfilosofia ja Puhtaan järjen kritiikki · Katso lisää »
R. B. Braithwaite
Richard Bevan Braithwaite (15. tammikuuta 1900 – 21. huhtikuuta 1990) oli englantilainen filosofi, joka työskenteli tieteenfilosofian, etiikan ja uskonnonfilosofian aloilla.
Uusi!!: Tieteenfilosofia ja R. B. Braithwaite · Katso lisää »
Raimo Tuomela
Raimo Heikki Tuomela (9. lokakuuta 1940 Helsinki – 22. marraskuuta 2020 Helsinki) oli suomalainen filosofi, joka toimi Helsingin yliopiston filosofian professorina vuosina 1971–2008.
Uusi!!: Tieteenfilosofia ja Raimo Tuomela · Katso lisää »
Rationalismi (tietoteoria)
Rationalismi (’laskeminen’, ’järki’, ’harkinta’) eli järkeisajattelu tai järkeistieto on tietoteoreettinen näkemys, jonka mukaan tiedon lähteenä on ensi sijassa järki eikä kokemus, dogmi tai usko.
Uusi!!: Tieteenfilosofia ja Rationalismi (tietoteoria) · Katso lisää »
Realismi (tieteenfilosofia)
Tieteellinen realismi on tieteenfilosofinen näkemys, joka korostaa tieteen merkitystä todellisuuden kuvaamisessa.
Uusi!!: Tieteenfilosofia ja Realismi (tieteenfilosofia) · Katso lisää »
Reduktionismi
Lego-palikoista rakennettu leikkitalo Reduktionismi on filosofinen oppi, jonka mukaan tietty kokonaisuus on palautettavissa eli redusoitavissa osiinsa.
Uusi!!: Tieteenfilosofia ja Reduktionismi · Katso lisää »
Relativismi
Relativismi (tarkoittaa käsityksiä, joita yhdistää näkemys siitä, että jokin asia on suhteellinen johonkin toiseen seikkaan nähden tai tällaisesta riippuvainen. Esimerkiksi jotkut relativistit katsovat, että ihmiset voivat ymmärtää ja arvioida käyttäytymistä tai uskomuksia ainoastaan omassa historiallisessa tai kulttuurisessa kontekstissaan. Usein relativismilla tarkoitetaan totuusrelativismia, jonka mukaan ei ole olemassa mitään universaaleja, absoluuttisia totuuksia, vaan totuus on aina suhteessa johonkin viitekehykseen, kuten kieleen tai kulttuuriin. Antiikin aikana tällainen relativismi yhdistettiin usein sofisteihin, muun muassa sofisti Protagoraan on katsottu opettaneen relativismia, jossa asioiden totuudenmukaisuus tai eettisyys riippuu tilanteesta, opettaessaan: ”Kaikkien arjen asioiden tarpeen mitta on ihminen, sellaisina kuin asiat ollessaan ovat, ja kun niitä ei ole, myös silloin”.
Uusi!!: Tieteenfilosofia ja Relativismi · Katso lisää »
René Descartes
René Descartes (äännetään, latinalaistettu muoto Renatus Cartesius; 31. maaliskuuta 1596 La Haye en Touraine – 11. helmikuuta 1650 Tukholma) oli huomattava ranskalainen filosofi, matemaatikko, kirjailija ja tutkija, jota on kutsuttu uuden ajan filosofian perustajaksi.
Uusi!!: Tieteenfilosofia ja René Descartes · Katso lisää »
Richard Boyd
Richard Boyd (s. 19. toukokuuta 1942 Washington (DC), Yhdysvallat – 20. helmikuuta 2021) on yhdysvaltalainen filosofi, joka on erikoistunut tieteenfilosofiaan.
Uusi!!: Tieteenfilosofia ja Richard Boyd · Katso lisää »
Robert Grosseteste
Robert Grosseteste. 1300-luvun kirjankuvitusta. Robert Grosseteste (n. 1175 – 9. lokakuuta 1253) oli englantilainen valtiomies, teologi ja Lincolnin piispa.
Uusi!!: Tieteenfilosofia ja Robert Grosseteste · Katso lisää »
Roger Bacon
Roger Bacon Roger Bacon (n. 1214–1294) oli englantilainen fransiskaanifilosofi, joka painotti huomattavasti empiirisyyttä sekä matematiikan hyödyntämistä luonnontieteissä, koska ”vain matematiikka kertoo yksiselitteisesti totuuden”.
Uusi!!: Tieteenfilosofia ja Roger Bacon · Katso lisää »
Roger Penrose
Roger Penrose (s. 8. elokuuta 1931 Colchester, Essex, Yhdistynyt kuningaskunta) on englantilainen fyysikko ja matemaatikko Oxfordin yliopistosta.
Uusi!!: Tieteenfilosofia ja Roger Penrose · Katso lisää »
Ronald Giere
Ronald Giere on yhdysvaltalainen filosofi, joka on erikoistunut tieteenfilosofiaan.
Uusi!!: Tieteenfilosofia ja Ronald Giere · Katso lisää »
Rudolf Carnap
Rudolf Carnap (18. toukokuuta 1891 – 14. syyskuuta 1970) oli saksalainen filosofi, joka oli Wienin piirin tunnetuimpia jäseniä.
Uusi!!: Tieteenfilosofia ja Rudolf Carnap · Katso lisää »
Sanat ja asiat
Sanat ja asiat.
Uusi!!: Tieteenfilosofia ja Sanat ja asiat · Katso lisää »
Selittäminen
Selittäminen pyrkii löytämään vastauksen kysymykseen miksi?.
Uusi!!: Tieteenfilosofia ja Selittäminen · Katso lisää »
Sosiaalinen konstruktionismi
Sosiaalinen konstruktionismi on yleisnimi erilaisille tutkimussuunnille, joiden taustaoletuksena on tiedon ja käsitteiden sosiaalinen eli yhteisöllinen rakentuminen.
Uusi!!: Tieteenfilosofia ja Sosiaalinen konstruktionismi · Katso lisää »
Syllogismi
Syllogismi (’johtopäätös, päätelmä’) on loogisen argumentin tyyppi, jossa kahdesta tai useammasta, todeksi oletetusta lauseesta johdetaan deduktiivisen päättelyn avulla niistä loogisesti seuraava johtopäätös.
Uusi!!: Tieteenfilosofia ja Syllogismi · Katso lisää »
Synteettinen evoluutioteoria
Synteettinen evoluutioteoria (moderni synteesi, uusdarwinismi) on tieteellinen teoria, joka syntyi 1920- ja 1930-luvuilla kun klassinen Charles Darwinin luonnonvalintaa korostava evoluutioteoria sovitettiin yhteen uuden populaatiogenetiikan kanssa.
Uusi!!: Tieteenfilosofia ja Synteettinen evoluutioteoria · Katso lisää »
Talous
Ostajia ja myyjiä markkinoilla Guatemalassa. Shibuyan kaupunginosa ja liikekeskus Tokiossa. Talous tarkoittaa ihmisten välistä kanssakäymistä ja instituutioita, jotka liittyvät hyödykkeiden tuotantoon, jakeluun, vaihtoon tai kulutukseen.
Uusi!!: Tieteenfilosofia ja Talous · Katso lisää »
Taloustiede
Taloustiede on yhteiskuntatiede, joka tutkii lähinnä taloudellisia päätöksiä tekevien toimijoiden kannustimia ja käyttäytymistä, sekä niiden perusoletuksista johdetuilla malleilla ja teorioilla erilaisia taloudellisia ilmiöitä.
Uusi!!: Tieteenfilosofia ja Taloustiede · Katso lisää »
Taloustieteen filosofia
Taloustieteen filosofia tai talousfilosofia on filosofian osa-alue, joka tutkii taloustieteeseen ja talouteen liittyviä filosofisia ongelmia, kuten käsitteellisiä, menetelmällisiä ja eettisiä ongelmia.
Uusi!!: Tieteenfilosofia ja Taloustieteen filosofia · Katso lisää »
Tekoäly
Tekoäly eli keinoäly tai AI (englannin sanoista artificial intelligence) on tietokone tai tietokoneohjelma, joka kykenee tekemään älykkäinä pidettäviä toimintoja.
Uusi!!: Tieteenfilosofia ja Tekoäly · Katso lisää »
Teleologia
Teleologia (kreik. telos, ”lopputulos”; logos, ”oppi”) eli tarkoitusperäisyys tai päämäärähakuisuus on a) filosofinen oppi, jossa pohditaan tarkasteltavan kohteen (esimerkiksi jonkin toiminnan) tavoitetta b) oppi esimerkiksi kaikkeuden rakenteen ja järjestyksen tarkoitusperäisyydestä. Teleologialla tarkoitetaan kuvaus- ja selitystapaa, jossa jonkin tapahtuman tai prosessin olemassaoloa ja luonnetta selitetään viittaamalla sen tulokseen, päämäärään. Teleologia on keskeistä Aristoteleen ajattelussa.
Uusi!!: Tieteenfilosofia ja Teleologia · Katso lisää »
Teologia
Teologia tarkoittaa alun perin jumaluusoppia eli järjestelmällistä jumalan ja jumalaan liittyvien aiheiden tutkimusta (theos, ”jumala”, +, logos, ”sana”, ”järki”, ”keskustelu”, ”oppi”).
Uusi!!: Tieteenfilosofia ja Teologia · Katso lisää »
Thomas Hobbes
Thomas Hobbes (5. huhtikuuta 1588 Westport, Wiltshire – 4. joulukuuta 1679 Hardwick Hall, Derbyshire) oli englantilainen filosofi.
Uusi!!: Tieteenfilosofia ja Thomas Hobbes · Katso lisää »
Thomas Kuhn
Thomas Kuhn Thomas Samuel Kuhn (18. heinäkuuta 1922 – 17. kesäkuuta 1996) lukeutui 1900-luvun merkittävimpiin tieteenfilosofeihin ja tieteenhistorioitsijoihin.
Uusi!!: Tieteenfilosofia ja Thomas Kuhn · Katso lisää »
Tiede
Tiede tarkoittaa todellisuuden ilmiöiden ja niiden välisten suhteiden järjestelmällistä ja arvostelevaa tutkimista sekä sen avulla saatua tietojen jäsentynyttä kokonaisuutta.
Uusi!!: Tieteenfilosofia ja Tiede · Katso lisää »
Tiede tutkimuskohteena
Tiede tutkimuskohteena: Filosofinen johdatus tieteentutkimukseen on vuonna 2004 ilmestynyt Mika Kiikerin ja Petri Ylikosken kirja.
Uusi!!: Tieteenfilosofia ja Tiede tutkimuskohteena · Katso lisää »
Tiede, filosofia ja maailmankatsomus
Tiede, filosofia ja maailmankatsomus: Filosofisia esseitä tiedosta ja sen arvosta on Ilkka Niiniluodon esseekokoelma, jonka on julkaissut Otava vuonna 1984.
Uusi!!: Tieteenfilosofia ja Tiede, filosofia ja maailmankatsomus · Katso lisää »
Tiede, toiminta ja todellisuus
Tiede, toiminta ja todellisuus: Tieteellisen maailmankäsityksen filosofiset perusteet on Raimo Tuomelan tieteenfilosofinen teos.
Uusi!!: Tieteenfilosofia ja Tiede, toiminta ja todellisuus · Katso lisää »
Tiedeyhteisö
Tiedeyhteisö on epämuodollinen yhteisö tiedettä tekeviä tieteilijöitä ja muita toimijoita.
Uusi!!: Tieteenfilosofia ja Tiedeyhteisö · Katso lisää »
Tiedonsosiologia
Tiedonsosiologia on sosiologian osa-alue, joka tutkii mekanismeja, joilla tieto, vallitsevat käsitykset ja esimerkiksi arkiajattelun uskomukset syntyvät ja muotoutuvat yhteiskunnassa.
Uusi!!: Tieteenfilosofia ja Tiedonsosiologia · Katso lisää »
Tieteellinen laki
Tieteelliset lait ovat joukko empiirisesti havaittuja ja matemaattisesti tai sanallisesti esitettyjä säännönmukaisuuksia, jotka ilmaisevat, että jokin tietty ilmiö ilmenee aina, kun tietyt ehdot täyttyvät.
Uusi!!: Tieteenfilosofia ja Tieteellinen laki · Katso lisää »
Tieteellinen teoria
Tieteellinen teoria on hyvin perusteltu selitys ilmiölle, joka on saavutettu käyttäen tieteellistä menetelmää ja on toistuvasti vahvistettu havaintojen ja kokeiden kautta.
Uusi!!: Tieteenfilosofia ja Tieteellinen teoria · Katso lisää »
Tieteellinen tieto
Tieteellinen tieto on perusteltua ja järjestelmällistä tietoa.
Uusi!!: Tieteenfilosofia ja Tieteellinen tieto · Katso lisää »
Tieteen etiikka
Tieteen etiikka on tieteenfilosofiaan läheisesti liittyvä soveltavan etiikan osa-alue, joka tutkii tieteeseen liittyviä eettisiä kysymyksiä.
Uusi!!: Tieteenfilosofia ja Tieteen etiikka · Katso lisää »
Tieteenfilosofian historia
Tieteenfilosofian historia liittyy läheisesti toisaalta tieteen historiaan ja toisaalta muiden filosofisten, erityisesti tietoteoreettisten, ajatusten historiaan.
Uusi!!: Tieteenfilosofia ja Tieteenfilosofian historia · Katso lisää »
Tieteentutkimus
Tieteentutkimus on tiedettä tutkiva monitieteinen ala.
Uusi!!: Tieteenfilosofia ja Tieteentutkimus · Katso lisää »
Tieto
Robert Reid, ''Tieto'', 1896. Tieto on filosofian tietoteorian perinteisen määritelmän mukaan hyvin perusteltu tosi uskomus.
Uusi!!: Tieteenfilosofia ja Tieto · Katso lisää »
Tietojenkäsittelytiede
Tietojenkäsittelytiede tai tietojenkäsittelyoppi on tieteenala, joka tutkii tietotekniikkaan ja sen käyttöön liittyviä kysymyksiä, muun muassa tiedon tallennusta, prosessointia, esittämistä ja siirtämistä.
Uusi!!: Tieteenfilosofia ja Tietojenkäsittelytiede · Katso lisää »
Tietojenkäsittelytieteen filosofia
Tietojenkäsittelytieteen filosofia on filosofian osa-alue, joka tutkii tietoon (tietoteoria), olemassaoloon (ontologia) ja arvoihin (etiikka) liittyviä kysymyksiä tietojenkäsittelytieteen yhteydessä.
Uusi!!: Tieteenfilosofia ja Tietojenkäsittelytieteen filosofia · Katso lisää »
Tietoteoria
Tietoteoria (myös tieto-oppi, epistemologia, gnoseologia) on filosofian osa, jossa tutkitaan käsitteellisin, filosofisin menetelmin tietoa, tiedon mahdollisuutta, luonnetta, alkuperää ja rajoja sekä käsitysten tai teorioiden oikeutusta yleensä.
Uusi!!: Tieteenfilosofia ja Tietoteoria · Katso lisää »
Tilastollinen fysiikka
Tilastollinen fysiikka eli statistinen fysiikka on yksi fysiikan perusteorioista.
Uusi!!: Tieteenfilosofia ja Tilastollinen fysiikka · Katso lisää »
Todellisuus
Vincent van Gogh, ''Tähtikirkas yö'', 1889. Todellisuus tarkoittaa kaikkea sitä, mikä on olemassa.
Uusi!!: Tieteenfilosofia ja Todellisuus · Katso lisää »
Totuuden rakastaminen
Totuuden rakastaminen: Tieteenfilosofisia esseitä on vuonna 2003 ilmestynyt Ilkka Niiniluodon kirjoituskokoelma, jonka tekstit käsittelevät yleistajuisesti tieteen luonnetta ja asemaa.
Uusi!!: Tieteenfilosofia ja Totuuden rakastaminen · Katso lisää »
Uskali Mäki
Ismo Uskali Mäki (s. 8. helmikuuta 1951 Helsinki) on suomalainen tieteenfilosofi.
Uusi!!: Tieteenfilosofia ja Uskali Mäki · Katso lisää »
Venuksen ylikulku
Venuksen ylikulku vuonna 2012 SDO-satelliitin (''Solar Dynamics Observatory'') kuvaamana. Venuksen ylikulku tapahtuu, kun Venus-planeetta kulkee radallaan suoraan Auringon ja Maan välistä.
Uusi!!: Tieteenfilosofia ja Venuksen ylikulku · Katso lisää »
Voima (fysiikka)
Voima kuvaa kykyä muuttaa kappaleen liiketilaa. Koska sillä on sekä suunta että suuruus, sitä voidaan kuvata vektoreilla (nuolet kuvassa). Voima (tunnus F) on fysiikassa vuorovaikutuksen voimakkuutta kuvaava vektorisuure, jolla on sekä suuruus että suunta.
Uusi!!: Tieteenfilosofia ja Voima (fysiikka) · Katso lisää »
Werner Heisenberg
Werner Karl Heisenberg (5. joulukuuta 1901 Würzburg, Saksan keisarikunta – 1. helmikuuta 1976 München, Länsi-Saksa) oli saksalainen fyysikko ja nobelisti, yksi kvanttimekaniikan kehittäjistä.
Uusi!!: Tieteenfilosofia ja Werner Heisenberg · Katso lisää »
Wesley C. Salmon
Wesley C. Salmon (1925 – 22. huhtikuuta 2001) oli yhdysvaltalainen filosofi, joka oli erikoistunut tieteenfilosofiaan, erityisesti kausaliteettia ja tieteellistä selittämistä koskeviin kysymyksiin.
Uusi!!: Tieteenfilosofia ja Wesley C. Salmon · Katso lisää »
Wienin piiri
Wienin piiri oli 1920–1940-luvulla kokoontunut joukko filosofeja ja tieteentekijöitä, jotka edustivat loogista empirismiä ja muodostivat erään ajan merkittävimmistä filosofisista suuntauksista.
Uusi!!: Tieteenfilosofia ja Wienin piiri · Katso lisää »
Wilhelm Dilthey
Wilhelm Dilthey Wilhelm Dilthey (19. marraskuuta 1833–1. lokakuuta 1911) oli saksalainen historioitsija, psykologi, sosiologi sekä hermeneutiikan ja filosofian tutkija.
Uusi!!: Tieteenfilosofia ja Wilhelm Dilthey · Katso lisää »
Willard Van Orman Quine
Willard Van Orman Quine (25. kesäkuuta 1908 Akron, Ohio – 25. joulukuuta 2000 Boston, Massachusetts) oli yhdysvaltalainen filosofi.
Uusi!!: Tieteenfilosofia ja Willard Van Orman Quine · Katso lisää »
William James
William James. William James (11. tammikuuta 1842 – 26. elokuuta 1910) oli yhdysvaltalainen psykologi ja filosofi sekä pragmatismin perustaja yhdessä C. S. Peircen kanssa.
Uusi!!: Tieteenfilosofia ja William James · Katso lisää »
William Whewell
William Whewell William Whewell (laus. ˈhjuːəl; 1794 – 1866) oli englantilainen tieteilijä, pappi, filosofi, teologi ja tieteenhistorioitsija.
Uusi!!: Tieteenfilosofia ja William Whewell · Katso lisää »
Wolfgang Stegmüller
Wolfgang Stegmüller (3. kesäkuuta 1923 Natters, Itävalta – 1. kesäkuuta 1991 München, Saksa) oli saksalais-itävaltalainen filosofi, joka on vaikuttanut tieteenfilosofiaan ja analyyttiseen filosofiaan.
Uusi!!: Tieteenfilosofia ja Wolfgang Stegmüller · Katso lisää »
Yhdiste
Kemiallinen yhdiste on kahdesta tai useammasta keskenään reagoineesta alkuaineesta koostuva aine.
Uusi!!: Tieteenfilosofia ja Yhdiste · Katso lisää »
Yhteiskunta
Pariisi uudenaikaisena suurkaupunkina. Camille Pissarro, ''Boulevard Montmartre'', 1897. Yhteiskunta on laaja ihmisyhteisö järjestyneenä kokonaisuutena.
Uusi!!: Tieteenfilosofia ja Yhteiskunta · Katso lisää »
Yhteiskuntatiede
Yhteiskuntatieteet on yhteiskuntaa ja sen ilmiöitä tutkivia tieteenaloja yhdistävä nimitys.
Uusi!!: Tieteenfilosofia ja Yhteiskuntatiede · Katso lisää »
Yhteiskuntatieteiden filosofia
Yhteiskuntatieteiden filosofia on filosofian osa-alue.
Uusi!!: Tieteenfilosofia ja Yhteiskuntatieteiden filosofia · Katso lisää »
Uudelleenohjaukset tässä:
Havaintojen teoriapitoisuus, Tieteen filosofia, Tieteen teoria, Tieteenfilosofi, Tieteenteoria.
