Logo
Unionpedia
Viestintä
Get it on Google Play
Uusi! Lataa Unionpedia Android™-laitteella!
Vapaa
Nopeamman yhteyden kuin selaimen!
 

Tiede

Indeksi Tiede

Tiede tarkoittaa todellisuuden ilmiöiden ja niiden välisten suhteiden järjestelmällistä ja arvostelevaa tutkimista sekä sen avulla saatua tietojen jäsentynyttä kokonaisuutta.

134 suhteet: A priori ja a posteriori, Abu al-Hasan ibn al-Haitham, Accademia Nazionale dei Lincei, Akatemia, Al-Biruni, Alkeishiukkanen, Antropologia, Aristoteles, Aristotelismi, Arkeologia, Astrofysiikka, Astrologia, Atomi, Atomiteoria, Auguste Comte, Auktoriteettiin vetoaminen, Biokemia, Biologia, Demarkaatio-ongelma, Eksaktit tieteet, Eliö, Empiirinen tutkimus, Empirismi, Esitiede, Etiikka, Fallibilismi, Falsifiointi, Filosofia, Filosofia ja tiede, Fysiikka, Galileo Galilei, Geologia, Geotieteet, Historia, Humanistiset tieteet, Hypoteesi, Hypoteettis-deduktiivinen tieteenkäsitys, Ihmistiede, Ilmastotiede, Ilmestys, Informaatiotutkimus, Insinööri, Instrumentalismi, International Council for Science, Intuitio, Isaac Newton, Johannes Kepler, Johdatus tieteelliseen ajatteluun, Kari Enqvist, Kasvatustiede, ..., Kausaliteetti, Kemia, Kielitoimiston sanakirja, Kirja, Klassinen mekaniikka, Kosmologia, Kreationismi, Kriittinen rationalismi, Kulttuurintutkimus, Kvanttimekaniikka, Laadullinen tutkimus, Lääketiede, Lähdeviittaus, Logiikka, Luettelo tieteenaloista, Luonnonfilosofia, Luonnontiede, Mallintaminen, Matematiikka, Määrällinen tutkimus, Mikroskooppi, Monitieteisyys, Mututieto, Naturalismi (tietoteoria), Näennäistiede, Objektiivisuus, Occamin partaveitsi, Paul Feyerabend, Penisilliinit, Philosophical Transactions of the Royal Society, Plinius vanhempi, Politiikan tutkimus, Propositio, Pyhä kirjoitus, Ranskan akatemia, Renessanssi, Roger Bacon, Royal Society, Sosiaalipsykologia, Sosiologia, Sovellettu tiede, Subjektiivisuus, Taide, Taloustiede, Tähtitiede, Tekniikka, Teknologia, Teologia, Theofrastos, Tiede (lehti), Tiedejulkaisu, Tiedekritiikki, Tiedeyhteisö, Tieteellinen laki, Tieteellinen menetelmä, Tieteellinen teoria, Tieteellinen vallankumous, Tieteen historia, Tieteen ja uskonnon välinen suhde, Tieteen yleistajuistaminen, Tieteenfilosofia, Tieteentutkimus, Tieteilijä, Tieto, Tietojenkäsittelytiede, Tietokone, Tilastotiede, Todellisuus, Tosiasia, Tutkija, Tutkimus, Tutkimusmatka, Urheilu, Uskontotiede, Uusi aika, Väite, Verifikationistinen merkitysteoria, Vertaisarviointi, Viestintä, Yhteiskunta, Yhteiskuntatiede, Yleinen suhteellisuusteoria, Yliluonnollinen, Yliopisto. Laajenna indeksi (84 lisää) »

A priori ja a posteriori

A priori ja a posteriori ovat tietoteoreettisia termejä, jotka viittaavat tietyn tiedon luonteeseen.

Uusi!!: Tiede ja A priori ja a posteriori · Katso lisää »

Abu al-Hasan ibn al-Haitham

"Opticae thesauruksen" (1572) nimiölehden kuparikaiverrus esittää Arkhimedesta sytyttämässä parabolisilla peileillä roomalaisia sotalaivoja tuleen Syrakusan satamassa Abū ‘Alī al-Haṣan ibn al-Haṣan ibn al-Haitham (lat. Alhacen tai Alhazen), (965 Basra, Irak – 1040 Kairo, Egypti) oli irakilainen matemaatikko, astronomi ja fyysikko, jolla oli merkittävä panos etenkin optiikan perusteiden tutkimuksessa.

Uusi!!: Tiede ja Abu al-Hasan ibn al-Haitham · Katso lisää »

Accademia Nazionale dei Lincei

Accademia Nazionale dei Lincei ('Ilvesakatemia') on italialainen tiedeakatemia.

Uusi!!: Tiede ja Accademia Nazionale dei Lincei · Katso lisää »

Akatemia

Akatemia on korkeasti oppineiden yhteisö, kuvaannollisesti sekä myös kirjaimellisesti, kun puhutaan akateemikkojen ryhmistä.

Uusi!!: Tiede ja Akatemia · Katso lisää »

Al-Biruni

Al-Biruni kuvattuna iranilaisessa postimerkissä. Abū Rayḥān Muḥammad ibn Aḥmad al-Bīrūnī (973 – n. 1052), lyhyesti yleensä Al-Biruni, oli persialainen luonnontieteilijä, filosofi ja teologi; eräänlainen aikansa renessanssinero.

Uusi!!: Tiede ja Al-Biruni · Katso lisää »

Alkeishiukkanen

kvarkit, leptonit ja bosonit Maailman ensimmäinen neutriinohavainto vuodelta 1970. Alkeishiukkanen on hiukkasfysiikassa hiukkanen, jolla ei ole omaa sisäistä rakennetta eikä se siis koostu muista hiukkasista.

Uusi!!: Tiede ja Alkeishiukkanen · Katso lisää »

Antropologia

Antropologia (muinaiskreikan sanoista ἄνθρωπος, anthrōpos ’ihminen’ ja λογία, logia ’oppi’) eli ihmistutkimus on ihmislajille (Homo-suvun eläimet, myös muut kuin Homo sapiens) ominaisia piirteitä ja ihmisen kulttuuria tutkivan tieteen yleisnimitys.

Uusi!!: Tiede ja Antropologia · Katso lisää »

Aristoteles

Aristoteles (384 eaa. Stageira – 322 eaa.) oli antiikin kreikkalainen filosofi ja tiedemies.

Uusi!!: Tiede ja Aristoteles · Katso lisää »

Aristotelismi

Aristotelismiksi kutsutaan Aristoteleelle ominaista filosofista ajattelua ja Aristoteleen filosofian myöhempää systematisointia.

Uusi!!: Tiede ja Aristotelismi · Katso lisää »

Arkeologia

tutkimuskaivaukset ovat arkeologian tärkein tiedonhankkimismenetelmä ja yleisin mielikuva arkeologin työstä. Kuvassa kaivauksia Pirkkalan Tursiannotkon alueella vuonna 2016. Turussa Arkeologia (Arkeologiassa kulttuuri tarkoittaa arkeologisen aineiston tyyppien avulla määriteltävää esihistoriallisen ajan kansaa.Muurimäki, Eero (Halinen et al.) 2007, s. 326. Arkeologi Vere Gordon Childe määritteli arkeologisen kulttuurin tai kulttuuriryhmän monimutkaiseksi kokonaisuudeksi, jossa esiintyy säännönmukaisesti yhdessä piirteitä kuten saviastioita, työvälineitä, koristeita, hautausriittejä ja talon muotoja. Nämä piirteet esiintyvät yhdessä, koska ne ovat yhden kansan luomuksia ja sen kollektiivisen kokemuksen avulla sopeutuneet ympäristöönsä. Arkeologisessa tutkimuksessa selvitetään myös muinaisten ihmisten elintapoja kuten elannon hankkimista, yhteiskunnallista järjestystä ja uskonnollisia käsityksiä heidän käyttämiensä työkalujen, ruukkujen, aseiden, talojen ja muiden jäännösten pohjalta. Tutkimus pyrkii myös selvittämään kulttuurista ja yhteiskunnallista muutosta. Tällaisia muutoksia ovat esimerkiksi siirtyminen maanviljelyyn tai suuren kulttuurin romahdus. Tutkimuksen neljäs päätavoite on menneisyyden aineellisten jäänteiden taltioiminen ja suojeleminen tulevia sukupolvia varten.Fagan 2003, s. 62–66. Arkeologisen tutkimuksen tuloksia sovelletaan opetuksessa, näyttelyissä ja muinaisjäännössuojelussa.

Uusi!!: Tiede ja Arkeologia · Katso lisää »

Astrofysiikka

Astrofysiikka on tähtitieteen haara, joka tutkii teoreettisesti sekä havaintoja tekemällä taivaankappaleiden fysikaalisia ominaisuuksia ja kemiallisia koostumuksia.

Uusi!!: Tiede ja Astrofysiikka · Katso lisää »

Astrologia

Keskiaikaisen rukouskirjan ja kalenterin ''Les Très Riches Heures du Duc de Berryn'' sivulla näkyvät eläinradan horoskooppimerkit kuvan reunoilla. Astrologia (tähti ja λόγος, logos, oppi) eli tähdistäennustaminen on oppi, jonka mukaan taivaankappaleiden suhteellisista asemista ja välisistä kulmista voidaan päätellä Maan tapahtumien yksityiskohtia kuten ihmissuhteita ja ihmisten kohtaloita sekä tulkita luonteita.

Uusi!!: Tiede ja Astrologia · Katso lisää »

Atomi

Atomi (jakamaton) on alkuaineen kemiallisesti pienin osa.

Uusi!!: Tiede ja Atomi · Katso lisää »

Atomiteoria

Tyylitelty kuva heliumatomista. Kemiassa ja fysiikassa atomiteoria on tieteellinen teoria, jonka mukaan kaikki aine koostuu diskreeteistä eli epäjatkuvista yksiköistä eli atomeista, jotka ovat kemiallisesti jakamattomia.

Uusi!!: Tiede ja Atomiteoria · Katso lisää »

Auguste Comte

Auguste Comte (17. tammikuuta, kirjattu syntymäaika 19. tammikuuta 1798 Montpellier – 5. syyskuuta 1857 Pariisi) oli ranskalainen filosofi, positivismin perustaja ja sosiologi.

Uusi!!: Tiede ja Auguste Comte · Katso lisää »

Auktoriteettiin vetoaminen

Argumentum ad auctoritatem eli auktoriteettiin vetoaminen on argumentti (mahdollisesti argumentaatiovirhe), jossa oma argumentti perustetaan jonkin auktoriteetin sanaan tai arvovaltaan.

Uusi!!: Tiede ja Auktoriteettiin vetoaminen · Katso lisää »

Biokemia

Biokemia on eliöiden kemiallista rakennetta ja niissä tapahtuvia kemiallisia muutoksia tutkiva luonnontieteen haara.

Uusi!!: Tiede ja Biokemia · Katso lisää »

Biologia

naarasleijona. kasveja tutkii kasvitiede ja kasvipatologia. Kuvassa kasvisolu. Biologia on elollisen luonnon ilmiöitä ja lainalaisuuksia tutkiva luonnontiede.

Uusi!!: Tiede ja Biologia · Katso lisää »

Demarkaatio-ongelma

Demarkaatio-ongelma eli rajanveto-ongelma tarkoittaa tieteenfilosofiassa kysymystä siitä, miten ja minne tieteen rajat on asetettava.

Uusi!!: Tiede ja Demarkaatio-ongelma · Katso lisää »

Eksaktit tieteet

Eksaktit tieteet tarkoittavat tieteitä, joissa havainnoissa, ennusteissa ja tuloksissa saavutetaan tarkasti mitattavia arvoja.

Uusi!!: Tiede ja Eksaktit tieteet · Katso lisää »

Eliö

Eliö eli organismi on erotettavissa oleva olio, jossa täyttyvät elämän tunnusmerkit: itsenäisyys, vastaaminen ärsykkeisiin, moduulirakenne, kasvu, mukautuvuus, aineenvaihdunta, ja kyky lisääntyä.

Uusi!!: Tiede ja Eliö · Katso lisää »

Empiirinen tutkimus

Empiirinen tutkimus eli kokemusperäinen tutkimus perustuu tutkimuskohteen havainnointiin tai mittaamiseen.

Uusi!!: Tiede ja Empiirinen tutkimus · Katso lisää »

Empirismi

Empirismi eli kokemusajattelu on tietoteoreettinen käsitys, jonka mukaan tieto perustuu kokemukseen. Empirismin mukaan tieto perustuu aistihavaintoihin ja empiiriseen eli kokemusperäiseen tutkimukseen.

Uusi!!: Tiede ja Empirismi · Katso lisää »

Esitiede

Esitiede on kehittymässä oleva tutkimusalue, joka ei vielä täytä kaikkia tieteen tunnusmerkkejä.

Uusi!!: Tiede ja Esitiede · Katso lisää »

Etiikka

Etiikka (sanasta, ēthos, vakiintuneet tavat) on tutkimusala, joka tutkii moraalia ja siihen liittyviä kysymyksiä kuten eettisen toiminnan periaatteita, oikeaa ja väärää, hyvää elämää, sekä arvojen ja eettisten väittämien luonnetta.

Uusi!!: Tiede ja Etiikka · Katso lisää »

Fallibilismi

1700-luvulla löydetyt mustajoutsenet kumosivat käsityksen siitä, että kaikki joutsenet olisivat valkoisia. Fallibilismi (latinan sanasta fallibilis ’erehtyvä’) on epistemologinen periaate, jonka mukaan uskomukset voivat aina osoittautua tarkemmassa tutkimuksessa virheelliseksi.

Uusi!!: Tiede ja Fallibilismi · Katso lisää »

Falsifiointi

Falsifiointi eli falsifioiminen (Fallibilismi merkitsee Charles S. Peircen alullepanemaa tieteenfilosofista oppia, jonka mukaan kaikkia väitteitä on pidettävä periaatteessa kumoutuvina. Falsifikationismi (negativismi, kontrapositivismi tai popperilainen tieteenfilosofia) puolestaan on tieteenfilosofian paradigma, jonka tavoitteena on erottaa tiede epätieteestä ja muusta ei-tieteestä. Sen mukaan tieteellisiä ovat vain sellaiset väitteet, jotka ovat falsifioitavissa eli periaatteessa mahdollista osoittaa vääriksi jollain havainnoilla. Toisinaan näitä termejä myös käytetään synonyymeina, mutta Peircen ja Karl Popperin näkemysten välillä on sisällöllisiä eroja.

Uusi!!: Tiede ja Falsifiointi · Katso lisää »

Filosofia

Filosofia on noin 600–400 eaa.

Uusi!!: Tiede ja Filosofia · Katso lisää »

Filosofia ja tiede

Filosofian ja tieteen suhde on eräs filosofian määritelmään liittyvistä ongelmista.

Uusi!!: Tiede ja Filosofia ja tiede · Katso lisää »

Fysiikka

Fysiikka (fysis eli luonto) on ainetta, energiaa ja perusluonteisia luonnonlakeja tutkiva tiede.

Uusi!!: Tiede ja Fysiikka · Katso lisää »

Galileo Galilei

Galileo Galilei (15. helmikuuta 1564 Pisa, Firenzen herttuakunta – 8. tammikuuta 1642 Arcetri, Toscanan suurherttuakunta) oli italialainen tähtitieteilijä, filosofi ja fyysikko.

Uusi!!: Tiede ja Galileo Galilei · Katso lisää »

Geologia

Maa Apollo 17:n astronauttien kuvaamana. Geologia (kreikan sanoista γη- (ge-, ’maa’) ja λογος (logos, ’tiede’)) on tieteenala, joka tutkii Maata ja sen historiaa, rakennetta, koostumusta sekä sen muotoutumiseen vaikuttavia tapahtumia.

Uusi!!: Tiede ja Geologia · Katso lisää »

Geotieteet

Maa Apollo 17:n astronauttien kuvaamana. Geotieteet, myös maatiede tai maatieteet, on yhteisnimitys luonnontieteille, jotka tutkivat Maan ja sen ilmakehän rakennetta sekä ilmiöitä.

Uusi!!: Tiede ja Geotieteet · Katso lisää »

Historia

Herodotosta pidetään usein historian isänä. Historia tarkoittaa paitsi yhteisön menneisyyden vaiheita, myös menneiden tapahtumien kuvausta tai tutkimusta, historiatiedettä ja sen tuloksia.

Uusi!!: Tiede ja Historia · Katso lisää »

Humanistiset tieteet

Humanistiset tieteet ovat ryhmä tieteitä, joita yhdistää kiinnostus ihmisen toiminnan eri puoliin.

Uusi!!: Tiede ja Humanistiset tieteet · Katso lisää »

Hypoteesi

Hypoteesi (’olettamus; neuvo; puheenaihe’) on ehdotettu selitys ilmiölle.

Uusi!!: Tiede ja Hypoteesi · Katso lisää »

Hypoteettis-deduktiivinen tieteenkäsitys

Hypoteettis-deduktiivinen tieteenkäsitys on tieteenfilosofinen katsantokanta, jonka mukaan hypoteeseja ei tarvitse etukäteen perustella empiirisen aineiston ja siitä tehtävien induktiivisten yleistysten avulla, vaan hypoteettisen teorian pätevyyttä voi testata johtamalla siitä deduktiivisia seurauksia ja testaamalla näiden seurausten totuutta.

Uusi!!: Tiede ja Hypoteettis-deduktiivinen tieteenkäsitys · Katso lisää »

Ihmistiede

Ihmistiede viittaa ihmistä tutkiviin tieteenaloihin, varsinkin humanistisiin ja yhteiskuntatieteisiin.

Uusi!!: Tiede ja Ihmistiede · Katso lisää »

Ilmastotiede

Vuoden keskilämpötila eri osissa maapalloa ajanjakson 1961–1990 tilastojen perusteella. Ilmastotiede eli klimatologia on tieteenala, joka tutkii eri paikkojen ja alueiden ilmastoja eli keskimääräisiä säätiloja keskipitkien tai pitkien ajanjaksojen puitteissa.

Uusi!!: Tiede ja Ilmastotiede · Katso lisää »

Ilmestys

Ilmestys on tiedon, moraalikäskyjen tai joskus varmuudentunteen saamista jumalallisesta lähteestä.

Uusi!!: Tiede ja Ilmestys · Katso lisää »

Informaatiotutkimus

Informaatiotutkimus, eli informaatiotiede, on monitieteinen ala, joka tarkastelee ihmisen tapaa tuottaa, organisoida ja käyttää tietoa.

Uusi!!: Tiede ja Informaatiotutkimus · Katso lisää »

Insinööri

Insinööreiksi kutsutaan Suomessa yleiskielessä ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneita insinöörejä (AMK), ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneita insinöörejä (YAMK), ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneita diplomi-insinöörejä sekä ammatillisen korkea-asteen tutkinnon suorittaneita insinöörejä.

Uusi!!: Tiede ja Insinööri · Katso lisää »

Instrumentalismi

(Metodologinen) instrumentalismi on tieteenfilosofinen näkemys, jonka mukaan käsitteet ja teoriat ovat hyödyllisiä instrumentteja ja niiden arvoa ihmisille ei mitata sillä, ovatko ne tosia vai epätosia (tai kuvastavatko ne totuutta), vaan sillä kuinka tehokkaasti ne selittävät ja ennustavat ilmiöitä.

Uusi!!: Tiede ja Instrumentalismi · Katso lisää »

International Council for Science

International Council for Science (ICSU), eli entinen International Council of Scientific Unions, on vuonna 1931 perustettu kansainvälinen (muttei valtioidenvälinen) organisaatio, joka pyrkii luonnontieteiden kansainväliseen yhteistyöhön.

Uusi!!: Tiede ja International Council for Science · Katso lisää »

Intuitio

Intuitio.

Uusi!!: Tiede ja Intuitio · Katso lisää »

Isaac Newton

Isaac Newton (juliaanisen kalenterin mukaan 25. joulukuuta 1642 – 20. maaliskuuta 1726, gregoriaanisen kalenterin mukaan 4. tammikuuta 1643 Woolsthorpe-by-Colsterworth – 31. maaliskuuta 1727 Lontoo) oli englantilainen fyysikko, matemaatikko, tähtitieteilijä, alkemisti ja filosofi.

Uusi!!: Tiede ja Isaac Newton · Katso lisää »

Johannes Kepler

Johannes Kepler (27. joulukuuta 1571 Weil der Stadt – 15. marraskuuta 1630 Regensburg) oli saksalainen tähtitieteilijä, joka laati planeettojen liikkeitä koskevia teorioita.

Uusi!!: Tiede ja Johannes Kepler · Katso lisää »

Johdatus tieteelliseen ajatteluun

Johdatus tieteelliseen ajatteluun on Leila Haaparannan ja Ilkka Niiniluodon oppikirja, joka käsittelee tieteellisen ajattelun ja tieteenfilosofian perusajatuksia.

Uusi!!: Tiede ja Johdatus tieteelliseen ajatteluun · Katso lisää »

Kari Enqvist

Kari-Pekka Enqvist (s. 16. helmikuuta 1954 Lahti) on Helsingin yliopiston fysikaalisten tieteiden laitoksen teoreettisen fysiikan professori.

Uusi!!: Tiede ja Kari Enqvist · Katso lisää »

Kasvatustiede

Kasvatustiede on tiede, joka tutkii ja kehittää ihmisen koko elämänkaaren aikana tapahtuvaa kasvua, kehitystä ja oppimista sekä niihin liittyviä kysymyksiä.

Uusi!!: Tiede ja Kasvatustiede · Katso lisää »

Kausaliteetti

Kausaliteetti (lat. causalitas Albert Einsteinin suppeassa suhteellisuusteoriassa kausaliteetin invarianssi on eräs peruslähtökohdista. Sen mukaan kahden tapahtuman syy–vaikuussuhde on sama kaikissa koordinaatistoissa.

Uusi!!: Tiede ja Kausaliteetti · Katso lisää »

Kemia

Kemia on aineen koostumusta, ominaisuuksia ja muuttumista tutkiva tiede.

Uusi!!: Tiede ja Kemia · Katso lisää »

Kielitoimiston sanakirja

Kielitoimiston sanakirja on Kotimaisten kielten keskuksen julkaisema yksikielinen suomen kielen sanakirja ja Suomen kielen perussanakirjan seuraaja.

Uusi!!: Tiede ja Kielitoimiston sanakirja · Katso lisää »

Kirja

Kirjoja 1800-luvulta. Kirja on nidos paperiarkkeja, joissa on painettua tekstiä tai kuvia, tai sen muotoisena ilmestynyt kirjallinen tuote.

Uusi!!: Tiede ja Kirja · Katso lisää »

Klassinen mekaniikka

Klassisen mekaniikan avulla voidaan ennustaa kappaleiden paikka tietyllä ajan hetkellä. Klassinen mekaniikka on fysikaalinen teoria, joka kuvaa makroskooppisten kappaleiden liikettä ja siihen liittyviä ilmiöitä.

Uusi!!: Tiede ja Klassinen mekaniikka · Katso lisää »

Kosmologia

Radioteleskooppeja. Kosmologia (- κόσμος, kosmos, 'kaikkeus' ja -λογία, -logia, 'oppi') on maailmankaikkeuden rakennetta ja historiaa tutkiva tiede.

Uusi!!: Tiede ja Kosmologia · Katso lisää »

Kreationismi

Kreationismi eli luomisusko on uskonnollinen oppi, jonka mukaan kaikkeus ja sen elolliset olennot ovat syntyneet luomistapahtumassa.

Uusi!!: Tiede ja Kreationismi · Katso lisää »

Kriittinen rationalismi

Kriittinen rationalismi on tietoteoreettinen kanta, jonka muotoilijana tunnetaan Karl Popper.

Uusi!!: Tiede ja Kriittinen rationalismi · Katso lisää »

Kulttuurintutkimus

Kulttuurintutkimus on monitieteistä ja ensisijaisesti länsimaisen nykykulttuurin tutkimukseen keskittyvää humanistis-yhteiskuntatieteellistä tutkimusta.

Uusi!!: Tiede ja Kulttuurintutkimus · Katso lisää »

Kvanttimekaniikka

Kvanttimekaniikka on fysiikan perusteoria, joka kuvaa luontoa atomien ja atomia pienempien hiukkasten mittakaavassa.

Uusi!!: Tiede ja Kvanttimekaniikka · Katso lisää »

Laadullinen tutkimus

Laadullinen eli kvalitatiivinen tutkimus on menetelmäsuuntaus, jota käytetään ihmistieteissä määrällisen eli kvantitatiivisen tutkimuksen lisäksi.

Uusi!!: Tiede ja Laadullinen tutkimus · Katso lisää »

Lääketiede

Asklepios sauvoineen, joka on toiminut lääketieteen symbolina antiikin ajoista saakka. Lääketiede tarkoittaa suppeassa merkityksessä terveyden ylläpitämiseen ja palauttamiseen sekä sairauksien ehkäisemiseen ja hoitoon kohdistuvaa tiedettä.

Uusi!!: Tiede ja Lääketiede · Katso lisää »

Lähdeviittaus

Lähdeviittaus ja siihen liittyvä lähdeluettelo määrittelevät tieteellisessä tai sellaiseen rinnastettavassa tekstissä käytetyn lähdemateriaalin.

Uusi!!: Tiede ja Lähdeviittaus · Katso lisää »

Logiikka

Logiikka (kreikan sanasta λογική, johdettu sanasta λόγος, ”sana”, ”järjestys”, ”järki”) on tieteenala, joka tutkii päättelyn ja ajattelun muotoja, erityisesti deduktiivista päättelyä.

Uusi!!: Tiede ja Logiikka · Katso lisää »

Luettelo tieteenaloista

Luettelo tieteenaloista on lista kaikista tieteenaloista.

Uusi!!: Tiede ja Luettelo tieteenaloista · Katso lisää »

Luonnonfilosofia

Luonnonfilosofialla voidaan tarkoittaa seuraavia asioita.

Uusi!!: Tiede ja Luonnonfilosofia · Katso lisää »

Luonnontiede

Kuun kääntöpuoli Apollo 11:stä nähtynä. Luonnontiede eli luonnontieteet on luontoa tutkivien tieteiden yhteisnimitys.

Uusi!!: Tiede ja Luonnontiede · Katso lisää »

Mallintaminen

Esimerkki tieteellisestä mallintamisesta Mallintaminen tarkoittaa todellisuuden osan, esimerkiksi tietyn ilmiön tai systeemin esittämistä muulla tavalla kuin sillä itsellään.

Uusi!!: Tiede ja Mallintaminen · Katso lisää »

Matematiikka

Eukleides, yksityiskohta Rafaelin teoksesta ''Ateenan koulu''. Matematiikka on deduktiiviseen päättelyyn perustuva formaali eli käsitteellinen tiede.

Uusi!!: Tiede ja Matematiikka · Katso lisää »

Määrällinen tutkimus

Määrällinen tutkimus eli kvantitatiivinen tutkimus tarkoittaa tutkimusta, jossa käytetään täsmällisiä ja laskennallisia, usein tilastollisia menetelmiä.

Uusi!!: Tiede ja Määrällinen tutkimus · Katso lisää »

Mikroskooppi

Mikroskooppi vuodelta 1751 Mikroskooppi (kreikasta: mikrós.

Uusi!!: Tiede ja Mikroskooppi · Katso lisää »

Monitieteisyys

Monitieteisyys viittaa akateemiseen instituutioon, jossa on edustettuna useita tieteenaloja, tai tutkimukseen, jossa hyödynnetään eri tieteenaloja.

Uusi!!: Tiede ja Monitieteisyys · Katso lisää »

Mututieto

Mututieto, mututuntuma, mutu tai mutuväite on käsite, joka on lyhenne sanoista ”musta tuntuu”.

Uusi!!: Tiede ja Mututieto · Katso lisää »

Naturalismi (tietoteoria)

Naturalismi menetelmällisenä tai tietoteoreettisena käsitteenä tarkoittaa näkemystä, jonka mukaan luonnossa havaittavat ilmiöt ovat parhaiten selitettävissä luontoon pohjautuvilla syillä.

Uusi!!: Tiede ja Naturalismi (tietoteoria) · Katso lisää »

Näennäistiede

Kieli.

Uusi!!: Tiede ja Näennäistiede · Katso lisää »

Objektiivisuus

Objektiivisuus tarkoittaa asenteesta riippumatonta, puolueetonta, tasapuolista, yleispätevää näkemystä.

Uusi!!: Tiede ja Objektiivisuus · Katso lisää »

Occamin partaveitsi

Occamin partaveitsi (usein myös Ockhamin partaveitsi, säästäväisyyden periaate) on periaate, jonka mukaan ilmiöitä selittävien tekijöiden määrän tulee olla mahdollisimman vähäinen.

Uusi!!: Tiede ja Occamin partaveitsi · Katso lisää »

Paul Feyerabend

Paul Feyerabend (13. tammikuuta 1924 – 11. helmikuuta 1994) oli itävaltalaissyntyinen tieteenfilosofi, joka tunnetaan tietoteoreettisesta anarkismista: ajattelutavan mukaan ei voida esittää johdonmukaista säännöstöä, jota tieteen tekemisessä olisi noudatettava – tai että jos sellainen välttämättä halutaan esittää, niin ainoa mahdollisuus on ”Anything goes”.

Uusi!!: Tiede ja Paul Feyerabend · Katso lisää »

Penisilliinit

Penisilliinimolekyylin ydin (R on muuttuva sivuketju). Penisilliini on beetalaktaamiryhmään kuuluva antibiootti.

Uusi!!: Tiede ja Penisilliinit · Katso lisää »

Philosophical Transactions of the Royal Society

Vuoden 1665 ensimmäisen julkaisun kansi Philosophical Transactions of the Royal Society tai Phil.

Uusi!!: Tiede ja Philosophical Transactions of the Royal Society · Katso lisää »

Plinius vanhempi

Plinius vanhemman patsas Comon tuomiokirkossa. Gaius Plinius Secundus (23 jaa. – syksy 79), joka tunnetaan paremmin nimellä Plinius vanhempi, oli roomalainen sotilas, kirjailija, oppinut ja luonnontutkija.

Uusi!!: Tiede ja Plinius vanhempi · Katso lisää »

Politiikan tutkimus

pienoiskuva Politiikan tutkimus eli politologia eli yleinen valtio-oppi on poliittisia ilmiöitä tutkiva tieteenhaara.

Uusi!!: Tiede ja Politiikan tutkimus · Katso lisää »

Propositio

Propositio eli väitelause on propositiologiikassa jotakin seikkaa, tapahtumaa tai asiantilaa ilmaiseva lause.

Uusi!!: Tiede ja Propositio · Katso lisää »

Pyhä kirjoitus

Sivu ''Guru Granth Sahibista'', sikhien pyhästä kirjoituksesta. Pyhät kirjoitukset kuuluvat useisiin uskontoihin ja hengellisiin liikkeisiin.

Uusi!!: Tiede ja Pyhä kirjoitus · Katso lisää »

Ranskan akatemia

Logo Ranskan akatemia Ranskan akatemia perustettiin vuonna 1635 kardinaali Richelieun aloitteesta huolehtimaan ranskan kielestä.

Uusi!!: Tiede ja Ranskan akatemia · Katso lisää »

Renessanssi

Firenze, renessanssin syntypaikka. Renessanssi (’uudelleensyntyminen’ Kirjasampo. Viitattu 5.3.2023 Firenzestä 1400-luvulla alkunsa saanut renessanssi oli taiteessa yksi historian suurimpia kukoistuskausia. Täysrenessanssissa 1500-luvulle tultaessa taiteen keskus siirtyi Firenzestä Roomaan ja osin Venetsiaan. Renessanssi levisi vähitellen myös Alppien pohjoispuolelle, jolloin Italia alkoi jo siirtyä manierismiin. Innoituksena oli antiikin taide, jonka uskottiin syntyvän uudelleen välikautena nähdyn keskiajan jälkeen. Maalauksessa ja kuvanveistossa renessanssi ilmeni ihmisfiguurien aiempaa todenmukaisempana kuvaamisena. Tilan kuvaukseen kehitettiin keskeisperspektiivi, ja tieteet, kuten anatomia ja matematiikka, olivat taiteen välineitä. Tunnettuja renessanssitaiteilijoita ovat Albrecht Dürer, Sandro Botticelli, Giorgione, Rafael, Leonardo da Vinci, Michelangelo ja kuvanveistäjä Donatello. Kuvanveistossa ja arkkitehtuurissa antiikin vaikutteita sovellettiin suorimmin. Arkkitehtuurissa renessanssia edusti selvimmin kupolikattoinen keskeiskirkko. Kirjallisuudessa taas kuvattiin aikakauden elämää novelleissa, kuten Giovanni Boccaccio. Muita tunnettuja renessanssin kirjailijoita ovat Dante, William Shakespeare ja Miguel de Cervantes. Teatterissa pyrittiin herättämään antiikin teatteri, jolloin sivutuotteena luotiin ooppera. Musiikissa taas keskiaikaiset muodot muodot, kuten laulumusiikki, kuten messut, motetit ja madrigaalit nousivat suosioon. Renessanssille oli ominaista taiteilijan uusi asema. Italiassa taiteilijoista laadittiin elämäkertoja ja ajan taiteesta on muutenkin saatavilla enemmän kirjallisia lähteitä kuin keskiajan taiteesta. Parhaimmillaan aiemmasta käsityöläisestä tuli riippumaton, oppinut ja luova intellektuelli. Ihanteena oli uomo universale, elämänmyönteinen ja maailmallinen useita tieteitä ja taiteita hallitseva monilahjakkuus. Keskiajan anonyymiyden korvasi individualismi, jota korostettiin elämäkertakirjallisuudessa. Käytännössä yleisneroja tuli kuitenkin esiin vain harvoja.

Uusi!!: Tiede ja Renessanssi · Katso lisää »

Roger Bacon

Roger Bacon Roger Bacon (n. 1214–1294) oli englantilainen fransiskaanifilosofi, joka painotti huomattavasti empiirisyyttä sekä matematiikan hyödyntämistä luonnontieteissä, koska ”vain matematiikka kertoo yksiselitteisesti totuuden”.

Uusi!!: Tiede ja Roger Bacon · Katso lisää »

Royal Society

Christopher Wrenin suunnittelema Royal Societyn toimitalo Lontoossa. Royal Society, varsinaisesti Royal Society of London for the Improvement of Natural Knowledge (”Lontoon kuninkaallinen seura luonnontieteiden edistämiseksi”, myös “Englannin kuninkaallinen luonnontieteiden akatemia”), on arvostettu brittiläinen tiedeakatemia, joka perustettiin vuonna 1660.

Uusi!!: Tiede ja Royal Society · Katso lisää »

Sosiaalipsykologia

Sosiaalipsykologia on psykologian ja sosiologian väliin sijoittuva tiede, joka tutkii yksilöä ryhmän jäsenenä ja sosiaalisen ympäristön vaikutusta yksilöön, yksilön vaikutusta ympäristöönsä sekä ryhmien sisäisiä ja niiden välisiä prosesseja.

Uusi!!: Tiede ja Sosiaalipsykologia · Katso lisää »

Sosiologia

Sosiologia on yleinen ja laaja-alainen yhteiskuntatiede, joka tutkii yhteiskunnan rakennetta, sosiaalista toimintaa ja yhteiskunnallisia ilmiöitä.

Uusi!!: Tiede ja Sosiologia · Katso lisää »

Sovellettu tiede

Sovellettu tiede on tieteellisen menetelmän ja menetelmän johtopäätösten avulla saadun tiedon käyttöä käytännön tavoitteiden saavuttamiseksi.

Uusi!!: Tiede ja Sovellettu tiede · Katso lisää »

Subjektiivisuus

Subjektiivisuudella tarkoitetaan ihmisen omakohtaisesta tulkinnasta tai käsityksestä johtuvaa ja usein myös puolueellista näkemystä, viitaten subjektin näkökulmaan.

Uusi!!: Tiede ja Subjektiivisuus · Katso lisää »

Taide

Daavid'', 1501–04. Taide tarkoittaa yleisesti kaikkia niitä toimintoja ja tuotteita, joilla ihminen aistein havaittavin keinoin koettaa herättää toisissa itsessään kokemiaan tunnevaikutuksia.

Uusi!!: Tiede ja Taide · Katso lisää »

Taloustiede

Taloustiede on yhteiskuntatiede, joka tutkii lähinnä taloudellisia päätöksiä tekevien toimijoiden kannustimia ja käyttäytymistä, sekä niiden perusoletuksista johdetuilla malleilla ja teorioilla erilaisia taloudellisia ilmiöitä.

Uusi!!: Tiede ja Taloustiede · Katso lisää »

Tähtitiede

Linnunradan keskus. Tähtitiede eli astronomia on luonnontiede, joka tutkii maailmankaikkeutta ja sen kohteita, ilmiöitä sekä kehitystä.

Uusi!!: Tiede ja Tähtitiede · Katso lisää »

Tekniikka

keskiajalla esimerkiksi kirkkojen rakentamisessa. Se toimii siten, että ihminen kävelee oravanpyörän sisällä, jolloin vinssin avulla kuorma nousee Tekniikka tarkoittaa menetelmiä, joilla ihminen vaikuttaa ympäristöönsä ja käyttää sitä hyväkseen.

Uusi!!: Tiede ja Tekniikka · Katso lisää »

Teknologia

Ihmiset ovat saavuttaneet tekniikan tason, joka mahdollistaa matkustamisen avaruuteen. Teknologia on yhteisnimitys joukolle tietyn alan tekniikoita.

Uusi!!: Tiede ja Teknologia · Katso lisää »

Teologia

Teologia tarkoittaa alun perin jumaluusoppia eli järjestelmällistä jumalan ja jumalaan liittyvien aiheiden tutkimusta (theos, ”jumala”, +, logos, ”sana”, ”järki”, ”keskustelu”, ”oppi”).

Uusi!!: Tiede ja Teologia · Katso lisää »

Theofrastos

Theofrastos Theofrastos (n. 371–287 eaa.) oli antiikin kreikkalainen peripateettiseen kouluun kuulunut filosofi.

Uusi!!: Tiede ja Theofrastos · Katso lisää »

Tiede (lehti)

Tiede (vuoteen 1999 Tiede 2000) on suomalainen tieteen aikakauslehti, jota on julkaistu vuodesta 1980 lähtien.

Uusi!!: Tiede ja Tiede (lehti) · Katso lisää »

Tiedejulkaisu

Tiedejulkaisu tarkoittaa säännöllisesti ilmestyvää lehteä, jonka tehtävänä on uusia tutkimustuloksia julkaisemalla edistää tieteellistä tutkimusta.

Uusi!!: Tiede ja Tiedejulkaisu · Katso lisää »

Tiedekritiikki

Tiedekritiikki arvioi tieteellistä menetelmää tiedon hankinnassa sekä tieteen tulosten merkitystä ja hyödyntämistä.

Uusi!!: Tiede ja Tiedekritiikki · Katso lisää »

Tiedeyhteisö

Tiedeyhteisö on epämuodollinen yhteisö tiedettä tekeviä tieteilijöitä ja muita toimijoita.

Uusi!!: Tiede ja Tiedeyhteisö · Katso lisää »

Tieteellinen laki

Tieteelliset lait ovat joukko empiirisesti havaittuja ja matemaattisesti tai sanallisesti esitettyjä säännönmukaisuuksia, jotka ilmaisevat, että jokin tietty ilmiö ilmenee aina, kun tietyt ehdot täyttyvät.

Uusi!!: Tiede ja Tieteellinen laki · Katso lisää »

Tieteellinen menetelmä

Tieteellinen menetelmä on tieteen tekemisessä käytettävä järjestelmällinen menettelytapa, jonka avulla pyritään luomaan uutta tietoa ja täsmentämään vanhempaa tietoa.

Uusi!!: Tiede ja Tieteellinen menetelmä · Katso lisää »

Tieteellinen teoria

Tieteellinen teoria on hyvin perusteltu selitys ilmiölle, joka on saavutettu käyttäen tieteellistä menetelmää ja on toistuvasti vahvistettu havaintojen ja kokeiden kautta.

Uusi!!: Tiede ja Tieteellinen teoria · Katso lisää »

Tieteellinen vallankumous

Tieteellinen vallankumous (myös tieteen tai luonnontieteiden vallankumous) tarkoittaa suunnilleen vuosien 1500–1700 välisenä aikana Euroopassa tapahtunutta luonnontieteiden nousua.

Uusi!!: Tiede ja Tieteellinen vallankumous · Katso lisää »

Tieteen historia

Tieteen historia on historiallista tutkimusta tieteen kehityksestä sekä luonnontieteissä että ihmistieteissä.

Uusi!!: Tiede ja Tieteen historia · Katso lisää »

Tieteen ja uskonnon välinen suhde

Artikkeli käsittelee tieteen ja uskonnon asemaa yhteiskunnassa ja niiden roolia todellisuutta koskevan tiedon muodostamisessa.

Uusi!!: Tiede ja Tieteen ja uskonnon välinen suhde · Katso lisää »

Tieteen yleistajuistaminen

Tieteen yleistajuistaminen (myös kansantajuistaminen ja popularisointi) tarkoittaa tieteellisen tutkimuksen tulosten esittelyä ei-asiantuntijan ymmärtämässä muodossa.

Uusi!!: Tiede ja Tieteen yleistajuistaminen · Katso lisää »

Tieteenfilosofia

Tieteenfilosofia (myös: tieteenteoria) on filosofian osa-alue, joka tutkii tieteellisen tiedon luonnetta, yleisiä perusteita ja tieteellistä toimintaa.

Uusi!!: Tiede ja Tieteenfilosofia · Katso lisää »

Tieteentutkimus

Tieteentutkimus on tiedettä tutkiva monitieteinen ala.

Uusi!!: Tiede ja Tieteentutkimus · Katso lisää »

Tieteilijä

1900-luvun ehkä kuuluisin tieteentekijä. Tieteilijä eli tutkija eli tieteenharjoittaja tutkii ammatikseen todellisuutta tieteellisen menetelmän avulla.

Uusi!!: Tiede ja Tieteilijä · Katso lisää »

Tieto

Robert Reid, ''Tieto'', 1896. Tieto on filosofian tietoteorian perinteisen määritelmän mukaan hyvin perusteltu tosi uskomus.

Uusi!!: Tiede ja Tieto · Katso lisää »

Tietojenkäsittelytiede

Tietojenkäsittelytiede tai tietojenkäsittelyoppi on tieteenala, joka tutkii tietotekniikkaan ja sen käyttöön liittyviä kysymyksiä, muun muassa tiedon tallennusta, prosessointia, esittämistä ja siirtämistä.

Uusi!!: Tiede ja Tietojenkäsittelytiede · Katso lisää »

Tietokone

Columbia. Tietokone on laite, joka käsittelee numeeris-loogista tietoa ohjelmointinsa mukaisesti.

Uusi!!: Tiede ja Tietokone · Katso lisää »

Tilastotiede

Normaalijakauma on tilastotieteessa usein käytetty työkalu. Tilastotiede on todennäköisyyslaskentaan perustuva tieteenala, joka tutkii tilastollisten aineistojen keräämistä, käsittelyä ja tältä pohjalta tehtävää päättelyä.

Uusi!!: Tiede ja Tilastotiede · Katso lisää »

Todellisuus

Vincent van Gogh, ''Tähtikirkas yö'', 1889. Todellisuus tarkoittaa kaikkea sitä, mikä on olemassa.

Uusi!!: Tiede ja Todellisuus · Katso lisää »

Tosiasia

Kuva kirjaston tietokirjaosastosta. Tosiasia (tosiseikka, fakta) on yksilöllisestä käsityksestä tai tulkinnasta riippumaton asia.

Uusi!!: Tiede ja Tosiasia · Katso lisää »

Tutkija

Biotekniikan tutkija laboratoriossa. Tutkija on Suomessa ammattinimike, ja tutkijan työnantaja on yleensä yliopisto, ammattikorkeakoulu, itsenäinen tutkimuslaitos tai suuryrityksen tutkimusosasto.

Uusi!!: Tiede ja Tutkija · Katso lisää »

Tutkimus

Tutkimus tarkoittaa järjestelmällistä toimintaa jonkin asian selvittämiseksi.

Uusi!!: Tiede ja Tutkimus · Katso lisää »

Tutkimusmatka

Viikinkien tutkimusmatkojen reittejä. Tutkimusmatka tai tutkimusretki on matka, joka tehdään tiedon saamiseksi.

Uusi!!: Tiede ja Tutkimusmatka · Katso lisää »

Urheilu

Jalkapallo on maailman suosituin urheilulaji Urheilu on liikuntamuoto, jota harjoitetaan fyysisen kunnon ylläpitämiseksi, virkistykseksi tai sääntöjen mukaisena kilpailuna.

Uusi!!: Tiede ja Urheilu · Katso lisää »

Uskontotiede

Uskontotiede on humanistis-yhteiskuntatieteellistä uskontojen tutkimusta.

Uusi!!: Tiede ja Uskontotiede · Katso lisää »

Uusi aika

Uusi aika on Euroopan historian periodisoinnissa käytetty käsite, jolla tarkoitetaan useimmiten ajanjaksoa, joka kattaa ajan 1400–1500-luvuilta nykypäiviin saakka.

Uusi!!: Tiede ja Uusi aika · Katso lisää »

Väite

Väitteellä tarkoitetaan asiaa, mikä on totta tai mikä on faktaa, vaikkakin sitä ei voida todistaa todeksi, taikka muut eivät uskoisi väittämään.

Uusi!!: Tiede ja Väite · Katso lisää »

Verifikationistinen merkitysteoria

Verifikationistinen merkitysteoria (merkityksen verifiointikriteeri) on Wienin piirin loogisten empiristien kehittämä filosofinen teoria lauseiden merkityksestä.

Uusi!!: Tiede ja Verifikationistinen merkitysteoria · Katso lisää »

Vertaisarviointi

Vertaisarviointi eli referee-käytäntö on alun perin tieteellisen julkaisemisen tapa, jossa lehteen tai julkaisuun lähetetyt artikkelit arvioi sekä julkaisusarjan toimitus että sen valitsemat ulkopuoliset asiantuntijat.

Uusi!!: Tiede ja Vertaisarviointi · Katso lisää »

Viestintä

Ilja Repin, ''Zaporogit kirjoittavat pilkkakirjettä Turkin sulttaanille'', 1878–1891. Viestintä eli vuorovaikutus voidaan ymmärtää sekä sanomien vaihdannaksi että merkitysten tuottamiseksi.

Uusi!!: Tiede ja Viestintä · Katso lisää »

Yhteiskunta

Pariisi uudenaikaisena suurkaupunkina. Camille Pissarro, ''Boulevard Montmartre'', 1897. Yhteiskunta on laaja ihmisyhteisö järjestyneenä kokonaisuutena.

Uusi!!: Tiede ja Yhteiskunta · Katso lisää »

Yhteiskuntatiede

Yhteiskuntatieteet on yhteiskuntaa ja sen ilmiöitä tutkivia tieteenaloja yhdistävä nimitys.

Uusi!!: Tiede ja Yhteiskuntatiede · Katso lisää »

Yleinen suhteellisuusteoria

Yleinen suhteellisuusteoria on modernin fysiikan painovoimaa kuvaava teoria, jonka kehitti teoreettinen fyysikko Albert Einstein vuosina 1907–1915, ja se on erityisen eli suppean suhteellisuusteorian laajennus.

Uusi!!: Tiede ja Yleinen suhteellisuusteoria · Katso lisää »

Yliluonnollinen

Jeesus kävelee veden päällä. Monet yliluonnolliset ilmiöt liitetään Jeesukseen. Yliluonnollinen tarkoittaa luonnonlakeja noudattamatonta, luonnontieteellistä selitystä vailla olevaa, normaalin tai luonnollisen rajat ylittävää.

Uusi!!: Tiede ja Yliluonnollinen · Katso lisää »

Yliopisto

Teknillisen korkeakoulun matematiikan luennolla. Yliopisto on tieteellistä tutkimusta tekevä ja korkeinta tieteellistä opetusta antava laitos.

Uusi!!: Tiede ja Yliopisto · Katso lisää »

Uudelleenohjaukset tässä:

Tieteellinen näyttö, Tieteellinen tutkimus, Tieteenala, Todellisuustutkimus.

LähteväSaapuvat
Hei! Olemme Facebookissa nyt! »