Logo
Unionpedia
Viestintä
Get it on Google Play
Uusi! Lataa Unionpedia Android™-laitteella!
Asenna
Nopeamman yhteyden kuin selaimen!
 

Maa

Maa eli maapallo tai Tellus (symboli: 15px) on aurinkokuntamme kolmas planeetta Auringosta lukien.

117 suhteet: Akselin kaltevuus, Alkueläimet, Argon, Astenosfääri, Astronominen yksikkö, Au, Aurinko, Aurinkokunta, Baari, Biomi, Devonikausi, Dinosaurukset, Eksentrisyys, Elämä, Ellipsi, Happi, Hiilidioksidi, Ihminen, Ilmakehä, Ilmakehän kiertoliike, Ilmasto, Ilmastoluokitus, Interglasiaali, Islanti, Jääkausi, Jättiläismanner, Kalium, Kambrikausi, Kartta, Karttapallo, Karttaprojektio, Kasvihuoneilmiö, Kasvillisuusvyöhyke, Kädelliset, Kelvin, Kesä, Kiertorata, Kilometri, Kilpikonnat, Krokotiilit, Kuu, Kuu (yleisnimi), Laava, Litosfääri, Maa (täsmennyssivu), Maailman väkiluku, Maailmankaikkeus, Maailmankartta, Maan historia, Maan magneettikenttä, ..., Maan vaippa, Maan ydin, Maanjäristys, Maankaltainen planeetta, Maankuori, Maantiede, Maapallon tulevaisuus, Magneettikenttä, Mannerlaatta, Mannerliikunnot, Mars, Matalapaine, Mercatorin projektio, Mesosfääri, Minuutti, Neutriino, Nikkeli, Nisäkkäät, Nutaatio, Omena, Otsonikerros, Paleotsooinen maailmankausi, Pangea, Päivä, Petersin projektio, Pituuspiiri, Planeetta, Planetesimaali, Pohjantähti, Pohjoisnapa, Polaaririntama, Proterotsooinen aioni, Radioaktiivisuus, Rata-arvo, Rauta, Revontulet, Rodinia, Sammakkoeläimet, Sekunti, Selkärangattomat, Seuraava jääkausi, Sironta, Sisilisko, Sykloni, Talvi, Tähtitieteelliset symbolit, Termohaliinikierto, Tesla, Torium, Triaskausi, Trooppinen vyöhyke, Tulivuori, Tunti, Typpi, Ultraviolettisäteily, Uraani, Valo, Valtameri, Van Allenin vyöhyke, Vega, Vesi, Vesikehä, Vuodenaika, Vuorokausi, Vuorovesi, Vuosi, 10 (luku). Laajenna indeksi (67 lisää) »

Akselin kaltevuus

Maan akselin kaltevuus Akselin kaltevuus (akselikallistuma) on taivaankappaleen (yleensä planeetan) pyörimisakselin kaltevuus taivaankappaleen ratatason kohtisuoraa (tai radan kohtisuoraa tai kiertoradan akselia) vastaan.

Uusi!!: Maa ja Akselin kaltevuus · Katso lisää »

Alkueläimet

harvasiimaeliö luuytimessä. Alkueläimet (Protozoa;: ’ensimmäinen’, zoa: ’eläin’) on nimitys eräille mikroskooppisille ja yksisoluisille aitotumaisten eliöryhmille, jotka ovat elintavoiltaan eläinmäisiä, eli toisenvaraisia ja liikuntakykyisiä.

Uusi!!: Maa ja Alkueläimet · Katso lisää »

Argon

Argon on järjestysluvultaan 18.

Uusi!!: Maa ja Argon · Katso lisää »

Astenosfääri

Moho-pinta Astenosfääri on Maan litosfäärin alla sijaitseva suuren viskositeetin kivikerros.

Uusi!!: Maa ja Astenosfääri · Katso lisää »

Astronominen yksikkö

apheli ''apoapsis'') kilometrin välillä kiertoratansa eri pisteissä. Kuva ei ole mittakaavassa ja elliptisyyttä on liioiteltu. Astronominen yksikkö eli tähtitieteellinen yksikkö (lyhenne au, aiemmin AU) on alkuperäisen määritelmän mukaan Maan keskietäisyys Auringosta, joka on noin 149,6 miljoonaa kilometriä.

Uusi!!: Maa ja Astronominen yksikkö · Katso lisää »

Au

Au tarkoittaa seuraavia.

Uusi!!: Maa ja Au · Katso lisää »

Aurinko

Aurinko (symboli: ☉) on tähti, jota Maa kiertää.

Uusi!!: Maa ja Aurinko · Katso lisää »

Aurinkokunta

Aurinkokunta. Kuvan mittasuhteet eivät ole todenmukaiset. Aurinkokunta on Auringon ja kaikkien Aurinkoa kiertävien kappaleiden, kuten planeettojen, kuiden, meteoroidien, komeettojen sekä pikkuplaneettojen, kuten asteroidien ja transneptunisten kohteiden muodostama järjestelmä.

Uusi!!: Maa ja Aurinkokunta · Katso lisää »

Baari

Baari (tunnus bar) on SI-järjestelmän paineen lisäyksikkö.

Uusi!!: Maa ja Baari · Katso lisää »

Biomi

Pohjoinen havumetsävyöhyke on Suomen ja Ruotsin valtabiomi. Kuusimetsää Ruotsissa. Biomi eli eloyhteisö on ekologinen termi, jolla tarkoitetaan laaja-alaisia ekosysteemeistä ja suuremmista paikallisista alueista muodostuvia kokonaisuuksia, jotka ovat muodostuneet eliöiden ja niiden fysikaalisen ympäristön, (maaperän ja ilmaston) yhteisvaikutuksesta.

Uusi!!: Maa ja Biomi · Katso lisää »

Devonikausi

Taiteilijan tulkinta devonikautisesta metsämaisemasta. Devonikausi on geologinen aikakausi, joka kesti siluurikauden lopulta 419,2 ± 3,2 miljoonaa vuotta sitten kivihiilikauden alkuun 358,9 ± 0,4 miljoonaa vuotta sitten.

Uusi!!: Maa ja Devonikausi · Katso lisää »

Dinosaurukset

Dinosaurukset (Dinosauria) eli hirmuliskot olivat mesotsooisella maailmankaudella elänyt hyvin menestyksekäs eläinryhmä.

Uusi!!: Maa ja Dinosaurukset · Katso lisää »

Eksentrisyys

Taivaankappaleen ellipsirata. Kuvassa oleva eksentrisyys eli soikeus 0,5 on melko suuri. Eksentrisyys eli epäkeskisyys e on kartioleikkauksen kuten ellipsin tai hyperbelin muotoa kuvaava parametri, joka on suuruudeltaan leikkauksen polttopisteiden välimatkan suhde isoakselin pituuteen.

Uusi!!: Maa ja Eksentrisyys · Katso lisää »

Elämä

Elämä on biologinen tila, joka on jollain syntyneellä, mutta ei vielä kuolleella asialla.

Uusi!!: Maa ja Elämä · Katso lisää »

Ellipsi

Ellipsi Ellipsi (suomalaisittain yleensä soikio tai joskus myös ovaali) on suljettu toisen asteen käyrä.

Uusi!!: Maa ja Ellipsi · Katso lisää »

Happi

Happi on alkuaine, jonka kemiallinen merkki on O, järjestysluku 8 ja atomimassa IUPACin standardin mukaisesti amu.

Uusi!!: Maa ja Happi · Katso lisää »

Hiilidioksidi

Hiilidioksidikuplia virvoitusjuomassa Hiilidioksidi, molekyylikaavaltaan CO2, on hiilestä ja hapesta koostuva kemiallinen yhdiste.

Uusi!!: Maa ja Hiilidioksidi · Katso lisää »

Ihminen

Ihminen (Homo sapiens) on ainoa nykyisin elossa oleva ihmisten (Homo) sukuun kuuluva eläinlaji.

Uusi!!: Maa ja Ihminen · Katso lisää »

Ilmakehä

Ilmakehän kerrokset (ei mittakaavassa). Ilmakehä on Maata ympäröivä, yhden määritelmän mukaan sadan kilometrin paksuinen kaasukehä, joka koostuu ilmasta.

Uusi!!: Maa ja Ilmakehä · Katso lisää »

Ilmakehän kiertoliike

Yksinkertaistettu kuva keskimääräisestä kiertoliikkeestä Ilmakehän kiertoliike, joka tunnetaan myös nimellä ilmakehän yleinen kiertoliike, on ilmakehän virtausjärjestelmä, joka kattaa koko maapallon ja vaikuttaa lämmön jakautumiseen maapallolla.

Uusi!!: Maa ja Ilmakehän kiertoliike · Katso lisää »

Ilmasto

Ilmasto on jonkin alueen sää ja sen muutokset pitkän ajan kuluessa.

Uusi!!: Maa ja Ilmasto · Katso lisää »

Ilmastoluokitus

Holdridgen elämänvyöhykeluokitus on tyypillinen ilmastoluokitus, jossa kasvillisuus määräytyy lämpötilasta, sadannasta ja haihdunnasta. Ilmastoluokitus on erilaisten ilmastojen ryhmittelyjä luokkiin.

Uusi!!: Maa ja Ilmastoluokitus · Katso lisää »

Interglasiaali

Interglasiaali on jääkausien välinen lämpimämpi aika.

Uusi!!: Maa ja Interglasiaali · Katso lisää »

Islanti

Islannin tasavalta eli Islanti on saarivaltio Atlantin valtameren pohjoisosassa, välittömästi pohjoisen napapiirin eteläpuolella.

Uusi!!: Maa ja Islanti · Katso lisää »

Jääkausi

Mannerjäätikön pintaa. Tundraa Taiteilijan näkemys maapallosta jääkaudella. Grönlannin jäätikön virtausta. Satelliitin kuvaama Vatnajökull on kuin pieni mannerjäätikkö. Kuvassa näkyy jään "siirappimainen" virtaus kielekkeinä alaville maille. Vatnajökull-jäätikön reuna. Alaskan rannikon tundrakasvillisuutta Vatnajökullin jäätä Lämpötilan vaihteluja Jääkaudet ovat historian kausia, jolloin maapallolla on ollut suuria mannerjäätiköitä.

Uusi!!: Maa ja Jääkausi · Katso lisää »

Jättiläismanner

Jättiläismanner on valtava manner, jossa ovat kaikki tai lähes kaikki merenpinnan yläpuoliset alueet.

Uusi!!: Maa ja Jättiläismanner · Katso lisää »

Kalium

Kalium on alkuaine, jonka kemiallinen merkki on K, järjestysluku 19 ja CAS-numero 7440-09-7.

Uusi!!: Maa ja Kalium · Katso lisää »

Kambrikausi

Trilobiitti fossiilina kivessä Kambrikausi on geologinen ajanjakso 542-490 miljoonaa vuotta sitten.

Uusi!!: Maa ja Kambrikausi · Katso lisää »

Kartta

Suomen fyysinen kartta, jossa näkyvät muun muassa korkeuserot, vesistöt, suurimmat kaupungit sekä tie- ja rautatieverkosto. Kartta on mittakaavan mukaisesti pienennetty ja merkeiltään selitetty piirroskuva tietystä alueesta.

Uusi!!: Maa ja Kartta · Katso lisää »

Karttapallo

Karttapallo Karttapallo on kolmiulotteinen pienoismalli taivaankappaleesta, useimmiten Maasta.

Uusi!!: Maa ja Karttapallo · Katso lisää »

Karttaprojektio

Karttaprojektio on menetelmä, jossa maapallon pinta tai osa siitä projisoidaan kaksiulotteiselle tasolle kartaksi.

Uusi!!: Maa ja Karttaprojektio · Katso lisää »

Kasvihuoneilmiö

Kasvihuoneilmiö perustuu kasvihuonekaasujen lämpöä vangitsevaan vaikutukseen. Kasvihuoneilmiö on ilmiö, jossa useista eri aallonpituuksista muodostuvan sähkömagneettisen säteilyn (säteilyspektrin) tietyt aallonpituusalueet lämmittävät väliainetta (ks. absorptio), esimerkiksi maapallon kaasukehää ja pintaa.

Uusi!!: Maa ja Kasvihuoneilmiö · Katso lisää »

Kasvillisuusvyöhyke

Maapallon kasvillisuusvyöhykkeet. Kasvillisuusvyöhykkeet eli kasvillisuusalueet ovat kasvillisuudeltaan toisistaan eroavia alueita.

Uusi!!: Maa ja Kasvillisuusvyöhyke · Katso lisää »

Kädelliset

Kädelliset (Primates) on lahko nisäkkäiden (Mammalia) luokassa.

Uusi!!: Maa ja Kädelliset · Katso lisää »

Kelvin

Kelvin (yksikön tunnus K) on SI-järjestelmän mukainen lämpötilan mittayksikkö ja yksi SI-järjestelmän perusyksikkö.

Uusi!!: Maa ja Kelvin · Katso lisää »

Kesä

Kesäinen näkymä Puolassa. Kesäinen järvimaisema Säkylässä kesäkuussa 2010. Kesä eli suvi on vuodenaika kevään ja syksyn välissä.

Uusi!!: Maa ja Kesä · Katso lisää »

Kiertorata

Kahden kappaleen kiertorata. Kiertorata on kappaleen (esim. satelliitin tai planeetan) "lentoreitti" avaruudessa.

Uusi!!: Maa ja Kiertorata · Katso lisää »

Kilometri

Kilometri (lyhennettynä km) on pituusyksikkö metrijärjestelmässä.

Uusi!!: Maa ja Kilometri · Katso lisää »

Kilpikonnat

Kilpikonnat (Testudines) kuuluvat matelijoihin.

Uusi!!: Maa ja Kilpikonnat · Katso lisää »

Krokotiilit

Krokotiilit (Crocodylidae) on suurikokoisten matelijoiden heimo, johon kuuluu neljätoista nykyisin elävää, vedessä viihtyvää lajia.

Uusi!!: Maa ja Krokotiilit · Katso lisää »

Kuu

Kuu (symboli: ☽) on Maan ainoa luonnollinen kiertolainen ja aurinkokunnan viidenneksi suurin kuu.

Uusi!!: Maa ja Kuu · Katso lisää »

Kuu (yleisnimi)

Yleisnimenä kuu on planeetan, kääpiöplaneetan tai pienkappaleen luonnollinen kiertolainen.

Uusi!!: Maa ja Kuu (yleisnimi) · Katso lisää »

Laava

Kymmenisen metriä korkea laavavirta Havaijilla, Yhdysvalloissa. Laava on tulivuoresta maan pinnalle tai meren pohjalle purkautunutta sulaa kivimassaa eli magmaa, joka on peräisin Maan vaipasta tai vaippaan vajoavasta maankuoresta.

Uusi!!: Maa ja Laava · Katso lisää »

Litosfääri

Moho-pinta Litosfääri eli kivikehä koostuu Maan kuoresta ja vaipan ylimmästä osasta.

Uusi!!: Maa ja Litosfääri · Katso lisää »

Maa (täsmennyssivu)

Maa tai MAA voivat tarkoittaa seuraavia.

Uusi!!: Maa ja Maa (täsmennyssivu) · Katso lisää »

Maailman väkiluku

Maailman väkiluku valtioittain. Maailman väkiluku on arviolta yli seitsemän miljardia.

Uusi!!: Maa ja Maailman väkiluku · Katso lisää »

Maailmankaikkeus

Kokoomakuva maailmankaikkeudesta logaritmisessa etäisyysmittakaavassa Maailmankaikkeus eli kaikkeus eli universumi tarkoittaa kaiken olemassa olevan kokonaisuutta.

Uusi!!: Maa ja Maailmankaikkeus · Katso lisää »

Maailmankartta

Winkel-Tripel-projektion mukainen maailmankartta, jossa mannerten pinta-alat ovat oikeassa suhteessa, mutta pituuspiirit ovat kaarevia. Erilaisia karttapalloja. Maailmankartta on Maapallon pintaa esittävä kartta.

Uusi!!: Maa ja Maailmankartta · Katso lisää »

Maan historia

Maan ajanjaksot Maan historia alkoi 4,6 miljardia vuotta sitten maapallon syntyessä.

Uusi!!: Maa ja Maan historia · Katso lisää »

Maan magneettikenttä

aurinkotuulen hiukkasilta. Aurinkotuuli muokkaa Maan magneettikenttää venyttäen sitä kauas avaruuteen. sauvamagneettia. Maan magneettikenttä on Maata ympäröivä kaksinapainen magneettikenttä, joka ulottuu useita kymmeniä tuhansia kilometrejä avaruuteen (magnetosfääri).

Uusi!!: Maa ja Maan magneettikenttä · Katso lisää »

Maan vaippa

Konvektiosolu 11 Litosfääri 12 Astenosfääri 13 Gutenberg-pinta 14 Moho-pinta Maan vaippa on maapallon sisäinen kerros kuoren ja ytimen välissä.

Uusi!!: Maa ja Maan vaippa · Katso lisää »

Maan ydin

Moho-pinta Maan ydin on Maan osa, joka sijaitsee syvällä sen keskipisteen ympärillä: Maan pinnan ja keskipisteen välisestä pallon säteestä on ydintä noin 55 %.

Uusi!!: Maa ja Maan ydin · Katso lisää »

Maanjäristys

Maanjäristyksen tuhoama koulu El Salvadorissa. Richterin asteikolla, 1973-2004. Väri kuvaa maanjäristyksen esiintymissyvyyttä. Maanjäristysten keskipisteet 1963-1998. 358 214 järistystä. Maanjäristysaaltojen eteneminen Maan sisuksissa. San Franciscon raunioita vuoden 1906 maanjäristyksen jälkeen Maanjäristys on Maan peruskallion tärähtelyä, joka on voimakkaana hyvin tuhoisaa rakennuksille ja ihmisille.

Uusi!!: Maa ja Maanjäristys · Katso lisää »

Maankaltainen planeetta

Aurinkokunnan maankaltaisten planeettojen kokovertailu. Vasemmalta: Merkurius, Venus, Maa, Mars. Maankaltainen planeetta eli kiviplaneetta tai terrestrinen planeetta on Maan, Venuksen, Marsin ja Merkuriuksen tyyppinen planeetta, jolla on enimmäkseen raudasta ja jossain määrin myös muista metalleista muodostunut ydin, kiviaineksesta muodostunut sula vaippa sekä kiinteä kuori.

Uusi!!: Maa ja Maankaltainen planeetta · Katso lisää »

Maankuori

Moho-pinta Maankuori on Maan vaippaa ympäröivä kiinteä kivikerros.

Uusi!!: Maa ja Maankuori · Katso lisää »

Maantiede

Maailmankartta vuodelta 2004, jossa on merkittyinä pinnanmuodot sekä valtioiden rajat ja pääkaupungit. Maantiede (kreik. geografia, ’maan piirtäminen’) on tieteenala, joka tutkii Maan pintaa ja maan pinnalla esiintyviä sekä ihmisen että luonnon aikaansaamia ilmiöitä.

Uusi!!: Maa ja Maantiede · Katso lisää »

Maapallon tulevaisuus

punaiseksi jättiläiseksi. Nykyinen aurinko (pieni keltainen pallo) verrattuna sen arvioituun kokoon punaisena jättiläisenä (iso punainen pallo). Maapallon tulevaisuus riippuu pitkällä aikavälillä useasta tekijästä, jotka voidaan jakaa muun muassa ihmisen aiheuttamiin ja ihmisen toiminnasta riippumattomiin tekijöihin.

Uusi!!: Maa ja Maapallon tulevaisuus · Katso lisää »

Magneettikenttä

Rautasirut ovat kääntyneenä magneettikenttäviivojen mukaisesti. Magneettikenttä on fysiikassa olio (kenttä), jonka aiheuttaa sähkövarausten liike (sähkövirta) tai muuttuva sähkökenttä.

Uusi!!: Maa ja Magneettikenttä · Katso lisää »

Mannerlaatta

Kartta mannerlaatoista, kartassa ei ole kaikkia pienimpiä mannerlaattoja. Mannerlaatta on levymäinen kappale Maan kuorta.

Uusi!!: Maa ja Mannerlaatta · Katso lisää »

Mannerliikunnot

Wegenerin kirjassaan käyttämä kuva Mannerliikunnot tarkoittavat mantereiden liikkumista toisiinsa nähden laattatektoniikan vaikutuksesta.

Uusi!!: Maa ja Mannerliikunnot · Katso lisää »

Mars

Mars (symboli: 20px) on Maan naapuriplaneetta ja aurinkokunnan neljäs planeetta Auringosta laskettuna.

Uusi!!: Maa ja Mars · Katso lisää »

Matalapaine

Pitkälle kehittynyt, pyörrettä muistuttava matalapaine Islannin yllä. Matalapaineessa ilmanpaine on pienempi kuin ympäröivillä alueilla.

Uusi!!: Maa ja Matalapaine · Katso lisää »

Mercatorin projektio

Mercatorin projektio Mercatorin projektiossa Tissot'n indikaattorit säilyttävät muotonsa, mutta kasvavat voimakkaasti mitä kauempana kohde päiväntasaajalta sijaitsee. Mercatorin projektio on flaamilaisen kartografin Gerhardus Mercatorin vuonna 1569 esittelemä, lieriöprojektioiden ryhmään kuuluva karttaprojektio.

Uusi!!: Maa ja Mercatorin projektio · Katso lisää »

Mesosfääri

Mesosfääri on ilmakehän kerros stratosfäärin ja termosfäärin välissä.

Uusi!!: Maa ja Mesosfääri · Katso lisää »

Minuutti

Minuutti (tunnus min) on SI-järjestelmässä ajan lisäyksikkö.

Uusi!!: Maa ja Minuutti · Katso lisää »

Neutriino

Ensimmäinen neutriinohavainto kuplakammiossa 13. marraskuuta 1970. Neutriino on alkeishiukkanen, joka kuuluu fermioneihin, koska sen spin on ½. Neutriinon massa on hyvin pieni, mutta on todistettu, ettei se ole täysin massaton, kuten aiemmin luultiin.

Uusi!!: Maa ja Neutriino · Katso lisää »

Nikkeli

Nikkeli on rautaryhmään kuuluva ferromagneettinen metallinen alkuaine.

Uusi!!: Maa ja Nikkeli · Katso lisää »

Nisäkkäät

Nisäkkäät (Mammalia) ovat tasalämpöisiä, selkärankaisia eläimiä, jotka yleensä synnyttävät eläviä poikasia.

Uusi!!: Maa ja Nisäkkäät · Katso lisää »

Nutaatio

Nutaatio on akselinsa ympäri pyörivän symmetrisen kappaleen, kuten gyroskoopin, rotaatiovakautetun ammuksen tai planeetan, vähäistä epäsäännöllistä liikettä.

Uusi!!: Maa ja Nutaatio · Katso lisää »

Omena

Fuji-lajikkeen omena. Omena on tarhaomenapuun hedelmä.

Uusi!!: Maa ja Omena · Katso lisää »

Otsonikerros

Otsonikerros on Maan ilmakehän stratosfääriin kuuluva osa, joka sijaitsee 15–50 kilometrin korkeudella ja jonne valtaosa ilmakehän otsonista on kertynyt.

Uusi!!: Maa ja Otsonikerros · Katso lisää »

Paleotsooinen maailmankausi

Paleotsooinen maailmankausi eli elämän vanha aika oli geologinen ajanjakso noin 542–250 miljoonaa vuotta sitten.

Uusi!!: Maa ja Paleotsooinen maailmankausi · Katso lisää »

Pangea

Pangea Pangea (myös Pangaia tai Pangaea, ”kaikki maa”) oli yhtenäinen jättiläismanner paleotsooisen maailmankauden lopulta mesotsooiselle maailmankaudelle noin 300–180 miljoonaa vuotta sitten.

Uusi!!: Maa ja Pangea · Katso lisää »

Päivä

Päivä on vuorokauden valoisa aika.

Uusi!!: Maa ja Päivä · Katso lisää »

Petersin projektio

Gallin–Petersin projektion mukainen maailmankartta Petersin projektio eli Gallin–Petersin projektio on eräs lieriöprojektioiden ryhmään kuuluva karttaprojektio, jossa sekä leveys- että pituuspiirit näkyvät suorina viivoina ja joissa eri alueiden pinta-alat ovat oikeassa suhteessa.

Uusi!!: Maa ja Petersin projektio · Katso lisää »

Pituuspiiri

Nollameridiaani Greenwichin observatoriossa Pituuspiiri eli meridiaani on maapallon napojen kautta kulkeva isoympyrä.

Uusi!!: Maa ja Pituuspiiri · Katso lisää »

Planeetta

Aurinkokuntamme planeetat. Planeetta on suurimassainen tähteä kiertävä kappale, joka on painovoimansa vaikutuksen vuoksi lähes pallon muotoinen ja on tyhjentänyt ympäristönsä planetesimaalista.

Uusi!!: Maa ja Planeetta · Katso lisää »

Planetesimaali

Taitailijan näkemys planetesimaalirankaasta. Planetesimaali on pieni taivaankappale, jollaisesta tähtiä kiertävät planeetat syntyvät.

Uusi!!: Maa ja Planetesimaali · Katso lisää »

Pohjantähti

Pohjantähti (α UMi tai α Ursae Minoris) on Pienen karhun tähdistön kirkkain tähti.

Uusi!!: Maa ja Pohjantähti · Katso lisää »

Pohjoisnapa

Kartassa Pohjoinen jäämeri ja pohjoisnapa. Pohjoisnapa on maapallon pohjoisin paikka, 90 astetta 0 minuuttia 0 sekuntia pohjoista leveyttä.

Uusi!!: Maa ja Pohjoisnapa · Katso lisää »

Polaaririntama

Polaaririntama voi tarkoittaa.

Uusi!!: Maa ja Polaaririntama · Katso lisää »

Proterotsooinen aioni

Proterotsooinen aioni on geologinen ajanjakso 2 500–542 miljoonaa vuotta sitten.

Uusi!!: Maa ja Proterotsooinen aioni · Katso lisää »

Radioaktiivisuus

Radioaktiivinen hajoaminen on tapahtuma, jossa rakenteeltaan epävakaa atomiydin ilman ulkoista vaikutusta hajoaa ja menettää energiaa muuttuen kevyemmiksi atomiytimiksi.

Uusi!!: Maa ja Radioaktiivisuus · Katso lisää »

Rata-arvo

Rata-arvot eli rataelementit määrittävät yksikäsitteisesti taivaankappaleen sijainnin tiettynä ajankohtana ellipsiradalla tai vastaavalla.

Uusi!!: Maa ja Rata-arvo · Katso lisää »

Rauta

Rauta on siirtymämetallien ryhmään kuuluva alkuaine.

Uusi!!: Maa ja Rauta · Katso lisää »

Revontulet

Revontulia Alaskassa Revontulet ovat valoilmiöitä, jotka koostuvat värikkäistä, tanssivista ja vaihtelevista kuvioista yötaivaalla.

Uusi!!: Maa ja Revontulet · Katso lisää »

Rodinia

Rodinia oli jättiläismanner myöhäisellä prekambrikaudella noin 1100-750 miljoonaa vuotta sitten.

Uusi!!: Maa ja Rodinia · Katso lisää »

Sammakkoeläimet

Sammakkoeläimet (Amphibia) on selkärankaisten eläinten luokka.

Uusi!!: Maa ja Sammakkoeläimet · Katso lisää »

Sekunti

Sekunti (tunnus s) on SI-järjestelmän mukainen ajan perusyksikkö.

Uusi!!: Maa ja Sekunti · Katso lisää »

Selkärangattomat

Selkärangattomia eläimiä Selkärangattomat (Invertebrata) on termi, jolla kuvataan eläimiä, joilla ei ole sisäistä tukirankaa eli selkärankaa.

Uusi!!: Maa ja Selkärangattomat · Katso lisää »

Seuraava jääkausi

Jäätiköllä on taipumus levitä, mutta jos ei ole tarpeeksi kylmää, se sulaa reunastaan ja pysyy vakiokokoisena Seuraava jääkausi on seuraava niin kylmä kausi, että maapallolla on jälleen suuria mannerjäätiköitä Maapallon jaksolliset kiertoliikkeen ja akselikallistuman vaihtelu aiheuttaisivat jääkauden jo 5000-60000 vuoden päästä.

Uusi!!: Maa ja Seuraava jääkausi · Katso lisää »

Sironta

Lasersäteilyn diffraktiokuvio kahdesta (yllä) ja viidestä (alla) raosta. Sironta on fysikaalinen prosessi, missä säteily, esimerkiksi valo tai liikkuva hiukkanen, muuttaa suuntaansa kohdatessaan esteen tai tiheyden muutoksen aineessa, jossa se kulkee.

Uusi!!: Maa ja Sironta · Katso lisää »

Sisilisko

Sisilisko (Zootoca vivipara, aiemmin Lacerta vivipara) on maailman pohjoisin matelijalaji.

Uusi!!: Maa ja Sisilisko · Katso lisää »

Sykloni

Avaruudesta kuvattu sykloni. Animoitu hurrikaani. Sykloni on voimakas matalapaine, jonka ympärillä ilma virtaa pohjoisella pallonpuoliskolla vastapäivään ja vastaavasti eteläisellä pallonpuoliskolla myötäpäivään.

Uusi!!: Maa ja Sykloni · Katso lisää »

Talvi

Talvi on yksi neljästä vuodenajasta.

Uusi!!: Maa ja Talvi · Katso lisää »

Tähtitieteelliset symbolit

Sivu vuoden 1833 Nautical Almanacista, jossa on käytetty kuun vaiheiden, planeettojen ja Eläinradan tähdistöjen symboleja. Tähtitieteelliset symbolit ovat symbolikuvioita, joita käytetään tarkoittamaan taivaankappaleita, teoreettisia rakenteita ja tähti­tieteellisiä ilmiöitä.

Uusi!!: Maa ja Tähtitieteelliset symbolit · Katso lisää »

Termohaliinikierto

Termohaliinikierto valtamerissä. Meren pintaa myöten kiertävä lämmin vesi on kuvattu punaisella ja syvemmällä kiertävä kylmä, suolainen vesi sinisellä. Termohaliinikierto (termohaliinivirtaus, valtamerien lämpösuolavesikierto) on meriveden tiheyseroista johtuva veden kierto merissä syvävesien ja pintavesien välillä.

Uusi!!: Maa ja Termohaliinikierto · Katso lisää »

Tesla

Tesla (tunnus T) on magneettivuon tiheys, joka muodostuu weberin magneettivuon kulkiessa neliömetrin pinta-alan läpi.

Uusi!!: Maa ja Tesla · Katso lisää »

Torium

Torium on alkuaine, jonka kemiallinen merkki on Th, järjestysluku 90 ja CAS-numero 7440-29-1.

Uusi!!: Maa ja Torium · Katso lisää »

Triaskausi

Triaskausi oli geologinen ajanjakso mesotsooisella maailmankaudella noin 252-201 miljoonaa vuotta sitten.

Uusi!!: Maa ja Triaskausi · Katso lisää »

Trooppinen vyöhyke

Tropiikki kääntöpiirien mukaan määriteltynä. Tummansiniset viivat.

Uusi!!: Maa ja Trooppinen vyöhyke · Katso lisää »

Tulivuori

Sivusto.

Uusi!!: Maa ja Tulivuori · Katso lisää »

Tunti

Tunti on SI-järjestelmässä ajan lisäyksikkö ja sen tunnus on h (latinaksi hora).

Uusi!!: Maa ja Tunti · Katso lisää »

Typpi

Typpi on alkuaine, joka esiintyy luonnossa kaksiatomisena typpikaasuna, N2.

Uusi!!: Maa ja Typpi · Katso lisää »

Ultraviolettisäteily

Sähkömagneettisen säteilyn aallonpituudet. Ultraviolettisäteily eli lyhennettynä UV-säteily, on sähkömagneettista säteilyä.

Uusi!!: Maa ja Ultraviolettisäteily · Katso lisää »

Uraani

Uraani on alkuaine ja myrkyllinen raskasmetalli, jonka kaikki luonnossa esiintyvät ja keinotekoiset isotoopit ovat radioaktiivisia, useimmiten alfa-säteilijöitä.

Uusi!!: Maa ja Uraani · Katso lisää »

Valo

Valoa ja varjoja. Valo on sähkömagneettisen spektrin ihmissilmällä nähtävä osa.

Uusi!!: Maa ja Valo · Katso lisää »

Valtameri

Maapallon valtameret ja niiden rajat Valtameret muodostavat kokonaisuuden, joka näkyy huonosti esimerkiksi Mercatorin projektiolla tehdyissä kartoissa. Valtameret ovat maapallon suurimpia meriä.

Uusi!!: Maa ja Valtameri · Katso lisää »

Van Allenin vyöhyke

Van Allenin vyöhykkeet Van Allenin vyöhykkeet ovat Maan ympärillä olevia toroideja vyöhykkeitä, joissa on Maan magneettikentän vangitsemia suurienergisiä sähköisiä hiukkasia, elektroneja ja protoneja, eli plasmaa.

Uusi!!: Maa ja Van Allenin vyöhyke · Katso lisää »

Vega

Vega (Wega, α Lyr, Alfa Lyrae) on Lyyran tähdistön päätähti.

Uusi!!: Maa ja Vega · Katso lisää »

Vesi

Vesi (H2O, joskus myös divetymonoksidi tai divetyoksidi) on huoneenlämmössä nesteenä esiintyvä vedyn ja hapen muodostama kemiallinen yhdiste.

Uusi!!: Maa ja Vesi · Katso lisää »

Vesikehä

Veden kiertokulku maaperän, vesistöjen ja ilmakehän välillä on hydrosfäärin tärkein prosessi. Vesikehä eli hydrosfääri muodostuu kaikesta planeetalta löytyvästä vedestä.

Uusi!!: Maa ja Vesikehä · Katso lisää »

Vuodenaika

Vuodenajat ovat ilmastossa tapahtuvan vuotuisen kierron vaiheita.

Uusi!!: Maa ja Vuodenaika · Katso lisää »

Vuorokausi

Vuorokausi on ajanlaskun yksikkö, joka perustuu Maan pyörähdysaikaan akselinsa ympäri.

Uusi!!: Maa ja Vuorokausi · Katso lisää »

Vuorovesi

Fundynlahdella Kanadassa. Laskuveden aika Bretagnessa Ranskassa. Vuorovedeksi kutsutaan Kuun ja Auringon painovoiman, sekä Maan pyörimisliikkeen aiheuttamaa merenpinnan laskua ja nousua.

Uusi!!: Maa ja Vuorovesi · Katso lisää »

Vuosi

Vuosi on ajanlaskun yksikkö, joka perustuu Maan kiertoaikaan Auringon ympäri.

Uusi!!: Maa ja Vuosi · Katso lisää »

10 (luku)

10 (kymmenen) on luonnollinen luku, joka tulee yhdeksän jälkeen, ja sitä seuraa yksitoista.

Uusi!!: Maa ja 10 (luku) · Katso lisää »

Uudelleenohjaukset tässä:

Kiertotähti Maa, Maa-kiertotähti, Maa-planeetta, Maan massa, Maan säde, Maan ytimen tutkiminen, Maapallo, Maapallon ympärysmitta, Planeetta Maa.

LähteväSaapuvat
Hei! Olemme Facebookissa nyt! »