Nopeamman yhteyden kuin selaimen!Yhtäläisyyksiä Occamin partaveitsi ja Tieteenfilosofia
Occamin partaveitsi ja Tieteenfilosofia on 26 yhteisiä asioita (in Unionpedia): Abu al-Hasan ibn al-Haitham, Albert Einstein, Alimääräytyneisyys, Aristoteles, DNA, Duhem–Quine-teesi, Elliott Sober, Falsifiointi, Fysiikan lait, Galileo Galilei, George Berkeley, Hypoteesi, Immanuel Kant, Induktiivinen päättely, Karl Popper, Kvanttimekaniikka, Metafysiikka, Mieli, Neurotiede, Newtonin lait, Objektiivisuus, Ontologia, Premissi, Reduktionismi, Selittäminen, Tietoteoria.
Abu al-Hasan ibn al-Haitham
"Opticae thesauruksen" (1572) nimiölehden kuparikaiverrus esittää Arkhimedesta sytyttämässä parabolisilla peileillä roomalaisia sotalaivoja tuleen Syrakusan satamassa Abū ‘Alī al-Haṣan ibn al-Haṣan ibn al-Haitham (lat. Alhacen tai Alhazen), (965 Basra, Irak – 1040 Kairo, Egypti) oli irakilainen matemaatikko, astronomi ja fyysikko, jolla oli merkittävä panos etenkin optiikan perusteiden tutkimuksessa.
Abu al-Hasan ibn al-Haitham ja Occamin partaveitsi · Abu al-Hasan ibn al-Haitham ja Tieteenfilosofia ·
Albert Einstein
Albert Einstein (saks.) oli saksanjuutalainen teoreettinen fyysikko, joka loi suhteellisuusteorian.
Albert Einstein ja Occamin partaveitsi · Albert Einstein ja Tieteenfilosofia ·
Alimääräytyneisyys
Alimääräytyneisyys (teorioiden empiirinen alimääräytyneisyys) on tieteenfilosofinen käsite, jolla viitataan teorioiden ja niitä tukemaan tarkoitetun empiirisen todistusaineiston väliseen suhteeseen.
Alimääräytyneisyys ja Occamin partaveitsi · Alimääräytyneisyys ja Tieteenfilosofia ·
Aristoteles
Aristoteles (384 eaa. Stageira – 322 eaa.) oli antiikin kreikkalainen filosofi ja tiedemies.
Aristoteles ja Occamin partaveitsi · Aristoteles ja Tieteenfilosofia ·
DNA
Osa DNA-kaksoiskierteestä, joka koostuu kahdesta toisiinsa kiinnittyneestä juosteesta (kuvassa vain lyhyt katkelma kokonaisesta kaksoiskierteestä). Deoksiribonukleiinihappo eli DNA on nukleiinihappo, joka sisältää kaikkien eliöiden solujen ja joidenkin virusten geneettisen materiaalin.
DNA ja Occamin partaveitsi · DNA ja Tieteenfilosofia ·
Duhem–Quine-teesi
Duhem–Quine-teesi (myös Duhem–Quine-ongelma) on tieteenfilosofinen teesi, jonka mukaan tieteellistä hypoteesia on mahdotonta testata eristyksissä, koska hypoteesin empiirinen testaaminen vaatii yhden tai useampia taustaoletuksia (apuoletuksia tai apuhypoteeseja).
Duhem–Quine-teesi ja Occamin partaveitsi · Duhem–Quine-teesi ja Tieteenfilosofia ·
Elliott Sober
Elliott Sober yhdysvaltalainen filosofi, joka toimii Hans Reichenbach -oppituolin professorina ja William F. Vilas -oppituolin tutkijaprofessorina Wisconsin-Madisonin yliopiston filosofian laitoksella.
Elliott Sober ja Occamin partaveitsi · Elliott Sober ja Tieteenfilosofia ·
Falsifiointi
Falsifiointi eli falsifioiminen (Fallibilismi merkitsee Charles S. Peircen alullepanemaa tieteenfilosofista oppia, jonka mukaan kaikkia väitteitä on pidettävä periaatteessa kumoutuvina. Falsifikationismi (negativismi, kontrapositivismi tai popperilainen tieteenfilosofia) puolestaan on tieteenfilosofian paradigma, jonka tavoitteena on erottaa tiede epätieteestä ja muusta ei-tieteestä. Sen mukaan tieteellisiä ovat vain sellaiset väitteet, jotka ovat falsifioitavissa eli periaatteessa mahdollista osoittaa vääriksi jollain havainnoilla. Toisinaan näitä termejä myös käytetään synonyymeina, mutta Peircen ja Karl Popperin näkemysten välillä on sisällöllisiä eroja.
Falsifiointi ja Occamin partaveitsi · Falsifiointi ja Tieteenfilosofia ·
Fysiikan lait
Fysiikan lait tai luonnonlait ovat luonnossa vallitsevasta säännönmukaisuudesta käytetty nimitys.
Fysiikan lait ja Occamin partaveitsi · Fysiikan lait ja Tieteenfilosofia ·
Galileo Galilei
Galileo Galilei (15. helmikuuta 1564 Pisa, Firenzen herttuakunta – 8. tammikuuta 1642 Arcetri, Toscanan suurherttuakunta) oli italialainen tähtitieteilijä, filosofi ja fyysikko.
Galileo Galilei ja Occamin partaveitsi · Galileo Galilei ja Tieteenfilosofia ·
George Berkeley
George Berkeley George Berkeley (/ˈbɑːrkli/; 12. maaliskuuta 1685 Kilkennyn kreivikunta, Irlanti – 14. tammikuuta 1753 Oxford, Englanti) oli irlantilainen filosofi ja piispa.
George Berkeley ja Occamin partaveitsi · George Berkeley ja Tieteenfilosofia ·
Hypoteesi
Hypoteesi (’olettamus; neuvo; puheenaihe’) on ehdotettu selitys ilmiölle.
Hypoteesi ja Occamin partaveitsi · Hypoteesi ja Tieteenfilosofia ·
Immanuel Kant
Immanuel Kant (22. huhtikuuta 1724 Königsberg – 12. helmikuuta 1804 Königsberg) oli vaikutusvaltainen preussilainen filosofi.
Immanuel Kant ja Occamin partaveitsi · Immanuel Kant ja Tieteenfilosofia ·
Induktiivinen päättely
Induktiivinen päättely eli induktio on päättelymuoto, joka lähtee liikkeelle yksittäisestä havaintojoukosta ja muodostaa niistä yleistyksen tai teorian.
Induktiivinen päättely ja Occamin partaveitsi · Induktiivinen päättely ja Tieteenfilosofia ·
Karl Popper
Karl Raimund Popper (28. heinäkuuta 1902 Wien, Itävalta-Unkari – 17. syyskuuta 1994 Lontoo, Englanti, Yhdistynyt kuningaskunta), oli itävaltalais-brittiläinen tieteenfilosofi, jonka näkemysten katsotaan vaikuttaneen huomattavasti myös 1900-luvun yhteiskuntafilosofiaan.
Karl Popper ja Occamin partaveitsi · Karl Popper ja Tieteenfilosofia ·
Kvanttimekaniikka
Kvanttimekaniikka on fysiikan perusteoria, joka kuvaa luontoa atomien ja atomia pienempien hiukkasten mittakaavassa.
Kvanttimekaniikka ja Occamin partaveitsi · Kvanttimekaniikka ja Tieteenfilosofia ·
Metafysiikka
Metafysiikka (meta- + fysika, ”fysiikan jälkeen”) on olevaisen olemusta ja perussyitä tutkiva filosofian haara.
Metafysiikka ja Occamin partaveitsi · Metafysiikka ja Tieteenfilosofia ·
Mieli
Mieli ymmärretään yksilön sisäisenä, henkisenä olemuksena, jossa ajatukset, tunteet ja tietoisuus ilmenevät.
Mieli ja Occamin partaveitsi · Mieli ja Tieteenfilosofia ·
Neurotiede
neuroneista vuodelta 1899. Neurotiede tarkoittaa tieteenalaa, jotka tutkii hermoston toimintaa ja rakennetta.
Neurotiede ja Occamin partaveitsi · Neurotiede ja Tieteenfilosofia ·
Newtonin lait
Principia Mathematican'' ensipainoksessa 1687. Newtonin lait käsittelevät kappaleiden liikettä sekä kappaleeseen vaikuttavia voimia, ja ne voidaan nykytermein esittää seuraavassa muodossa.
Newtonin lait ja Occamin partaveitsi · Newtonin lait ja Tieteenfilosofia ·
Objektiivisuus
Objektiivisuus tarkoittaa asenteesta riippumatonta, puolueetonta, tasapuolista, yleispätevää näkemystä.
Objektiivisuus ja Occamin partaveitsi · Objektiivisuus ja Tieteenfilosofia ·
Ontologia
Ontologia (kreikan sanoista ὄν, ὄντος ’oleminen’ ja -λογία ’oppi’) on olevaisen perimmäistä olemusta tutkiva filosofian osa.
Occamin partaveitsi ja Ontologia · Ontologia ja Tieteenfilosofia ·
Premissi
Premissi eli lähtökohta, edellytys, peruste tai ehto on formaalin päättelyn, kuten päättelyn yleensäkin, oletus.
Occamin partaveitsi ja Premissi · Premissi ja Tieteenfilosofia ·
Reduktionismi
Lego-palikoista rakennettu leikkitalo Reduktionismi on filosofinen oppi, jonka mukaan tietty kokonaisuus on palautettavissa eli redusoitavissa osiinsa.
Occamin partaveitsi ja Reduktionismi · Reduktionismi ja Tieteenfilosofia ·
Selittäminen
Selittäminen pyrkii löytämään vastauksen kysymykseen miksi?.
Occamin partaveitsi ja Selittäminen · Selittäminen ja Tieteenfilosofia ·
Tietoteoria
Tietoteoria (myös tieto-oppi, epistemologia, gnoseologia) on filosofian osa, jossa tutkitaan käsitteellisin, filosofisin menetelmin tietoa, tiedon mahdollisuutta, luonnetta, alkuperää ja rajoja sekä käsitysten tai teorioiden oikeutusta yleensä.
Occamin partaveitsi ja Tietoteoria · Tieteenfilosofia ja Tietoteoria ·
Luettelossa yläpuolella vastaa seuraaviin kysymyksiin
- Millä näyttävät Occamin partaveitsi ja Tieteenfilosofia
- Mitä heillä on yhteistä Occamin partaveitsi ja Tieteenfilosofia
- Yhtäläisyyksiä Occamin partaveitsi ja Tieteenfilosofia
Vertailu Occamin partaveitsi ja Tieteenfilosofia
Occamin partaveitsi on 111 suhteet, kun taas Tieteenfilosofia on 228. niillä on yhteistä 26, Jaccard'in indeksi on 7.67% = 26 / (111 + 228).
Viitteet
Tämä artikkeli osoittaa suhdetta Occamin partaveitsi ja Tieteenfilosofia. Pääset jokainen artikkeli, jossa tieto uutettiin osoitteessa:
