Nopeamman yhteyden kuin selaimen!Yhtäläisyyksiä Filosofia ja Tieteenfilosofia
Filosofia ja Tieteenfilosofia on 52 yhteisiä asioita (in Unionpedia): Aine, Analyyttinen filosofia, Aristoteles, Arvo, Auguste Comte, Avicenna, Baruch Spinoza, Bertrand Russell, Biologian filosofia, Charles S. Peirce, David Hume, Edmund Husserl, Elämä, Empirismi, Erityistieteet, Etiikka, Fenomenologia, Francis Bacon, Fysiikan filosofia, Fysiikka, Georg Wilhelm Friedrich Hegel, George Berkeley, Hermeneutiikka, Ilkka Niiniluoto, Immanuel Kant, Johdatus tieteelliseen ajatteluun, John Locke, John Stuart Mill, Logiikka, Looginen empirismi, ..., Mannermainen filosofia, Martin Heidegger, Matematiikan filosofia, Matematiikka, Metafysiikka, Mieli, Moraali, Ontologia, Platon, Positivismi, Pragmatismi, Psykologia, Rationalismi (tietoteoria), René Descartes, Teologia, Thomas Hobbes, Tiede, Tieto, Tietoteoria, Todellisuus, William James, Yhteiskunta. Laajenna indeksi (22 lisää) »
Aine
Taiteilijan näkemys aineen perusosan, atomin, rakenteesta. Aine, eli materia määritellään usein substanssiksi, josta havaittavat fysikaaliset objektit ja maailmankaikkeus koostuvat.
Aine ja Filosofia · Aine ja Tieteenfilosofia ·
Analyyttinen filosofia
Analyyttinen filosofia on nykyfilosofian valtavirtaus Yhdysvalloissa, Britanniassa, Australiassa sekä Pohjoismaissa.
Analyyttinen filosofia ja Filosofia · Analyyttinen filosofia ja Tieteenfilosofia ·
Aristoteles
Aristoteles (384 eaa. Stageira – 322 eaa.) oli antiikin kreikkalainen filosofi ja tiedemies.
Aristoteles ja Filosofia · Aristoteles ja Tieteenfilosofia ·
Arvo
Arvoilla tarkoitetaan toivottua asiaa, suotavaa käyttäytymistä tai päämäärää.
Arvo ja Filosofia · Arvo ja Tieteenfilosofia ·
Auguste Comte
Auguste Comte (17. tammikuuta, kirjattu syntymäaika 19. tammikuuta 1798 Montpellier – 5. syyskuuta 1857 Pariisi) oli ranskalainen filosofi, positivismin perustaja ja sosiologi.
Auguste Comte ja Filosofia · Auguste Comte ja Tieteenfilosofia ·
Avicenna
Avicenna, arabiaksi Ibn Sina (arab. ابن سین) (980 tai 990–1037) oli persialainen lääkäri, filosofi ja tiedemies, jota pidetään yhtenä Islamin kultakauden merkittävimmistä oppineista.
Avicenna ja Filosofia · Avicenna ja Tieteenfilosofia ·
Baruch Spinoza
Baruch (de) Spinoza (24. marraskuuta 1632 Amsterdam – 21. helmikuuta 1677 Haag), oli hollanninjuutalainen filosofi.
Baruch Spinoza ja Filosofia · Baruch Spinoza ja Tieteenfilosofia ·
Bertrand Russell
Bertrand Arthur William Russell, Russellin 3.
Bertrand Russell ja Filosofia · Bertrand Russell ja Tieteenfilosofia ·
Biologian filosofia
Biologian filosofia (joskus myös biofilosofia) on tieteenfilosofian osa-alue, joka käsittelee tietoteoreettisia, metafyysisiä ja eettisiä kysymyksiä biologisissa ja biomedikaalisissa tieteissä.
Biologian filosofia ja Filosofia · Biologian filosofia ja Tieteenfilosofia ·
Charles S. Peirce
Charles Sanders Peirce (10. syyskuuta 1839 Cambridge, Massachusetts, Yhdysvallat – 19. huhtikuuta 1914 Milford, Pennsylvania, Yhdysvallat) oli yhdysvaltalainen filosofi, loogikko, luonnontieteilijä ja yleisnero.
Charles S. Peirce ja Filosofia · Charles S. Peirce ja Tieteenfilosofia ·
David Hume
David Hume (7. toukokuuta (J: 26. huhtikuuta) 1711 Edinburgh, Skotlanti – 25. elokuuta 1776 Edinburgh, Skotlanti) oli skotlantilainen filosofi, taloustieteilijä ja historioitsija, joka tunnetaan parhaiten tietoteoreettisen empirismin kehittäjänä sekä Adam Smithin ja Thomas Reidin ohella valistusaatteen tärkeimpinä hahmoina Skotlannissa.
David Hume ja Filosofia · David Hume ja Tieteenfilosofia ·
Edmund Husserl
Edmund Gustav Albrecht Husserl (8. huhtikuuta 1859 Proßnitz – 26. huhtikuuta 1938 Freiburg im Breisgau) oli saksalainen filosofi ja fenomenologian perustaja.
Edmund Husserl ja Filosofia · Edmund Husserl ja Tieteenfilosofia ·
Elämä
Elämä on syntymän ja kuoleman rajaama eliön biologinen tila, johon liittyy sellaisia piirteitä kuin itsenäisyys, aineenvaihdunta, moduulirakenne, kasvu, mukautuvuus ja lisääntyminen.
Elämä ja Filosofia · Elämä ja Tieteenfilosofia ·
Empirismi
Empirismi eli kokemusajattelu on tietoteoreettinen käsitys, jonka mukaan tieto perustuu kokemukseen. Empirismin mukaan tieto perustuu aistihavaintoihin ja empiiriseen eli kokemusperäiseen tutkimukseen.
Empirismi ja Filosofia · Empirismi ja Tieteenfilosofia ·
Erityistieteet
Erityistieteillä tarkoitetaan kaikkia niitä tieteen aloja (esimerkiksi fysiikka, psykologia, jotka tutkivat kukin omaa osa-aluettaan kokemusperäisin tutkimusmenetelmin. Jokaisella erityistieteellä on omat menetelmänsä ja käytäntönsä. Käsitettä käytetään erityisesti filosofisessa yhteydessä. Tällöin taustalla on usein käsitys, että erityistieteet ovat filosofian piiristä aikojen saatossa erkaantuneita aloja, ja filosofia keskittyy nykyään erityistieteiden ongelmien sijaan todellisuuden yleisten piirteiden ja erityistieteiden tarvitseman yhteisen yleistieteellisen pohjan tutkimiseen. Monilla erityistieteillä on oma taustafilosofiansa filosofian piirissä (esimerkiksi fysiikalla fysiikan filosofia, psykologialla mielenfilosofia).
Erityistieteet ja Filosofia · Erityistieteet ja Tieteenfilosofia ·
Etiikka
Etiikka (sanasta, ēthos, vakiintuneet tavat) on tutkimusala, joka tutkii moraalia ja siihen liittyviä kysymyksiä kuten eettisen toiminnan periaatteita, oikeaa ja väärää, hyvää elämää, sekä arvojen ja eettisten väittämien luonnetta.
Etiikka ja Filosofia · Etiikka ja Tieteenfilosofia ·
Fenomenologia
Fenomenologia (ilmenevä, ilmiö;, puhe, oppi) eli oppi ilmiöistä tutkii todellisuuden ilmenemistä ihmiselle hänen kokemusmaailmassaan.
Fenomenologia ja Filosofia · Fenomenologia ja Tieteenfilosofia ·
Francis Bacon
Francis Bacon (22. tammikuuta 1561 Lontoo – 9. huhtikuuta 1626 Highgate) oli englantilainen yleisnero: kirjailija, lakimies, filosofi ja valtiomies.
Filosofia ja Francis Bacon · Francis Bacon ja Tieteenfilosofia ·
Fysiikan filosofia
Schrödingerin kissa, yksi modernin fysiikan paradokseista. Fysiikan filosofia on filosofian osa-alue, joka tutkii nykyaikaisen fysiikan eli ainetta, energiaa ja näiden välisiä suhteita tutkivan tieteen taustalla olevia filosofisia kysymyksiä.
Filosofia ja Fysiikan filosofia · Fysiikan filosofia ja Tieteenfilosofia ·
Fysiikka
Fysiikka (fysis eli luonto) on ainetta, energiaa ja perusluonteisia luonnonlakeja tutkiva tiede.
Filosofia ja Fysiikka · Fysiikka ja Tieteenfilosofia ·
Georg Wilhelm Friedrich Hegel
Georg Wilhelm Friedrich Hegel (27. elokuuta 1770 Stuttgart, Württembergin herttuakunta – 14. marraskuuta 1831 Berliini, Preussin kuningaskunta) oli saksalainen filosofi, jonka vaikutus on luultavasti ollut vahvimmillaan metafysiikassa, historianfilosofiassa sekä poliittisessa filosofiassa.
Filosofia ja Georg Wilhelm Friedrich Hegel · Georg Wilhelm Friedrich Hegel ja Tieteenfilosofia ·
George Berkeley
George Berkeley George Berkeley (/ˈbɑːrkli/; 12. maaliskuuta 1685 Kilkennyn kreivikunta, Irlanti – 14. tammikuuta 1753 Oxford, Englanti) oli irlantilainen filosofi ja piispa.
Filosofia ja George Berkeley · George Berkeley ja Tieteenfilosofia ·
Hermeneutiikka
Hermeneutiikka (kreik. hermēneuein 'tulkita', hermēneutike tekhnē ’tulkinnan taito’) on teoria tulkinnasta.
Filosofia ja Hermeneutiikka · Hermeneutiikka ja Tieteenfilosofia ·
Ilkka Niiniluoto
Ilkka Maunu Olavi Niiniluoto (s. 12. maaliskuuta 1946 Helsinki) on suomalainen filosofi ja matemaatikko.
Filosofia ja Ilkka Niiniluoto · Ilkka Niiniluoto ja Tieteenfilosofia ·
Immanuel Kant
Immanuel Kant (22. huhtikuuta 1724 Königsberg – 12. helmikuuta 1804 Königsberg) oli vaikutusvaltainen preussilainen filosofi.
Filosofia ja Immanuel Kant · Immanuel Kant ja Tieteenfilosofia ·
Johdatus tieteelliseen ajatteluun
Johdatus tieteelliseen ajatteluun on Leila Haaparannan ja Ilkka Niiniluodon oppikirja, joka käsittelee tieteellisen ajattelun ja tieteenfilosofian perusajatuksia.
Filosofia ja Johdatus tieteelliseen ajatteluun · Johdatus tieteelliseen ajatteluun ja Tieteenfilosofia ·
John Locke
John Locke (29. elokuuta 1632 Wrington, Somerset, Englannin kuningaskunta – 28. lokakuuta 1704 Essex, Englannin kuningaskunta) on tunnetuimpia uuden ajan filosofeja.
Filosofia ja John Locke · John Locke ja Tieteenfilosofia ·
John Stuart Mill
John Stuart Mill (20. toukokuuta 1806 Pentonville – 8. toukokuuta 1873 Avignon) oli englantilainen filosofi ja taloustieteilijä, joka tunnetaan parhaiten utilitaristisen moraaliteorian kehittäjänä, taloustieteilijänä ja loogikkona, sekä yhtenä varhaisista feministeistä.
Filosofia ja John Stuart Mill · John Stuart Mill ja Tieteenfilosofia ·
Logiikka
Logiikka (kreikan sanasta λογική, johdettu sanasta λόγος, ”sana”, ”järjestys”, ”järki”) on tieteenala, joka tutkii päättelyn ja ajattelun muotoja, erityisesti deduktiivista päättelyä.
Filosofia ja Logiikka · Logiikka ja Tieteenfilosofia ·
Looginen empirismi
Looginen empirismi on filosofian suuntaus, jonka mukaan todellisuutta koskevan tiedon tulee perustua kokemukseen ja havaintoihin.
Filosofia ja Looginen empirismi · Looginen empirismi ja Tieteenfilosofia ·
Mannermainen filosofia
Mannermainen filosofia on yleinen nimitys useille nykyfilosofian perinteille, jotka ovat alun perin saaneet alkunsa mannermaisesta Euroopasta, vastakohtana englanninkieliseen analyyttiseen filosofiaan.
Filosofia ja Mannermainen filosofia · Mannermainen filosofia ja Tieteenfilosofia ·
Martin Heidegger
Martin Heidegger (26. syyskuuta 1889 Meßkirch – 26. toukokuuta 1976 Freiburg im Breisgau) oli saksalainen filosofi, joka tunnetaan eksistentialistisesta ja fenomenologisesta ajattelustaan, joka koski ”olemiskysymystä”.
Filosofia ja Martin Heidegger · Martin Heidegger ja Tieteenfilosofia ·
Matematiikan filosofia
Matematiikan filosofia on filosofian osa-alue, joka tutkii matematiikan filosofisia perusteita, oletuksia ja seurauksia.
Filosofia ja Matematiikan filosofia · Matematiikan filosofia ja Tieteenfilosofia ·
Matematiikka
Eukleides, yksityiskohta Rafaelin teoksesta ''Ateenan koulu''. Matematiikka on deduktiiviseen päättelyyn perustuva formaali eli käsitteellinen tiede.
Filosofia ja Matematiikka · Matematiikka ja Tieteenfilosofia ·
Metafysiikka
Metafysiikka (meta- + fysika, ”fysiikan jälkeen”) on olevaisen olemusta ja perussyitä tutkiva filosofian haara.
Filosofia ja Metafysiikka · Metafysiikka ja Tieteenfilosofia ·
Mieli
Mieli ymmärretään yksilön sisäisenä, henkisenä olemuksena, jossa ajatukset, tunteet ja tietoisuus ilmenevät.
Filosofia ja Mieli · Mieli ja Tieteenfilosofia ·
Moraali
Moraali on käsityksiä ja käyttäytymissääntöjä siitä, mikä on hyvää ja pahaa, oikein tai väärin.
Filosofia ja Moraali · Moraali ja Tieteenfilosofia ·
Ontologia
Ontologia (kreikan sanoista ὄν, ὄντος ’oleminen’ ja -λογία ’oppi’) on olevaisen perimmäistä olemusta tutkiva filosofian osa.
Filosofia ja Ontologia · Ontologia ja Tieteenfilosofia ·
Platon
Platon (427–347 eaa.) oli antiikin kreikkalainen filosofi ja Akatemian perustaja, jota pidetään yhtenä antiikin ja koko historian vaikutusvaltaisimmista filosofeista.
Filosofia ja Platon · Platon ja Tieteenfilosofia ·
Positivismi
Positivismi on varsinaisesti 1800-luvulla syntynyt filosofinen suuntaus, jonka mukaan todellista tietoa on vain tieteellinen tieto,Bullock, Alan & Trombley, Stephen (editors): The Fontana Dictionary of Modern Thought, s. 669–737.
Filosofia ja Positivismi · Positivismi ja Tieteenfilosofia ·
Pragmatismi
Pragmatismi (Pihlström 2001, s. 14.
Filosofia ja Pragmatismi · Pragmatismi ja Tieteenfilosofia ·
Psykologia
Psykologia on tieteenala, jonka tutkimuksen kohteiksi katsotaan yleisesti kuuluvan ihmisen mieli ja käyttäytyminen.
Filosofia ja Psykologia · Psykologia ja Tieteenfilosofia ·
Rationalismi (tietoteoria)
Rationalismi (’laskeminen’, ’järki’, ’harkinta’) eli järkeisajattelu tai järkeistieto on tietoteoreettinen näkemys, jonka mukaan tiedon lähteenä on ensi sijassa järki eikä kokemus, dogmi tai usko.
Filosofia ja Rationalismi (tietoteoria) · Rationalismi (tietoteoria) ja Tieteenfilosofia ·
René Descartes
René Descartes (äännetään, latinalaistettu muoto Renatus Cartesius; 31. maaliskuuta 1596 La Haye en Touraine – 11. helmikuuta 1650 Tukholma) oli huomattava ranskalainen filosofi, matemaatikko, kirjailija ja tutkija, jota on kutsuttu uuden ajan filosofian perustajaksi.
Filosofia ja René Descartes · René Descartes ja Tieteenfilosofia ·
Teologia
Teologia tarkoittaa alun perin jumaluusoppia eli järjestelmällistä jumalan ja jumalaan liittyvien aiheiden tutkimusta (theos, ”jumala”, +, logos, ”sana”, ”järki”, ”keskustelu”, ”oppi”).
Filosofia ja Teologia · Teologia ja Tieteenfilosofia ·
Thomas Hobbes
Thomas Hobbes (5. huhtikuuta 1588 Westport, Wiltshire – 4. joulukuuta 1679 Hardwick Hall, Derbyshire) oli englantilainen filosofi.
Filosofia ja Thomas Hobbes · Thomas Hobbes ja Tieteenfilosofia ·
Tiede
Tiede tarkoittaa todellisuuden ilmiöiden ja niiden välisten suhteiden järjestelmällistä ja arvostelevaa tutkimista sekä sen avulla saatua tietojen jäsentynyttä kokonaisuutta.
Filosofia ja Tiede · Tiede ja Tieteenfilosofia ·
Tieto
Robert Reid, ''Tieto'', 1896. Tieto on filosofian tietoteorian perinteisen määritelmän mukaan hyvin perusteltu tosi uskomus.
Filosofia ja Tieto · Tieteenfilosofia ja Tieto ·
Tietoteoria
Tietoteoria (myös tieto-oppi, epistemologia, gnoseologia) on filosofian osa, jossa tutkitaan käsitteellisin, filosofisin menetelmin tietoa, tiedon mahdollisuutta, luonnetta, alkuperää ja rajoja sekä käsitysten tai teorioiden oikeutusta yleensä.
Filosofia ja Tietoteoria · Tieteenfilosofia ja Tietoteoria ·
Todellisuus
Vincent van Gogh, ''Tähtikirkas yö'', 1889. Todellisuus tarkoittaa kaikkea sitä, mikä on olemassa.
Filosofia ja Todellisuus · Tieteenfilosofia ja Todellisuus ·
William James
William James. William James (11. tammikuuta 1842 – 26. elokuuta 1910) oli yhdysvaltalainen psykologi ja filosofi sekä pragmatismin perustaja yhdessä C. S. Peircen kanssa.
Filosofia ja William James · Tieteenfilosofia ja William James ·
Yhteiskunta
Pariisi uudenaikaisena suurkaupunkina. Camille Pissarro, ''Boulevard Montmartre'', 1897. Yhteiskunta on laaja ihmisyhteisö järjestyneenä kokonaisuutena.
Filosofia ja Yhteiskunta · Tieteenfilosofia ja Yhteiskunta ·
Luettelossa yläpuolella vastaa seuraaviin kysymyksiin
- Millä näyttävät Filosofia ja Tieteenfilosofia
- Mitä heillä on yhteistä Filosofia ja Tieteenfilosofia
- Yhtäläisyyksiä Filosofia ja Tieteenfilosofia
Vertailu Filosofia ja Tieteenfilosofia
Filosofia on 272 suhteet, kun taas Tieteenfilosofia on 228. niillä on yhteistä 52, Jaccard'in indeksi on 10.40% = 52 / (272 + 228).
Viitteet
Tämä artikkeli osoittaa suhdetta Filosofia ja Tieteenfilosofia. Pääset jokainen artikkeli, jossa tieto uutettiin osoitteessa:
