Nopeamman yhteyden kuin selaimen!
76 suhteet: Aktinoidi, Albert Einstein, Alfahiukkanen, Alkeishiukkanen, Alkuaine, Atomi (sarjakuvahahmo), Atomimassa, Atomimassayksikkö, Atomiorbitaali, Atomismi, Atomiteoria, Atomiydin, Aurinkokunta, Avogadron laki, Bohrin atomimalli, Brownin liike, Cesium, Demokritos, Elektrolyysi, Elektroni, Elektronikuori, Ernest Rutherford, Ernst Mach, Erwin Schrödinger, Fotoni, Happi, Helium, Hiili, Hiilidioksidi, Hiilimonoksidi, Hundin sääntö, Ioni, Isotooppi, Jaksollinen järjestelmä, Jalokaasut, Järjestysluku (kemia), John Dalton, Joseph John Thomson, Kemia, Kemiallinen reaktio, Kilogramma, Kineettinen kaasuteoria, Klassiset alkuaineet, Koko, Kovalenttinen sidos, Kulta, Kvantittuminen, Kvanttimekaniikka, Kvarkki, Lantanoidi, ..., Maailmankaikkeus, Massaluku, Molekyyli, Neutroni, Niels Bohr, Nukleoni, Orgaaninen kemia, Paulin kieltosääntö, Piko, Planeetta, Platon, Platonin kappale, Protoni, Radioaktiivisuus, Röntgensäteily, Rutherfordin atomimalli, Rutherfordin koe, Sähkövaraus, Siirtymämetalli, Spin, Termodynamiikka, Thomsonin atomimalli, Timaios (dialogi), Vety, Yhdiste, 1905. Laajenna indeksi (26 lisää) »
Aktinoidi
Aktinoidit ovat alkuaineita, joiden järjestysluku on 89−103, aktiniumista lawrenciumiin.
Uusi!!: Atomi ja Aktinoidi · Katso lisää »
Albert Einstein
Albert Einstein (lausunta saksaksi) oli saksanjuutalainen teoreettinen fyysikko, joka loi suhteellisuusteorian.
Uusi!!: Atomi ja Albert Einstein · Katso lisää »
Alfahiukkanen
Alfahiukkanen (He2+) on heliumatomin ydin, joka koostuu kahdesta protonista ja kahdesta neutronista.
Uusi!!: Atomi ja Alfahiukkanen · Katso lisää »
Alkeishiukkanen
kvarkit, leptonit ja mittabosonit Maailman ensimmäinen neutriinohavainto vuodelta 1970. Alkeishiukkanen on hiukkasfysiikassa hiukkanen, jolla ei ole omaa sisäistä rakennetta eikä se siis koostu muista hiukkasista.
Uusi!!: Atomi ja Alkeishiukkanen · Katso lisää »
Alkuaine
Alkuaineiden jaksollinen järjestelmä. Alkuaine määritellään aineeksi, jonka atomien ytimissä on tietty määrä protoneja.
Uusi!!: Atomi ja Alkuaine · Katso lisää »
Atomi (sarjakuvahahmo)
Atomi on nimi neljälle eri DC Comics -kustantamon sarjakuvissa esiintyville supersankareille.
Uusi!!: Atomi ja Atomi (sarjakuvahahmo) · Katso lisää »
Atomimassa
Atomimassasta puhutaan, kun käsitellään yksittäisten atomien massoja.
Uusi!!: Atomi ja Atomimassa · Katso lisää »
Atomimassayksikkö
Atomimassayksikkö (tunnus u eli dalton (tunnus: Da) on massan yksikkö, jota käytetään atomien ja molekyylien massojen ilmoittamiseen. Nykyisen määritelmän mukainen, yhtenäistetty atomimassayksikkö on määritelty 1/12 -osaksi kemiallisesti sitoutumattoman hiili-12-atomin massasta perustilassa, ja SI-yksikköinä se on noin 1,660 538 86 · 10-27 kg.. Molempien nukleonien, sekä protonin että neutronin massat, ovat lähellä yhtä atomimassayksikköä. Kansainvälinen mittojen ja painojen komitea (Comité International des Poids et Mesures, CIPM) on luokitellut sen yksiköksi, joka ei kuulu SI-järjestelmään, mutta joka kuitenkin on hyväksytty käytettäväksi SI-yksiköiden ohella ja jonka suuruus SI-yksikköinä on määritettävä kokeellisesti. Ennen vuotta 1961 atomimassayksikön määritelmä perustui happeen. Tällöin sen lyhenteenä oli amu. Toisinaan lyhennettä "amu" käytetään uudemmassakin kirjallisuudessa, jossa se kuitenkin määritellään samoin kuin nykyinen, yhtenäistetty atomimassayksikkö u, siis hiili-12:n avulla. Nykyisin atomimassayksiköstä puhuttaessa tarkoitetaankin säännöllisesti yhtenäistettyä yksikköä. Standardointia varten oli määritelmän pohjaksi kuitenkin valittava jokin tietty nuklidi, sillä vaikka kaikkien ytimien massat atomimassayksikköinä ovatkin lähellä kokonaislukuja (ytimen massalukua), ytimen massaylijäämän vuoksi ne kuitenkin poikkeavat kokonaisluvuista jonkin verran, eikä keskimääräinen poikkeama nuklidia kohti ole kaikilla nuklideilla yhtä suuri. Samasta syystä myöskään protonin tai neutronin massa ei ole tasan 1 u, vaan hieman enemmän. Atomimassayksikkö ei ole sama kuin atomiyksiköiden massayksikkö, joka on määritelty elektronin massaksi (me). Mooli on määritelty ainemääräksi, joka sisältää yhtä monta atomia, molekyyliä tai muuta hiukkasta kuin 12 grammassa hiili-isotooppia C-12 on atomeja. Tätä lukumäärää sanotaan Avogadron vakioksi. Suoraan määritelmistä seuraa, että gramman ja atomimassayksikön suhde on sama kuin Avogadron vakion lukuarvo, joka on noin 6,023 · 1023.
Uusi!!: Atomi ja Atomimassayksikkö · Katso lisää »
Atomiorbitaali
Elektronien atomi- ja molekyyliorbitaaleja Atomiorbitaali on kvanttimekaanisessa atomimallissa ratkaisu elektronin aaltoyhtälölle.
Uusi!!: Atomi ja Atomiorbitaali · Katso lisää »
Atomismi
Atomismi on filosofinen oppi, jonka mukaan kaikki aine koostuu jakamattomista osista.
Uusi!!: Atomi ja Atomismi · Katso lisää »
Atomiteoria
Tyylitelty kuva heliumatomista. Kemiassa ja fysiikassa, atomiteoria on tieteellinen teoria, jonka mukaan kaikki aine koostuu diskreeteistä eli epäjatkuvista yksiköistä eli atomeista, jotka ovat kemiallisesti jakamattomia.
Uusi!!: Atomi ja Atomiteoria · Katso lisää »
Atomiydin
Atomiydin on atomin keskellä sijaitseva protoneista ja yleensä myös neutroneista koostuva muodostuma.
Uusi!!: Atomi ja Atomiydin · Katso lisää »
Aurinkokunta
Aurinkokunta. Kuvan mittasuhteet eivät ole todenmukaiset. Aurinkokunta on Auringon ja kaikkien Aurinkoa kiertävien kappaleiden, kuten planeettojen, kuiden, meteoroidien, komeettojen sekä pikkuplaneettojen, kuten asteroidien ja transneptunisten kohteiden muodostama järjestelmä.
Uusi!!: Atomi ja Aurinkokunta · Katso lisää »
Avogadron laki
Avogadron laki on Amedeo Avogadron vuonna 1811 kehittämä kaasulaki, jonka mukaan samassa lämpötilassa ja paineessa kaikki kaasut sisältävät yhtä suurissa tilavuuksissa yhtä monta molekyyliä tai hiukkasta eli saman ainemäärän.
Uusi!!: Atomi ja Avogadron laki · Katso lisää »
Bohrin atomimalli
Bohrin atomimalli. Bohrin atomimalli on ensimmäinen semikvanttimekanistinen fysikaalinen atomimalli, joka kuvaa atomin pieneksi positiivisesti varautuneeksi ytimeksi, jota elektronit kiertävät eritasoisilla radoilla, kuten planeetat kiertävät Aurinkoa ja kuut planeettoja.
Uusi!!: Atomi ja Bohrin atomimalli · Katso lisää »
Brownin liike
Esimerkki Brownin liikkeen simuloinnista kahdessa ulottuvuudessa. Brownin liike on nesteessä tai kaasussa olevia hyvin pieniä hiukkasia mikroskoopilla tarkasteltaessa havaittava satunnainen ja itsenäinen siksak-liike.
Uusi!!: Atomi ja Brownin liike · Katso lisää »
Cesium
Osittain sulanutta cesiumia lasiampullissa. Pollusiitti on yksi cesiumin tärkeimmistä lähteistä. Cesium, lausutaan, on alkuaine, jonka kemiallinen merkki on Cs ja järjestysluku 55.
Uusi!!: Atomi ja Cesium · Katso lisää »
Demokritos
Demokritos (n. 460–370 eaa.) oli antiikin kreikkalainen esisokraatikkoihin lukeutunut filosofi, joka oli kotoisin Abderasta, Traakiasta.
Uusi!!: Atomi ja Demokritos · Katso lisää »
Elektrolyysi
Anodi ja katodi koeputkessa laboratorioelektrolyysilaitteistossa Elektrolyysi (kreikk. ēlektron 'sähkö' + lysis 'hajottaminen') on sähkövirran avulla aikaan saatu eräiden aineiden, elektrolyyttien kemiallinen hajoaminen.
Uusi!!: Atomi ja Elektrolyysi · Katso lisää »
Elektroni
Elektroni on alkeishiukkanen, jolla on 1,6021773 · 10−19 coulombin eli yhden alkeisvarauksen suuruinen negatiivinen sähkövaraus.
Uusi!!: Atomi ja Elektroni · Katso lisää »
Elektronikuori
Kuvassa on barium-atomi. Kuvassa on kuusi elektronikuorta. Kvanttimekaniikassa elektronikuori eli pääenergiataso on ryhmä atomiorbitaaleja, joilla on sama pääkvanttiluku n. Elektronikuorimallilla voidaan kuvata elektronien keskimääräistä sijaintia atomiytimen ympärillä.
Uusi!!: Atomi ja Elektronikuori · Katso lisää »
Ernest Rutherford
Ernest Rutherford, Nelsonin ensimmäinen paroni Rutherford, OM, PC, FRS, PRS (30. elokuuta 1871 Spring Grove, Uusi-Seelanti – 19. lokakuuta 1937 Cambridge, Englanti, Yhdistynyt kuningaskunta) oli Uudessa-Seelannissa syntynyt brittiläinen fyysikko.
Uusi!!: Atomi ja Ernest Rutherford · Katso lisää »
Ernst Mach
Ernst Mach Ernst Mach (18. helmikuuta 1838 – 19. helmikuuta 1916) oli itävaltalais-tšekkiläinen fyysikko ja filosofi.
Uusi!!: Atomi ja Ernst Mach · Katso lisää »
Erwin Schrödinger
Erwin Rudolf Josef Alexander Schrödinger (12. elokuuta 1887 Wien, Itävalta-Unkari – 4. tammikuuta 1961 Wien) oli itävaltalainen fyysikko.
Uusi!!: Atomi ja Erwin Schrödinger · Katso lisää »
Fotoni
Fotoni eli valokvantti on sähkömagneettisen vuorovaikutuksen välittäjähiukkanen (mittabosoni).
Uusi!!: Atomi ja Fotoni · Katso lisää »
Happi
Nestemäistä happea Happi on alkuaine, jonka kemiallinen merkki on O, järjestysluku 8 ja atomimassa IUPACin standardin mukaisesti amu.
Uusi!!: Atomi ja Happi · Katso lisää »
Helium
Helium on alkuaine, joka on väritön ja hajuton jalokaasu.
Uusi!!: Atomi ja Helium · Katso lisää »
Hiili
Hiili on yleinen epämetallinen alkuaine, jolla on myös useita allotrooppisia muotoja.
Uusi!!: Atomi ja Hiili · Katso lisää »
Hiilidioksidi
Hiilidioksidikuplia virvoitusjuomassa Hiilidioksidi, molekyylikaavaltaan CO2, on hiilestä ja hapesta koostuva kemiallinen yhdiste.
Uusi!!: Atomi ja Hiilidioksidi · Katso lisää »
Hiilimonoksidi
Tyypillinen häkävaroitin Hiilimonoksidi, hiilioksidi eli häkä (CO) on hiilen ja hapen yhdiste.
Uusi!!: Atomi ja Hiilimonoksidi · Katso lisää »
Hundin sääntö
Hundin säännön mukaan samanenergiaisille, degeneroituneille orbitaaleille asettuvat ensin yksittäiset, spiniltään parittomat elektronit.
Uusi!!: Atomi ja Hundin sääntö · Katso lisää »
Ioni
Ioni on sähköisesti varautunut atomi tai molekyyli.
Uusi!!: Atomi ja Ioni · Katso lisää »
Isotooppi
Luonnossa esiintyy vetyatomin kolmea eri isotooppia: '''protium''': 1 protoni, 0 neutronia '''deuterium''': 1 protoni, 1 neutroni '''tritium''': 1 protoni, 2 neutronia Alkuaineen isotoopit ovat atomeja, joissa on sama määrä protoneja, mutta eri määrä neutroneja.
Uusi!!: Atomi ja Isotooppi · Katso lisää »
Jaksollinen järjestelmä
Alkuaineiden jaksollinen järjestelmä eli alkuainetaulukko on taulukko tunnetuista alkuaineista ryhmiteltynä niiden elektronirakenteen mukaan.
Uusi!!: Atomi ja Jaksollinen järjestelmä · Katso lisää »
Jalokaasut
Geisslerin putkessa oranssia valoa. Jalokaasut ovat alkuaineita, joilla on uloimmalla elektronikuorellaan täysi oktetti pois lukien helium, jonka ainoalle elektronikuorelle sopii vain kaksi elektronia.
Uusi!!: Atomi ja Jalokaasut · Katso lisää »
Järjestysluku (kemia)
Z - Järjestysluku Kemiassa ja fysiikassa järjestysluku (Z) on atomin ytimessä olevien protonien lukumäärä.
Uusi!!: Atomi ja Järjestysluku (kemia) · Katso lisää »
John Dalton
John Dalton (6. syyskuuta 1766 – 17. heinäkuuta 1844) oli englantilainen kemisti, meteorologi ja fyysikko.
Uusi!!: Atomi ja John Dalton · Katso lisää »
Joseph John Thomson
Sir Joseph John ”J.
Uusi!!: Atomi ja Joseph John Thomson · Katso lisää »
Kemia
Kemia on aineen koostumusta, ominaisuuksia ja muuttumista tutkiva tiede.
Uusi!!: Atomi ja Kemia · Katso lisää »
Kemiallinen reaktio
Kemiallinen reaktio on prosessi, jossa aineet muuttuvat toisiksi aineiksi: atomien ja molekyylien elektronijakaumat muuttuvat, ja yleensä sidoksia syntyy tai katkeaa.
Uusi!!: Atomi ja Kemiallinen reaktio · Katso lisää »
Kilogramma
Tietokoneella luotu kuva kansainvälisestä kilogramman prototyypistä (IPK). Kilogramma (yksikön tunnus kg), tai usein lyhyesti vain kilo, on SI-järjestelmän mukainen yksikkö perussuureelle massalle.
Uusi!!: Atomi ja Kilogramma · Katso lisää »
Kineettinen kaasuteoria
Kineettinen kaasuteoria selittää kaasujen makroskooppisia ominaisuuksia, kuten painetta, lämpötilaa tai tilavuutta rakenneosasten liikkeen ja rakenteen avulla.
Uusi!!: Atomi ja Kineettinen kaasuteoria · Katso lisää »
Klassiset alkuaineet
Monet vanhan ajan filosofisista näkemyksistä jäsensivät maailman rakennetta ja sen ilmiöitä klassisten alkuaineiden eli elementtien avulla.
Uusi!!: Atomi ja Klassiset alkuaineet · Katso lisää »
Koko
Koko voi tarkoittaa seuraavia.
Uusi!!: Atomi ja Koko · Katso lisää »
Kovalenttinen sidos
Kovalenttinen sidos (co.
Uusi!!: Atomi ja Kovalenttinen sidos · Katso lisää »
Kulta
Kultahippuja Kaliforniasta (yllä) ja Australiasta. Kulta on alkuaine, joka kuuluu metallien ryhmään.
Uusi!!: Atomi ja Kulta · Katso lisää »
Kvantittuminen
Kvantittuminen merkitsee ilmiötä, jossa fysikaalinen suure, kuten energia tai spin, voi saada vain diskreettejä arvoja jatkuvan jakauman sijaan, tai se ilmenee vain tietyn suuruisina paketteina, kvantteina.
Uusi!!: Atomi ja Kvantittuminen · Katso lisää »
Kvanttimekaniikka
Kvanttimekaniikka on fysiikan perusteoria, joka kuvaa tapahtumia atomaarisessa mittakaavassa, jossa klassinen mekaniikka ei päde.
Uusi!!: Atomi ja Kvanttimekaniikka · Katso lisää »
Kvarkki
Neutronin kvarkkirakenne: kaksi d-kvarkkia ja yksi u-kvarkki Hiukkasfysiikassa kvarkit ovat alkeishiukkasia, joita pidetään nykyisin jakamattomina.
Uusi!!: Atomi ja Kvarkki · Katso lisää »
Lantanoidi
Lantanoidit ovat alkuaineita, joiden järjestysluku on 57–71.
Uusi!!: Atomi ja Lantanoidi · Katso lisää »
Maailmankaikkeus
Kokoomakuva maailmankaikkeudesta logaritmisessa etäisyysmittakaavassa Maailmankaikkeus eli kaikkeus eli universumi tarkoittaa kaiken olemassa olevan kokonaisuutta.
Uusi!!: Atomi ja Maailmankaikkeus · Katso lisää »
Massaluku
Massaluku (tunnus A) on atomin ytimessä olevien nukleonien lukumäärä eli protonien ja neutronien lukumäärien summa.
Uusi!!: Atomi ja Massaluku · Katso lisää »
Molekyyli
Vesimolekyylin 3D-malli. Molekyyli on kahden tai useamman kovalenttisesti sitoutuneen atomin muodostama sähköisesti neutraali ryhmä.
Uusi!!: Atomi ja Molekyyli · Katso lisää »
Neutroni
Neutronit ovat sähkövarauksettomia hiukkasia, jotka yhdessä protonien kanssa muodostavat atomiytimet (lukuun ottamatta vedyn yksinkertaisinta isotooppia, protiumia, joka koostuu vain yhdestä protonista).
Uusi!!: Atomi ja Neutroni · Katso lisää »
Niels Bohr
Niels Henrik David Bohr (7. lokakuuta 1885 Kööpenhamina – 18. marraskuuta 1962 Kööpenhamina) oli tanskalainen fyysikko.
Uusi!!: Atomi ja Niels Bohr · Katso lisää »
Nukleoni
Nukleoni on yhteisnimitys atomiytimen rakenneosille, protoneille ja neutroneille.
Uusi!!: Atomi ja Nukleoni · Katso lisää »
Orgaaninen kemia
Käsitekartta orgaanisesta kemiasta Orgaaninen kemia on hiiliyhdisteiden kemiaa.
Uusi!!: Atomi ja Orgaaninen kemia · Katso lisää »
Paulin kieltosääntö
Paulin kieltosääntö on keskeinen kvanttimekaniikan perusperiaate.
Uusi!!: Atomi ja Paulin kieltosääntö · Katso lisää »
Piko
Piko (tunnus p) on SI-järjestelmän kerrannaisyksikön etuliite, joka tarkoittaa biljoonasosaa (10-12.
Uusi!!: Atomi ja Piko · Katso lisää »
Planeetta
Aurinkokuntamme planeetat. Planeetta on suurimassainen tähteä kiertävä kappale, joka on painovoimansa vaikutuksen vuoksi lähes pallon muotoinen ja on tyhjentänyt ympäristönsä planetesimaalista.
Uusi!!: Atomi ja Planeetta · Katso lisää »
Platon
Platon (427–347 eaa.) oli antiikin kreikkalainen filosofi ja Akatemian perustaja, jota pidetään yhtenä antiikin ja koko historian vaikutusvaltaisimmista filosofeista.
Uusi!!: Atomi ja Platon · Katso lisää »
Platonin kappale
Platonin kappale on säännöllinen monitahokas, jonka tahkot ovat keskenään yhteneviä säännöllisiä monikulmioita ja jonka jokaisesta kärjestä lähtee yhtä monta särmää.
Uusi!!: Atomi ja Platonin kappale · Katso lisää »
Protoni
Protoni (tunnus p tai p+) on subatominen hiukkanen, jonka sähkövaraus on +1 ''e'' eli positiivinen alkeisvaraus ja massa noin yhden atomimassayksikön verran.
Uusi!!: Atomi ja Protoni · Katso lisää »
Radioaktiivisuus
Radioaktiivinen hajoaminen on tapahtuma, jossa rakenteeltaan epävakaa atomiydin ilman ulkoista vaikutusta hajoaa ja menettää energiaa muuttuen kevyemmiksi atomiytimiksi.
Uusi!!: Atomi ja Radioaktiivisuus · Katso lisää »
Röntgensäteily
accessdate.
Uusi!!: Atomi ja Röntgensäteily · Katso lisää »
Rutherfordin atomimalli
Rutherfordin atomimalli on Ernest Rutherfordin vuonna 1911 esittämä atomin rakennemalli, jonka mukaan atomilla on pieni ydin, ja sitä ympäröi elektroniverho.
Uusi!!: Atomi ja Rutherfordin atomimalli · Katso lisää »
Rutherfordin koe
Yllä: odotetut tulokset Thomsonin rusinapullamallin mukaisesti. Alla: havaitut tulokset. Rutherfordin koe (myös: kultalevykoe tai Geigerin–Marsdenin koe) oli Hans Geigerin ja Ernest Marsdenin vuonna 1909 Ernest Rutherfordin johdolla Manchesterin yliopiston fysiikan laboratoriossa tekemä koe, joka johti JJ Thomsonin rusinapullamallin hylkäämiseen.
Uusi!!: Atomi ja Rutherfordin koe · Katso lisää »
Sähkövaraus
Sähkökenttä positiivisen ja negatiivisen pistevarauksen muodostaman systeemin ympärillä. Sähkövaraus eli sähkömäärä (tunnus Q) on aineen tai hiukkasen ominaisuus, joka ilmentää, miten voimakkaasti kappale vuorovaikuttaa sähkökentän kanssa, täten vaikuttaen muihin sähkövarauksen omaaviin kappaleisiin.
Uusi!!: Atomi ja Sähkövaraus · Katso lisää »
Siirtymämetalli
Siirtymämetallit eli siirtymäalkuaineet ovat alkuaineita, joiden atomeissa on toiseksi uloimmalla elektronikuorella vajaasti täytetty d-orbitaali.
Uusi!!: Atomi ja Siirtymämetalli · Katso lisää »
Spin
Spin on alkeishiukkasten ominaisuus, jonka lähin klassinen analogia on sisäinen pyörimismäärä, mutta täysin spiniä ei voi kuvata klassisilla malleilla.
Uusi!!: Atomi ja Spin · Katso lisää »
Termodynamiikka
Termodynamiikka (lämpöoppi) on energian, lämmön, työn, entropian ja tapahtumien spontaanisuuden fysiikkaa.
Uusi!!: Atomi ja Termodynamiikka · Katso lisää »
Thomsonin atomimalli
Thomsonin atomimalli (tunnetaan myös rusinapulla- tai rusinakakkumallina) on yksi ensimmäisistä tieteellisiin havaintoihin perustuvista atomimalleista.
Uusi!!: Atomi ja Thomsonin atomimalli · Katso lisää »
Timaios (dialogi)
Timaios on Platonin kirjoittama dialogi, joka sisältää Platonin luonnontieteellisen teorian.
Uusi!!: Atomi ja Timaios (dialogi) · Katso lisää »
Vety
Vety on jaksollisen järjestelmän ensimmäinen alkuaine.
Uusi!!: Atomi ja Vety · Katso lisää »
Yhdiste
Kemiallinen yhdiste on kahdesta tai useammasta keskenään reagoineesta alkuaineesta koostuva aine.
Uusi!!: Atomi ja Yhdiste · Katso lisää »
1905
Ei kuvausta.
Uusi!!: Atomi ja 1905 · Katso lisää »
