Logo
Unionpedia
Viestintä
Get it on Google Play
Uusi! Lataa Unionpedia Android™-laitteella!
Ladata
Nopeamman yhteyden kuin selaimen!
 

Kemia

Indeksi Kemia

Kemia on aineen koostumusta, ominaisuuksia ja muuttumista tutkiva tiede.

188 suhteet: A. I. Virtanen, Aalto-yliopiston kemian tekniikan korkeakoulu, Ahjo, Aine, Aineen häviämättömyyden laki, Ainemäärä, AIV-rehu, Aleksandria, Alkeishiukkanen, Alkemia, Alkuaine, Ammattikorkeakoulu, Ammattioppilaitos, Analyyttinen kemia, Antiikki, Antoine Lavoisier, Apteekkari, Arabian kieli, Aristoteles, Atomi, Avogadron laki, Öljynjalostus, Åbo Akademi, Bensiini, Biokemia, Biologia, Dekantointi, Demokritos, Dimetyylieetteri, Diocletianus, Dmitri Mendelejev, Egypti, Eksoterminen reaktio, Elektroni, Eliö, Emäs, Empedokles, Endoterminen reaktio, Energia, Epäorgaaninen kemia, Epäorgaaninen yhdiste, Etanoli, Filosofia, Fiskari, Flogiston-teoria, Fysiikka, Fysikaalinen kemia, Fytokemia, Georg Stahl, Gustaf Komppa, ..., Haihdutus, Hapetus-pelkistysreaktio, Happi, Happo, Helsingin yliopisto, Hiili, Hiilidioksidi, Hopea, Ibuprofeeni, Ilokaasu, Ioni, Ionisidos, Islam, Itä-Suomen yliopisto, IUPAC, Jaksollinen järjestelmä, Jan Baptist van Helmont, Jöns Jacob Berzelius, Johan Gadolin, Johann Joachim Becher, John Dalton, John Jacob von Julin, Jyväskylän yliopisto, Kaasu, Kamferi, Karlsruhe, Katalyytti, Kemiallinen aine, Kemiallinen kaava, Kemiallinen merkki, Kemiallinen reaktio, Kemiallinen sidos, Kemian filosofia, Kemian historia, Kemian sanasto, Kemiantekniikka, Kemianteollisuus, Keramiikka, Khan Academy, Kiina, Kiinan kieli, Kilogramma, Kiteyttäminen, Kompleksi (kemia), Konsepti, Kovalenttinen sidos, Kromatografia, Kulta, Kuopion yliopisto, Kupari, Kvanttikemia, Kvanttimekaniikka, Lannoite, Lappeenrannan teknillinen yliopisto, Lasi, Laskennallinen kemia, Lääke, Lämpötila, Leukippos, Liuos, Lothar Meyer, Luettelo alkuaineista, Luettelo kemisteistä, Lukio, Luonnontiede, Lyijy, Maali, Malmi, Massa, Materiaalitekniikka, Mesopotamia, Metalli, Metalliseos, Metallisidos, Metallurgia, Metanoli, Meteoriitti, Molekyyli, Mooli, Muovi, Muurahaishappo, Neutroni, Nobelin kemianpalkinto, Nokia (kaupunki), Oksidi, Olomuoto, Opetus.tv, Orgaaninen kemia, Orgaaninen yhdiste, Organometalliyhdisteet, Oulun yliopisto, Palaminen, Paperi, Pehr Adolf von Bonsdorff, Pehr Adrian Gadd, Peruskoulu Suomessa, Pesuaine, Polttoaine, Polymeeri, Polymeerikemia, Professori, Pronssi, Prosessiteollisuus, Protoni, Puunjalostustekniikka, Radioaktiivisuus, Radiokemia, Rauta, Räjähde, Rikkihappo, Robert Boyle, Salpietari, Sähkömagneettinen vuorovaikutus, Sentrifugointi, Seos, Spektri, Spektroskopia, Stanislao Cannizzaro, Stoikiometria, Sublimoituminen, Sulfiittimenetelmä, Suodatus, Suola, Tampereen teknillinen yliopisto, Teknillinen korkeakoulu, Terva, Tiede, Tislaus, Turku, Turun yliopisto, Typpihappo, Uuttaminen, Väriaine, Vesi, Vety, Yhdiste, Ympäristökemia, Yttrium. Laajenna indeksi (138 lisää) »

A. I. Virtanen

Artturi Ilmari Virtanen (15. tammikuuta 1895 Helsinki – 11. marraskuuta 1973 Helsinki) oli suomalainen kemisti, professori ja Suomen Akatemian ensimmäinen esimies.

Uusi!!: Kemia ja A. I. Virtanen · Katso lisää »

Aalto-yliopiston kemian tekniikan korkeakoulu

Aalto-yliopiston kemian tekniikan korkeakoulu (Aalto CHEM) on yksi vuoden 2011 alussa toimintansa aloittaneista Aalto-yliopiston korkeakouluista, jotka muodostuivat Aalto-yliopiston teknillisen korkeakoulun jakautuessa neljään osaan.

Uusi!!: Kemia ja Aalto-yliopiston kemian tekniikan korkeakoulu · Katso lisää »

Ahjo

Seppä työskentelemässä perinteisellä ahjolla. kivihiiltä. ''Burning coke'', palava koksi. ''Firepot'', tulisija / palotila. ''Moving air source'', ilmapuhallin. ''Moving air'', paloilma. ''Ash'', tuhka. ''Hearth'', ahjon takaosa (hearth.

Uusi!!: Kemia ja Ahjo · Katso lisää »

Aine

Taiteilijan näkemys aineen perusosan, atomin, rakenteesta. Aine määritellään usein substanssiksi, josta havaittavat fysikaaliset objektit ja maailmankaikkeus koostuvat.

Uusi!!: Kemia ja Aine · Katso lisää »

Aineen häviämättömyyden laki

Aineen häviämättömyyden laki eli massan säilymislaki (Lomonosovin-Lavoisier'n laki) on yleinen luonnonlaki, jonka mukaan massa pysyy suljetussa systeemissä muuttumattomana, erityisesti myös kemiallisissa reaktioissa.

Uusi!!: Kemia ja Aineen häviämättömyyden laki · Katso lisää »

Ainemäärä

Ainemäärä (tunnus n) on fysiikassa ja kemiassa käytettävä perussuure, joka ilmaisee tarkasteltavan kohteen hiukkasten lukumäärää.

Uusi!!: Kemia ja Ainemäärä · Katso lisää »

AIV-rehu

AIV-rehu on nautakarjan säilörehua, joka on käsitelty AIV-liuoksella paremman säilyvyyden takaamiseksi.

Uusi!!: Kemia ja AIV-rehu · Katso lisää »

Aleksandria

Aleksandria (al-Iskandariyya; kopti, Rakotə) on kaupunki Egyptissä Välimeren rannalla, kannaksella, joka erottaa Välimeren murtovetisestä Maryutjärvestä, aivan Niilin suistossa.

Uusi!!: Kemia ja Aleksandria · Katso lisää »

Alkeishiukkanen

kvarkit, leptonit ja mittabosonit Maailman ensimmäinen neutriinohavainto vuodelta 1970. Alkeishiukkanen on hiukkasfysiikassa hiukkanen, jolla ei ole omaa sisäistä rakennetta eikä se siis koostu muista hiukkasista.

Uusi!!: Kemia ja Alkeishiukkanen · Katso lisää »

Alkemia

William Fettes Douglasin (1822–1891) maalaus ''Alkemisti''. Alkemisti uurastaa tutkijankammiossaan. Alkemia on muinainen, alkemistien harjoittama oppi, jonka tarkoituksena oli valmistaa kultaa vähemmän jaloista metalleistaHudson, s. 35.

Uusi!!: Kemia ja Alkemia · Katso lisää »

Alkuaine

Alkuaineiden jaksollinen järjestelmä. Alkuaine määritellään aineeksi, jonka atomien ytimissä on tietty määrä protoneja.

Uusi!!: Kemia ja Alkuaine · Katso lisää »

Ammattikorkeakoulu

Ammattikorkeakoulut (lyh. AMK) ovat työelämäsuuntautuneita korkeakouluja.

Uusi!!: Kemia ja Ammattikorkeakoulu · Katso lisää »

Ammattioppilaitos

Ammattiopisto Lappian Hyvinvointialan yksikkö Kemissä. Ammattioppilaitos Lappajärvellä. Ammatillinen oppilaitos (ammattiopisto, ammattikoulu) on toisen asteen oppilaitos.

Uusi!!: Kemia ja Ammattioppilaitos · Katso lisää »

Analyyttinen kemia

Analyyttinen kemia tutkii aineiden koostumuksia ja menetelmiä niiden määrittämiseksi.

Uusi!!: Kemia ja Analyyttinen kemia · Katso lisää »

Antiikki

Akropoliilta. Naista esittävät karyatidipylväät kannattelevat Erekhtheion-temppelin kattoa. Antiikki eli vanha aika on aikakausi erityisesti kreikkalaisessa ja roomalaisessa historiassa, noin 800 eaa. – 500 jaa.

Uusi!!: Kemia ja Antiikki · Katso lisää »

Antoine Lavoisier

Antoine Lavoisier Antoine Laurent de Lavoisier (26. elokuuta 1743 Pariisi – 8. toukokuuta 1794 Pariisi) oli ranskalainen kemisti.

Uusi!!: Kemia ja Antoine Lavoisier · Katso lisää »

Apteekkari

Apteekkari on apteekin johtaja ja lääkehuollon asiantuntija.

Uusi!!: Kemia ja Apteekkari · Katso lisää »

Arabian kieli

Kartta maista joissa arabia on ainoa virallinen kieli (vihreä) tai toinen virallinen kieli (sininen) Arabia (عربية) on afroaasialainen kieli, jota puhuu äidinkielenään yli 300 miljoonaa ihmistä etenkin Arabian niemimaalla ja muualla Lähi-idässä sekä Pohjois-Afrikassa.

Uusi!!: Kemia ja Arabian kieli · Katso lisää »

Aristoteles

Aristoteles (384–322 eaa.) oli antiikin kreikkalainen filosofi ja tiedemies.

Uusi!!: Kemia ja Aristoteles · Katso lisää »

Atomi

Atomi (jakamaton) on alkuaineen kemiallisesti pienin osa.

Uusi!!: Kemia ja Atomi · Katso lisää »

Avogadron laki

Avogadron laki on Amedeo Avogadron vuonna 1811 kehittämä kaasulaki, jonka mukaan samassa lämpötilassa ja paineessa kaikki kaasut sisältävät yhtä suurissa tilavuuksissa yhtä monta molekyyliä tai hiukkasta eli saman ainemäärän.

Uusi!!: Kemia ja Avogadron laki · Katso lisää »

Öljynjalostus

Martinezissa. Öljynjalostus on teollinen, öljynjalostamoissa käytetty petrokemiallinen prosessi, jossa raakaöljystä valmistetaan hyödyllisiä öljytuotteita.

Uusi!!: Kemia ja Öljynjalostus · Katso lisää »

Åbo Akademi

Åbo Akademi on pääosin Turussa toimiva ruotsinkielinen yliopisto.

Uusi!!: Kemia ja Åbo Akademi · Katso lisää »

Bensiini

Bensiiniasema Bensiini on satojen eri hiilivetyjen seos, jota käytetään pääasiassa autojen, mutta myös liikuteltavien työkalujen, kuten ruohonleikkureiden ja moottorisahojen voimanlähteinä käytettävissä polttomoottoreissa polttoaineena sekä rasvojen ja öljyjen uutos- ja liuotinaineena.

Uusi!!: Kemia ja Bensiini · Katso lisää »

Biokemia

Biokemia on eliöiden kemiallista rakennetta ja niissä tapahtuvia kemiallisia muutoksia tutkiva luonnontieteen haara.

Uusi!!: Kemia ja Biokemia · Katso lisää »

Biologia

naarasleijona. kasveja tutkii kasvitiede ja kasvipatologia. Kuvassa kasvisolu. Biologia on elollisen luonnon ilmiöitä ja lainalaisuuksia tutkiva luonnontiede.

Uusi!!: Kemia ja Biologia · Katso lisää »

Dekantointi

Dekantointi on kemiallinen työmenetelmä, jonka avulla pyritään erottamaan niukkaliukoinen aines liuottimesta tai päinvastoin.

Uusi!!: Kemia ja Dekantointi · Katso lisää »

Demokritos

Demokritos (n. 460–370 eaa.) oli antiikin kreikkalainen esisokraatikkoihin lukeutunut filosofi, joka oli kotoisin Abderasta, Traakiasta.

Uusi!!: Kemia ja Demokritos · Katso lisää »

Dimetyylieetteri

Dimetyylieetteri (DME) on normaaliolosuhteissa olomuodoltaan väritön, helposti syttyvä kaasu, jolla on dietyylieetteriä muistuttava makeahko haju.

Uusi!!: Kemia ja Dimetyylieetteri · Katso lisää »

Diocletianus

Gaius Aurelius Valerius Diocletianus (noin vuonna 230 – 3. joulukuuta 313) oli Rooman keisarina 20. marraskuuta 284 – 1. toukokuuta 305.

Uusi!!: Kemia ja Diocletianus · Katso lisää »

Dmitri Mendelejev

Dmitri Ivanovitš Mendelejev (8. helmikuuta (J: 27. tammikuuta) 1834 Tobolsk – 2. helmikuuta (J: 20. tammikuuta) 1907 Pietari) oli venäläinen kemisti, joka tunnetaan parhaiten jaksollisen järjestelmän luojana.

Uusi!!: Kemia ja Dmitri Mendelejev · Katso lisää »

Egypti

Egypti (egyptinarabiaksi) eli Egyptin arabitasavalta (Egyptin virallinen nimi oli vuosina 1958–1971 Yhdistynyt arabitasavalta) on Pohjois-Afrikassa sijaitseva valtio.

Uusi!!: Kemia ja Egypti · Katso lisää »

Eksoterminen reaktio

Kompostoinnissa tapahtuva eksoterminen reaktio. Eksoterminen reaktio on kemiallinen reaktio, joka vapauttaa lämpöä.

Uusi!!: Kemia ja Eksoterminen reaktio · Katso lisää »

Elektroni

Elektroni on alkeishiukkanen, jolla on 1,6021773 · 10−19 coulombin eli yhden alkeisvarauksen suuruinen negatiivinen sähkövaraus.

Uusi!!: Kemia ja Elektroni · Katso lisää »

Eliö

Eliö eli organismi on erotettavissa oleva olio, jossa täyttyvät elämän tunnusmerkit: itsenäisyys, vastaaminen ärsykkeisiin, moduulirakenne, kasvu, mukautuvuus, aineenvaihdunta, ja kyky lisääntyä.

Uusi!!: Kemia ja Eliö · Katso lisää »

Emäs

Emäs eli alkali on hapon vastakohta.

Uusi!!: Kemia ja Emäs · Katso lisää »

Empedokles

Empedokles Empedokles (n. 492–432 eaa.) oli antiikin kreikkalainen esisokraattinen filosofi.

Uusi!!: Kemia ja Empedokles · Katso lisää »

Endoterminen reaktio

Endoterminen reaktio on kemiallinen reaktio, joka sitoo lämpöä ympäristöstä.

Uusi!!: Kemia ja Endoterminen reaktio · Katso lisää »

Energia

Pomppivalla pallolla energia muuttuu vuoroin potentiaali- vuoroin liike-energiaksi. Mekaaninen energia, eli potentiaali- ja liike-energian summa, pienenee kitkan ja äänen tuottamisen vuoksi. Lopulta liike lakkaa. Energia (Otavan iso Fokus, 2. osa (Em-Io), art. Energia), Otava 1973, ISBN 951-1-00272-4 Työ taas voi esimerkiksi kiihdyttää jotakin kappaletta.

Uusi!!: Kemia ja Energia · Katso lisää »

Epäorgaaninen kemia

Epäorgaaninen kemia on kemian osa-alue, joka tutkii epäorgaanisia yhdisteitä kuten metalleja, mineraaleja ja organometalliyhdisteitä.

Uusi!!: Kemia ja Epäorgaaninen kemia · Katso lisää »

Epäorgaaninen yhdiste

Epäorgaaninen yhdiste ("ei-eloperäinen yhdiste") on kemiallinen yhdiste, joka ei ole orgaaninen yhdiste.

Uusi!!: Kemia ja Epäorgaaninen yhdiste · Katso lisää »

Etanoli

Kieli.

Uusi!!: Kemia ja Etanoli · Katso lisää »

Filosofia

Filosofia on noin 600–400 eaa.

Uusi!!: Kemia ja Filosofia · Katso lisää »

Fiskari

Näkymä Fiskarin pääkadulta. Seuratalo Lukaali pääkadun varrella. Fiskari (ruotsiksi Fiskars) on kylä ja taajama Raaseporin kaupungissa entisen Pohjan kunnan alueella läntisellä Uudellamaalla.

Uusi!!: Kemia ja Fiskari · Katso lisää »

Flogiston-teoria

Flogiston-teorian avulla pyrittiin selittämään palamista. Flogiston-teoria oli 1600- ja 1700-lukujen kemiallinen teoria, jolla pyrittiin selittämään palaminen.

Uusi!!: Kemia ja Flogiston-teoria · Katso lisää »

Fysiikka

Fysiikka (fysis eli luonto) on ainetta, energiaa ja perusluonteisia luonnonlakeja tutkiva tiede.

Uusi!!: Kemia ja Fysiikka · Katso lisää »

Fysikaalinen kemia

Fysikaalinen kemia soveltaa fysiikan menetelmiä kemian ongelmien ratkaisemiseksi.

Uusi!!: Kemia ja Fysikaalinen kemia · Katso lisää »

Fytokemia

Fytokemia on tieteenala, joka tutkii kasveissa esiintyviä kemiallisia yhdisteitä, niiden kemiaa, biosynteesiä, esiintyvyyttä ja metaboliaa.

Uusi!!: Kemia ja Fytokemia · Katso lisää »

Georg Stahl

Georg Ernst Stahl (21. lokakuuta 1659 Ansbach – 14. toukokuuta 1734 Berliini) oli saksalainen kemisti, lääkäri ja filosofi.

Uusi!!: Kemia ja Georg Stahl · Katso lisää »

Gustaf Komppa

Gustaf Komppa oli arvostetuimpia suomalaisia kemistejä 1900-luvun alkupuolella.

Uusi!!: Kemia ja Gustaf Komppa · Katso lisää »

Haihdutus

Haihdutus on erotusmenetelmä, jossa haihtuva aine poistetaan haihtumattomasta pelkästään lämpöä tai paineenalennusta käyttämällä.

Uusi!!: Kemia ja Haihdutus · Katso lisää »

Hapetus-pelkistysreaktio

Hapetus-pelkistysreaktio (redox-reaktio) on kemiallinen reaktio, jossa yksi tai useampi elektroni siirtyy kokonaan tai osittain atomilta toiselle.

Uusi!!: Kemia ja Hapetus-pelkistysreaktio · Katso lisää »

Happi

Nestemäistä happea Happi on alkuaine, jonka kemiallinen merkki on O, järjestysluku 8 ja atomimassa IUPACin standardin mukaisesti amu.

Uusi!!: Kemia ja Happi · Katso lisää »

Happo

Rikkihappo on yksi tunnetuimmista hapoista. Kemiassa happo on aine, joka luovuttaa positiivisia vetyioneja tai joka vastaanottaa elektroniparin.

Uusi!!: Kemia ja Happo · Katso lisää »

Helsingin yliopisto

Helsingin yliopisto (lyhenne HY) on Suomen suurin ja vanhin tiedekorkeakoulu.

Uusi!!: Kemia ja Helsingin yliopisto · Katso lisää »

Hiili

Hiili on yleinen epämetallinen alkuaine, jolla on myös useita allotrooppisia muotoja.

Uusi!!: Kemia ja Hiili · Katso lisää »

Hiilidioksidi

Hiilidioksidikuplia virvoitusjuomassa Hiilidioksidi, molekyylikaavaltaan CO2, on hiilestä ja hapesta koostuva kemiallinen yhdiste.

Uusi!!: Kemia ja Hiilidioksidi · Katso lisää »

Hopea

Hopea on siirtymäalkuaineisiin kuuluva metallimainen alkuaine.

Uusi!!: Kemia ja Hopea · Katso lisää »

Ibuprofeeni

Ibuprofeenia sisältäviä lääkevalmisteita Burana Slow 800mg -ibuprofeenidepottablettipakkaus Ibuprofeeni on laajasti käytetty tulehduskipulääke.

Uusi!!: Kemia ja Ibuprofeeni · Katso lisää »

Ilokaasu

Ilokaasu eli dityppioksidi (dityppimonoksidi, typpioksiduuli, N2O) on typen happiyhdiste eli typen oksidi.

Uusi!!: Kemia ja Ilokaasu · Katso lisää »

Ioni

Ioni on sähköisesti varautunut atomi tai molekyyli.

Uusi!!: Kemia ja Ioni · Katso lisää »

Ionisidos

Ionisidos on vahvan sähköisen vetovoiman ilmentymä, jota esiintyy negatiivisten ja positiivisten ionien välillä.

Uusi!!: Kemia ja Ionisidos · Katso lisää »

Islam

Islam ('alistuminen'; vanha nimitys muhamettilaisuus) on monoteistinen abrahamilainen uskonto.

Uusi!!: Kemia ja Islam · Katso lisää »

Itä-Suomen yliopisto

Itä-Suomen yliopisto (ISY,, lyhenne UEF) on Joensuussa ja Kuopiossa toimiva yliopisto.

Uusi!!: Kemia ja Itä-Suomen yliopisto · Katso lisää »

IUPAC

IUPAC (International Union of Pure and Applied Chemistry, eli kansainvälinen teoreettisen ja sovelletun kemian liitto) on järjestö, jonka tehtävänä on standardisoida kemian sanastoa ja mittausmenetelmiä.

Uusi!!: Kemia ja IUPAC · Katso lisää »

Jaksollinen järjestelmä

Alkuaineiden jaksollinen järjestelmä eli alkuainetaulukko on taulukko tunnetuista alkuaineista ryhmiteltynä niiden elektronirakenteen mukaan.

Uusi!!: Kemia ja Jaksollinen järjestelmä · Katso lisää »

Jan Baptist van Helmont

Jan Baptist van Helmont Jan Baptist van Helmont (12. tammikuuta 1579 Bryssel – 30. joulukuuta 1644 Vilvorde) oli uuden ajan alussa vaikuttanut flaamilainen kemisti, fysiologi ja lääkäri.

Uusi!!: Kemia ja Jan Baptist van Helmont · Katso lisää »

Jöns Jacob Berzelius

Jöns Jacob Berzelius (Familj-Journalen, 1873) Jöns Jacob Berzelius oli ruotsalainen kemisti, jonka tutkimukset rikastuttivat miltei kaikkia silloisia kemian aloja.

Uusi!!: Kemia ja Jöns Jacob Berzelius · Katso lisää »

Johan Gadolin

Johan (Johannes Jacobi) Gadolin (5. kesäkuuta 1760 Turku – 15. elokuuta 1852 Mynämäki) oli suomalainen kemisti, fyysikko ja mineralogi.

Uusi!!: Kemia ja Johan Gadolin · Katso lisää »

Johann Joachim Becher

Johann Joachim Becher Johann Joachim Becher (6. toukokuuta 1635 Speyer, Pyhä saksalais-roomalainen keisarikunta – lokakuu 1682 Englanti) oli saksalainen lääkäri ja alkemisti.

Uusi!!: Kemia ja Johann Joachim Becher · Katso lisää »

John Dalton

John Dalton (6. syyskuuta 1766 – 17. heinäkuuta 1844) oli englantilainen kemisti, meteorologi ja fyysikko.

Uusi!!: Kemia ja John Dalton · Katso lisää »

John Jacob von Julin

John Jacob von Julin John (Johan) Jacob Julin, vuodesta 1849 von Julin (5. elokuuta 1787 Oulu – 11. maaliskuuta 1853 Helsinki) oli apteekkari, tehtaanomistaja ja vuorineuvos.

Uusi!!: Kemia ja John Jacob von Julin · Katso lisää »

Jyväskylän yliopisto

Jyväskylän yliopisto on Jyväskylässä sijaitseva suomalainen yliopisto, jossa opiskelijoita on noin 14 500 ja henkilökuntaa noin 2 500.

Uusi!!: Kemia ja Jyväskylän yliopisto · Katso lisää »

Kaasu

Olomuodot Kaasu on yksi aineen olomuodoista.

Uusi!!: Kemia ja Kaasu · Katso lisää »

Kamferi

Kamferi on orgaanista, terpeeneihin kuuluvaa vahamaista, huoneenlämmössä kiinteää, väritöntä tai valkoista kiteistä ainetta, jolla on voimakkaan läpitunkeva, pistävän hyväntuoksuinen haju.

Uusi!!: Kemia ja Kamferi · Katso lisää »

Karlsruhe

Karlsruhe on kasvanut linnan ympärille. Karlsruhe 1900-luvun taitteessa. Karlsruhen linna. Karlsruhe on kaupunki Saksassa Baden-Württembergin osavaltiossa lähellä Ranskan rajaa.

Uusi!!: Kemia ja Karlsruhe · Katso lisää »

Katalyytti

Katalyytti on aine, joka nopeuttaa kemiallista reaktiota tietyssä lämpötilassa, kuitenkaan itse kulumatta reaktiossa.

Uusi!!: Kemia ja Katalyytti · Katso lisää »

Kemiallinen aine

Kemiallinen aine tarkoittaa ainetta, jolla on määritelty kemiallinen koostumus.

Uusi!!: Kemia ja Kemiallinen aine · Katso lisää »

Kemiallinen kaava

Kemiallinen kaava ilmoittaa kemiallisen yhdisteen koostumuksen eli molekyylin tai kaavayksikön atomit ja niiden määrän.

Uusi!!: Kemia ja Kemiallinen kaava · Katso lisää »

Kemiallinen merkki

Kloorimolekyyli Kemiallinen merkki on lyhyt, latinalaisia aakkosia käyttävä merkintätapa alkuaineelle.

Uusi!!: Kemia ja Kemiallinen merkki · Katso lisää »

Kemiallinen reaktio

Kemiallinen reaktio on prosessi, jossa aineet muuttuvat toisiksi aineiksi: atomien ja molekyylien elektronijakaumat muuttuvat, ja yleensä sidoksia syntyy tai katkeaa.

Uusi!!: Kemia ja Kemiallinen reaktio · Katso lisää »

Kemiallinen sidos

Kemiallinen sidos on elektronien muodostama, kemiallista yhdistettä koossa pitävä voima.

Uusi!!: Kemia ja Kemiallinen sidos · Katso lisää »

Kemian filosofia

Kemian filosofia on tieteenfilosofian ala, joka tutkii kemiaan liittyviä filosofisia kysymyksiä.

Uusi!!: Kemia ja Kemian filosofia · Katso lisää »

Kemian historia

Kemian historia ulottuu yli 6000 vuoden taakse.

Uusi!!: Kemia ja Kemian historia · Katso lisää »

Kemian sanasto

Tämä sivu on kemian sanasto, jossa esitellään kemian perustermejä.

Uusi!!: Kemia ja Kemian sanasto · Katso lisää »

Kemiantekniikka

Kemiantekniikkaa teollisessa skaalassa: tislauslaitos Kemiantekniikka on prosessitekniikkaan sisältyvä tekniikan ala, jossa keskitytään kemiallisten prosessien kehittämiseen ja tekniseen toteuttamiseen teollisessa mittakaavassa.

Uusi!!: Kemia ja Kemiantekniikka · Katso lisää »

Kemianteollisuus

Kemianteollisuus on teollisuudenala, jossa jalostetaan ja muunnetaan toisiksi kemiallisia yhdisteitä erilaisten kemiallisten reaktioiden kautta.

Uusi!!: Kemia ja Kemianteollisuus · Katso lisää »

Keramiikka

Etruskien valmistamaa keramiikkaa Saviruukku Louvressa Keramiikka tarkoittaa savipohjaisista raaka-aineista valmistettuja esineitä, jotka ovat käyneet läpi keraamisen polttoprosessin.

Uusi!!: Kemia ja Keramiikka · Katso lisää »

Khan Academy

Khan Academy on vuonna 2006 perustettu yhdysvaltalainen yleishyödyllinen koulutusjärjestö, jonka tavoitteena on tarjota ”maksuton maailmanluokan koulutus kaikille kaikkialla”.

Uusi!!: Kemia ja Khan Academy · Katso lisää »

Kiina

Kiinan kansantasavalta, josta yleensä käytetään nimitystä Kiina (yksinkertaistetut merkit: 中国, perinteiset merkit: 中國, pinyin: Zhōngguó), on maa Itä-Aasiassa.

Uusi!!: Kemia ja Kiina · Katso lisää »

Kiinan kieli

Puhutun kiinan muotoja Kiinassa. Kiinan kieli — 汉语, perinteisin merkein 漢語 (hànyǔ, eli Han-kansan kieli) tai 中文 (zhōngwén, millä viitataan pääasiassa kirjoitettuun kieleen, joka on kaikille murteille yhteinen) tai taiwanilaisen nimityksen mukaan 国语, perinteisin merkein 國語 (guóyǔ, eli valtion kieli) — on maailman puhutuin kieli.

Uusi!!: Kemia ja Kiinan kieli · Katso lisää »

Kilogramma

Tietokoneella luotu kuva kansainvälisestä kilogramman prototyypistä (IPK). Kilogramma (yksikön tunnus kg), tai usein lyhyesti vain kilo, on SI-järjestelmän mukainen yksikkö perussuureelle massalle.

Uusi!!: Kemia ja Kilogramma · Katso lisää »

Kiteyttäminen

Lumikiteitä Kiteyttämisellä tai kiteytyksellä (joskus myös kristallisoinnilla) tarkoitetaan jonkin aineen saattamista kiteiseen muotoon.

Uusi!!: Kemia ja Kiteyttäminen · Katso lisää »

Kompleksi (kemia)

Yksinkertainen kompleksiyhdiste diammiinihopea(I)-ioni, jossa keskusatomia - eli positiivisesti varautunutta hopea-ionia - ympäröi kaksi ammoniakkiligandia. Kompleksiyhdisteillä (myös koordinaatiokompleksi) tarkoitetaan molekyylejä, jotka ovat muodostuneita keskusatomista tai -ionista ja sitä ympäröivistä ioneista, molekyyleistä tai atomeista.

Uusi!!: Kemia ja Kompleksi (kemia) · Katso lisää »

Konsepti

Konsepti voi tarkoittaa seuraavia.

Uusi!!: Kemia ja Konsepti · Katso lisää »

Kovalenttinen sidos

Kovalenttinen sidos (co.

Uusi!!: Kemia ja Kovalenttinen sidos · Katso lisää »

Kromatografia

Kromatografia on kemian ja biokemian menetelmä kemiallisten yhdisteiden eristämiseksi, puhdistamiseksi ja määrittämiseksi.

Uusi!!: Kemia ja Kromatografia · Katso lisää »

Kulta

Kultahippuja Kaliforniasta (yllä) ja Australiasta. Kulta on alkuaine, joka kuuluu metallien ryhmään.

Uusi!!: Kemia ja Kulta · Katso lisää »

Kuopion yliopisto

Kuopion yliopisto on entinen vuonna 1966 perustettu oppilaitos, joka vuoden 2010 alussa yhdistyi Joensuun yliopiston (kampukset Joensuussa ja Savonlinnassa) kanssa Itä-Suomen yliopistoksi.

Uusi!!: Kemia ja Kuopion yliopisto · Katso lisää »

Kupari

Kupari, vanhalta suomalaiselta nimeltään vaski, on alkuaine, jonka kemiallinen merkki on Cu ja se kuuluu metallien ryhmään.

Uusi!!: Kemia ja Kupari · Katso lisää »

Kvanttikemia

Kvanttikemia on fysikaalisen kemian ala, jossa käytetään kvanttimekaniikkaa kemian ongelmien tarkasteluun.

Uusi!!: Kemia ja Kvanttikemia · Katso lisää »

Kvanttimekaniikka

Kvanttimekaniikka on fysiikan perusteoria, joka kuvaa tapahtumia atomaarisessa mittakaavassa, jossa klassinen mekaniikka ei päde.

Uusi!!: Kemia ja Kvanttimekaniikka · Katso lisää »

Lannoite

Lannoitteet antavat kasveille kasvuvoimaa ja lisäävät satomääriä. Lannoite eli apulanta on ravinneseos, jota lisätään viljelysmaahan isomman sadon ja viljelykasvien kasvun kiihdyttämiseksi.

Uusi!!: Kemia ja Lannoite · Katso lisää »

Lappeenrannan teknillinen yliopisto

Lappeenrannan teknillinen yliopisto (lyhenne LTY, eli LUT; vuoteen 2002 Lappeenrannan teknillinen korkeakoulu eli LTKK) on vuonna 1969 perustettu tekniikan ja talouden tutkimukseen ja opetukseen erikoistunut tiedeyliopisto Lappeenrannassa.

Uusi!!: Kemia ja Lappeenrannan teknillinen yliopisto · Katso lisää »

Lasi

Kaj Franckin kartio-laseja ja kaadin, 1958. Lasi on sulatettujen silikaattien jähmettyessä muodostunut amorfinen massa.

Uusi!!: Kemia ja Lasi · Katso lisää »

Laskennallinen kemia

Laskennallisessa kemiassa tutkitaan eri molekyylien ominaisuuksia ja välisiä reaktioita. Kuvassa dityppitetraoksidin sidoksen potentiaalienergia typpi-typpi-etäisyyden funktiona sekä elektronitiheyspinta molekyylin ympärillä eri reaktiovaiheissa. Kieli.

Uusi!!: Kemia ja Laskennallinen kemia · Katso lisää »

Lääke

Oraalisesti nautittavia lääkkeitä Erilaisia injektoitaviksi tarkoitettuja lääkeliuoksia ampulleissa. Inhaloitavaa astmalääkettä Psyykenlääkkeitä Lääke on yhtä tai useampaa lääkeainetta sisältävä valmiste.

Uusi!!: Kemia ja Lääke · Katso lisää »

Lämpötila

Lämpötila (tunnus T, t) on fysiikassa ja kemiassa käytettävä perussuure, joka ilmaisee kohteen termodynaamisen lämpötilan eli absoluuttisen lämpötilan.

Uusi!!: Kemia ja Lämpötila · Katso lisää »

Leukippos

Leukippos Leukippos (400-luku eaa.) oli kreikkalainen esisokraatikkoihin lukeutunut filosofi.

Uusi!!: Kemia ja Leukippos · Katso lisää »

Liuos

Suolaa ja vettä sekoittamalla saadaan aikaan liuos suolahapoksi Liuos on seos jossa kaksi tai useampia aineita on sekoittunut toisiinsa muodostaen yhtenäisen faasin.

Uusi!!: Kemia ja Liuos · Katso lisää »

Lothar Meyer

Julius Lothar von Meyer (19. elokuuta 1830 – 11. huhtikuuta 1895) oli saksalainen kemisti, joka keksi jaksollisen järjestelmän (Dmitri Mendelejevistä riippumatta samaan aikaan).

Uusi!!: Kemia ja Lothar Meyer · Katso lisää »

Luettelo alkuaineista

Tämä on luettelo tunnetuista alkuaineista.

Uusi!!: Kemia ja Luettelo alkuaineista · Katso lisää »

Luettelo kemisteistä

Kemisti on kemian tutkija tai tuntija.

Uusi!!: Kemia ja Luettelo kemisteistä · Katso lisää »

Lukio

Lappajärven lukio Lukio on Suomessa yleissivistävä ja vapaaehtoinen toisen asteen oppilaitos, jonne on mahdollista pyrkiä suoritettuaan oppivelvollisuuden.

Uusi!!: Kemia ja Lukio · Katso lisää »

Luonnontiede

Kuun kääntöpuoli Apollo 11:stä nähtynä. Luonnontiede eli luonnontieteet on luontoa tutkivien tieteiden yhteisnimitys.

Uusi!!: Kemia ja Luonnontiede · Katso lisää »

Lyijy

Lyijy on hiiliryhmään kuuluva metallimainen painava alkuaine, jonka kemiallinen merkki on Pb ja CAS-numero 7439-92-1.

Uusi!!: Kemia ja Lyijy · Katso lisää »

Maali

Kuivunutta vihreää maalia. Maalaustaiteessa käytettyjä maaleja. Maali on yleisnimi monenlaisille pintakäsittelyaineille, joita käytetään muuttamaan esineiden pinnan väriä ja suojaamaan sitä.

Uusi!!: Kemia ja Maali · Katso lisää »

Malmi

hematiittia sisältävä raitainen rautamuodostuma Malmi tarkoittaa sellaista luonnollista mineraaliesiintymää, josta voidaan taloudellisesti tuottaa metalleja.

Uusi!!: Kemia ja Malmi · Katso lisää »

Massa

Massa (tunnus m) on fysiikan perussuure, joka kuvaa toisaalta kappaleen hitautta voiman vaikuttaessa siihen, toisaalta kappaleen kykyä tuntea ja aiheuttaa gravitaatiovoimia.

Uusi!!: Kemia ja Massa · Katso lisää »

Materiaalitekniikka

Materiaalitekniikka on insinööritiede, joka tutkii erilaisten materiaalien valmistusta, koostumusta, ominaisuuksia ja sovelluksia.

Uusi!!: Kemia ja Materiaalitekniikka · Katso lisää »

Mesopotamia

Mesopotamia nykyisen Lähi-idän kartassa vihreällä varjostuksella Mesopotamia eli Kaksoisvirranmaa on historiallinen alue Välimeren itäpuolella.

Uusi!!: Kemia ja Mesopotamia · Katso lisää »

Metalli

Yttrium-metallia Sulaa rautaa Rautajauhetta valaa muotteihin Metallit ovat alkuaineita tai seoksia, joilla on useita seuraavista, epämetalleista poikkeavista ominaisuuksista.

Uusi!!: Kemia ja Metalli · Katso lisää »

Metalliseos

Teräsvaijeria - teräs on raudan ja hiilen metalliseos. Metalliseos eli lejeerinki on vähintään yhden metallin ja yhden tai useamman muun alkuaineen seos, jolla on metalliset ominaisuudet.

Uusi!!: Kemia ja Metalliseos · Katso lisää »

Metallisidos

Metallisidoksessa vapaa "elektronikaasu" (keltaiset pallot) liikkuvat eri puolilla atomeja.Metallisidos on metalliatomien välillä vallitseva kemiallinen sidos.

Uusi!!: Kemia ja Metallisidos · Katso lisää »

Metallurgia

Metallurgia on luonnontieteisiin ja teknisiin tieteisiin kuuluva tieteenala/oppi, joka käsittelee metallien (tai laajemmin käsitettynä myös muiden epäorgaanisten materiaalien) valmistus- ja jalostusmenetelmiä, sekä tutkii niiden elinkaarta ja sen aikana tapahtuvia muutoksia usein metallien kiderakenteen näkökulmasta.

Uusi!!: Kemia ja Metallurgia · Katso lisää »

Metanoli

388x388px Metanolisoitua denaturoitua spriitä. Metanoli eli metyylialkoholi on myrkyllinen alkoholi.

Uusi!!: Kemia ja Metanoli · Katso lisää »

Meteoriitti

Meteoriitti Meteoriitti on Maan tai muun taivaankappaleen pinnalle avaruudesta pudonnut "kivi" eli asteroidi, asteroidin osa, komeetta tai suuri meteoroidi.

Uusi!!: Kemia ja Meteoriitti · Katso lisää »

Molekyyli

Vesimolekyylin 3D-malli. Molekyyli on kahden tai useamman kovalenttisesti sitoutuneen atomin muodostama sähköisesti neutraali ryhmä.

Uusi!!: Kemia ja Molekyyli · Katso lisää »

Mooli

Mooli (yksikön tunnus mol) on SI-järjestelmän mukainen mittayksikkö perussuureelle ainemäärä (tunnus n).

Uusi!!: Kemia ja Mooli · Katso lisää »

Muovi

Tyyppillisiä polyeteeni- ja polypropyleeniesineitä Muovi on yleisnimitys synteettisille tai puolisynteettisille hiili- tai hiili-piiatomien pitkistä molekyyliketjuista eli polymeereistä koostuville materiaaleille.

Uusi!!: Kemia ja Muovi · Katso lisää »

Muurahaishappo

85-prosenttista muurahaishappoa purkissa. Muurahaishappo eli metaanihappo on yksinkertaisin karboksyylihappo, jonka molekyylikaava on HCOOH.

Uusi!!: Kemia ja Muurahaishappo · Katso lisää »

Neutroni

Neutronit ovat sähkövarauksettomia hiukkasia, jotka yhdessä protonien kanssa muodostavat atomiytimet (lukuun ottamatta vedyn yksinkertaisinta isotooppia, protiumia, joka koostuu vain yhdestä protonista).

Uusi!!: Kemia ja Neutroni · Katso lisää »

Nobelin kemianpalkinto

Nobelin kemianpalkinto on yksi viidestä alkuperäisestä Nobel-palkinnosta.

Uusi!!: Kemia ja Nobelin kemianpalkinto · Katso lisää »

Nokia (kaupunki)

Nokia on Suomen kaupunki, joka sijaitsee Pirkanmaan maakunnassa.

Uusi!!: Kemia ja Nokia (kaupunki) · Katso lisää »

Oksidi

Oksidi on hapen ja jonkin toisen alkuaineen yhdiste.

Uusi!!: Kemia ja Oksidi · Katso lisää »

Olomuoto

Olomuoto on aineen tila, joka määrittää sen fysikaalista käyttäytymistä.

Uusi!!: Kemia ja Olomuoto · Katso lisää »

Opetus.tv

Opetus.tv on suomalainen, ilmaisia opetusvideoita julkaiseva verkkosivusto, jonka sisällöt painottuvat lukion matematiikkaan, fysiikkaan, kemiaan ja biologiaan.

Uusi!!: Kemia ja Opetus.tv · Katso lisää »

Orgaaninen kemia

Käsitekartta orgaanisesta kemiasta Orgaaninen kemia on hiiliyhdisteiden kemiaa.

Uusi!!: Kemia ja Orgaaninen kemia · Katso lisää »

Orgaaninen yhdiste

Orgaaninen yhdiste sisältää hiili-hiili sidoksia.

Uusi!!: Kemia ja Orgaaninen yhdiste · Katso lisää »

Organometalliyhdisteet

Organometalliyhdisteet ovat metalliatomin sisältäviä orgaanisia yhdisteitä, joissa metalli on sitoutunut hiileen.

Uusi!!: Kemia ja Organometalliyhdisteet · Katso lisää »

Oulun yliopisto

Teknillisen tiedekunnan sähkötekniikan, tietotekniikan ja tietoliikennetekniikan osastojen tilat sekä mikroskopian ja nanoteknologian keskus sijaitsevat Tietotalo I:ssa, joka on osa Linnanmaan yliopistorakennusta. Linnanmaan kampusalueen kartta. Oulun yliopiston rakennuksesta näkyy selvästi rakennusvaiheiden eri aikakaudet. humanistinen tiedekunta sijaitsevat yliopistorakennuksen pohjoispäässä. Yliopiston yhteydessä olevista Paavo Havaksen tien opiskelija-asunnoista avautuu näkymä yliopiston yli. Yliopiston ensimmäiset tilat sijaitsivat Oulun keskustassa Rantakadulla. Arkkitehtuurin tiedekunta toimi tiloissa vuoteen 2017 asti. Oulun yliopisto (lyhenne OY) on Oulussa sijaitseva suomalainen yliopisto.

Uusi!!: Kemia ja Oulun yliopisto · Katso lisää »

Palaminen

Juhannuskokko on näyttävä esimerkki palamisesta. Tuli saadaan aikaan hankaamalla kahta elementtiä. Palaminen on kemiallinen reaktio, jossa palava aine reagoi hapen kanssa.

Uusi!!: Kemia ja Palaminen · Katso lisää »

Paperi

Tyhjä A4-paperiarkki Paperi on ohut ja litteä kuiduista puristamalla valmistettu yleinen kulutustavara.

Uusi!!: Kemia ja Paperi · Katso lisää »

Pehr Adolf von Bonsdorff

Pehr Adolf von Bonsdorff (27. lokakuuta 1791 Turku – 11. tammikuuta 1839 Helsinki) oli suomalainen kemisti.

Uusi!!: Kemia ja Pehr Adolf von Bonsdorff · Katso lisää »

Pehr Adrian Gadd

Pehr Adrian Gaddin muistomerkki Pehr (Pietari) Adrian Gadd (1727 Pirkkala – 11. elokuuta 1797 Turku) oli suomalainen luonnontutkija, taloustieteilijä ja kemisti.

Uusi!!: Kemia ja Pehr Adrian Gadd · Katso lisää »

Peruskoulu Suomessa

Peruskoulu on yhdeksänvuotista perusopetusta antava yhtenäiskoulu, jossa lähes kaikki Suomen kansalaiset suorittavat oppivelvollisuutensa.

Uusi!!: Kemia ja Peruskoulu Suomessa · Katso lisää »

Pesuaine

Pesuainepulloja Pesuaine on lianpoistossa käytössä oleva aineseos.

Uusi!!: Kemia ja Pesuaine · Katso lisää »

Polttoaine

Polttoaineet ovat aineita, joiden palamisreaktion avulla tavallisimmin kehitetään lämpöä, valoa tai sähköä.

Uusi!!: Kemia ja Polttoaine · Katso lisää »

Polymeeri

Polymeeri on molekyyli, jossa useat (vähintään 50 kpl) pienet molekyylit eli monomeerit ovat liittyneet toisiinsa kemiallisin sidoksin katalyyttien vaikutuksesta prosessissa, jota kutsutaan polymerisaatioksi.

Uusi!!: Kemia ja Polymeeri · Katso lisää »

Polymeerikemia

Biopolymeeri Polymeerikemia eli makromolekyylikemia tarkastelee kemiallista synteesiä sekä polymeerien ja makromolekyylien kemiallisia ominaisuuksia.

Uusi!!: Kemia ja Polymeerikemia · Katso lisää »

Professori

suomen kielen professori. Professori (lyhenne prof.,, sanoista pro ’edessä’ ja fateri ’tunnustaa’) on yliopiston korkein opetus- ja tutkimustehtävä sekä suomalainen arvonimi.

Uusi!!: Kemia ja Professori · Katso lisää »

Pronssi

Pronssikautisia pronssivaluja. Tarkoitettu ilmeisesti uudelleenvalettaviksi. Pronssi eli vaski (vanha suomalainen nimi) on metalliseos eli lejeerinki, jonka pääkomponenttina on kupari.

Uusi!!: Kemia ja Pronssi · Katso lisää »

Prosessiteollisuus

Prosessiteollisuus on yhteisnimitys teollisuuden haaroille, joissa jalostettava raaka-aine etenee erilaisesta fysikaalisesta ja kemiallisesta käsittelyvaiheesta toiseen.

Uusi!!: Kemia ja Prosessiteollisuus · Katso lisää »

Protoni

Protoni (tunnus p tai p+) on subatominen hiukkanen, jonka sähkövaraus on +1 ''e'' eli positiivinen alkeisvaraus ja massa noin yhden atomimassayksikön verran.

Uusi!!: Kemia ja Protoni · Katso lisää »

Puunjalostustekniikka

Puunjalostustekniikka on tekniikan osa-alue, joka selvittää, miten puusta tulee paperia tai vastaavaa käyttötavaraa, kuten pahvia.

Uusi!!: Kemia ja Puunjalostustekniikka · Katso lisää »

Radioaktiivisuus

Radioaktiivinen hajoaminen on tapahtuma, jossa rakenteeltaan epävakaa atomiydin ilman ulkoista vaikutusta hajoaa ja menettää energiaa muuttuen kevyemmiksi atomiytimiksi.

Uusi!!: Kemia ja Radioaktiivisuus · Katso lisää »

Radiokemia

Radiokemia tutkii radioaktiivisten aineiden kemiallista käyttäytymistä sekä radioaktiivisen säteilyn käyttöä kemiassa.

Uusi!!: Kemia ja Radiokemia · Katso lisää »

Rauta

Rauta on siirtymämetallien ryhmään kuuluva alkuaine.

Uusi!!: Kemia ja Rauta · Katso lisää »

Räjähde

right Räjähde eli räjähdysaine on kemiallinen yhdiste, joka voi tuottaa erittäin lyhyessä ajassa suuren määrän kaasuja ja lämpöä, joka synnyttää valtavan paineen, joka etenee räjähdyksenomaisen nopeasti hajottaen ympäristöä.

Uusi!!: Kemia ja Räjähde · Katso lisää »

Rikkihappo

96-prosenttista rikkihappoa Rikkihappo (H2SO4, vihtrilliöljy) on vahva, veteen täysin liukeneva epäorgaaninen happo.

Uusi!!: Kemia ja Rikkihappo · Katso lisää »

Robert Boyle

Robert Boyle (25. tammikuuta 1627 – 31. joulukuuta 1691) oli brittiläinen luonnonfilosofi, kemisti ja fyysikko.

Uusi!!: Kemia ja Robert Boyle · Katso lisää »

Salpietari

Salpietari voi tarkoittaa esimerkiksi seuraavia typpihapon HNO3 suoloja.

Uusi!!: Kemia ja Salpietari · Katso lisää »

Sähkömagneettinen vuorovaikutus

Sähkömagneettinen vuorovaikutus (sähkövoima) on yksi standardimallin neljästä perusvuorovaikutuksesta.

Uusi!!: Kemia ja Sähkömagneettinen vuorovaikutus · Katso lisää »

Sentrifugointi

Linkoaminen eli sentrifugointi tarkoittaa seoksen hiukkasten erottamista toisistaan lingolla.

Uusi!!: Kemia ja Sentrifugointi · Katso lisää »

Seos

Seos on vähintään kahden aineen muodostama yhdistelmä, jonka seoskomponentit eivät ole kemiallisesti sitoutuneet toisiinsa yhdisteeksi.

Uusi!!: Kemia ja Seos · Katso lisää »

Spektri

Kiinteä valonlähde (A) säteilee jatkuvan spektrin 1). Hehkuva kaasu (B) säteilee kirkasviivaisen emissiospektrin (2), ja kiinteästä valonlähteestä hehkuvan kaasun läpi tuleva valo säteilee absorptioviivaspektrin (3), jossa on tummia imeytymisviivoja jatkuvan spektrin päällä. Jatkuva spektri Raudan (Fe) emissioviivaspektri. Spektri eli kirjo tarkoittaa yleisesti havaitun suureen jakautumista komponentteihin taajuuden tai energian suhteen.

Uusi!!: Kemia ja Spektri · Katso lisää »

Spektroskopia

Auringon näkyvän valon spektri (Fraunhoferin viivat) Spektroskopia on menetelmä, jolla analysoidaan tutkittavasta kohteesta vastaanotettua säteilyä, esimerkiksi valoa.

Uusi!!: Kemia ja Spektroskopia · Katso lisää »

Stanislao Cannizzaro

Stanislao Cannizzaro (13. heinäkuuta 1826 – 10. toukokuuta 1910) oli italialainen kemisti, joka toimi myös politiikassa.

Uusi!!: Kemia ja Stanislao Cannizzaro · Katso lisää »

Stoikiometria

Stoikiometria (aikaisemmin käytetty myös muotoa stökiometria) on kemian osa-alue, joka tutkii aineiden määriä, niiden suhteita sekä näiden muuttumista kemiallisissa reaktioissa.

Uusi!!: Kemia ja Stoikiometria · Katso lisää »

Sublimoituminen

Yksinkertainen sublimointilaite. Vesi, yleensä kylmä, liikkuu putkessa sen kammion sisällä, jossa sublimoitava aine on. '''1''' Jäähdytysvesi sisään. '''2''' Jäähdytysvesi ulos. '''3''' Venttiili. '''4''' Sublimaatiokammio. '''5''' Härmistynyt aine (kaasutilassa). '''6''' Sublimoituva aine. kiinteässä muodossa. '''7''' Ulkoinen lämmitys. Kaaviokuva olomuotojen muutoksista ja niiden nimityksistä. Sublimoituminen (lat. sub 'alla' + limen 'kynnys' > sublimis 'leijaileva') on fysiikassa olomuodonmuutos suoraan kiinteästä kaasuksi ilman nestemäistä välitilaa.

Uusi!!: Kemia ja Sublimoituminen · Katso lisää »

Sulfiittimenetelmä

Sulfiittimenetelmän avulla valmistetaan selluloosaa käyttäen raaka-aineena pääasiassa kuusipuuta.

Uusi!!: Kemia ja Sulfiittimenetelmä · Katso lisää »

Suodatus

Suodatusta käytetään kemiassa erottamaan liuoksesta epäpuhtauksia tai erottamaan aineet toisistaan.

Uusi!!: Kemia ja Suodatus · Katso lisää »

Suola

Suolakiteitä Suola on kemiassa nykyisin käytetyn määritelmän mukaan yhdiste, joka kiinteässä olomuodossa koostuu ionisidosten koossa pitämistä kiteistä.

Uusi!!: Kemia ja Suola · Katso lisää »

Tampereen teknillinen yliopisto

TTY:n päärakennus Tampereen teknillinen yliopisto (TTY,, TUT) on Tampereella Hervannan kaupunginosassa sijaitseva, korkeinta teknillistä opetusta ja tutkimusta harjoittava yliopisto.

Uusi!!: Kemia ja Tampereen teknillinen yliopisto · Katso lisää »

Teknillinen korkeakoulu

Teknillisen korkeakoulun päärakennuksen auditoriot A (kuvassa vasemmalla) ja B. Etualalla hallinnon tiloja. Suunnitellut Alvar Aalto. Teknillisen korkeakoulun entinen päärakennus Hietalahdentorilla Helsingissä, nykyinen ammattikorkeakoulu Metropolia Teknillinen korkeakoulu (lyh. TKK) oli yliopisto, jonka alaan kuuluivat tekniset tieteet.

Uusi!!: Kemia ja Teknillinen korkeakoulu · Katso lisää »

Terva

Tervaa Terva on puusta, tavallisesti männystä tai lepästä kovassa kuumuudessa pyrolysoitua tummaa, paksua ja tahmeaa öljyä.

Uusi!!: Kemia ja Terva · Katso lisää »

Tiede

Tiede tarkoittaa todellisuuden ilmiöiden ja niiden välisten suhteiden järjestelmällistä ja arvostelevaa tutkimista sekä sen avulla saatua tietojen jäsentynyttä kokonaisuutta.

Uusi!!: Kemia ja Tiede · Katso lisää »

Tislaus

right Tislaus on toisiinsa liuenneiden aineiden erottamiseksi käytetty menetelmä, joka perustuu seoksessa olevien aineiden eri haihtuvuuksiin.

Uusi!!: Kemia ja Tislaus · Katso lisää »

Turku

Turku on Suomen kaupunki ja Varsinais-Suomen maakunnan keskus, joka sijaitsee Aurajoen suulla Saaristomeren rannikolla.

Uusi!!: Kemia ja Turku · Katso lisää »

Turun yliopisto

Turun yliopiston keskusaukio. Turun yliopiston päärakennuksessa (oikealla) seinässä yliopiston tunnuslause "Vapaan kansan lahja vapaalle tieteelle". Wäinö Aaltosen veistos ''Genius ohjaa nuoruutta''. Kirjaston edessä oleva ''Tieteen tammi'' on istutettu 1973. Turun yliopisto (lyhenne TY tai UTU) on ensimmäinen suomenkielinen yliopisto, joka perustettiin 1920.

Uusi!!: Kemia ja Turun yliopisto · Katso lisää »

Typpihappo

Typpihappo (aiemmin sievesi eli salpietarihappo) eli HNO3 on väritön, voimakkaasti syövyttävä happo.

Uusi!!: Kemia ja Typpihappo · Katso lisää »

Uuttaminen

Video laboratoriovälineillä tapahtuvasta uuttamisesta. Uuttaminen eli uutto eli ekstraktio on kemiallinen eristysmenetelmä, jossa haluttu aine voidaan erottaa liuoksesta aineen liukoisuusominaisuuksien perusteella.

Uusi!!: Kemia ja Uuttaminen · Katso lisää »

Väriaine

Väriaineet ovat erilaisten materiaalien värjäämiseen käytettyjä, yleensä johonkin liuotteeseen tai sideaineesen liukenevia värillisiä, tavallisesti orgaanisia yhdisteitä.

Uusi!!: Kemia ja Väriaine · Katso lisää »

Vesi

Vesi (H2O, joskus myös divetymonoksidi tai divetyoksidi) on huoneenlämmössä nesteenä esiintyvä vedyn ja hapen muodostama kemiallinen yhdiste.

Uusi!!: Kemia ja Vesi · Katso lisää »

Vety

Vety on jaksollisen järjestelmän ensimmäinen alkuaine.

Uusi!!: Kemia ja Vety · Katso lisää »

Yhdiste

Kemiallinen yhdiste on kahdesta tai useammasta keskenään reagoineesta alkuaineesta koostuva aine.

Uusi!!: Kemia ja Yhdiste · Katso lisää »

Ympäristökemia

Ympäristökemia, toiselta nimeltään ekologinen kemia, on monihaarainen, luonnontieteellinen tutkimusalue, joka tutkii kemiallisten aineiden leviämistä, konversiota ja vaikutuksia elollisessa ja elottomassa luonnossa.

Uusi!!: Kemia ja Ympäristökemia · Katso lisää »

Yttrium

Yttrium on maametalleihin kuuluva metallimainen alkuaine.

Uusi!!: Kemia ja Yttrium · Katso lisää »

Uudelleenohjaukset tässä:

Kemiallinen, Kokeellinen kemia.

LähteväSaapuvat
Hei! Olemme Facebookissa nyt! »