Logo
Unionpedia
Viestintä
Get it on Google Play
Uusi! Lataa Unionpedia Android™-laitteella!
Vapaa
Nopeamman yhteyden kuin selaimen!
 

Aristoteles

Indeksi Aristoteles

Aristoteles (384–322 eaa.) oli antiikin kreikkalainen filosofi ja tiedemies.

293 suhteet: Aktuaalisuus ja potentiaalisuus, Aleksandria, Aleksandrian kirjasto, Aleksanteri Suuri, Amyntas III, Anaksagoras, Anatolia, Anatomia, Andronikos Rhodoslainen, Antiikin Ateena, Antiikin filosofia, Antiikin Kreikka, Antipatros, Apollon, Arabian kieli, Aristoteelinen logiikka, Aristoteleen biologia, Aristoteleen dialogit, Aristoteleen etiikka, Aristoteleen matematiikka, Aristoteleen painovoimateoria, Aristoteleen psykologia, Aristoteleen teologia, Aristoteles (täsmennyssivu), Aristoteles-kommentaarit, Aristotelismi, Arkhytaan filosofiasta, Atarneus, Ateenan koulu, Ateenan valtiomuoto, Athenaios, Augustinus, Aulus Gellius, Averroës, Avicenna, Bekkerin numerointi, Bertrand Russell, Biologia, Boëthius, Bysantin valtakunta, Chalkidikí, Charles Darwin, Cicero, Dante Alighieri, De pomo, Deduktiivinen päättely, Deipnosofistai, Delfoi, Demokritoksesta, Dialektiikka, ..., Dialogi, Diogenes Laertios, Dionysia-juhlien voitot, Dogmi, Eetteri (alkuaine), Eläinoppi (Aristoteles), Eläinten kehittymisestä, Eläinten liikkeestä, Eläinten osista, Eläinten syntymisestä, Eläintiede, Embryologia, Empirismi, Ensimmäinen analytiikka, Epiikka, Epikurolaisuus, Estetiikka, Etiikka, Euboia, Eudemoksen etiikka, Eudemos Rhodoslainen, Evankeliumi, Filippos II, Filosofi, Filosofian historia, Filosofisen kirjallisuuden suomennokset, Fysiikka, Fysiikka (Aristoteles), Fysiognomia (Aristoteles), Fysis, Galileo Galilei, Gaudeamus, Geologia, Georg Wilhelm Friedrich Hegel, Giordano Bruno, Gundishapurin akatemia, Hallinto, Harpalos, Hefaistion, Heidelberg, Hellenismi, Helvetti, Hengestä, Herculaneum, Hierofantti, Hollywood, Hyvä elämä, Hyvästä, Hyve, Hyve-etiikka, Hyveistä ja paheista, Iamblikhos, Ideaoppi, Ideoista, Ihmeellisistä kuulluista asioista, Ihminen, Ilma, Immanuel Kant, Impetusteoria, Isagoge, Islam, Isokrates, Jakamattomista viivoista, John Locke, Joonialainen luonnonfilosofia, Jumalainen näytelmä, Jumalan valtio, Juutalaisuus, Kallisthenes, Karl Marx, Kassandros, Kasveista, Katarsis, Kategoriat, Kaupunkivaltio, Kausaliteetti, Käsikirjojen yhteenveto, Köln, Khalkis, Kirjallisuus, Klassiset alkuaineet, Komedia, Koulutus, Kristillinen teologia, Kristinusko, Ksenokrates, Kultainen keskitie, Kuolema, Kuulemisesta, Länsimaisen filosofian historia, Länsimaisen filosofian historia (kirja), Lesbos, Liber Chronicarum, Liber de causis, Loeb Classical Library, Logiikka, Louvre, Luonnonfilosofia, Lysippos, Maailmankaikkeudesta (Aristoteles), Maantiede, Maaperä, Maimonides, Makedonia, Matematiikka, Mekaniikan ongelmat, Melissoksesta, Ksenofaneesta, Gorgiaasta, Merkittävien filosofien elämät ja opit, Metafora, Metafysiikka, Metafysiikka (Aristoteles), Meteorologia, Meteorologia (Aristoteles), Mytilene, Näytelmäluettelot, Nikolaus Kopernikus, Nikomakhoksen etiikka, Nikomakhos (Aristoteleen isä), Nikomakhos (Aristoteleen poika), Nomima barbarika, Oikeudenmukaisuusvaatimuksia, Olemus, Olympian kisojen voitot, Ongelmat, Onnellisuus, Ontologia, Organon, Oxfordin yliopisto, Pakanuus, Papyrusten huvila, Pariisin yliopisto, Pella, Peripateettinen koulukunta, Philipp Melanchthon, Pieniä tutkielmia, Pierre Corneille, Platon, Platonin Akatemia, Platonismi, Plinius vanhempi, Plutarkhos, Poetiikka, Poliittinen filosofia, Polis, Politiikka, Politiikka (Aristoteles), Porfyrios, Praha, Predikaattilogiikka, Pseudo-Aristoteles, Psykologia, Ptolemaios I, Pyrrhonismin pääpiirteet, Pythagoralaisista, Pythagoralaisuus, Pythias (Aristoteles), Python kisojen voitot, Ranska, Rembrandt, René Descartes, Renessanssi, Retoriikka, Retoriikka (Aristoteles), Retoriikka Aleksanterille, Runous, Runousoppi, Sassanidit, Sielu, Sielusta, Simplikios, Sisilia, Skolastiikka, Sofistiset kumoamiset, Sokraattinen menetelmä, Sokrates, Speusippos, Stageira, Stoalaisuus, Strabon, Straton, Substanssi, Summa theologiae, Suuri moraalioppi, Syllogismi, Syntymisestä ja häviämisestä, Syyria, Syyrian kieli, Taivaasta, Talentti, Taloudenhoidosta, Talous, Tähtitiede, Teleologia, Teologia, Teoreettinen ja käytännöllinen filosofia, Terence Irwin, Tertullianus, Theodekteen käsikirjan yhteenveto, Theofrastos, Thomas Hobbes, Tiede, Tieteellinen menetelmä, Tieteellinen vallankumous, Tieteenfilosofia, Toinen analytiikka, Tomismi, Topiikka, Tragedia, Tuli, Tulkinnasta, Tuomas Akvinolainen, Tuulten sijainnit ja nimet, Tyrannion, Universaali, Uusaristotelismi, Uusi aika, Uusplatonismi, Väreistä, Vesi, Vesuvius, Vilhelm Moerbekelainen, Vuorovesi, Wien, Zoon politikon, 1200-luku, 1300-luku, 158 kaupungin valtiomuodot, 1837, 20 eaa., 322 eaa., 323 eaa., 335 eaa., 340-luku eaa., 342 eaa., 344 eaa., 347 eaa., 365 eaa., 367 eaa., 384 eaa., 40 eaa., 400-luku, 70-luku eaa., 79. Laajenna indeksi (243 lisää) »

Aktuaalisuus ja potentiaalisuus

Aktuaalisuus ja potentiaalisuus ovat Aristoteleen metafysiikan ja luonnontieteen peruskäsitteitä, jotka liittyvät muutokseen.

Uusi!!: Aristoteles ja Aktuaalisuus ja potentiaalisuus · Katso lisää »

Aleksandria

Aleksandria (al-Iskandariyya; kopti, Rakotə) on kaupunki Egyptissä Välimeren rannalla, kannaksella, joka erottaa Välimeren murtovetisestä Maryutjärvestä, aivan Niilin suistossa.

Uusi!!: Aristoteles ja Aleksandria · Katso lisää »

Aleksandrian kirjasto

O. Von Corvenin näkemys Aleksandrian kirjastosta, piirros 1800-luvulta Aleksandrian kirjasto oli Aleksandrian kaupungissa Egyptissä antiikin ajalla sijainnut suuri kirjasto.

Uusi!!: Aristoteles ja Aleksandrian kirjasto · Katso lisää »

Aleksanteri Suuri

Kartta Aleksanteri Suuren valtakunnasta sen ollessa laajimmillaan. Aleksanteri Suuri kuuntelee Aristotelesta. Ranskalaisen Charles Laplanten kirjankuvitusta 1800-luvulta. Tunniste.

Uusi!!: Aristoteles ja Aleksanteri Suuri · Katso lisää »

Amyntas III

Amyntas III oli Makedonian kuningas vuosina 393–369 eaa. Vuonna 383 eaa. illyrialaiset karkottivat Amyntaan Makedoniasta, mutta hän palasi thessalialaisten avustuksella seuraavana vuonna.

Uusi!!: Aristoteles ja Amyntas III · Katso lisää »

Anaksagoras

Anaksagoras (noin 500 — 428 eaa.) oli antiikin Kreikan esisokraattisia filosofeja.

Uusi!!: Aristoteles ja Anaksagoras · Katso lisää »

Anatolia

Anatolia on niemimaa, joka käsittää suurimman osan nykyisen Turkin Aasiaan kuuluvaa osaa.

Uusi!!: Aristoteles ja Anatolia · Katso lisää »

Anatomia

Ihmisen pääkallo. Anatomia (muinaiskreikan sanasta, anatome 'leikkaus') tarkoittaa elävien organismien muotoa ja rakennetta sekä kehon osien suhdetta toisiinsa.

Uusi!!: Aristoteles ja Anatomia · Katso lisää »

Andronikos Rhodoslainen

Andronikos Rhodoslainen (n. 70 eaa.) oli antiikin kreikkalainen peripateettiseen koulukuntaan kuulunut filosofi.

Uusi!!: Aristoteles ja Andronikos Rhodoslainen · Katso lisää »

Antiikin Ateena

Ateena oli antiikin aikana merkittävä kaupunkivaltio (polis) Attikan maakunnassa Kreikassa.

Uusi!!: Aristoteles ja Antiikin Ateena · Katso lisää »

Antiikin filosofia

Antiikin filosofialla tarkoitetaan antiikin Kreikassa ja Roomassa harjoitettua filosofiaa.

Uusi!!: Aristoteles ja Antiikin filosofia · Katso lisää »

Antiikin Kreikka

Antiikin Kreikka on termi, jolla kuvataan antiikin kulttuurin muinaiskreikkaa puhuneita alueita.

Uusi!!: Aristoteles ja Antiikin Kreikka · Katso lisää »

Antipatros

Antipatros Iolaoksen poika (399/398 eaa. - 319 eaa.) oli makedonialainen sotilas ja Makedonian hallitsija vuosina 334–323 eaa.

Uusi!!: Aristoteles ja Antipatros · Katso lisää »

Apollon

Apollon sauroktonos, ensimmäinen tai toinen vuosisata Apollon (roomalaisten Apollo) on jumala kreikkalaisessa ja roomalaisessa mytologiassa.

Uusi!!: Aristoteles ja Apollon · Katso lisää »

Arabian kieli

Kartta maista joissa arabia on ainoa virallinen kieli (vihreä) tai toinen virallinen kieli (sininen) Arabia (عربية) on afroaasialainen kieli, jota puhuu äidinkielenään yli 300 miljoonaa ihmistä etenkin Arabian niemimaalla ja muualla Lähi-idässä sekä Pohjois-Afrikassa.

Uusi!!: Aristoteles ja Arabian kieli · Katso lisää »

Aristoteelinen logiikka

Aristoteelinen logiikka eli syllogistiikka on yksinkertaista yksipaikkaisten (subjekti-objekti-predikaatti) väitelauseiden logiikkaa, jonka on kehittänyt Aristoteles.

Uusi!!: Aristoteles ja Aristoteelinen logiikka · Katso lisää »

Aristoteleen biologia

Aristoteleella biologia liittyy läheisesti filosofiaan sekä muihin luonnontieteisiin.

Uusi!!: Aristoteles ja Aristoteleen biologia · Katso lisää »

Aristoteleen dialogit

Aristoteleen kuva teoksen ''Historia naturalis'' käsikirjoituksesta vuodelta 1457. Aristoteleen dialogit ovat joukko Aristoteleen varhaiskauden dialogimuotoisia teoksia, jotka tämä kirjoitti Platonin kirjoittamien dialogien tyyliin.

Uusi!!: Aristoteles ja Aristoteleen dialogit · Katso lisää »

Aristoteleen etiikka

Aristoteles Aristoteleen etiikan perusajatus on se, että yksilön tulee käyttäytyä jatkuvasti hyveellisesti ja kehittää hyveitä, sen sijaan että hän tekisi vain yksittäisiä hyviä tekoja.

Uusi!!: Aristoteles ja Aristoteleen etiikka · Katso lisää »

Aristoteleen matematiikka

Aristoteleen matematiikan filosofia voidaan nähdä kaikkien eksaktien tai matemaattisten tieteiden filosofiana ja monella tavalla vastakkaisena platonismille.

Uusi!!: Aristoteles ja Aristoteleen matematiikka · Katso lisää »

Aristoteleen painovoimateoria

Aristoteleen painovoimateoria oli painovoimaa käsittelevä teoria, jonka mukaan kaikki kappaleet liikkuvat kohti niiden luonnollista paikkaa.

Uusi!!: Aristoteles ja Aristoteleen painovoimateoria · Katso lisää »

Aristoteleen psykologia

Aristoteles määritteli psykologian tieteeksi, joka tutkii sielua (kreik. psykhe, lat. anima) ja sen ominaisuuksia.

Uusi!!: Aristoteles ja Aristoteleen psykologia · Katso lisää »

Aristoteleen teologia

Aristoteleen teologia oli Aristoteleen nimiin laitettu uusplatonilainen teos, joka koostui tosiasiassa Plotinoksen Enneadien IV-VI materiaalista, sekä Porfyrioksen kommentaarista, jotka oli käännetty arabian kielelle.

Uusi!!: Aristoteles ja Aristoteleen teologia · Katso lisää »

Aristoteles (täsmennyssivu)

Aristoteles on kreikkalainen nimi.

Uusi!!: Aristoteles ja Aristoteles (täsmennyssivu) · Katso lisää »

Aristoteles-kommentaarit

Aristoteles-kommentaareilla tarkoitetaan kaikkia niitä erityisesti antiikin ja keskiajan aikana kirjoitettuja teoksia, joiden tarkoituksena on Aristoteleen teosten selittäminen ja selventäminen.

Uusi!!: Aristoteles ja Aristoteles-kommentaarit · Katso lisää »

Aristotelismi

Aristotelismiksi kutsutaan Aristoteleelle ominaista filosofista ajattelua ja Aristoteleen filosofian myöhempää systematisointia.

Uusi!!: Aristoteles ja Aristotelismi · Katso lisää »

Arkhytaan filosofiasta

Arkhytaan filosofiasta oli Aristoteleen kirjoittama teos, joka käsitteli nimensä mukaisesti pythagoralaisen filosofi Arkhytaan ajattelua.

Uusi!!: Aristoteles ja Arkhytaan filosofiasta · Katso lisää »

Atarneus

Atarneus (myös Atarna) oli antiikin aikainen kaupunki ja kaupunkivaltio (polis) Aioliissa nykyisen Turkin alueella.

Uusi!!: Aristoteles ja Atarneus · Katso lisää »

Ateenan koulu

Rafael, ''Ateenan koulu'', 1509–1510. Ateenan koulu on eräs renessanssimaalari Rafaelin tunnetuimpia freskomaalauksia.

Uusi!!: Aristoteles ja Ateenan koulu · Katso lisää »

Ateenan valtiomuoto

Ateenan valtiomuoto on Aristoteleen nimiin laitettu ja joko Aristoteleen tai jonkun hänen oppilaansa kirjoittama tutkielma, joka käsittelee antiikin Ateenan perustuslakia ja sen historiaa.

Uusi!!: Aristoteles ja Ateenan valtiomuoto · Katso lisää »

Athenaios

Athenaios (Athếnaios Naukratios) (100- ja 200-lukujen vaihde) oli antiikin kreikkalainen reetori ja grammaatikko, joka oli kotoisin Naukratiksesta Egyptistä ja joka toimi kirjastonhoitajana Roomassa.

Uusi!!: Aristoteles ja Athenaios · Katso lisää »

Augustinus

Aurelius Augustinus (13. marraskuuta 354 – 28. elokuuta 430) oli läntisen kristillisen kirkon merkittävin kirkkoisä, joka teki huomattavaa työtä filosofian ja teologian yhteensovittamisessa.

Uusi!!: Aristoteles ja Augustinus · Katso lisää »

Aulus Gellius

Aulus Gellius (noin 130–180) oli antiikin roomalainen kirjailija ja latinan kielen kieliopintutkija.

Uusi!!: Aristoteles ja Aulus Gellius · Katso lisää »

Averroës

Averroës Averroës eli Abū 'l-Walīd Muḥammad ibn Aḥmad ibn Rušd tai lyhyesti Ibn Rušd (1126 Córdoba – 10. joulukuuta 1198 Marrakech) oli andalusialais-arabialainen filosofi ja lääkäri.

Uusi!!: Aristoteles ja Averroës · Katso lisää »

Avicenna

Avicenna (tai lyhyesti Ibn Sina; 980–1037) oli persialainen lääkäri, filosofi ja tiedemies.

Uusi!!: Aristoteles ja Avicenna · Katso lisää »

Bekkerin numerointi

Aristoteleen koottujen teosten nimilehti August Immanuel Bekkerin vuoden 1837 painoksesta. Bekkerin numerointia käytetään viitatessa Aristoteleen säilyneiden teosten tekstikohtiin.

Uusi!!: Aristoteles ja Bekkerin numerointi · Katso lisää »

Bertrand Russell

Bertrand Arthur William Russell, Russellin 3.

Uusi!!: Aristoteles ja Bertrand Russell · Katso lisää »

Biologia

naarasleijona. kasveja tutkii kasvitiede ja kasvipatologia. Kuvassa kasvisolu. Biologia on elollisen luonnon ilmiöitä ja lainalaisuuksia tutkiva luonnontiede.

Uusi!!: Aristoteles ja Biologia · Katso lisää »

Boëthius

Anicius Manlius Severinus Boëthius keskiaikaisessa kuvassa Anicius Manlius Severinus Boëthius (480 - 524/525) oli antiikin ajan Rooman viimeisiä filosofeja.

Uusi!!: Aristoteles ja Boëthius · Katso lisää »

Bysantin valtakunta

Bysantin valtakunta eli Itä-Rooma (tai Πολιτεία τῶν Ῥωμαίων, Politeia tōn Rhōmaiōn;; "Roomalaisten keisarikunta") oli Rooman valtakunnan itäosa, joka säilyi länsiosan romahdettua 400-luvulla ja jonka valtakausi kesti yli tuhat vuotta aina vuoteen 1453 saakka.

Uusi!!: Aristoteles ja Bysantin valtakunta · Katso lisää »

Chalkidikí

Chalkidikí eli Khalkidike (myös Halkidikí) on Keski-Makedoniassa Kreikassa sijaitseva niemimaa, joka työntyy pohjoiseen Egeanmereen.

Uusi!!: Aristoteles ja Chalkidikí · Katso lisää »

Charles Darwin

Charles Robert Darwin (12. helmikuuta 1809 – 19. huhtikuuta 1882) oli englantilainen luonnontieteilijä, joka esitti kokoamaansa tieteelliseen todistusaineistoon nojaten kaikkien eliölajien kehittyneen ajan saatossa yhteisestä kantamuodosta luonnonvalinnaksi nimetyn prosessin kautta.

Uusi!!: Aristoteles ja Charles Darwin · Katso lisää »

Cicero

Marcus Tullius Cicero (3. tammikuuta 106 eaa. – 7. joulukuuta 43 eaa.) oli roomalainen poliitikko, puhuja, filosofi, lakimies ja kirjailija.

Uusi!!: Aristoteles ja Cicero · Katso lisää »

Dante Alighieri

Dante Alighieri (monesti vain Dante; 1265 Firenze – 13./14. syyskuuta 1321 Ravenna) oli italialainen kirjallisuushistorian maineikkaimpiin lukeutuvan Jumalainen näytelmä -eepoksen kirjoittanut kirjailija ja runoilija.

Uusi!!: Aristoteles ja Dante Alighieri · Katso lisää »

De pomo

De pomo, koko nimeltään Tractatus de pomo et morte incliti principi philosophorum Aristotelis ("Omenasta" tai "Aristoteleen kuolema") on keskiaikainen uusplatonilainen teos, joka on laitettu Aristoteleen nimiin, mutta kuuluu todellisuudessa tämän epäperäisiin teoksiin (Pseudo-Aristoteles).

Uusi!!: Aristoteles ja De pomo · Katso lisää »

Deduktiivinen päättely

Deduktiivinen päättely eli validi päättely on päättelytapa, jossa tosista premisseistä seuraa välttämättä tosi johtopäätös.

Uusi!!: Aristoteles ja Deduktiivinen päättely · Katso lisää »

Deipnosofistai

Deipnosofistai on Athenaioksen kirjoittama teos.

Uusi!!: Aristoteles ja Deipnosofistai · Katso lisää »

Delfoi

Delfoi oli antiikin aikainen kaupunki ja kaupunkivaltio (polis) Fokiin maakunnassa Parnassos-vuoriston juurella Kreikassa.

Uusi!!: Aristoteles ja Delfoi · Katso lisää »

Demokritoksesta

Demokritoksesta oli Aristoteleen kirjoittama teos, joka käsitteli nimensä mukaisesti esisokraatikkoihin luetun filosofi Demokritoksen ajattelua.

Uusi!!: Aristoteles ja Demokritoksesta · Katso lisää »

Dialektiikka

Filosofien keskustelua Platonin Akatemiassa (Carl Johan Wahlbom). Dialektiikka on antiikin kreikkalaisten keksimä ja filosofien käyttämä keskustelumuoto, jonka avulla pyrittiin etsimään totuutta, yhteisymmärrystä, kumoamaan ristiriitaisia näkemyksiä tai voittamaan vastapuoli väittelyssä.

Uusi!!: Aristoteles ja Dialektiikka · Katso lisää »

Dialogi

Dialogi (kr. dia 'kautta' + logos 'sana') on kahden tai useamman ihmisen vuoropuhelua, keskustelua.

Uusi!!: Aristoteles ja Dialogi · Katso lisää »

Diogenes Laertios

Diogenes Laertios (200-luku) kuuluu merkittävimpiin antiikin ajalla eläneisiin filosofien elämäkertojen kirjoittajiiin.

Uusi!!: Aristoteles ja Diogenes Laertios · Katso lisää »

Dionysia-juhlien voitot

Dionysia-juhlien voitotDiogenes Laertios: Merkittävien filosofien elämät ja opit V.26.

Uusi!!: Aristoteles ja Dionysia-juhlien voitot · Katso lisää »

Dogmi

”Varokaa dogmia”. Yhdysvaltalaisen Freedom from Religion Foundationin mainos. Dogmi eli opinkappale, oppilause tai uskonkappale on jonkun uskonnon, kirkkokunnan tai uskonnollisen auktoriteetin uskoa tai oppia koskeva - usein kodifioitu - väite.

Uusi!!: Aristoteles ja Dogmi · Katso lisää »

Eetteri (alkuaine)

Eetteri oli antiikin ja keskiajan luonnontieteissä aine, jonka katsottiin täyttävän kuunylisen kaikkeuden.

Uusi!!: Aristoteles ja Eetteri (alkuaine) · Katso lisää »

Eläinoppi (Aristoteles)

Eläinoppi (tai Historia animalium) on Aristoteleen luonnontieteellisiin teoksiin kuuluva eläintiedettä käsittelevä teos.

Uusi!!: Aristoteles ja Eläinoppi (Aristoteles) · Katso lisää »

Eläinten kehittymisestä

Eläinten kehittymisestä on Aristoteleen eläinoppia käsittelevä tutkielma.

Uusi!!: Aristoteles ja Eläinten kehittymisestä · Katso lisää »

Eläinten liikkeestä

Eläinten liikkeestä on Aristoteleen eläinoppia käsittelevä tutkielma.

Uusi!!: Aristoteles ja Eläinten liikkeestä · Katso lisää »

Eläinten osista

Eläinten osista on Aristoteleen kirjoittama eläinopillinen teos.

Uusi!!: Aristoteles ja Eläinten osista · Katso lisää »

Eläinten syntymisestä

Eläinten syntymisestä on Aristoteleen kirjoittama eläinopillinen teos.

Uusi!!: Aristoteles ja Eläinten syntymisestä · Katso lisää »

Eläintiede

Kuhankeittäjä (''Oriolus oriolus'') Eläintiede eli zoologia (kreik. zoon, eläin; logos, tieto) on eläinten rakennetta, toimintaa, kehitystä, suhteita, luokittelua ja eläimistöä käsittelevä tieteenala, jonka osa-alueita ovat esimerkiksi eläinekologia, eläinfysiologia sekä -anatomia ja etologia (eläinten käyttäytyminen).

Uusi!!: Aristoteles ja Eläintiede · Katso lisää »

Embryologia

Embryologia eli alkiokehitysoppi (kr. embryo, alkio, kr. logos, oppi) on eliön alkiokehitystä tutkiva anatomian ja kehitysbiologian haara.

Uusi!!: Aristoteles ja Embryologia · Katso lisää »

Empirismi

Empirismi eli kokemusajattelu on tietoteoreettinen käsitys, jonka mukaan tieto perustuu kokemukseen. Empirismin mukaan tieto perustuu aistihavaintoihin ja empiiriseen eli kokemusperäiseen tutkimukseen.

Uusi!!: Aristoteles ja Empirismi · Katso lisää »

Ensimmäinen analytiikka

Ensimmäinen analytiikka on Aristoteleen logiikan alan Organon-kokoelmaan kuuluva teos, joka käsittelee syllogistista logiikkaa.

Uusi!!: Aristoteles ja Ensimmäinen analytiikka · Katso lisää »

Epiikka

Epiikka (kreikan adjektiivista epike, epikos ’kertova’) eli kertomakirjallisuus on kertovaa kaunokirjallisuutta.

Uusi!!: Aristoteles ja Epiikka · Katso lisää »

Epikurolaisuus

Epikurolaisuus oli hellenistisen filosofian koulukunta, jonka perusti muinaiskreikkalainen Epikuros (341-270 eaa.). Koulukunta perustettiin noin vuonna 307 eaa. Epikurolainen ''tetrafarmakos'' Papyrusten huvilasta löydetyssä papyruksessa (PHerc. 1005, col. 5). Kopio 1800-luvun alusta. Epikuros oli atomistinen materialisti.

Uusi!!: Aristoteles ja Epikurolaisuus · Katso lisää »

Estetiikka

Estetiikka on filosofian osa-alue, joka tutkii kauneutta, taidetta ja esteettistä eli kauneusarvoihin liittyvää eri esiintymismuodoissaan.

Uusi!!: Aristoteles ja Estetiikka · Katso lisää »

Etiikka

Etiikka (sanasta, ēthos, vakiintuneet tavat) on tutkimusala, joka tutkii moraalia ja siihen liittyviä kysymyksiä kuten eettisen toiminnan periaatteita, oikeaa ja väärää, hyvää elämää, sekä arvojen ja eettisten väittämien luonnetta.

Uusi!!: Aristoteles ja Etiikka · Katso lisää »

Euboia

Euboia (tai Évvia) on Kreikan saari, joka sijaitsee Manner-Kreikan itärannikon edustalla.

Uusi!!: Aristoteles ja Euboia · Katso lisää »

Eudemoksen etiikka

Eudemoksen etiikka on yksi Aristoteleen etiikan alan teoksista.

Uusi!!: Aristoteles ja Eudemoksen etiikka · Katso lisää »

Eudemos Rhodoslainen

Eudemos Rhodoslainen (350-290 eaa.) oli antiikin kreikkalainen peripateettiseen koulukuntaan kuulunut filosofi.

Uusi!!: Aristoteles ja Eudemos Rhodoslainen · Katso lisää »

Evankeliumi

Evankeliumi (kreikaksi, euangelion 'hyvä sanoma') tarkoittaa.

Uusi!!: Aristoteles ja Evankeliumi · Katso lisää »

Filippos II

Kreikkalainen maailma 350-luvulla eaa. Filippos II (382 eaa.–336 eaa.) oli Makedonian kuningas vuosina 359–336 eaa. Filippos yhdisti hajanaisen Makedonian voimakkaaksi kuningaskunnaksi ja uudisti sen armeijan.

Uusi!!: Aristoteles ja Filippos II · Katso lisää »

Filosofi

Filosofi on filosofian harjoittaja.

Uusi!!: Aristoteles ja Filosofi · Katso lisää »

Filosofian historia

Filosofian historia tutkii filosofisten ajatusten ja käsitteiden kehittymistä historian saatossa.

Uusi!!: Aristoteles ja Filosofian historia · Katso lisää »

Filosofisen kirjallisuuden suomennokset

Filosofisen kirjallisuuden suomennokset ovat olleet 1800-luvulta alkaen osa suomennoskirjallisuutta.

Uusi!!: Aristoteles ja Filosofisen kirjallisuuden suomennokset · Katso lisää »

Fysiikka

Fysiikka (fysis eli luonto) on ainetta, energiaa ja perusluonteisia luonnonlakeja tutkiva tiede.

Uusi!!: Aristoteles ja Fysiikka · Katso lisää »

Fysiikka (Aristoteles)

Fysiikka (Physicae Auscultationes eli ”Fysiikan luennot”) on Aristoteleen kirjoittama fysiikkaa ja luonnontieteen yleisiä perusteita tarkasteleva teos, joka kuuluu Aristoteleen filosofian keskeisiin teoksiin.

Uusi!!: Aristoteles ja Fysiikka (Aristoteles) · Katso lisää »

Fysiognomia (Aristoteles)

Fysiognomia (tai Physiognomia) on Aristoteleen koottujen teosten laitokseen eli Corpus Aristotelicumiin kuuluva epäperäinen teos.

Uusi!!: Aristoteles ja Fysiognomia (Aristoteles) · Katso lisää »

Fysis

Fysis on antiikin kreikkalainen filosofinen, teologinen ja luonnontieteellinen termi, joka käännetään yleensä luonnoksi.

Uusi!!: Aristoteles ja Fysis · Katso lisää »

Galileo Galilei

Galileo Galilei (15. helmikuuta 1564 Pisa, Italia – 8. tammikuuta 1642 Arcetri, Italia) oli italialainen tähtitieteilijä, filosofi ja fyysikko.

Uusi!!: Aristoteles ja Galileo Galilei · Katso lisää »

Gaudeamus

Gaudeamus on Helsingin yliopiston omistama kustantamo, joka julkaisee oppi- ja tietokirjoja.

Uusi!!: Aristoteles ja Gaudeamus · Katso lisää »

Geologia

Maa Apollo 17:n astronauttien kuvaamana. Geologia (kreikan sanoista γη- (ge-, "maa") ja λογος (logos, "tiede")) on tieteenala, joka tutkii Maata ja sen historiaa, rakennetta, koostumusta sekä sen muotoutumiseen vaikuttavia tapahtumia.

Uusi!!: Aristoteles ja Geologia · Katso lisää »

Georg Wilhelm Friedrich Hegel

Georg Wilhelm Friedrich Hegel (27. elokuuta 1770 Stuttgart – 14. marraskuuta 1831 Berliini) oli saksalainen filosofi, jonka vaikutus on luultavasti ollut vahvimmillaan metafysiikassa, historianfilosofiassa sekä poliittisessa filosofiassa.

Uusi!!: Aristoteles ja Georg Wilhelm Friedrich Hegel · Katso lisää »

Giordano Bruno

Giordano Brunon muotokuva vuodelta 1578. Giordano Bruno (alkujaan Filippo Bruno; 1548 Nola, Italia – 17. helmikuuta 1600 Rooma) oli italialainen filosofi, okkultisti ja tähtitieteilijä, jota katolinen kirkko vainosi hänen kerettiläisten oppiensa takia ja lopulta poltti roviolla Roomassa, sillä Bruno ei halunnut luopua ajatuksistaan.

Uusi!!: Aristoteles ja Giordano Bruno · Katso lisää »

Gundishapurin akatemia

Gundishapurin akatemia (myös Jondishapoor, Jondishapur, Jondishapour, Gondeshapur, Gondê Shâpûr) oli Sassanidien valtakunnan älyllinen keskus.

Uusi!!: Aristoteles ja Gundishapurin akatemia · Katso lisää »

Hallinto

Hallinto tarkoittaa valtion tai muun julkisoikeudellisen yhteisön laillista toimintaa tehtäviensä täyttämiseksi.

Uusi!!: Aristoteles ja Hallinto · Katso lisää »

Harpalos

Harpalos (k. 323 eaa.) oli makedonialainen aristokraatti ja Aleksanteri Suuren upseeri.

Uusi!!: Aristoteles ja Harpalos · Katso lisää »

Hefaistion

Hefaistion ja Aleksanteri Suuri Hefaistion (n. 356 - syksy 324 eaa.) oli makedonialainen aristokraatti, Amyntorin poika.

Uusi!!: Aristoteles ja Hefaistion · Katso lisää »

Heidelberg

Heidelberg on runsaan 140 000 asukkaan kaupunki Saksan lounaisosassa Baden-Württembergin osavaltiossa Neckarjoen varrella.

Uusi!!: Aristoteles ja Heidelberg · Katso lisää »

Hellenismi

Hellenismi tarkoittaa Aleksanteri Suuren valtakunnan raunioille syntynyttä, useiden eri etnisten ryhmien yhteistä kulttuuripiiriä, jota kreikkaa puhuvat dominoivat.

Uusi!!: Aristoteles ja Hellenismi · Katso lisää »

Helvetti

Hieronymus Bosch, ''Helvetti'', paneeli triptyykistä ''Maallisten ilojen puutarha'', yksityiskohta, noin 1504–1510. Helvetti on paikka tai tila, johon ihminen mo­nien uskontojen mukaan saattaa kuolemansa jälkeen joutua rikkomustensa vuoksi.

Uusi!!: Aristoteles ja Helvetti · Katso lisää »

Hengestä

Hengestä on Aristoteleen koottujen teosten laitokseen eli Corpus Aristotelicumiin kuuluva teos, joka ei kuitenkaan ole todellisuudessa Aristoteleen kirjoittama.

Uusi!!: Aristoteles ja Hengestä · Katso lisää »

Herculaneum

Herculaneumissa säilynyt fresko. Herculaneum oli muinaisitalialainen kaupunki Campaniassa.

Uusi!!: Aristoteles ja Herculaneum · Katso lisää »

Hierofantti

Hierofantti oli antiikin Kreikassa Attikassa Eleusiin mysteerikultin ylipappi.

Uusi!!: Aristoteles ja Hierofantti · Katso lisää »

Hollywood

Kuuluisa Hollywood-kyltti Mount Leen rinteellä. Hollywood on kaupunginosa Los Angelesissa, Kaliforniassa, Yhdysvalloissa.

Uusi!!: Aristoteles ja Hollywood · Katso lisää »

Hyvä elämä

Hyvän elämän käsite on perinteinen etiikan kysymys, joka koskee sitä, millainen inhimillinen elämä on hyvää.

Uusi!!: Aristoteles ja Hyvä elämä · Katso lisää »

Hyvästä

Hyvästä (Peri tagathou)Diogenes Laertios: Merkittävien filosofien elämät ja opit V.22.

Uusi!!: Aristoteles ja Hyvästä · Katso lisää »

Hyve

Hyve (aretē) on eettisesti ja moraalisesti arvokas luonteenpiirre.

Uusi!!: Aristoteles ja Hyve · Katso lisää »

Hyve-etiikka

Hyve-etiikka on normatiivisen etiikan laji, jonka mukaan moraalissa tärkeintä ovat toimivan henkilön hyveet ja paheet sekä luonne.

Uusi!!: Aristoteles ja Hyve-etiikka · Katso lisää »

Hyveistä ja paheista

Hyveistä ja paheista on Aristoteleen lyhyt etiikkaa käsittelevä tutkielma.

Uusi!!: Aristoteles ja Hyveistä ja paheista · Katso lisää »

Iamblikhos

Iamblikhos. Iamblikhos (n. 245–325) oli kreikkalainen uusplatonilainen filosofi.

Uusi!!: Aristoteles ja Iamblikhos · Katso lisää »

Ideaoppi

Ideaoppi on Platonin metafysiikan keskeisin teoria.

Uusi!!: Aristoteles ja Ideaoppi · Katso lisää »

Ideoista

Ideoista (Peri ideōn) oli Aristoteleen kirjoittama filosofinen, metafysiikkaa käsitellyt teos.

Uusi!!: Aristoteles ja Ideoista · Katso lisää »

Ihmeellisistä kuulluista asioista

Ihmeellisistä kuulluista asioista on Aristoteleen koottujen teosten laitokseen eli Corpus Aristotelicumiin kuuluva teos, joka ei kuitenkaan ole todellisuudessa Aristoteleen kirjoittama.

Uusi!!: Aristoteles ja Ihmeellisistä kuulluista asioista · Katso lisää »

Ihminen

Ihminen (Homo sapiens) on ainoa nykyisin elossa oleva ihmisten (Homo) sukuun kuuluva nisäkäs.

Uusi!!: Aristoteles ja Ihminen · Katso lisää »

Ilma

prekambrikauden lopulla. Ilma on useiden eri kaasujen seos, joka muodostaa Maan ilmakehän.

Uusi!!: Aristoteles ja Ilma · Katso lisää »

Immanuel Kant

Immanuel Kant (22. huhtikuuta 1724 Königsberg – 12. helmikuuta 1804 Königsberg), oli vaikutusvaltainen preussilainen filosofi.

Uusi!!: Aristoteles ja Immanuel Kant · Katso lisää »

Impetusteoria

Impetusteoria oli keskiaikainen fysikaalinen teoria liikkeestä.

Uusi!!: Aristoteles ja Impetusteoria · Katso lisää »

Isagoge

Isagoge tai Eisagoge (”Johdanto”) on Porfyrioksen 200-luvulla kirjoittama lyhyt johdanto Aristoteleen Kategorioihin.

Uusi!!: Aristoteles ja Isagoge · Katso lisää »

Islam

Islam ('alistuminen'; vanha nimitys muhamettilaisuus) on monoteistinen abrahamilainen uskonto.

Uusi!!: Aristoteles ja Islam · Katso lisää »

Isokrates

Isokrateen koottujen teosten laitos ''Isokratous Apanta'', 1570. Isokrates (436–338 eaa.) oli antiikin kreikkalainen puhetaidon opettaja, yksi kymmenestä attikalaisesta puhujasta.

Uusi!!: Aristoteles ja Isokrates · Katso lisää »

Jakamattomista viivoista

Jakamattomista viivoista on Aristoteleen koottujen teosten laitokseen eli Corpus Aristotelicumiin kuuluva teos, joka ei kuitenkaan ole todellisuudessa Aristoteleen kirjoittama.

Uusi!!: Aristoteles ja Jakamattomista viivoista · Katso lisää »

John Locke

John Locke (29. elokuuta 1632 Wrington, Somerset – 28. lokakuuta 1704 Essex) on tunnetuimpia uuden ajan filosofeja.

Uusi!!: Aristoteles ja John Locke · Katso lisää »

Joonialainen luonnonfilosofia

Muinaisen Joonian alue. Joonialaiseksi luonnonfilosofiaksi kutsutaan antiikin Kreikan esisokraattisen filosofian haaraa, joka alkaa Thaleesta, Anaksimandroksesta ja Anaksimeneestä.

Uusi!!: Aristoteles ja Joonialainen luonnonfilosofia · Katso lisää »

Jumalainen näytelmä

''Comencia la Comedia'', 1472 Eeva maanpäällisessä paratiisissa. Heidän yläpuolellaan Aurinko ja Kuu edustavat taivaallista paratiisia. Fresko viittaa myös itseensä, sillä kuvassa näkyy Firenzen katedraali, johon fresko on maalattu. Jumalainen näytelmä on italialaisen Dante Alighierin 1300-luvulla italiaksi kirjoittama runoelma.

Uusi!!: Aristoteles ja Jumalainen näytelmä · Katso lisää »

Jumalan valtio

Jumalan valtio ("Jumalan kaupungista/valtiosta", myös De Civitate Dei contra Paganos, "Jumalan valtio pakanoita vastaan") on kirkkoisä Augustinuksen tunnetuin teologinen ja filosofinen teos ja yksi länsimaisen kirjallisuuden merkkiteoksista.

Uusi!!: Aristoteles ja Jumalan valtio · Katso lisää »

Juutalaisuus

Juutalaisuus on juutalaisten etninen uskonto.

Uusi!!: Aristoteles ja Juutalaisuus · Katso lisää »

Kallisthenes

Kallisthenes Olynthoslainen (n. 360-328 eaa.) oli antiikin kreikkalainen historioitsija.

Uusi!!: Aristoteles ja Kallisthenes · Katso lisää »

Karl Marx

Karl Heinrich Marx (5. toukokuuta 1818 Trier, Preussi – 14. maaliskuuta 1883 Lontoo, Englanti) oli preussilaissyntyinen yhteiskuntafilosofi.

Uusi!!: Aristoteles ja Karl Marx · Katso lisää »

Kassandros

Lysimakhoksen kuningaskunnat. Kassandros (noin 350–297 eaa.), oli Makedonian kuningas vuosina 302–297 eaa. Hän oli Makedonian hallitsijan Antipatroksen poika.

Uusi!!: Aristoteles ja Kassandros · Katso lisää »

Kasveista

Kasveista on Aristoteleen koottujen teosten laitokseen eli Corpus Aristotelicumiin kuuluva teos, joka ei kuitenkaan ole todellisuudessa Aristoteleen kirjoittama.

Uusi!!: Aristoteles ja Kasveista · Katso lisää »

Katarsis

Katarsis eli katharsis (kreik. puhdistuminen) on äkkinäinen tunnetila tai kliimaksi, joka johtaa elämänhalun uudistumiseen, palautumiseen tai voimistumiseen.

Uusi!!: Aristoteles ja Katarsis · Katso lisää »

Kategoriat

Kategoriat (tai Praedicamenta) on Aristoteleen logiikan alan Organon-kokoelmaan kuuluva teos, joka käsittelee termien luokittelua.

Uusi!!: Aristoteles ja Kategoriat · Katso lisää »

Kaupunkivaltio

Kaupunkivaltio on kaupungin ja sen lähialueen käsittävä pieni valtio.

Uusi!!: Aristoteles ja Kaupunkivaltio · Katso lisää »

Kausaliteetti

Kausaliteetti (lat. causalitas Albert Einsteinin suppeassa suhteellisuusteoriassa kausaliteetin invarianssi on eräs peruslähtökohdista. Sen mukaan kahden tapahtuman syy–seuraussuhde on sama kaikissa koordinaatistoissa.

Uusi!!: Aristoteles ja Kausaliteetti · Katso lisää »

Käsikirjojen yhteenveto

Käsikirjojen yhteenvetoDiogenes Laertios (DL): Merkittävien filosofien elämät ja opit V.24.

Uusi!!: Aristoteles ja Käsikirjojen yhteenveto · Katso lisää »

Köln

Köln on Saksan neljänneksi suurin kaupunki.

Uusi!!: Aristoteles ja Köln · Katso lisää »

Khalkis

Khalkis oli antiikin aikainen kaupunki ja kaupunkivaltio (polis) Euboian saarella Kreikassa.

Uusi!!: Aristoteles ja Khalkis · Katso lisää »

Kirjallisuus

kirjoja. Kirjallisuus tarkoittaa kirjoitettuja tai suullisena perinteenä säilyneitä kielellisia tuotteita kuten romaaneja tai kansanrunoutta.

Uusi!!: Aristoteles ja Kirjallisuus · Katso lisää »

Klassiset alkuaineet

Monet vanhan ajan filosofisista näkemyksistä jäsensivät maailman rakennetta ja sen ilmiöitä klassisten alkuaineiden eli elementtien avulla.

Uusi!!: Aristoteles ja Klassiset alkuaineet · Katso lisää »

Komedia

Tragedian (oikealla) sijaan. Komedia tarkoittaa teatteritaiteessa huvinäytelmää.

Uusi!!: Aristoteles ja Komedia · Katso lisää »

Koulutus

Koulutus viittaa siihen kasvatuksen alueeseen, joka on organisoitua ja institutionalisoitua.

Uusi!!: Aristoteles ja Koulutus · Katso lisää »

Kristillinen teologia

Kristillinen teologia tarkoittaa määritelmästä riippuen kahta eri asiaa.

Uusi!!: Aristoteles ja Kristillinen teologia · Katso lisää »

Kristinusko

Kristinusko on monoteistinen eli yksijumalainen uskonto ja kannattajamäärältään maailman suurin uskonto.

Uusi!!: Aristoteles ja Kristinusko · Katso lisää »

Ksenokrates

Ksenokrates Ksenokrates Khalkedonilainen (396 eaa. Khalkedon – 314 eaa. Ateena) oli antiikin kreikkalainen filosofi.

Uusi!!: Aristoteles ja Ksenokrates · Katso lisää »

Kultainen keskitie

Kultainen keskitie tarkoittaa filosofiassa tavoiteltua puoliväliä kahden ääripään, joista toinen edustaa liiallisuutta ja toinen puutteellisuutta, välillä.

Uusi!!: Aristoteles ja Kultainen keskitie · Katso lisää »

Kuolema

Ihmisen pääkalloa ja kokonaista luurankoa pidetään kuoleman vertauskuvina. Kuolema tarkoittaa eliön elintoimintojen päättymistä.

Uusi!!: Aristoteles ja Kuolema · Katso lisää »

Kuulemisesta

Kuulemisesta on Aristoteleen koottujen teosten laitokseen eli Corpus Aristotelicumiin kuuluva teos, joka ei kuitenkaan ole todellisuudessa Aristoteleen kirjoittama.

Uusi!!: Aristoteles ja Kuulemisesta · Katso lisää »

Länsimaisen filosofian historia

Länsimaisella filosofialla on pitkä historia, joka kytkeytyy muiden tieteiden ja erityisesti luonnontieteiden kehitykseen.

Uusi!!: Aristoteles ja Länsimaisen filosofian historia · Katso lisää »

Länsimaisen filosofian historia (kirja)

Länsimaisen filosofian historia (History of Western Philosophy, alaotsikkona Poliittisten ja sosiaalisten olosuhteiden yhteydessä varhaisimmista ajoista nykyaikaan asti, And Its Connection with Political and Social Circumstances from the Earliest Times to the Present Day) on filosofi Bertrand Russellin vuonna 1945 julkaisema opas länsimaisen filosofian historiaan esisokraatikoista varhaiselle 1900-luvulle.

Uusi!!: Aristoteles ja Länsimaisen filosofian historia (kirja) · Katso lisää »

Lesbos

Lesbos on Kreikan saari, joka kuuluu Pohjoisen Egean saarten saariryhmään ja sijaitsee Egeanmeren itäosassa lähellä Turkin rannikkoa.

Uusi!!: Aristoteles ja Lesbos · Katso lisää »

Liber Chronicarum

''Liber Chronicarumin'' ensimmäinen kuva: Jumala luo maailman. Liber Chronicarum ("Kronikkojen kirja") eli Nürnbergin kronikka on yksi hienostuneimpia ja parhaiten dokumentoituja varhaisia painettuja kirjoja eli inkunaabeleita.

Uusi!!: Aristoteles ja Liber Chronicarum · Katso lisää »

Liber de causis

Liber de causis (”Syiden kirja”) on uusplatonilainen filosofinen teos, joka on latinankielinen käännös Prokloksen Teologian alkeet (Elementatio theologica) -nimellä tunnetun teoksen osien arabiankielisestä käännöksestä.

Uusi!!: Aristoteles ja Liber de causis · Katso lisää »

Loeb Classical Library

''Loeb Classical Libraryn'' vihreäkantisen antiikin kreikkalaisen kirjallisuuden sarjan niteitä. Loeb Classical Library on Harvard University Pressin julkaisema kirjasarja, jossa julkaistaan merkittäviä antiikin kreikkalaisia ja latinankielisiä teoksia.

Uusi!!: Aristoteles ja Loeb Classical Library · Katso lisää »

Logiikka

Logiikka (kreikan sanasta λογική, johdettu sanasta λόγος, ”sana”, ”järjestys”, ”järki”) on tieteenala, joka tutkii päättelyn ja ajattelun muotoja, erityisesti deduktiivista päättelyä.

Uusi!!: Aristoteles ja Logiikka · Katso lisää »

Louvre

Louvren taidemuseo on suurin Pariisin museoista – sen pinta-ala on yli 160 000 neliömetriä, josta 58 470 neliömetriä on omistettu museon näyttelyille.

Uusi!!: Aristoteles ja Louvre · Katso lisää »

Luonnonfilosofia

klassista alkuainetta, tuli, vesi, ilma ja maa. Luonnonfilosofia on filosofian osa, joka pyrkii selittämään luonnon kokonaisuutta.

Uusi!!: Aristoteles ja Luonnonfilosofia · Katso lisää »

Lysippos

''Eros jännittää jousensa'', roomalainen kopio Lysippos (s. n. 370 eaa. – k. n. 300 eaa.) oli muinaiskreikkalainen kuvanveistäjä Sikyonista Peloponnesokselta.

Uusi!!: Aristoteles ja Lysippos · Katso lisää »

Maailmankaikkeudesta (Aristoteles)

Maailmankaikkeudesta on Aristoteleen kosmologiaa käsittelevä teos.

Uusi!!: Aristoteles ja Maailmankaikkeudesta (Aristoteles) · Katso lisää »

Maantiede

Maantiede (kreik. geografia, ’maan piirtäminen’) on tieteenala, joka tutkii Maan pintaa ja maan pinnalla esiintyviä sekä ihmisen että luonnon aikaansaamia ilmiöitä.

Uusi!!: Aristoteles ja Maantiede · Katso lisää »

Maaperä

Maaperällä, yleisesti maalla, tarkoitetaan kallioperää peittävää irtomaakerrosta.

Uusi!!: Aristoteles ja Maaperä · Katso lisää »

Maimonides

Maimonides 1800-luvulta peräisin olevassa kuvassa Mooses Maimonides (hepreaksi Moshe ben Maimon, arabiaksi Mussa bin Maimun ibn Abdallah al-Kurtubi al-Israili) (30. maaliskuuta 1135 — 13. joulukuuta 1204) oli keskiaikainen juutalainen rabbi, lääkäri ja filosofi.

Uusi!!: Aristoteles ja Maimonides · Katso lisää »

Makedonia

Makedonian tasavalta eli Makedonia eli Entinen Jugoslavian tasavalta Makedonia – EJTM (makedoniaksi Πоранешна Југословенска Република Македонија – ΠJРМ, Poranešna Jugoslovenska Republika Makedonija – PJRM) on vuonna 1991 Jugoslaviasta itsenäistynyt sisämaavaltio Balkanin niemimaalla Euroopan kaakkoisosassa.

Uusi!!: Aristoteles ja Makedonia · Katso lisää »

Matematiikka

Eukleides, yksityiskohta Rafaelin teoksesta ''Ateenan koulu''. Matematiikka on deduktiiviseen päättelyyn perustuva formaali eli käsitteellinen tiede.

Uusi!!: Aristoteles ja Matematiikka · Katso lisää »

Mekaniikan ongelmat

Mekaniikan ongelmat on Aristoteleen koottujen teosten laitokseen eli Corpus Aristotelicumiin kuuluva teos, joka ei kuitenkaan ole todellisuudessa Aristoteleen kirjoittama.

Uusi!!: Aristoteles ja Mekaniikan ongelmat · Katso lisää »

Melissoksesta, Ksenofaneesta, Gorgiaasta

Melissoksesta, Ksenofaneesta ja Gorgiaasta ovat Aristoteleen nimiin pantuja lyhyitä teoksia, jotka eivät kuitenkaan ole todellisuudessa Aristoteleen kirjoittamia.

Uusi!!: Aristoteles ja Melissoksesta, Ksenofaneesta, Gorgiaasta · Katso lisää »

Merkittävien filosofien elämät ja opit

Merkittävien filosofien elämät ja opit (Bioi kai gnōmai tōn en filosofia eudokimēsantōn) on Diogenes Laertioksen kokoama antiikin kreikkalaisten filosofien elämäkertateos.

Uusi!!: Aristoteles ja Merkittävien filosofien elämät ja opit · Katso lisää »

Metafora

Metafora (’siirto’) on kielikuva eli trooppi, jossa kahta toisiinsa liittymätöntä sanaa samaistetaan ilman ''kuin''-sanaa.

Uusi!!: Aristoteles ja Metafora · Katso lisää »

Metafysiikka

Metafysiikka (meta- + fysika, ”fysiikan jälkeen”) on olevaisen olemusta ja perussyitä tutkiva filosofian haara.

Uusi!!: Aristoteles ja Metafysiikka · Katso lisää »

Metafysiikka (Aristoteles)

Metafysiikka on Aristoteleen metafysiikan pääteos.

Uusi!!: Aristoteles ja Metafysiikka (Aristoteles) · Katso lisää »

Meteorologia

Meteorologia (metéōron, ja, lógos) eli ilmatiede tutkii ilmakehää ja sen käyttäytymistä.

Uusi!!: Aristoteles ja Meteorologia · Katso lisää »

Meteorologia (Aristoteles)

Immanuel Bekkerin laitoksesta vuodelta 1837. Meteorologia on Aristoteleen fysiikan ja maantieteen alaan kuuluva teos.

Uusi!!: Aristoteles ja Meteorologia (Aristoteles) · Katso lisää »

Mytilene

Mytilene (myös, Mitylēnē; tai Mytilene) oli antiikin aikainen kaupunki ja kaupunkivaltio (polis) Lesboksen saarella Kreikassa.

Uusi!!: Aristoteles ja Mytilene · Katso lisää »

Näytelmäluettelot

NäytelmäluettelotDiogenes Laertios: Merkittävien filosofien elämät ja opit V.26.

Uusi!!: Aristoteles ja Näytelmäluettelot · Katso lisää »

Nikolaus Kopernikus

''De Revolutionibusin'' kansilehti, jossa lukee ”toruńilaisen Nicolaus Copernicuksen kuusi kirjaa taivaanpallojen vierimisestä.” Nikolaus Kopernikus (oikeammin: Niklas Koppernigk, 19. helmikuuta 1473 Thorn, Länsi-Preussi (nykyinen Toruń, Puola) – 24. toukokuuta 1543 Frauenburg, Itä-Preussi (nyk. Frombork, Puola)) oli pappi, matemaatikko, talous- ja tähtitieteilijä.

Uusi!!: Aristoteles ja Nikolaus Kopernikus · Katso lisää »

Nikomakhoksen etiikka

Nikomakhoksen etiikka on Aristoteleen eettinen pääteos, joka keskittyy hyveisiin.

Uusi!!: Aristoteles ja Nikomakhoksen etiikka · Katso lisää »

Nikomakhos (Aristoteleen isä)

Nikomakhos (n. 375 eaa.) oli antiikin kreikkalainen lääkäri.

Uusi!!: Aristoteles ja Nikomakhos (Aristoteleen isä) · Katso lisää »

Nikomakhos (Aristoteleen poika)

Nikomakhos (n. 325 eaa.) oli Aristoteleen poika.

Uusi!!: Aristoteles ja Nikomakhos (Aristoteleen poika) · Katso lisää »

Nomima barbarika

Nomima tai Nomima barbarika (”Barbaarien tavat”) oli Aristoteleen kirjoittama antiikin kreikkalainen teos, joka käsitteli eri ei-kreikkalaisten kansojen tapoja.

Uusi!!: Aristoteles ja Nomima barbarika · Katso lisää »

Oikeudenmukaisuusvaatimuksia

OikeudenmukaisuusvaatimuksiaDiogenes Laertios: Merkittävien filosofien elämät ja opit V.26.

Uusi!!: Aristoteles ja Oikeudenmukaisuusvaatimuksia · Katso lisää »

Olemus

Olemus tarkoittaa metafysiikassa sitä ominaisuutta tai ominaisuusjoukkoa, joka tekee jostakin oliosta tai substanssista sen, mitä se pohjimmiltaan on,.

Uusi!!: Aristoteles ja Olemus · Katso lisää »

Olympian kisojen voitot

Olympian kisojen voitotDiogenes Laertios: Merkittävien filosofien elämät ja opit V.26.

Uusi!!: Aristoteles ja Olympian kisojen voitot · Katso lisää »

Ongelmat

Ongelmat on Aristoteleen koottujen teosten laitokseen eli Corpus Aristotelicumiin kuuluva teos.

Uusi!!: Aristoteles ja Ongelmat · Katso lisää »

Onnellisuus

''Onnen hetki''. James Goodwyn Clonney, 1847. Onnellisuus on psykologi David Myersin mukaan läpitunkeva tunne siitä, että elämä on hyvää.

Uusi!!: Aristoteles ja Onnellisuus · Katso lisää »

Ontologia

Ontologia (kreikan sanoista ὄν, ὄντος ’oleminen’ ja -λογία ’oppi’) on olevaisen perimmäistä olemusta tutkiva filosofian osa.

Uusi!!: Aristoteles ja Ontologia · Katso lisää »

Organon

Organon (”Väline”) on kokoelma Aristoteleen logiikkaa ja metodiikkaa käsitteleviä kirjoituksia.

Uusi!!: Aristoteles ja Organon · Katso lisää »

Oxfordin yliopisto

Oxfordin yliopisto on keskiajalla perustettu yliopisto Oxfordin kaupungissa Englannissa.

Uusi!!: Aristoteles ja Oxfordin yliopisto · Katso lisää »

Pakanuus

Pakanuus viittaa ei-kristillisten uskontojen, yleensä ei kuitenkaan juutalaisuuden eikä islamin harjoittamiseen.

Uusi!!: Aristoteles ja Pakanuus · Katso lisää »

Papyrusten huvila

Papyrusten huvilasta löydetty pronssinen juoksijan patsas. Papyrusten huvila on erään suuren yksityisasunnon rauniot muinaisessa Herculaneumissa.

Uusi!!: Aristoteles ja Papyrusten huvila · Katso lisää »

Pariisin yliopisto

Sorbonnen sisäänkäynti. Pariisin yliopiston historia ulottuu aina 1100-luvulle, jolloin se kasvoi Notre Damen katedraalin yhteyteen.

Uusi!!: Aristoteles ja Pariisin yliopisto · Katso lisää »

Pella

Pella (door.) oli antiikin aikainen kaupunki Bottiaiassa Makedoniassa.

Uusi!!: Aristoteles ja Pella · Katso lisää »

Peripateettinen koulukunta

Gustav Adolph Spangenberg: ''Aristoteleen koulu'', osa freskosta (1883-1888) Peripateettinen koulukunta oli yksi antiikin Kreikan filosofisista koulukunnista.

Uusi!!: Aristoteles ja Peripateettinen koulukunta · Katso lisää »

Philipp Melanchthon

Lucas Cranach vanhempi, ''Philipp Melanchthon'', 1543. Philipp Melanchthon (alun perin Philipp Schwartzerd; 16. helmikuuta 1497 Bretten – 19. huhtikuuta 1560 Wittenberg) oli saksalainen humanisti ja Martti Lutherin työtoveri.

Uusi!!: Aristoteles ja Philipp Melanchthon · Katso lisää »

Pieniä tutkielmia

Pieniä tutkielmia on nimensä mukaisesti kokoelma Aristoteleen lyhyempiä luonnontieteellisiin tutkimuksiin perustuvia psykologiaa ja ruumiin toimintaa käsitteleviä tutkielmia.

Uusi!!: Aristoteles ja Pieniä tutkielmia · Katso lisää »

Pierre Corneille

Pierre Corneille. Pierre Corneille (6. kesäkuuta 1606 Rouen – 1. lokakuuta 1684 Pariisi) oli merkittävä ranskalainen näytelmäkirjailija.

Uusi!!: Aristoteles ja Pierre Corneille · Katso lisää »

Platon

Platon (427–347 eaa.) oli antiikin kreikkalainen filosofi ja Akatemian perustaja, jota pidetään yhtenä antiikin ja koko historian vaikutusvaltaisimmista filosofeista.

Uusi!!: Aristoteles ja Platon · Katso lisää »

Platonin Akatemia

Platonin Akatemiaa esittävä roomalainen mosaiikki. Pompeji, ensimmäinen vuosisata. Akatemia oli Platonin vuonna 385 eaa. perustama filosofikoulu Ateenassa, antiikin Kreikassa.

Uusi!!: Aristoteles ja Platonin Akatemia · Katso lisää »

Platonismi

Platonismi on antiikin merkittävimmän filosofin, Platonin, ajatuksiin perustuva filosofinen koulukunta.

Uusi!!: Aristoteles ja Platonismi · Katso lisää »

Plinius vanhempi

Plinius vanhempi sellaisena, kuin 1800-luvun taiteilija hänet kuvitteli. Aikalaiskuvia ei tiedetä säilyneenä. Gaius Plinius Secundus (23 jaa. – 24. elokuuta 79), joka tunnetaan paremmin nimellä Plinius vanhempi, oli roomalainen sotilas, kirjailija, oppinut ja luonnontutkija.

Uusi!!: Aristoteles ja Plinius vanhempi · Katso lisää »

Plutarkhos

Plutarkhos (noin 45 Khaironeia – noin 125) oli antiikin kreikkalainen keskiplatonilainen filosofi ja elämäkertakirjailija.

Uusi!!: Aristoteles ja Plutarkhos · Katso lisää »

Poetiikka

Poetiikka eli runousoppi tai kirjallisuudenteoria, tarkoittaa kirjallisuuden ja erityisesti runouden teoriaa.

Uusi!!: Aristoteles ja Poetiikka · Katso lisää »

Poliittinen filosofia

Poliittinen filosofia tutkii kysymyksiä valtiosta, auktoriteetista, politiikasta, omaisuudesta ja laista sekä lakisäädösten toteutumista valvovasta vallasta: mitä ne ovat, miksi niitä tarvitaan, mikä tekee valtiosta oikeutetun, mitä oikeuksia ja vapauksia sen tulisi valvoa tai taata, mikä muoto sillä tulisi olla ja miksi, mitä velvollisuuksia kansalaisilla on – jos on, sekä milloin on oikein tehdä vallankumous - jos koskaan.

Uusi!!: Aristoteles ja Poliittinen filosofia · Katso lisää »

Polis

Akropolis. Ateena oli klassisen kauden merkittävimpiä kaupunkivaltioita. Polis (monikossa poleis) tarkoitti antiikin Kreikassa kaupunkia.

Uusi!!: Aristoteles ja Polis · Katso lisää »

Politiikka

Sana politiikka juontuu antiikin kreikan kielen sanasta politikos, "kansalaisia koskevaa".

Uusi!!: Aristoteles ja Politiikka · Katso lisää »

Politiikka (Aristoteles)

Politiikka on toinen osa Aristoteleen etiikkaa ja yhteiskuntaa käsittelevistä teoksista, joista ensimmäinen osa on Nikomakhoksen etiikka.

Uusi!!: Aristoteles ja Politiikka (Aristoteles) · Katso lisää »

Porfyrios

Porfyrios Porfyrios (n. 232 - n. 304) oli antiikin kreikkalainen uusplatonilainen filosofi.

Uusi!!: Aristoteles ja Porfyrios · Katso lisää »

Praha

Praha on Tšekin pääkaupunki ja maan suurin kaupunki.

Uusi!!: Aristoteles ja Praha · Katso lisää »

Predikaattilogiikka

Predikaattilogiikka on symbolisen logiikan osa-alue, jolla tutkitaan tietynlaisia formaalikieliä.

Uusi!!: Aristoteles ja Predikaattilogiikka · Katso lisää »

Pseudo-Aristoteles

Pseudo-Aristoteles on yleisesti käytetty nimitys niistä tuntemattomista kirjailijoista, jotka ovat kirjoittaneet Aristoteleen nimiin laitettuja pseudepigrafisia filosofisia tai lääketieteellisiä teoksia.

Uusi!!: Aristoteles ja Pseudo-Aristoteles · Katso lisää »

Psykologia

Psykologia (vanha nimitys sielutiede) on tieteenala, joka tutkii ihmisen mielen sisäisiä tapahtumia kuten tunteita, muistia, ajattelua ja käyttäytymistä.

Uusi!!: Aristoteles ja Psykologia · Katso lisää »

Ptolemaios I

Lysimakhoksen kuningaskunnat. Ptolemaios I Soter (367–283 eaa.) oli makedonialainen kenraali ja Egyptin kuningas eli faarao vuosina 305–283 eaa. Hän oli yksi Aleksanteri Suuren seuraajista eli diadokeista.

Uusi!!: Aristoteles ja Ptolemaios I · Katso lisää »

Pyrrhonismin pääpiirteet

Pyrrhonismin pääpiirteet on Sekstos Empeirikoksen kirjoittama filosofinen teos, joka esittelee nimensä mukaisesti pyrrhonistisen skeptisismin perusajatukset.

Uusi!!: Aristoteles ja Pyrrhonismin pääpiirteet · Katso lisää »

Pythagoralaisista

Pythagoralaisista oli Aristoteleen kirjoittama teos, joka käsitteli nimensä mukaisesti pythagoralaista filosofiaa.

Uusi!!: Aristoteles ja Pythagoralaisista · Katso lisää »

Pythagoralaisuus

Pythagoralaiset juhlivat auringonnousua. Fjodor Bronnikov, 1869. Pythagoralaisuus on nimitys, jota käytetään Pythagoraan ja hänen seuraajiensa eli pythagoralaisten esoteerisista ja metafyysisistä opeista.

Uusi!!: Aristoteles ja Pythagoralaisuus · Katso lisää »

Pythias (Aristoteles)

Pythias (noin 362 eaa. – 335 eaa.) oli Atarneuksen tyranni Hermiaan adoptiotytär ja Aristoteleen ensimmäinen vaimo.

Uusi!!: Aristoteles ja Pythias (Aristoteles) · Katso lisää »

Python kisojen voitot

Python kisojen voitotDiogenes Laertios: Merkittävien filosofien elämät ja opit V.26.

Uusi!!: Aristoteles ja Python kisojen voitot · Katso lisää »

Ranska

Ranskan tasavalta eli Ranska on valtio Länsi-Euroopassa.

Uusi!!: Aristoteles ja Ranska · Katso lisää »

Rembrandt

Rembrandt Harmenszoon van Rijn oli hollantilainen taidemaalari.

Uusi!!: Aristoteles ja Rembrandt · Katso lisää »

René Descartes

René Descartes (latinalaistettu muoto Renatus Cartesius; 31. maaliskuuta 1596 La Haye en Touraine – 11. helmikuuta 1650 Tukholma), oli huomattava ranskalainen filosofi, matemaatikko, kirjailija ja tutkija, jota on kutsuttu uuden ajan filosofian perustajaksi.

Uusi!!: Aristoteles ja René Descartes · Katso lisää »

Renessanssi

Leonardo da Vinci, ''Nainen ja kärppä'', noin 1483–1490. Renessanssi ('uudelleensyntyminen' Tämä taiteiden uudelleensyntymää tarkoittava sana oli tosin ollut jo tiedossa Leon Battista Albertin ajoilta. Käsite yleistyi länsieurooppalaiseen kielenkäyttöön kuitenkin vasta 1800-luvulla. Ranskankielistä sanaa renaissance alkoivat käyttää ranskalainen Jules Michelet 1820- ja 1830-luvuilla (käännöksenä italiankieliselle sanalle rinascimento) ja myöhemmin sveitsiläinen Jacob Burckhardt 1860-luvulla ilmaisuna, joka sananmukaisesti tarkoittaa uudelleensyntymistä.

Uusi!!: Aristoteles ja Renessanssi · Katso lisää »

Retoriikka

Retoriikka eli puhetaito on oppi menestyksekkäästä ja vakuuttavasta puhumisesta.

Uusi!!: Aristoteles ja Retoriikka · Katso lisää »

Retoriikka (Aristoteles)

Retoriikka (“Retoriikan taide“) on Aristoteleen retoriikan alan pääteos.

Uusi!!: Aristoteles ja Retoriikka (Aristoteles) · Katso lisää »

Retoriikka Aleksanterille

Retoriikka Aleksanterille on Aristoteleen nimiin pantu retoriikkaa käsittelevä teos.

Uusi!!: Aristoteles ja Retoriikka Aleksanterille · Katso lisää »

Runous

Philippe-Laurent Roland, ''Homeros'', 1812. Runous eli lyriikka on kirjallisuuden muoto, jossa kieltä käytetään esteettisesti sen merkityksen ja kieliopillisen oikeellisuuden sijaan tai lisäksi.

Uusi!!: Aristoteles ja Runous · Katso lisää »

Runousoppi

Runousoppi on Aristoteleen poetiikkaa käsittelevä teos.

Uusi!!: Aristoteles ja Runousoppi · Katso lisää »

Sassanidit

Sassanidien dynastia laajimmillaan Sassanidit tai sasanidit (ساسانیان, Ṣāṣānīyān) olivat persialainen hallitsijasuku, joka hallitsi Persiaa ja suuria alueita Lähi-idässä toisen Persian valtakunnan aikana vuosina 226–651.

Uusi!!: Aristoteles ja Sassanidit · Katso lisää »

Sielu

Arkkienkeli Mikael punnitsee sielua. Palazzo Carrara, Padova, 1350. Sielu on nimitys, jota käytetään ihmisen ja joskus muunkin (elollisen) olennon väitetystä tajuisesta, henkisten toimintojen ja ilmiöiden ylläpitäjänä toimivasta aineettomasta puolesta, joka usein käsitetään itsenäiseksi olioksi ja jonka monissa uskonnoissa ajatellaan lähtevän ruumiista kuolemassa ja jatkavan olemassaoloaan.

Uusi!!: Aristoteles ja Sielu · Katso lisää »

Sielusta

Sielusta on Aristoteleen psykologiaa käsittelevä teos.

Uusi!!: Aristoteles ja Sielusta · Katso lisää »

Simplikios

Simplikios (500-luku) oli kreikkalainen uusplatonilainen filosofi.

Uusi!!: Aristoteles ja Simplikios · Katso lisää »

Sisilia

Sisilia (italiaksi ja sisiliaksi Sicilia) on Välimeren suurin saari Italiassa.

Uusi!!: Aristoteles ja Sisilia · Katso lisää »

Skolastiikka

Danten ''Paratiisi'', Danten ja Beatricen ympärillä muun muassa skolastikot Tuomas Akvinolainen, Albert Suuri ja Petrus Lombardus (Philipp Veit, maalaus Casino Massimossa Roomassa) Skolastiikka oli filosofinen suuntaus tai menetelmä, jonka mukainen opetus oli vallalla keskiajan oppineiden parissa noin vuosina 1100–1500.

Uusi!!: Aristoteles ja Skolastiikka · Katso lisää »

Sofistiset kumoamiset

Sofistiset kumoamiset (tai De sophisticis elenchis) on Aristoteleen logiikan alan Organon-kokoelmaan kuuluva teos, joka pyrkii esittämään kaikki mahdolliset virhepäätelmät, jotka saattavat esiintyä väittelytilanteessa.

Uusi!!: Aristoteles ja Sofistiset kumoamiset · Katso lisää »

Sokraattinen menetelmä

Sokrates keskustelemassa. Sokraattinen menetelmä (elenkhos, 'kumoaminen') on Sokrateen kehittämä dialektinen, dialogia hyödyntävä kysely- ja opetusmenetelmä.

Uusi!!: Aristoteles ja Sokraattinen menetelmä · Katso lisää »

Sokrates

Sokrates (470/469 eaa.–399 eaa.)Thesleff & Sihvola 1994, s. 99–102.

Uusi!!: Aristoteles ja Sokrates · Katso lisää »

Speusippos

Speusippos (n. 410 - 340 eaa.) oli antiikin kreikkalainen filosofi.

Uusi!!: Aristoteles ja Speusippos · Katso lisää »

Stageira

Stageira (joskus myös Stageiros) oli antiikin aikainen kaupunki ja kaupunkivaltio (polis) Khalkidiken niemimaan itärannikolla Kreikassa.

Uusi!!: Aristoteles ja Stageira · Katso lisää »

Stoalaisuus

stoa'') Ateenassa. Stoalaisuus oli hellenistisen filosofian koulukunta, joka vaikutti useiden vuosisatojen ajan antiikin Kreikan ja Rooman yläluokan moraaliseen ajatteluun.

Uusi!!: Aristoteles ja Stoalaisuus · Katso lisää »

Strabon

Strabon Strabon (n. 63 eaa. — 24 jaa) oli antiikin kreikkalainen maantieteilijä, historioitsija ja filosofi.

Uusi!!: Aristoteles ja Strabon · Katso lisää »

Straton

Straton (n. 330—270 eaa.) oli antiikin kreikkalainen peripateettiseen koulukuntaan kuulunut filosofi.

Uusi!!: Aristoteles ja Straton · Katso lisää »

Substanssi

Substanssi eli perusaines on filosofiassa perinteisen ontologian käsite, jolla tarkoitetaan pysyvää itsenäistä oliota.

Uusi!!: Aristoteles ja Substanssi · Katso lisää »

Summa theologiae

''Summa theologiae'', Pars secunda, prima pars. Keskiaikainen käsikirjoitus vuodelta 1471. Summa theologiae (”Teologian summa”) on Tuomas Akvinolaisen kirjoittama summa-muotoinen teos, joka on nimensä mukaisesti yhteenveto kaikista katolisen kirkon tärkeimmistä teologisista opetuksista, ja pyrkii käsittelemään kaikki olennaiset sekä teologiset että filosofiset kysymykset.

Uusi!!: Aristoteles ja Summa theologiae · Katso lisää »

Suuri moraalioppi

Suuri moraalioppi on etiikkaa käsittelevä teos, joka on yleisesti pantu Aristoteleen nimiin.

Uusi!!: Aristoteles ja Suuri moraalioppi · Katso lisää »

Syllogismi

Syllogismi (’johtopäätös, päätelmä’) on loogisen argumentin tyyppi, jossa kahdesta tai useammasta, todeksi oletetusta lauseesta johdetaan deduktiivisen päättelyn avulla niistä loogisesti seuraava johto­päätös.

Uusi!!: Aristoteles ja Syllogismi · Katso lisää »

Syntymisestä ja häviämisestä

Syntymisestä ja häviämisestä on Aristoteleen kirjoittama fysiikkaa käsittelevä teos.

Uusi!!: Aristoteles ja Syntymisestä ja häviämisestä · Katso lisää »

Syyria

Syyrian arabitasavalta eli Syyria on Lähi-idän valtio.

Uusi!!: Aristoteles ja Syyria · Katso lisää »

Syyrian kieli

Syyrialainen kirja 1100-luvulta ''Serta''-kursiivilla Syyria (ܣܘܪܝܝܐ suryoyo, suryāyā) on aramean sukuinen, itäaramealainen kieli, jota aikoinaan puhuttiin laajalti hedelmällisen puolikuun alueella.

Uusi!!: Aristoteles ja Syyrian kieli · Katso lisää »

Taivaasta

Taivaasta (tai De caelo et mundo) on Aristoteleen kirjoittama kosmologiaa käsittelevä teos.

Uusi!!: Aristoteles ja Taivaasta · Katso lisää »

Talentti

Talentti on muinainen massan yksikkö.

Uusi!!: Aristoteles ja Talentti · Katso lisää »

Taloudenhoidosta

Taloudenhoidosta on Aristoteleen taloudenhoitoa käsittelevä tutkielma.

Uusi!!: Aristoteles ja Taloudenhoidosta · Katso lisää »

Talous

Ostajia ja myyjiä markkinoilla Guatemalassa. Shibuyan kaupunginosa ja liikekeskus Tokiossa. Talous tarkoittaa ihmisten välistä kanssakäymistä ja instituutioita, jotka liittyvät hyödykkeiden tuotantoon, jakeluun, vaihtoon tai kulutukseen.

Uusi!!: Aristoteles ja Talous · Katso lisää »

Tähtitiede

Linnunradan keskus. Tähtitiede eli astronomia on luonnontiede, joka tutkii maailmankaikkeutta ja sen kohteita, ilmiöitä sekä kehitystä.

Uusi!!: Aristoteles ja Tähtitiede · Katso lisää »

Teleologia

Teleologia (kreik. telos, ”lopputulos”; logos, ”oppi”) eli tarkoitusperäisyys tai päämäärähakuisuus on a) filosofinen oppi, jossa pohditaan tarkasteltavan kohteen (esimerkiksi jonkin toiminnan) tavoitetta b) oppi esimerkiksi kaikkeuden rakenteen ja järjestyksen tarkoitusperäisyydestä. Teleologialla tarkoitetaan kuvaus- ja selitystapaa, jossa jonkin tapahtuman tai prosessin olemassaoloa ja luonnetta selitetään viittaamalla sen tulokseen, päämäärään. Teleologia on keskeistä Aristoteleen ajattelussa.

Uusi!!: Aristoteles ja Teleologia · Katso lisää »

Teologia

Teologia tarkoittaa alun perin jumaluusoppia eli järjestelmällistä jumalan ja jumalaan liittyvien aiheiden tutkimusta (theos, ”jumala”, +, logos, ”sana”, ”järki” tai ”keskustelu”).

Uusi!!: Aristoteles ja Teologia · Katso lisää »

Teoreettinen ja käytännöllinen filosofia

Kun filosofia syntyi antiikin Kreikassa, kaikki maailmaa koskevan tiedon hankinta luettiin filosofian alaan.

Uusi!!: Aristoteles ja Teoreettinen ja käytännöllinen filosofia · Katso lisää »

Terence Irwin

Terence Henry Irwin (s. 21. huhtikuuta 1947 Enniskillen, Pohjois-Irlanti) on brittiläinen filosofi ja tutkija, joka on erikoistunut antiikin kreikkalaiseen filosofiaan sekä länsimaisen eeettisen ajattelun historiaan.

Uusi!!: Aristoteles ja Terence Irwin · Katso lisää »

Tertullianus

Tertullianus. Tertullianus (Quintus Septimius Florens Tertullianus) (noin 155–230) oli kirkollinen johtaja ja merkittävä kirjailija kristinuskon varhaisina vuosina.

Uusi!!: Aristoteles ja Tertullianus · Katso lisää »

Theodekteen käsikirjan yhteenveto

Theodekteen käsikirjan yhteenvetoDiogenes Laertios: Merkittävien filosofien elämät ja opit V.24.

Uusi!!: Aristoteles ja Theodekteen käsikirjan yhteenveto · Katso lisää »

Theofrastos

Theofrastos Theofrastos (n. 371—287 eaa.) oli antiikin kreikkalainen peripateettiseen kouluun kuulunut filosofi.

Uusi!!: Aristoteles ja Theofrastos · Katso lisää »

Thomas Hobbes

Thomas Hobbes (5. huhtikuuta 1588 Westport, Wiltshire – 4. joulukuuta 1679 Hardwick Hall, Derbyshire) oli englantilainen filosofi.

Uusi!!: Aristoteles ja Thomas Hobbes · Katso lisää »

Tiede

Tiede tarkoittaa todellisuuden ilmiöiden ja niiden välisten suhteiden järjestelmällistä ja arvostelevaa tutkimista sekä sen avulla saatua tietojen jäsentynyttä kokonaisuutta.

Uusi!!: Aristoteles ja Tiede · Katso lisää »

Tieteellinen menetelmä

Tieteellinen menetelmä on tieteen tekemisessä käytettävä järjestelmällinen menettelytapa, jonka avulla pyritään luomaan uutta tietoa ja täsmentämään vanhempaa tietoa.

Uusi!!: Aristoteles ja Tieteellinen menetelmä · Katso lisää »

Tieteellinen vallankumous

Tieteellinen vallankumous (myös tieteen tai luonnontieteiden vallankumous) on tieteenhistoriassa käytetty nimitys noin vuosien 1500–1700 välisenä aikana tapahtuneelle luonnontieteiden edistykselle.

Uusi!!: Aristoteles ja Tieteellinen vallankumous · Katso lisää »

Tieteenfilosofia

Tieteenfilosofia (myös: tieteenteoria) on filosofian osa-alue, joka tutkii tieteellisen tiedon luonnetta, yleisiä perusteita ja tieteellistä toimintaa.

Uusi!!: Aristoteles ja Tieteenfilosofia · Katso lisää »

Toinen analytiikka

Toinen analytiikka on Aristoteleen logiikan alan Organon-kokoelmaan kuuluva teos, joka käsittelee tieteellistä tietoa, määritelmiä ja todistamista.

Uusi!!: Aristoteles ja Toinen analytiikka · Katso lisää »

Tomismi

Carlo Crivelli, ''Tuomas Akvinolainen'', osa alttaritaulusta, 1400-luku. Tomismi (lat. thomismus) oli Tuomas Akvinolaisen opetuksista lähtenyt filosofinen koulukunta, joka oli katolisen kirkon opin kannalta myöhäiskeskiajalla hyvin merkittävä.

Uusi!!: Aristoteles ja Tomismi · Katso lisää »

Topiikka

Topiikka on Aristoteleen logiikan alan Organon-kokoelmaan kuuluva teos, joka sisältää Aristoteleen dialektiikan teorian.

Uusi!!: Aristoteles ja Topiikka · Katso lisää »

Tragedia

Akseli Gallen-Kallela: ''Kullervon kirous'', 1899. Kullervon tarina Kalevalassa on traaginen. Väinämöisen mukaan Kullervon eripuran ja riidan värittämä, itsemurhaan huipentunut traaginen kohtalo johtui hänen lapsena kärsimästään: "''Lapsi kaltoin kasvattama, poika tuhmin tuuittama ei tule älyämähän, miehen mieltä ottamahan, vaikka vanhaksi eläisi, varreltansa vahvistuisi''."Kalevala, Kuudesneljättä Runo, E. Lönnrot, http://www.sacred-texts.com/neu/kvfin/index.htm Tragedia eli murhenäytelmä on näytelmäkirjallisuuden muoto, jossa henkilöt kohtaavat murheellisen kohtalon.

Uusi!!: Aristoteles ja Tragedia · Katso lisää »

Tuli

Metsäpalo. Nuotio. Rakennus tulessa. Tuli on korkeassa lämpötilassa tapahtuva(n) palamisen yhteydessä esiintyvä ilmiö, jossa palavasta aineesta syntyy kuumien kaasujen muodostamia valaisevia tulenliekkejä.

Uusi!!: Aristoteles ja Tuli · Katso lisää »

Tulkinnasta

Tulkinnasta (tai De elocutione oratoria) on Aristoteleen logiikan alan Organon-kokoelmaan kuuluva teos, joka käsittelee väitelauseiden ominaisuuksia ja loogista muotoa.

Uusi!!: Aristoteles ja Tulkinnasta · Katso lisää »

Tuomas Akvinolainen

Tuomas Akvinolainen (1225 Roccasecca – 7. maaliskuuta 1274 Fossanova) oli italialainen katolinen filosofi, teologi ja pappi, joka edusti skolastista koulukuntaa.

Uusi!!: Aristoteles ja Tuomas Akvinolainen · Katso lisää »

Tuulten sijainnit ja nimet

Tuulten sijainneista ja nimistä on Aristoteleen koottujen teosten laitokseen eli Corpus Aristotelicumiin kuuluva teos, joka ei kuitenkaan ole todellisuudessa Aristoteleen kirjoittama.

Uusi!!: Aristoteles ja Tuulten sijainnit ja nimet · Katso lisää »

Tyrannion

Tyrannion Amisoslainen (ensimmäinen vuosisata eaa.) oli kreikkalainen grammaatikko ja kirjailija.

Uusi!!: Aristoteles ja Tyrannion · Katso lisää »

Universaali

Universaali (arkikielessä yleismaailmallinen) eli yleiskäsite on määrätön käsitteellinen entiteetti.

Uusi!!: Aristoteles ja Universaali · Katso lisää »

Uusaristotelismi

Uusaristotelismilla viitataan aristotelismin päivitettyihin muotoihin myöhemmässä filosofiassa, keskiajan filosofiasta nykyajan filosofiaan.

Uusi!!: Aristoteles ja Uusaristotelismi · Katso lisää »

Uusi aika

Uusi aika on Euroopan historian periodisoinnissa käytetty käsite, jolla tarkoitetaan useimmiten ajanjaksoa, joka kattaa ajan 1400–1500-luvuilta nykypäiviin saakka.

Uusi!!: Aristoteles ja Uusi aika · Katso lisää »

Uusplatonismi

Uusplatonismi on filosofinen koulukunta, joka syntyi 200-luvulla kreikkalaisen filosofian eri suuntausten, pääosin platonismin ja aristotelismin, yhtymisestä.

Uusi!!: Aristoteles ja Uusplatonismi · Katso lisää »

Väreistä

Väreistä on Aristoteleen koottujen teosten laitokseen eli Corpus Aristotelicumiin kuuluva teos, joka ei kuitenkaan ole todellisuudessa Aristoteleen kirjoittama.

Uusi!!: Aristoteles ja Väreistä · Katso lisää »

Vesi

Vesi (H2O, joskus myös divetymonoksidi tai divetyoksidi) on huoneenlämmössä nesteenä esiintyvä vedyn ja hapen muodostama kemiallinen yhdiste.

Uusi!!: Aristoteles ja Vesi · Katso lisää »

Vesuvius

Vesuvius on tulivuori Italiassa.

Uusi!!: Aristoteles ja Vesuvius · Katso lisää »

Vilhelm Moerbekelainen

Vilhelm Moerbekelainen (Guillelmi de Morbeka) (n. 1215–1286) oli keskiajalla elänyt arkkipiispa ja orientalisti.

Uusi!!: Aristoteles ja Vilhelm Moerbekelainen · Katso lisää »

Vuorovesi

Fundynlahdella Kanadassa. Laskuveden aika Bretagnessa Ranskassa. Vuorovedeksi kutsutaan Kuun ja Auringon painovoiman, sekä Maan pyörimisliikkeen aiheuttamaa merenpinnan laskua ja nousua.

Uusi!!: Aristoteles ja Vuorovesi · Katso lisää »

Wien

Wien on Itävallan pääkaupunki sekä yksi Itävallan osavaltioista.

Uusi!!: Aristoteles ja Wien · Katso lisää »

Zoon politikon

Zoon politikon tai politikon zoon eli ”poliittinen eläin” oli Aristoteleen ihmisestä käyttämä nimitys.

Uusi!!: Aristoteles ja Zoon politikon · Katso lisää »

1200-luku

1200-luku oli vuosisata, johon kuuluivat vuodet 1200–1299.

Uusi!!: Aristoteles ja 1200-luku · Katso lisää »

1300-luku

1300-luku oli vuosisata, johon kuuluivat vuodet 1300–1399.

Uusi!!: Aristoteles ja 1300-luku · Katso lisää »

158 kaupungin valtiomuodot

158 kaupungin kansanvaltaiset, harvainvaltaiset, parhaidenvaltaiset ja tyranninvaltaiset valtiomuodot lajeittainDiogenes Laertios: Merkittävien filosofien elämät ja opit V.27.

Uusi!!: Aristoteles ja 158 kaupungin valtiomuodot · Katso lisää »

1837

Ei kuvausta.

Uusi!!: Aristoteles ja 1837 · Katso lisää »

20 eaa.

Ei kuvausta.

Uusi!!: Aristoteles ja 20 eaa. · Katso lisää »

322 eaa.

Ei kuvausta.

Uusi!!: Aristoteles ja 322 eaa. · Katso lisää »

323 eaa.

Ei kuvausta.

Uusi!!: Aristoteles ja 323 eaa. · Katso lisää »

335 eaa.

Ei kuvausta.

Uusi!!: Aristoteles ja 335 eaa. · Katso lisää »

340-luku eaa.

Ei kuvausta.

Uusi!!: Aristoteles ja 340-luku eaa. · Katso lisää »

342 eaa.

Ei kuvausta.

Uusi!!: Aristoteles ja 342 eaa. · Katso lisää »

344 eaa.

Ei kuvausta.

Uusi!!: Aristoteles ja 344 eaa. · Katso lisää »

347 eaa.

Ei kuvausta.

Uusi!!: Aristoteles ja 347 eaa. · Katso lisää »

365 eaa.

Ei kuvausta.

Uusi!!: Aristoteles ja 365 eaa. · Katso lisää »

367 eaa.

Ei kuvausta.

Uusi!!: Aristoteles ja 367 eaa. · Katso lisää »

384 eaa.

Ei kuvausta.

Uusi!!: Aristoteles ja 384 eaa. · Katso lisää »

40 eaa.

Ei kuvausta.

Uusi!!: Aristoteles ja 40 eaa. · Katso lisää »

400-luku

400-luku oli vuosisata, johon kuuluivat vuodet 400–499.

Uusi!!: Aristoteles ja 400-luku · Katso lisää »

70-luku eaa.

Ei kuvausta.

Uusi!!: Aristoteles ja 70-luku eaa. · Katso lisää »

79

Ei kuvausta.

Uusi!!: Aristoteles ja 79 · Katso lisää »

Uudelleenohjaukset tässä:

Aristotle.

LähteväSaapuvat
Hei! Olemme Facebookissa nyt! »