Nopeamman yhteyden kuin selaimen!Yhtäläisyyksiä Aristoteles ja Tieteenfilosofia
Aristoteles ja Tieteenfilosofia on 26 yhteisiä asioita (in Unionpedia): Avicenna, Bertrand Russell, Biologia, Charles Darwin, Deduktiivinen päättely, Empirismi, Etiikka, Fysiikka, Galileo Galilei, Georg Wilhelm Friedrich Hegel, Immanuel Kant, John Locke, Kausaliteetti, Logiikka, Matematiikka, Metafysiikka, Ontologia, Platon, Psykologia, René Descartes, Syllogismi, Talous, Teleologia, Teologia, Thomas Hobbes, Tiede.
Avicenna
Avicenna, arabiaksi Ibn Sina (arab. ابن سین) (980 tai 990–1037) oli persialainen lääkäri, filosofi ja tiedemies, jota pidetään yhtenä Islamin kultakauden merkittävimmistä oppineista.
Aristoteles ja Avicenna · Avicenna ja Tieteenfilosofia ·
Bertrand Russell
Bertrand Arthur William Russell, Russellin 3.
Aristoteles ja Bertrand Russell · Bertrand Russell ja Tieteenfilosofia ·
Biologia
naarasleijona. kasveja tutkii kasvitiede ja kasvipatologia. Kuvassa kasvisolu. Biologia on elollisen luonnon ilmiöitä ja lainalaisuuksia tutkiva luonnontiede.
Aristoteles ja Biologia · Biologia ja Tieteenfilosofia ·
Charles Darwin
Charles Robert Darwin (12. helmikuuta 1809 – 19. huhtikuuta 1882) oli englantilainen luonnontieteilijä, joka esitti kokoamaansa tieteelliseen todistusaineistoon nojaten kaikkien eliölajien kehittyneen ajan saatossa yhteisestä kantamuodosta luonnonvalinnaksi nimetyn prosessin kautta.
Aristoteles ja Charles Darwin · Charles Darwin ja Tieteenfilosofia ·
Deduktiivinen päättely
Deduktiivinen päättely eli validi päättely on päättelytapa, jossa tosista premisseistä seuraa välttämättä tosi johtopäätös.
Aristoteles ja Deduktiivinen päättely · Deduktiivinen päättely ja Tieteenfilosofia ·
Empirismi
Empirismi eli kokemusajattelu on tietoteoreettinen käsitys, jonka mukaan tieto perustuu kokemukseen. Empirismin mukaan tieto perustuu aistihavaintoihin ja empiiriseen eli kokemusperäiseen tutkimukseen.
Aristoteles ja Empirismi · Empirismi ja Tieteenfilosofia ·
Etiikka
Etiikka (sanasta, ēthos, vakiintuneet tavat) on tutkimusala, joka tutkii moraalia ja siihen liittyviä kysymyksiä kuten eettisen toiminnan periaatteita, oikeaa ja väärää, hyvää elämää, sekä arvojen ja eettisten väittämien luonnetta.
Aristoteles ja Etiikka · Etiikka ja Tieteenfilosofia ·
Fysiikka
Fysiikka (fysis eli luonto) on ainetta, energiaa ja perusluonteisia luonnonlakeja tutkiva tiede.
Aristoteles ja Fysiikka · Fysiikka ja Tieteenfilosofia ·
Galileo Galilei
Galileo Galilei (15. helmikuuta 1564 Pisa, Firenzen herttuakunta – 8. tammikuuta 1642 Arcetri, Toscanan suurherttuakunta) oli italialainen tähtitieteilijä, filosofi ja fyysikko.
Aristoteles ja Galileo Galilei · Galileo Galilei ja Tieteenfilosofia ·
Georg Wilhelm Friedrich Hegel
Georg Wilhelm Friedrich Hegel (27. elokuuta 1770 Stuttgart, Württembergin herttuakunta – 14. marraskuuta 1831 Berliini, Preussin kuningaskunta) oli saksalainen filosofi, jonka vaikutus on luultavasti ollut vahvimmillaan metafysiikassa, historianfilosofiassa sekä poliittisessa filosofiassa.
Aristoteles ja Georg Wilhelm Friedrich Hegel · Georg Wilhelm Friedrich Hegel ja Tieteenfilosofia ·
Immanuel Kant
Immanuel Kant (22. huhtikuuta 1724 Königsberg – 12. helmikuuta 1804 Königsberg) oli vaikutusvaltainen preussilainen filosofi.
Aristoteles ja Immanuel Kant · Immanuel Kant ja Tieteenfilosofia ·
John Locke
John Locke (29. elokuuta 1632 Wrington, Somerset, Englannin kuningaskunta – 28. lokakuuta 1704 Essex, Englannin kuningaskunta) on tunnetuimpia uuden ajan filosofeja.
Aristoteles ja John Locke · John Locke ja Tieteenfilosofia ·
Kausaliteetti
Kausaliteetti (lat. causalitas Albert Einsteinin suppeassa suhteellisuusteoriassa kausaliteetin invarianssi on eräs peruslähtökohdista. Sen mukaan kahden tapahtuman syy–vaikuussuhde on sama kaikissa koordinaatistoissa.
Aristoteles ja Kausaliteetti · Kausaliteetti ja Tieteenfilosofia ·
Logiikka
Logiikka (kreikan sanasta λογική, johdettu sanasta λόγος, ”sana”, ”järjestys”, ”järki”) on tieteenala, joka tutkii päättelyn ja ajattelun muotoja, erityisesti deduktiivista päättelyä.
Aristoteles ja Logiikka · Logiikka ja Tieteenfilosofia ·
Matematiikka
Eukleides, yksityiskohta Rafaelin teoksesta ''Ateenan koulu''. Matematiikka on deduktiiviseen päättelyyn perustuva formaali eli käsitteellinen tiede.
Aristoteles ja Matematiikka · Matematiikka ja Tieteenfilosofia ·
Metafysiikka
Metafysiikka (meta- + fysika, ”fysiikan jälkeen”) on olevaisen olemusta ja perussyitä tutkiva filosofian haara.
Aristoteles ja Metafysiikka · Metafysiikka ja Tieteenfilosofia ·
Ontologia
Ontologia (kreikan sanoista ὄν, ὄντος ’oleminen’ ja -λογία ’oppi’) on olevaisen perimmäistä olemusta tutkiva filosofian osa.
Aristoteles ja Ontologia · Ontologia ja Tieteenfilosofia ·
Platon
Platon (427–347 eaa.) oli antiikin kreikkalainen filosofi ja Akatemian perustaja, jota pidetään yhtenä antiikin ja koko historian vaikutusvaltaisimmista filosofeista.
Aristoteles ja Platon · Platon ja Tieteenfilosofia ·
Psykologia
Psykologia on tieteenala, jonka tutkimuksen kohteiksi katsotaan yleisesti kuuluvan ihmisen mieli ja käyttäytyminen.
Aristoteles ja Psykologia · Psykologia ja Tieteenfilosofia ·
René Descartes
René Descartes (äännetään, latinalaistettu muoto Renatus Cartesius; 31. maaliskuuta 1596 La Haye en Touraine – 11. helmikuuta 1650 Tukholma) oli huomattava ranskalainen filosofi, matemaatikko, kirjailija ja tutkija, jota on kutsuttu uuden ajan filosofian perustajaksi.
Aristoteles ja René Descartes · René Descartes ja Tieteenfilosofia ·
Syllogismi
Syllogismi (’johtopäätös, päätelmä’) on loogisen argumentin tyyppi, jossa kahdesta tai useammasta, todeksi oletetusta lauseesta johdetaan deduktiivisen päättelyn avulla niistä loogisesti seuraava johtopäätös.
Aristoteles ja Syllogismi · Syllogismi ja Tieteenfilosofia ·
Talous
Ostajia ja myyjiä markkinoilla Guatemalassa. Shibuyan kaupunginosa ja liikekeskus Tokiossa. Talous tarkoittaa ihmisten välistä kanssakäymistä ja instituutioita, jotka liittyvät hyödykkeiden tuotantoon, jakeluun, vaihtoon tai kulutukseen.
Aristoteles ja Talous · Talous ja Tieteenfilosofia ·
Teleologia
Teleologia (kreik. telos, ”lopputulos”; logos, ”oppi”) eli tarkoitusperäisyys tai päämäärähakuisuus on a) filosofinen oppi, jossa pohditaan tarkasteltavan kohteen (esimerkiksi jonkin toiminnan) tavoitetta b) oppi esimerkiksi kaikkeuden rakenteen ja järjestyksen tarkoitusperäisyydestä. Teleologialla tarkoitetaan kuvaus- ja selitystapaa, jossa jonkin tapahtuman tai prosessin olemassaoloa ja luonnetta selitetään viittaamalla sen tulokseen, päämäärään. Teleologia on keskeistä Aristoteleen ajattelussa.
Aristoteles ja Teleologia · Teleologia ja Tieteenfilosofia ·
Teologia
Teologia tarkoittaa alun perin jumaluusoppia eli järjestelmällistä jumalan ja jumalaan liittyvien aiheiden tutkimusta (theos, ”jumala”, +, logos, ”sana”, ”järki”, ”keskustelu”, ”oppi”).
Aristoteles ja Teologia · Teologia ja Tieteenfilosofia ·
Thomas Hobbes
Thomas Hobbes (5. huhtikuuta 1588 Westport, Wiltshire – 4. joulukuuta 1679 Hardwick Hall, Derbyshire) oli englantilainen filosofi.
Aristoteles ja Thomas Hobbes · Thomas Hobbes ja Tieteenfilosofia ·
Tiede
Tiede tarkoittaa todellisuuden ilmiöiden ja niiden välisten suhteiden järjestelmällistä ja arvostelevaa tutkimista sekä sen avulla saatua tietojen jäsentynyttä kokonaisuutta.
Luettelossa yläpuolella vastaa seuraaviin kysymyksiin
- Millä näyttävät Aristoteles ja Tieteenfilosofia
- Mitä heillä on yhteistä Aristoteles ja Tieteenfilosofia
- Yhtäläisyyksiä Aristoteles ja Tieteenfilosofia
Vertailu Aristoteles ja Tieteenfilosofia
Aristoteles on 286 suhteet, kun taas Tieteenfilosofia on 228. niillä on yhteistä 26, Jaccard'in indeksi on 5.06% = 26 / (286 + 228).
Viitteet
Tämä artikkeli osoittaa suhdetta Aristoteles ja Tieteenfilosofia. Pääset jokainen artikkeli, jossa tieto uutettiin osoitteessa:
