Nopeamman yhteyden kuin selaimen!
62 suhteet: Aalto-hiukkasdualismi, Aaltofunktio, Albert Einstein, Comptonin ilmiö, Dekoherenssi, Diracin kuva, Diracin yhtälö, Elektroni, Elektroniikka, Energia, Erwin Schrödinger, Feynmanin polkuintegraali, Fotoni, Fysiikka, Heisenbergin epätarkkuusperiaate, Heisenbergin kuva, Hiukkasfysiikka, Interferenssi, Itseisarvo, Kööpenhaminan tulkinta, Klassinen fysiikka, Klassinen mekaniikka, Kvantittuminen, Kvanttimekaaninen harmoninen värähtelijä, Kvanttimekaniikan historia, Kvanttimekaniikka, Laskennallinen kemia, Liikemäärä, Lomittuminen, Louis de Broglie, Matriisi, Max Born, Max Planck, Monimaailmatulkinta, Musta kappale, Nanoteknologia, Neliö (algebra), Neutroni, Niels Bohr, Nollapiste-energia, Olemisen porteilla, Paul Dirac, Piilomuuttujateoria, Pilottiaalto, Planckin laki, Planckin vakio, Pyörimismäärä, Sähkömagnetismi, Schrödingerin kissa, Schrödingerin kuva, ..., Schrödingerin yhtälö, Spektri, Suhteellisuusteoria, Suure, Tieteellinen teoria, Tiiviin aineen fysiikka, Tunneloituminen, Valosähköinen ilmiö, Werner Heisenberg, Wolfgang Pauli, 1900-luku, 1927. Laajenna indeksi (12 lisää) »
Aalto-hiukkasdualismi
Aalto-hiukkasdualismi on kvanttimekaniikan käsite, jolla tarkoitetaan sitä, että sähkömagneettisella säteilyllä ja aineella on sekä aaltoliikkeen että hiukkasten ominaisuuksia.
Uusi!!: Kvanttimekaniikka ja Aalto-hiukkasdualismi · Katso lisää »
Aaltofunktio
Aaltofunktio \psi(x,y,z,t) on kvanttimekaniikan tapa kuvata hiukkasta.
Uusi!!: Kvanttimekaniikka ja Aaltofunktio · Katso lisää »
Albert Einstein
Albert Einstein (saks.) oli saksanjuutalainen teoreettinen fyysikko, joka loi suhteellisuusteorian.
Uusi!!: Kvanttimekaniikka ja Albert Einstein · Katso lisää »
Comptonin ilmiö
Kaaviokuva Comptonin ilmiön periaatteesta. Comptonin ilmiö eli Comptonin sironta on korkeataajuuksisen sähkömagneettisen säteilyn epäelastista siroamista väliaineen elektronista.
Uusi!!: Kvanttimekaniikka ja Comptonin ilmiö · Katso lisää »
Dekoherenssi
Dekoherenssi on kvanttifysikaalinen ilmiö, joka selittää aaltofunktion "jatkuvan romahdustilan" suurissa kappaleissa.
Uusi!!: Kvanttimekaniikka ja Dekoherenssi · Katso lisää »
Diracin kuva
Diracin kuva eli vuorovaikutuskuva on kvanttimekaniikassa Schrödingerin kuvan ja Heisenbergin kuvan välimuoto.
Uusi!!: Kvanttimekaniikka ja Diracin kuva · Katso lisää »
Diracin yhtälö
Diracin yhtälö on Paul Diracin vuonna 1928 kehittämä relativistinen kvanttimekaaninen aaltoyhtälö, joka kuvaa spin-1/2-hiukkasia.
Uusi!!: Kvanttimekaniikka ja Diracin yhtälö · Katso lisää »
Elektroni
Elektroni on alkeishiukkanen, jolla on yhden alkeisvarauksen eli 1,602176634 · 10−19 coulombin suuruinen negatiivinen sähkövaraus.
Uusi!!: Kvanttimekaniikka ja Elektroni · Katso lisää »
Elektroniikka
Elektroniikka on sähkötekniikan osa, joka perustuu elektronien liikkeen ohjaamiseen.
Uusi!!: Kvanttimekaniikka ja Elektroniikka · Katso lisää »
Energia
Pomppivalla pallolla energia muuttuu vuoroin potentiaali- vuoroin liike-energiaksi. Mekaaninen energia, eli potentiaali- ja liike-energian summa, pienenee kitkan ja äänen tuottamisen vuoksi. Lopulta liike lakkaa. Energia (Otavan iso Fokus, 2. osa (Em-Io), art. Energia), Otava 1973, ISBN 951-1-00272-4 Fysiikan, erityisesti termodynamiikan, kehitys on kuitenkin johtanut energian käsitteen laajenemiseen, eikä tämä määritelmä mutkattomasti sovellu kaikkiin energian muotoihin.
Uusi!!: Kvanttimekaniikka ja Energia · Katso lisää »
Erwin Schrödinger
Erwin Rudolf Josef Alexander Schrödinger (12. elokuuta 1887 Wien, Itävalta-Unkari – 4. tammikuuta 1961 Wien) oli itävaltalainen fyysikko.
Uusi!!: Kvanttimekaniikka ja Erwin Schrödinger · Katso lisää »
Feynmanin polkuintegraali
Tähän kuvaan on piirretty vain kolme kaikista hiukkasen mahdollisuuksista kulkea pisteestä A pisteeseen B Polkuintegraalit ovat fyysikko Richard Feynmanin esittelemä ajatustapa, jossa hiukkasen ei ajatella siirtyvän yhtä tiettyä reittiä paikasta toiseen, vaan hiukkanen näyttäisi kulkevan kaikkia mahdollisia reittejä yhtä aikaa.
Uusi!!: Kvanttimekaniikka ja Feynmanin polkuintegraali · Katso lisää »
Fotoni
Fotoni eli valokvantti tai valohiukkanen on sähkömagneettisen vuorovaikutuksen välittäjähiukkanen (mittabosoni).
Uusi!!: Kvanttimekaniikka ja Fotoni · Katso lisää »
Fysiikka
Fysiikka (fysis eli luonto) on ainetta, energiaa ja perusluonteisia luonnonlakeja tutkiva tiede.
Uusi!!: Kvanttimekaniikka ja Fysiikka · Katso lisää »
Heisenbergin epätarkkuusperiaate
Heisenbergin epätarkkuusperiaate on Werner Heisenbergin vuonna 1927 esittämä kvanttimekaniikan perusperiaate, jonka mukaan tiettyjen observaabeliparien arvoja ei voida määrittää samanaikaisesti äärettömän tarkasti.
Uusi!!: Kvanttimekaniikka ja Heisenbergin epätarkkuusperiaate · Katso lisää »
Heisenbergin kuva
Heisenbergin kuva on kvanttimekaniikan formalismin yksi muoto.
Uusi!!: Kvanttimekaniikka ja Heisenbergin kuva · Katso lisää »
Hiukkasfysiikka
Hiukkasfysiikka on fysiikan osa-alue, joka tutkii aineen ja säteilyn hienorakennetta ja niiden välisiä vuorovaikutuksia.
Uusi!!: Kvanttimekaniikka ja Hiukkasfysiikka · Katso lisää »
Interferenssi
Destruktiivinen (vas.) ja konstruktiivinen (oik.) interferenssi Interferenssi tarkoittaa kahden aallon, joiden välinen vaihe-ero on vakio, yhdistymistä superpositioperiaatteen mukaisesti.
Uusi!!: Kvanttimekaniikka ja Interferenssi · Katso lisää »
Itseisarvo
Itseisarvo kuvaa matematiikassa luvun suuruutta riippumatta sen etumerkistä.
Uusi!!: Kvanttimekaniikka ja Itseisarvo · Katso lisää »
Kööpenhaminan tulkinta
Elektroneilla tehdyn kaksoisrakokokeen tuottamia interferenssikuvioita. Kuvio muuttuu sitä selkeämmäksi mitä enemmän elektroneja osuu havaitsimelle. Kööpenhaminan tulkinta on eräs kvanttimekaniikan tulkinta.
Uusi!!: Kvanttimekaniikka ja Kööpenhaminan tulkinta · Katso lisää »
Klassinen fysiikka
Klassinen fysiikka on fysiikan historiaan perustuva jaotus, jolla tarkoitetaan ennen Albert Einsteinin erityistä suhteellisuusteoriaa kehitettyä ja harjoitettua fysiikkaa.
Uusi!!: Kvanttimekaniikka ja Klassinen fysiikka · Katso lisää »
Klassinen mekaniikka
Klassisen mekaniikan avulla voidaan ennustaa kappaleiden paikka tietyllä ajan hetkellä. Klassinen mekaniikka on fysikaalinen teoria, joka kuvaa makroskooppisten kappaleiden liikettä ja siihen liittyviä ilmiöitä.
Uusi!!: Kvanttimekaniikka ja Klassinen mekaniikka · Katso lisää »
Kvantittuminen
elektronien pyörimismäärä on kvantittunut. Kvantittuminen merkitsee ilmiötä, jossa fysikaalinen suure, kuten energia tai spin, voi saada vain diskreettejä arvoja jatkuvan jakauman sijaan, tai se ilmenee vain tietyn suuruisina paketteina, kvantteina.
Uusi!!: Kvanttimekaniikka ja Kvantittuminen · Katso lisää »
Kvanttimekaaninen harmoninen värähtelijä
Kvanttimekaanisen harmonisen värähtelijän aaltofunktio energiatasoilla n.
Uusi!!: Kvanttimekaniikka ja Kvanttimekaaninen harmoninen värähtelijä · Katso lisää »
Kvanttimekaniikan historia
Bohrin atomimalli, elektroni "hyppää" alemmalle energiatasolle ja emitoi fotonin Kvanttimekaniikka kehitettiin varsinaisesti 1920-luvulla, mutta jo paljon aikaisemmin tunnettiin ilmiöitä, jotka voitiin tyydyttävästi selittää vasta kvanttimekaniikan avulla.
Uusi!!: Kvanttimekaniikka ja Kvanttimekaniikan historia · Katso lisää »
Kvanttimekaniikka
Kvanttimekaniikka on fysiikan perusteoria, joka kuvaa luontoa atomien ja atomia pienempien hiukkasten mittakaavassa.
Uusi!!: Kvanttimekaniikka ja Kvanttimekaniikka · Katso lisää »
Laskennallinen kemia
Laskennallisessa kemiassa tutkitaan eri molekyylien ominaisuuksia ja välisiä reaktioita. Kuvassa dityppitetraoksidin sidoksen potentiaalienergia typpi-typpi-etäisyyden funktiona sekä elektronitiheyspinta molekyylin ympärillä eri reaktiovaiheissa. Kieli.
Uusi!!: Kvanttimekaniikka ja Laskennallinen kemia · Katso lisää »
Liikemäärä
Liikemäärä (tunnus p) on mekaniikassa liikkeen jatkuvuuteen liittyvä suure, joka määritellään kappaleen massan m ja nopeuden \mathbf tulona Sen SI-järjestelmän mukainen yksikkö on kg·m/s (kilogrammametri per sekunti) eli Ns (newtonsekunti).
Uusi!!: Kvanttimekaniikka ja Liikemäärä · Katso lisää »
Lomittuminen
Lomittuminen on kvanttimekaniikassa kahden tai useamman kvanttisysteemin (esimerkiksi hiukkasen tai hiukkasjoukon) ominaisuus, jolle ei ole analogiaa klassisessa mekaniikassa.
Uusi!!: Kvanttimekaniikka ja Lomittuminen · Katso lisää »
Louis de Broglie
Louis Victor Pierre Raymond de Broglie (15. elokuuta 1892 Dieppe, Ranska – 19. maaliskuuta 1987 Pariisi, Ranska) oli ranskalainen fyysikko.
Uusi!!: Kvanttimekaniikka ja Louis de Broglie · Katso lisää »
Matriisi
Matriisi Matriisi on matematiikassa suorakulmainen riveihin ja sarakkeisiin jaettu taulukko, jonka alkiot ovat lukuja (usein reaali- tai kompleksilukuja) tai lausekkeita.
Uusi!!: Kvanttimekaniikka ja Matriisi · Katso lisää »
Max Born
Max Born (11. joulukuuta 1882 Breslau (nykyinen Wrocław), Saksan keisarikunta – 5. tammikuuta 1970 Göttingen, Saksa) oli saksanjuutalainen matemaatikko ja fyysikko.
Uusi!!: Kvanttimekaniikka ja Max Born · Katso lisää »
Max Planck
Max Karl Ernst Ludwig Planck (kastenimeltään Marx; 23. huhtikuuta 1858 Kiel – 4. lokakuuta 1947 Göttingen) oli saksalainen fyysikko, jonka mustan kappaleen säteilyn tutkimukset, johtivat energian kvanttiluonteen (fotoni) löytämiseen, minkä vuoksi häntä pidetään kvanttimekaniikan löytäjänä.
Uusi!!: Kvanttimekaniikka ja Max Planck · Katso lisää »
Monimaailmatulkinta
Monimaailmatulkinta on kvanttimekaniikan tulkinta, joka puolustaa universaalin aaltofunktion objektiivisuutta, mutta kieltää aaltofunktion romahduksen, ja sisällyttäen sen että kaikki vaihtoehtoiset historiat ja tulevaisuudet ovat todellisia – jokainen edustaa todellista "maailmaa" tai ("universumia").
Uusi!!: Kvanttimekaniikka ja Monimaailmatulkinta · Katso lisää »
Musta kappale
Mustaa kappaletta kuvaava koejärjestely. Sisältä mustaksi maalattu laatikko absorboi kaiken säteilyn, joka pääsee sisälle aukosta. Musta kappale on fysiikassa käytetty termi ideaalisesta kappaleesta, joka absorboi kaiken siihen kohdistuvan säteilyn eikä siis heijasta sitä lainkaan.
Uusi!!: Kvanttimekaniikka ja Musta kappale · Katso lisää »
Nanoteknologia
Nanoteknologia tai nanotekniikka on tekniikka, jolla valmistetaan hyvin pieniä, vain 1–100 nanometrin (millimetrin miljoonasosan) kokoluokan rakenteita siten, että muodostunut uusi rakenne tuottaa jonkin uuden suunnitellun ominaisuuden tai toiminnon.
Uusi!!: Kvanttimekaniikka ja Nanoteknologia · Katso lisää »
Neliö (algebra)
y.
Uusi!!: Kvanttimekaniikka ja Neliö (algebra) · Katso lisää »
Neutroni
Neutronit ovat sähkövarauksettomia hiukkasia, jotka yhdessä protonien kanssa muodostavat atomiytimet (lukuun ottamatta vedyn yksinkertaisinta isotooppia, protiumia, joka koostuu vain yhdestä protonista).
Uusi!!: Kvanttimekaniikka ja Neutroni · Katso lisää »
Niels Bohr
Niels Henrik David Bohr (7. lokakuuta 1885 Kööpenhamina – 18. marraskuuta 1962 Kööpenhamina) oli tanskalainen fyysikko.
Uusi!!: Kvanttimekaniikka ja Niels Bohr · Katso lisää »
Nollapiste-energia
Nollapiste-energia on kvanttimekaanisen systeemin pienin mahdollinen energia, jonka Heisenbergin epätarkkuusperiaate sallii, ja siten systeemin perustilan energia.
Uusi!!: Kvanttimekaniikka ja Nollapiste-energia · Katso lisää »
Olemisen porteilla
Olemisen porteilla on fyysikko Kari Enqvistin kirjoittama tietoisuutta modernin fysiikan perusteella käsittelevä tiedekirja, joka julkaistiin vuonna 1998 WSOY:n kustantamana.
Uusi!!: Kvanttimekaniikka ja Olemisen porteilla · Katso lisää »
Paul Dirac
Paul Adrien Maurice Dirac (8. elokuuta 1902 Bristol, Yhdistynyt kuningaskunta – 20. lokakuuta 1984 Tallahassee, Florida, Yhdysvallat) oli brittiläinen teoreettinen fyysikko ja kvanttifysiikan kehittäjä.
Uusi!!: Kvanttimekaniikka ja Paul Dirac · Katso lisää »
Piilomuuttujateoria
Piilomuuttujateoriat ovat fysikaalisia teorioita, joiden mukaan fysikaalisen systeemin kvanttitila, sellaisena kuin se kvanttimekaniikassa esitetään, ei kuvaa systeemiä täydellisesti.
Uusi!!: Kvanttimekaniikka ja Piilomuuttujateoria · Katso lisää »
Pilottiaalto
Julkaisija.
Uusi!!: Kvanttimekaniikka ja Pilottiaalto · Katso lisää »
Planckin laki
Planckin laki kuvaa mustan kappaleen lämpötilan ja sen säteilemän sähkömagneettisen säteilyn energian suhdetta.
Uusi!!: Kvanttimekaniikka ja Planckin laki · Katso lisää »
Planckin vakio
Planckin vakio on erityisesti kvanttimekaniikassa esiintyvä luonnonvakio, joka yhdistää taajuuden ja energian yksiköt toisiinsa.
Uusi!!: Kvanttimekaniikka ja Planckin vakio · Katso lisää »
Pyörimismäärä
Pyörimismäärä eli liikemäärämomentti (tunnus L) on pyörimisliikettä kuvaava suure.
Uusi!!: Kvanttimekaniikka ja Pyörimismäärä · Katso lisää »
Sähkömagnetismi
Sähkömagnetismi on fysiikan ala, joka tutkii sähkömagneettiseen vuorovaikutukseen liittyviä ilmiöitä.
Uusi!!: Kvanttimekaniikka ja Sähkömagnetismi · Katso lisää »
Schrödingerin kissa
50 % todennäköisyydellä myrkky vapautuu tunnin aikana ja tappaa kissan. Schrödingerin kissa on Erwin Schrödingerin kehittelemä ajatuskoe, joka yrittää kuvata kvanttimekaniikan epätäydellisyyttä siirryttäessä atomitasolta makroskooppisiin systeemeihin.
Uusi!!: Kvanttimekaniikka ja Schrödingerin kissa · Katso lisää »
Schrödingerin kuva
Schröringerin kuva on kvanttimekaniikan formalismin yksi muoto.
Uusi!!: Kvanttimekaniikka ja Schrödingerin kuva · Katso lisää »
Schrödingerin yhtälö
Schrödingerin yhtälö on kvanttimekaniikassa käytetty aaltoyhtälö, joka osoittaa, millainen aaltofunktio hiukkaseen liittyy, kun sillä on tietyn suuruinen energia ja se on tietynlaisessa potentiaalissa.
Uusi!!: Kvanttimekaniikka ja Schrödingerin yhtälö · Katso lisää »
Spektri
Kiinteä valonlähde (A) säteilee jatkuvan spektrin 1). Hehkuva kaasu (B) säteilee kirkasviivaisen emissiospektrin (2), ja kiinteästä valonlähteestä hehkuvan kaasun läpi tuleva valo säteilee absorptioviivaspektrin (3), jossa on tummia imeytymisviivoja jatkuvan spektrin päällä. Jatkuva spektri Raudan (Fe) emissioviivaspektri. Muutaman alkuaineen absorptioviivaspektri. Spektri eli kirjo tarkoittaa yleisesti havaitun suureen jakautumista komponentteihin taajuuden tai energian suhteen.
Uusi!!: Kvanttimekaniikka ja Spektri · Katso lisää »
Suhteellisuusteoria
Suhteellisuusteoria tarkoittaa kahta erillistä fysiikan teoriaa: erityistä ja yleistä suhteellisuusteoriaa.
Uusi!!: Kvanttimekaniikka ja Suhteellisuusteoria · Katso lisää »
Suure
Suure on jokin mitattavissa tai muuten määritettävissä oleva ominaisuus esimerkiksi matematiikassa tai fysiikassa.
Uusi!!: Kvanttimekaniikka ja Suure · Katso lisää »
Tieteellinen teoria
Tieteellinen teoria on hyvin perusteltu selitys ilmiölle, joka on saavutettu käyttäen tieteellistä menetelmää ja on toistuvasti vahvistettu havaintojen ja kokeiden kautta.
Uusi!!: Kvanttimekaniikka ja Tieteellinen teoria · Katso lisää »
Tiiviin aineen fysiikka
Tiiviin aineen fysiikka eli kondensoituneen aineen fysiikka käsittelee aineen makroskooppisia ominaisuuksia.
Uusi!!: Kvanttimekaniikka ja Tiiviin aineen fysiikka · Katso lisää »
Tunneloituminen
Aaltopaketti kääntyy suurimmaksi osaksi potentiaalivallista takaisin, mutta osa tunneloituu vallin läpi. Tunneloituminen eli tunneli-ilmiö on kvanttimekaaninen ilmiö, jonka vuoksi hiukkanen voi tietyllä todennäköisyydellä läpäistä potentiaalivallin, jonka ylittämiseen sillä ei klassisen fysiikan mukaan olisi riittävästi energiaa.
Uusi!!: Kvanttimekaniikka ja Tunneloituminen · Katso lisää »
Valosähköinen ilmiö
Fotonit osuvat aineeseen, jolloin fotonien tuoma energia emittoituu aineesta irronneina elektroneina. Valosähköisessä ilmiössä fotoni absorboituu atomiin irrottaen tästä elektronin.
Uusi!!: Kvanttimekaniikka ja Valosähköinen ilmiö · Katso lisää »
Werner Heisenberg
Werner Karl Heisenberg (5. joulukuuta 1901 Würzburg, Saksan keisarikunta – 1. helmikuuta 1976 München, Länsi-Saksa) oli saksalainen fyysikko ja nobelisti, yksi kvanttimekaniikan kehittäjistä.
Uusi!!: Kvanttimekaniikka ja Werner Heisenberg · Katso lisää »
Wolfgang Pauli
Wolfgang Ernst Pauli (25. huhtikuuta 1900 Wien – 15. joulukuuta 1958 Zürich) oli itävaltalainen fyysikko.
Uusi!!: Kvanttimekaniikka ja Wolfgang Pauli · Katso lisää »
1900-luku
1900-luku oli vuosisata, johon kuuluivat vuodet 1900–1999.
Uusi!!: Kvanttimekaniikka ja 1900-luku · Katso lisää »
1927
Vuosi 1927 oli normaalivuosi, joka alkoi lauantaista.
Uusi!!: Kvanttimekaniikka ja 1927 · Katso lisää »
Uudelleenohjaukset tässä:
Aaltomekaniikka, Kvanttifysiikka, Kvanttifyysikko.
