Nopeamman yhteyden kuin selaimen!
118 suhteet: Aioni (geologia), Aitotumaiset, Akritarkit, Akselin kaltevuus, Alkuaine, Alkueläimet, Ampiaiset, Arkeeinen aioni, Aurinko, Aurinkokunnan muodostuminen, Bakteerit, Columbia (supermanner), Dinosaurukset, Elämä, Elämän alkuperä, Etelämanner, Evoluutio, Fanerotsooinen aioni, Fossiili, Geologinen ajanlasku, Gondwana, Hadeeinen aioni, Havupuut, Hiilidioksidi, Ihminen, Ilmakehä, Ilmasto, Ilmastonmuutos, Interglasiaali, Istukkanisäkkäät, Jääkausi, Jättiläismanner, Jättiläisplaneetta, Joukkosukupuutto, Kambrikausi, Karvalehdet, Kasvihuoneilmiö, Kädelliset, Käpypalmut, Kilpikonnat, Kivi, Kivihiili, Komeetta, Konvektio, Koppisiemeniset, Korallieläimet, Kortteet, Kratoni, Krokotiilit, Kuu, ..., Kuuma lähde, Kuuma piste, Kuun synty, Kvartäärikausi, Laattatektoniikka, Lauraasia, Lämmönjohtavuus, Lepakot, Leuattomat selkärankaiset, Liekokasvit, Liitukauden joukkosukupuutto, Maa, Maailmanhistoria, Maan vaippa, Maan ydin, Maankaltainen planeetta, Maankuori, Maapallon kasvihuonetila ja jääkausitila, Maapallon tulevaisuus, Maksasammalet, Manner, Mannerjäätikkö, Mars, Meri, Mesipistiäiset, Monisoluinen eliö, Muurahaiset, Nisäkkäät, Nokkaeläimet, Otsonikerros, Painovoima, Paleoklimatologia, Paljassiemeniset, Pangea, Permikauden joukkotuho, Planetesimaali, Proterotsooinen aioni, Pteridospermatophyta, Pussieläimet, Putkilokasvit, Radioaktiivinen hajoaminen, Radioaktiivisuus, Rauta, Rodinia, Saarikaari, Salama, Sammakkoeläimet, Sammalet, Saniaiset, Selkäjänteiset, Selkärangattomat, Selkärankaiset, Seuraava jääkausi, Sisiliskot, Skorpionit, Stromatoliitti, Suvullinen lisääntyminen, Syanobakteerit, Teropodit, Theia (planeetta), Trilobiitit, Tuhatjalkaiset, Tulivuorenpurkauksen vaikutukset ilmastoon, Tulivuori, Valtameri, Vety, Viherlevät, Viimeinen universaali esivanhempi. Laajenna indeksi (68 lisää) »
Aioni (geologia)
Aioni (kr. αιών) tarkoittaa maapallon historiassa hyvin pitkää aikaa.
Uusi!!: Maan historia ja Aioni (geologia) · Katso lisää »
Aitotumaiset
Solun rakenne. Aitotumaiset (Eucarya) eli tumalliset, eukaryootit tai aitotumalliset ovat yksi eliöiden kolmesta domeenista.
Uusi!!: Maan historia ja Aitotumaiset · Katso lisää »
Akritarkit
Akritarkit ovat pienten orgaanisten rakenteiden fossiileja.
Uusi!!: Maan historia ja Akritarkit · Katso lisää »
Akselin kaltevuus
Maan akselin kaltevuus Akselin kaltevuus (akselikallistuma) on taivaankappaleen (yleensä planeetan) pyörimisakselin kaltevuus taivaankappaleen ratatason kohtisuoraa (tai radan kohtisuoraa tai kiertoradan akselia) vastaan.
Uusi!!: Maan historia ja Akselin kaltevuus · Katso lisää »
Alkuaine
Alkuaineiden jaksollinen järjestelmä. Alkuaine määritellään aineeksi, jonka atomien ytimissä on tietty määrä protoneja.
Uusi!!: Maan historia ja Alkuaine · Katso lisää »
Alkueläimet
harvasiimaeliö luuytimessä. Alkueläimet (Protozoa;: ’ensimmäinen’, zoa: ’eläin’) ovat mikroskooppisia ja yksisoluisia aitotumaisia eliöryhmiä, jotka ovat elintavoiltaan eläinmäisiä eli toisenvaraisia ja liikuntakykyisiä.
Uusi!!: Maan historia ja Alkueläimet · Katso lisää »
Ampiaiset
Ampiaiset (Vespidae) on myrkkypistiäisiin (Aculeata) kuuluva pistiäisheimo.
Uusi!!: Maan historia ja Ampiaiset · Katso lisää »
Arkeeinen aioni
Arkeeinen aioni on geologinen ajanjakso 4,0–2,5 miljardia vuotta sitten.
Uusi!!: Maan historia ja Arkeeinen aioni · Katso lisää »
Aurinko
Aurinko (symboli: ☉) on tähti, jota Maa kiertää.
Uusi!!: Maan historia ja Aurinko · Katso lisää »
Aurinkokunnan muodostuminen
Aurinkokuntaa edeltänyt Protoplanetaarinen kiekko Aurinkokunnan muodostuminen tapahtui nykykäsityksen mukaan yli 4,5 miljardia vuotta sitten.
Uusi!!: Maan historia ja Aurinkokunnan muodostuminen · Katso lisää »
Bakteerit
Bakteerit (kreikan sanasta βακτήριον, baktērion, ’sauva’) eli eubakteerit tai aitobakteerit on yksi kuudesta eliökunnan kunnasta.
Uusi!!: Maan historia ja Bakteerit · Katso lisää »
Columbia (supermanner)
Columbian oletettu koostumus. Columbia (muita nimiä Hudsonland ja Capricornia) oli muinainen jättiläismanner.
Uusi!!: Maan historia ja Columbia (supermanner) · Katso lisää »
Dinosaurukset
Dinosaurukset eli hirmuliskot (Dinosauria) olivat mesotsooisella maailmankaudella elänyt hyvin menestyksekäs eläinryhmä.
Uusi!!: Maan historia ja Dinosaurukset · Katso lisää »
Elämä
Elämä on syntymän ja kuoleman rajaama eliön biologinen tila, johon liittyy sellaisia piirteitä kuin itsenäisyys, aineenvaihdunta, moduulirakenne, kasvu, mukautuvuus ja lisääntyminen.
Uusi!!: Maan historia ja Elämä · Katso lisää »
Elämän alkuperä
Elämän alkuperä eli elämän ilmaantuminen maapallolle on edelleen ratkaisematon kysymys.
Uusi!!: Maan historia ja Elämän alkuperä · Katso lisää »
Etelämanner
Etelämanner satelliittikuvassa. Etelämanner on maapallon eteläisin manner.
Uusi!!: Maan historia ja Etelämanner · Katso lisää »
Evoluutio
Evoluutio viittaa sukupolvien myötä tapahtuviin muutoksiin biologisten populaatioiden periytyvissä ominaisuuksissa.
Uusi!!: Maan historia ja Evoluutio · Katso lisää »
Fanerotsooinen aioni
Fanerotsooinen aioni on geologinen ajanjakso, joka alkoi paleotsooisen maailmankauden ja kambrikauden alusta noin 570–540 miljoonaa vuotta sitten ja jatkuu edelleen.
Uusi!!: Maan historia ja Fanerotsooinen aioni · Katso lisää »
Fossiili
trilobiitin fossiili. ''Isocrinus nicoleti'' Fossiili on vähintään 10 000 vuotta sitten eläneen eliön jäännös.
Uusi!!: Maan historia ja Fossiili · Katso lisää »
Geologinen ajanlasku
Geologiset aikakaudet esitettynä spiraalina Geologinen ajanlasku on geologiassa ja paleontologiassa käytetty stratigrafiaan perustuva mittausmenetelmä, joka jakaa maapallon historian kansainvälisesti sovittuihin ajanjaksoihin.
Uusi!!: Maan historia ja Geologinen ajanlasku · Katso lisää »
Gondwana
Geologien esittämä Gondwanan synty noin 550–500 miljoonaa vuotta sitten. Gondwana triaskaudella. Gondwana (Gondwanamanner, Gondwanamaa) oli eteläisellä pallonpuoliskolla sijainnut jättiläismanner, joka syntyi mannerliikunnoissa 500 miljoonaa vuotta sitten.
Uusi!!: Maan historia ja Gondwana · Katso lisää »
Hadeeinen aioni
Hadeeinen aioni on geologisessa ajanlaskussa ajanjakso 4,567–3,8 miljardia vuotta sitten.
Uusi!!: Maan historia ja Hadeeinen aioni · Katso lisää »
Havupuut
Havupuut ovat paljassiemenisiin siemenkasveihin kuuluva kasviryhmä.
Uusi!!: Maan historia ja Havupuut · Katso lisää »
Hiilidioksidi
272x272px Hiilidioksidi, molekyylikaavaltaan CO2, on hiilestä ja hapesta koostuva kemiallinen yhdiste.
Uusi!!: Maan historia ja Hiilidioksidi · Katso lisää »
Ihminen
Ihminen (Homo sapiens) on ainoa nykyisin elossa oleva ihmisten (Homo) sukuun kuuluva nisäkäs.
Uusi!!: Maan historia ja Ihminen · Katso lisää »
Ilmakehä
Ilmakehän kerrokset (ei mittakaavassa). Ilmakehä on Maata ympäröivä, yhden määritelmän mukaan sadan kilometrin paksuinen kaasukehä, joka koostuu ilmasta.
Uusi!!: Maan historia ja Ilmakehä · Katso lisää »
Ilmasto
Ilmasto on jonkin alueen sää ja sen muutokset pitkän ajan kuluessa.
Uusi!!: Maan historia ja Ilmasto · Katso lisää »
Ilmastonmuutos
Vostokin jäässä viimeisen 400 000 vuoden aikana. Nykyinen tilanne oikealla. Ilmastonmuutos on merkittävä pitkän aikavälin muutos globaalissa tai paikallisessa ilmastossa.
Uusi!!: Maan historia ja Ilmastonmuutos · Katso lisää »
Interglasiaali
Interglasiaali on jääkausien välinen lämpimämpi aika.
Uusi!!: Maan historia ja Interglasiaali · Katso lisää »
Istukkanisäkkäät
Istukkanisäkkäät eli istukalliset nisäkkäät (Eutheria) on synnyttävien nisäkkäiden (Theria) alaluokkaan kuuluva nisäkkäiden osaluokka, jonka lajeille tyypillinen piirre on selvästi kehittynyt istukka.
Uusi!!: Maan historia ja Istukkanisäkkäät · Katso lisää »
Jääkausi
Mannerjäätikkö (sinivihreällä) laajimmillaan viimeisen jääkauden aikaan pohjoisella pallonpuoliskolla Antarktiksen lämmönvaihtelut ja jään määrä viimeisten 450 000 vuoden aikana osoittavat kylmien ja lauhojen kausien vaihtelut Grönlannissa vallitsee vieläkin jääkausi jäätikön virtausta. Satelliitin kuvaama Vatnajökull on kuin pieni mannerjäätikkö. Kuvassa näkyy jään "siirappimainen" virtaus kielekkeinä alaville maille. Jääkausi on kausi, jolloin maapallolla on suuria mannerjäätiköitä.
Uusi!!: Maan historia ja Jääkausi · Katso lisää »
Jättiläismanner
Mannerlaattojen liikkeet Pangean jättiläismantereesta nykypäivään. Jättiläismanner eli supermanner on useimpien tai kaikkien maapallon mantereiden yhteensulautumisessa syntynyt manner.
Uusi!!: Maan historia ja Jättiläismanner · Katso lisää »
Jättiläisplaneetta
Aurinkokunnan jättiläisplaneetat ylhäältä alaspäin: Neptunus, Uranus, Saturnus ja Jupiter Jättiläisplaneetta, kaasujättiläinen tai joviaaninen planeetta (Jupiteria muistuttava planeetta) on suuri planeetta, jossa on runsaasti kaasumaisia ainesosia.
Uusi!!: Maan historia ja Jättiläisplaneetta · Katso lisää »
Joukkosukupuutto
Fossiileista tunnettujen merieläinsukujen määrä eri aikakausina. Monimuotoisuushuippuja seuraavat romahdukset edustavat joukkosukupuuttoja. Joukkosukupuutto, joukkotuho tai sukupuuttoaalto tarkoittaa hyvin monien eliölajien tai -ryhmien samanaikaista sukupuuttoa.
Uusi!!: Maan historia ja Joukkosukupuutto · Katso lisää »
Kambrikausi
Trilobiittilaji ''Asaphiscus wheeleri''. Kambrikausi oli geologinen ajanjakso 542–490 miljoonaa vuotta sitten.
Uusi!!: Maan historia ja Kambrikausi · Katso lisää »
Karvalehdet
Karvalehdet (Ceratophyllum) ovat monivuotisia juurettomia vesikasveja.
Uusi!!: Maan historia ja Karvalehdet · Katso lisää »
Kasvihuoneilmiö
Kasvihuoneilmiö perustuu kasvihuonekaasujen lämpöä vangitsevaan vaikutukseen. Kasvihuoneilmiö on luonnollinen fysikaalis-kemiallinen ilmiö, jossa hiilidioksidin ja muiden kasvihuonekaasujen vaikutuksesta ilmakehän alimmat osat lämpenevät.
Uusi!!: Maan historia ja Kasvihuoneilmiö · Katso lisää »
Kädelliset
Kädelliset (Primates) on nisäkkäiden lahko, johon ihminenkin kuuluu.
Uusi!!: Maan historia ja Kädelliset · Katso lisää »
Käpypalmut
Käpypalmut ovat paljassiemenisiä siemenkasveja, jotka muodostavat lahkon Cycadales.
Uusi!!: Maan historia ja Käpypalmut · Katso lisää »
Kilpikonnat
Kilpikonnat (Testudines) on matelijoihin kuuluva lahko.
Uusi!!: Maan historia ja Kilpikonnat · Katso lisää »
Kivi
Dioriittia Jalokiviä (timanttia) Kallio muodostuu kivestä. Kivi on seosmateriaali, joka muodostuu mineraaleista.
Uusi!!: Maan historia ja Kivi · Katso lisää »
Kivihiili
Kivihiiltä aromaattisia renkaita. Mitä enemmän kivihiilessä on tällaisia renkaita, sitä enemmän se muistuttaa grafiittia. Kivihiili on eloperäinen, kiteytymätön, pääasiassa hiiltä, happea ja vetyä sisältävä kivilaji.
Uusi!!: Maan historia ja Kivihiili · Katso lisää »
Komeetta
Hale-Boppin komeetta. Komeetta eli pyrstötähti on pienehkö aurinkokunnan kappale, joka muistuttaa asteroidia, mutta koostuu pääasiassa jäästä, ja jonka ympärillä on Auringon säteilyn irrottaman kaasun ja pölyn muodostama koma.
Uusi!!: Maan historia ja Komeetta · Katso lisää »
Konvektio
Ilman konvektio yksinkertaisen keittimen läpileikkauksessa Konvektio (tai kuljettuminen) on lämmön siirtoa kaasussa tai nesteessä lämmön aiheuttamien virtausten mukana.
Uusi!!: Maan historia ja Konvektio · Katso lisää »
Koppisiemeniset
Koppisiemeniset (Angiospermae) ovat siemenkasveja (Spermatophyta) ja putkilokasveja (Tracheophyta), joiden siemeniä suojaa emilehden umpinainen tyviosa eli "koppi".
Uusi!!: Maan historia ja Koppisiemeniset · Katso lisää »
Korallieläimet
Korallieläimet (Anthozoa) on polttiaiseläinten (Cnidaria) pääjaksoon kuuluva luokka, johon suurin osa polttiaiseläinlajeista kuuluu.
Uusi!!: Maan historia ja Korallieläimet · Katso lisää »
Kortteet
Peltokortteen (''Equisetum arvense'') itiöverso. Kortteet (Equisetum) on sanikkaisten suku, jonka nykyisin elävät lajit edustavat yksin kortekasvien (Equisetaceae) heimoa, Equisetales-lahkoa ja Equisetopsida-luokkaa (synonyymi Sphenopsida).
Uusi!!: Maan historia ja Kortteet · Katso lisää »
Kratoni
Arkeeisen kauden kratoneita on eri puolilla maailmaa. Kratoni on pitkään stabiilina pysynyt metamorfisten kivien ja syväkivien muodostama mannerkuoren osa.
Uusi!!: Maan historia ja Kratoni · Katso lisää »
Krokotiilit
Krokotiilit (Crocodylidae) ovat suurikokoisten matelijoiden heimo, johon kuuluu neljätoista nykyisin elävää, vedessä viihtyvää lajia.
Uusi!!: Maan historia ja Krokotiilit · Katso lisää »
Kuu
Kuu (symboli: ☾) on Maan ainoa luonnollinen kiertolainen ja aurinkokunnan viidenneksi suurin kuu.
Uusi!!: Maan historia ja Kuu · Katso lisää »
Kuuma lähde
Kuuma lähde on lähde, jossa lämmin tai kuuma pohjavesi nousee maan pinnalle.
Uusi!!: Maan historia ja Kuuma lähde · Katso lisää »
Kuuma piste
alt.
Uusi!!: Maan historia ja Kuuma piste · Katso lisää »
Kuun synty
Kuu syntyi luultavasti Marsin kokoisen varhaisen planeetan törmättyä Maahan. Törmäysjäte jäi kiertämään Maata, ja siitä kasautui Kuu. Kuun synty tapahtui nykynäkemyksen mukaan luultavimmin siten, että Marsin kokoinen planeetta, Theia, törmäsi alku-Maahan, Törmäyksen tuloksena alku-Maan kiertoradalle lensi ainetta, josta syntyi aikaa myöten kasautumalla Kuu.
Uusi!!: Maan historia ja Kuun synty · Katso lisää »
Kvartäärikausi
Kvartäärikausi on nykyinen geologinen kausi sekä viimeinen kenotsooisen maailmankauden kolmesta kaudesta.
Uusi!!: Maan historia ja Kvartäärikausi · Katso lisää »
Laattatektoniikka
Kolmentyyppisiä laattojen rajoja Laattatektoniikka on tieteellinen teoria, joka selittää litosfäärilaattojen eli kivikehälaattojen liikkeen mekanismia ja liikkeen vaikutuksia.
Uusi!!: Maan historia ja Laattatektoniikka · Katso lisää »
Lauraasia
triaskaudella. Lauraasia oli muinainen Pohjois-Amerikasta, Grönlannista, Euroopasta ja Aasiasta muodostunut manner, joka syntyi jättimanner Pangean hajotessa noin 200–175 miljoonaa vuotta sitten.
Uusi!!: Maan historia ja Lauraasia · Katso lisää »
Lämmönjohtavuus
Lämmönjohtavuus (toisinaan myös lämmönjohtavuuskyky, tunnus λ) kuvaa, miten hyvin jokin materiaali johtaa lämpöä.
Uusi!!: Maan historia ja Lämmönjohtavuus · Katso lisää »
Lepakot
Lepakot (Chiroptera) ovat yleensä pienikokoisia, öiseen aikaan lentäviä nisäkkäitä, joista useat suunnistavat kaikuluotauksen avulla ja nukkuvat pää alaspäin.
Uusi!!: Maan historia ja Lepakot · Katso lisää »
Leuattomat selkärankaiset
Leuattomat selkärankaiset myös leuattomat kalat (Agnatha) on parafyleettinen ryhmä hyvin alkeellisia selkärankaisia eläimiä, joihin kuuluvat nykyisin elävät ympyräsuiset ja niiden fossiiliset sukulaiset konodontit (Conodonta) ja alkukalat (Ostracodermi).
Uusi!!: Maan historia ja Leuattomat selkärankaiset · Katso lisää »
Liekokasvit
Liekokasvit (Lycopodiaceae) on liekomaisten (Lycopodiopsida) luokan Lycopodiales-lahkon ainoa heimo, joka sisältää kaikki nykyisin elävät lieot.
Uusi!!: Maan historia ja Liekokasvit · Katso lisää »
Liitukauden joukkosukupuutto
kraatterin. Taiteilijan tulkinta asteroidin törmäyksestä maahan. Liitukauden joukkosukupuutto tapahtui Maapallolla 65,5 miljoonaa vuotta sitten.
Uusi!!: Maan historia ja Liitukauden joukkosukupuutto · Katso lisää »
Maa
Maa eli maapallo tai Tellus (symboli: 🜨) on aurinkokunnan kolmas planeetta Auringosta lukien.
Uusi!!: Maan historia ja Maa · Katso lisää »
Maailmanhistoria
Maailmanhistoria on ihmiskunnan menneisyyden kuvaus ja tulkinta.
Uusi!!: Maan historia ja Maailmanhistoria · Katso lisää »
Maan vaippa
Konvektiosolu 11 Litosfääri 12 Astenosfääri 13 Gutenberg-pinta 14 Moho-pintaMaan vaippa on maapallon sisäinen kerros kuoren ja ytimen välissä.
Uusi!!: Maan historia ja Maan vaippa · Katso lisää »
Maan ydin
Moho-pinta Maan ydin on Maan osa, joka sijaitsee syvällä sen keskipisteen ympärillä: Maan pinnan ja keskipisteen välisestä pallon säteestä on ydintä noin 55 %.
Uusi!!: Maan historia ja Maan ydin · Katso lisää »
Maankaltainen planeetta
Aurinkokunnan maankaltaisten planeettojen kokovertailu. Vasemmalta: Merkurius, Venus, Maa, Mars. Maankaltainen planeetta eli kiviplaneetta tai terrestrinen planeetta on Maan, Venuksen, Marsin ja Merkuriuksen tyyppinen planeetta, jolla on enimmäkseen raudasta ja jossain määrin myös muista metalleista muodostunut ydin, kiviaineksesta muodostunut sula vaippa sekä kiinteä kuori.
Uusi!!: Maan historia ja Maankaltainen planeetta · Katso lisää »
Maankuori
Manterellinen kuori (sial, 1) vasemmalla, sitä ohuempi merellinen kuori (sima, 4) oikealla. Merellistä kuorta peittävät meret (2). Maankuoren alla on Maan vaippa (3). Maankuoren paksuus kilometreissä eri puolilla maapalloa. Maankuori on Maan ylin, kiinteä kivikerros.
Uusi!!: Maan historia ja Maankuori · Katso lisää »
Maapallon kasvihuonetila ja jääkausitila
Maapallon kasvihuonetila ja jääkausitila ovat ilmastohistorian käsitteitä, jotka liittyvät ajatukseen ja havaintoihin, että erittäin pikällä, satojen miljoonien vuosien aikaskaalalla Maapallon ilmasto on vuorotellut kahden luonteeltaan hyvin erilaisen perustilan ja ilmastojärjestelmän välillä.
Uusi!!: Maan historia ja Maapallon kasvihuonetila ja jääkausitila · Katso lisää »
Maapallon tulevaisuus
punaiseksi jättiläiseksi. Maapallon tulevaisuus riippuu pitkällä aikavälillä useasta tekijästä, jotka voidaan jakaa muun muassa ihmisen aiheuttamiin ja ihmisen toiminnasta riippumattomiin tekijöihin.
Uusi!!: Maan historia ja Maapallon tulevaisuus · Katso lisää »
Maksasammalet
Maksasammalet (Marchantiophyta) on yksi kasvikunnan kaarista.
Uusi!!: Maan historia ja Maksasammalet · Katso lisää »
Manner
Manner on täysin veden ympäröimä, saarta suurempi, yhtenäinen maa-alue erotukseksi maanosista, jotka ovat ihmisen määrittämiä.
Uusi!!: Maan historia ja Manner · Katso lisää »
Mannerjäätikkö
Grönlannin mannerjäätikkö satelliittikuvassa valkoisella. Etelämantereen mannerjäätikkö kuvassa valkoisella. Mannerjäätikkö on jäätikkö, jonka pinta-ala on vähintään 50 000 neliökilometriä.
Uusi!!: Maan historia ja Mannerjäätikkö · Katso lisää »
Mars
Mars (symboli: ♂) on Maan naapuriplaneetta ja aurinkokunnan neljäs planeetta Auringosta laskettuna.
Uusi!!: Maan historia ja Mars · Katso lisää »
Meri
Färsaarten lähistöllä. Meri on mantereiden ympärillä oleva laaja ja yhtenäinen suolavesikerros, joka peittää noin 381 miljoonaa neliökilometriä eli 70,8 prosenttia maapallon pinta-alasta.
Uusi!!: Maan historia ja Meri · Katso lisää »
Mesipistiäiset
Mesipistiäiset eli mehiläiset (Anthophila) on mesipistiäismäisten (Apoidea) yläheimoon kuuluva lentävien hyönteisten ryhmä.
Uusi!!: Maan historia ja Mesipistiäiset · Katso lisää »
Monisoluinen eliö
Monisoluinen eliö on eliö, joka koostuu useammasta kuin yhdestä solusta.
Uusi!!: Maan historia ja Monisoluinen eliö · Katso lisää »
Muurahaiset
Muurahaiset (Formicidae) ovat hyönteisten heimo.
Uusi!!: Maan historia ja Muurahaiset · Katso lisää »
Nisäkkäät
Nisäkkäät (Mammalia) ovat tasalämpöisiä, selkärankaisia eläimiä, jotka yleensä synnyttävät eläviä poikasia.
Uusi!!: Maan historia ja Nisäkkäät · Katso lisää »
Nokkaeläimet
Nokkaeläimet (Monotremata) ovat nisäkkäitä, jotka elävien poikasten synnyttämisen sijaan lisääntyvät munimalla.
Uusi!!: Maan historia ja Nokkaeläimet · Katso lisää »
Otsonikerros
Otsonikerros on Maan ilmakehän stratosfääriin kuuluva osa, joka sijaitsee 15–50 kilometrin korkeudella ja jonne valtaosa ilmakehän otsonista on kertynyt.
Uusi!!: Maan historia ja Otsonikerros · Katso lisää »
Painovoima
Matalalla kiertoradalla Maata kiertävään satelliittiin vaikuttaa alaspäin suuntautuvan painovoiman lisäksi muiden muassa ilmakehän ilmanvastus, joka hidastaa sen nopeutta. Tämän vuoksi satelliitin rataa on korjattava säännöllisin väliajoin, ettei se putoaisi Maata kohti. Painovoima eli gravitaatio on luonnonilmiö, joka saa kaikki massalliset kappaleet vetämään toisiaan puoleensa.
Uusi!!: Maan historia ja Painovoima · Katso lisää »
Paleoklimatologia
Lämpötilan vaihtelu maapallon historian eri vaiheissa Paleoklimatologia on tiede, joka tutkii ilmaston yleistä luonnetta maapallolla ja sen eri alueilla ajalta ennen nykyisenlaisia meteorologisia mittaushavaintoja.
Uusi!!: Maan historia ja Paleoklimatologia · Katso lisää »
Paljassiemeniset
Paljassiemeniset (Pinophyta tai Acrogymnospermae) on siemenkasveihin kuuluva kasviryhmä.
Uusi!!: Maan historia ja Paljassiemeniset · Katso lisää »
Pangea
Pangea Pangea (myös Pangaia tai Pangaea, ”kaikki maa”) oli yhtenäinen jättiläismanner paleotsooisen maailmankauden lopulta mesotsooiselle maailmankaudelle noin 300–180 miljoonaa vuotta sitten.
Uusi!!: Maan historia ja Pangea · Katso lisää »
Permikauden joukkotuho
triaskaudelle (Tr). Permikauden joukkotuho oli Maan historian suurin tunnettu joukkosukupuutto.
Uusi!!: Maan historia ja Permikauden joukkotuho · Katso lisää »
Planetesimaali
Taitailijan näkemys planetesimaalirenkaasta Planetesimaali on pieni taivaankappale, jollaisesta tähtiä kiertävät planeetat syntyvät.
Uusi!!: Maan historia ja Planetesimaali · Katso lisää »
Proterotsooinen aioni
Proterotsooinen aioni on geologinen ajanjakso 2 500–542 miljoonaa vuotta sitten.
Uusi!!: Maan historia ja Proterotsooinen aioni · Katso lisää »
Pteridospermatophyta
Pteridospermophyta eli siemensaniaiset on joukko esihistoriallisia siemenkasveja.
Uusi!!: Maan historia ja Pteridospermatophyta · Katso lisää »
Pussieläimet
Pussieläimet (Metatheria, aiemmin Marsupialia) ovat nisäkkäitä, joiden naarailla on sikiön kasvattamista ja poikasen kantamista varten erityinen pussi vatsan seudulla.
Uusi!!: Maan historia ja Pussieläimet · Katso lisää »
Putkilokasvit
Putkilokasvit (Tracheophyta) ovat kasveja, joiden solukot muodostavat erilaistuneita johtosolukoita eli putkiloita veden ja ravinteiden kuljettamiseen.
Uusi!!: Maan historia ja Putkilokasvit · Katso lisää »
Radioaktiivinen hajoaminen
Radioaktiivinen hajoaminen on prosessi, jossa radioaktiivinen atomiydin muuntuu toiseksi ytimeksi emittoiden samalla säteilyä.
Uusi!!: Maan historia ja Radioaktiivinen hajoaminen · Katso lisää »
Radioaktiivisuus
Radioaktiivinen hajoaminen on tapahtuma, jossa rakenteeltaan epävakaa atomiydin ilman ulkoista vaikutusta hajoaa ja menettää energiaa muuttuen kevyemmiksi atomiytimiksi.
Uusi!!: Maan historia ja Radioaktiivisuus · Katso lisää »
Rauta
Rauta on siirtymämetallien ryhmään kuuluva alkuaine, jonka kemiallinen merkki on Fe.
Uusi!!: Maan historia ja Rauta · Katso lisää »
Rodinia
Rodinia oli muinainen jättiläismanner.
Uusi!!: Maan historia ja Rodinia · Katso lisää »
Saarikaari
Saarikaari syntyy mantereen puolelle (kuvassa savupatsaan alla) kun mannerlaatta työntyy toisen alle. Saarikaari on tuliperäinen saariketju, joka syntyy kun merenpohja työntyy mantereisen laatan alle.
Uusi!!: Maan historia ja Saarikaari · Katso lisää »
Salama
Salama on ukkoseen tai tulivuorenpurkaukseen liittyvä sähköpurkaus.
Uusi!!: Maan historia ja Salama · Katso lisää »
Sammakkoeläimet
Sammakkoeläimet (Amphibia) on selkärankaisten eläinten luokka.
Uusi!!: Maan historia ja Sammakkoeläimet · Katso lisää »
Sammalet
Sammalet (Bryobionta) ovat kasvikuntaan kuuluvan versokasvien joukon toinen alakunta putkilokasvien ohella.
Uusi!!: Maan historia ja Sammalet · Katso lisää »
Saniaiset
Parikellussaniainen eli kellussaniainen (''Salvinia natans'') ''Cyathea dregei'' -saniaispuu kasvaa sademetsissä. Saniaiset (Pteridophytina, aiemmin Filicophytina) ovat putkilokasveihin kuuluvia itiökasveja ja sanikkaisten kaaren merkittävin ryhmä.
Uusi!!: Maan historia ja Saniaiset · Katso lisää »
Selkäjänteiset
Selkäjänteiset (Chordata) on eläinkuntaan kuuluva pääjakso.
Uusi!!: Maan historia ja Selkäjänteiset · Katso lisää »
Selkärangattomat
Selkärangattomat (Invertebrata) ovat eläimiä, joilla ei ole sisäistä tukirankaa eli selkärankaa.
Uusi!!: Maan historia ja Selkärangattomat · Katso lisää »
Selkärankaiset
Selkärankaiset (Vertebrata) on yksi kolmesta selkäjänteisten eläinten alajaksosta, jolle tyypillisiä piirteitä ovat selkäjänteen ympärille kehittynyt selkäydintä suojaava selkäranka ja erittäin kehittyneet aivot.
Uusi!!: Maan historia ja Selkärankaiset · Katso lisää »
Seuraava jääkausi
Seuraava jääkausi alkaa, kun nykyinen, kymmenisen tuhatta vuotta kestänyt holoseenin lämpökausi päättyy ja mannerjäätiköt alkavat jälleen laajentua.
Uusi!!: Maan historia ja Seuraava jääkausi · Katso lisää »
Sisiliskot
Sisiliskot (Lacertidae) on liskojen heimo, jonka jäseniä elää Euroopan, Afrikan ja Aasian alueella.
Uusi!!: Maan historia ja Sisiliskot · Katso lisää »
Skorpionit
Skorpionit (Scorpiones) ovat laaja hämähäkkieläinten ryhmä, johon kuuluu yli 1 200 lajia.
Uusi!!: Maan historia ja Skorpionit · Katso lisää »
Stromatoliitti
Prekambrikauden stromatoliittejä Glacierin kansallispuistossa, Montanassa Stromatoliitti on kupumainen kivimuodostuma, joka on syntynyt mineraalien ja sedimenttien kertyessä syanobakteereiden muodostamiin yhdyskuntiin.
Uusi!!: Maan historia ja Stromatoliitti · Katso lisää »
Suvullinen lisääntyminen
Suvullinen lisääntyminen tarkoittaa lisääntymistä sukusolujen avulla, toisin kuin esimerkiksi suoralla solunjakautumisella tai itiöiden kautta.
Uusi!!: Maan historia ja Suvullinen lisääntyminen · Katso lisää »
Syanobakteerit
Sinibakteerit eli syanobakteerit (Cyanobacteria) ovat yhteyttäviä esitumallisia.
Uusi!!: Maan historia ja Syanobakteerit · Katso lisää »
Teropodit
Giganotosauruksen'' rekonstruoitu luuranko, toiseksi suurin teropodi. Theropoda (kreik. "petojalka") eli teropodit on dinosaurusten alalahko, jonka lajeja yhdistää kolmivarpaiset raajat, ontot luut ja suuret silmäkuopat.
Uusi!!: Maan historia ja Teropodit · Katso lisää »
Theia (planeetta)
Taiteilijan näkemys vastaavanlaisesta törmäyksestä. Theia on oletettu protoplaneetta, jonka arvellaan törmänneen Maahan noin 4,5 miljardia vuotta sitten ja synnyttäneen Kuun.
Uusi!!: Maan historia ja Theia (planeetta) · Katso lisää »
Trilobiitit
Trilobiitit (Trilobita) ovat sukupuuttoon kuolleita niveljalkaisia, jotka muistuttavat jonkin verran molukkirapua tai siiraa.
Uusi!!: Maan historia ja Trilobiitit · Katso lisää »
Tuhatjalkaiset
Tuhatjalkaiset (Myriapoda) on niveljalkaisten alajakso, johon kuuluu pitkiä, kapeita ja monijalkaisia maaniveljalkaisia.
Uusi!!: Maan historia ja Tuhatjalkaiset · Katso lisää »
Tulivuorenpurkauksen vaikutukset ilmastoon
Filippiineillä muutamaa päivää ennen valtavaa räjähdyspurkausta, joka nosti stratosfääriin suuret määrät auringon säteilyä varjostavia pieniä rikkihappopisaroita. Tulivuorenpurkauksen vaikutukset ilmastoon ovat yleensä viilentäviä ja joskus globaaleja.
Uusi!!: Maan historia ja Tulivuorenpurkauksen vaikutukset ilmastoon · Katso lisää »
Tulivuori
arkistoitu.
Uusi!!: Maan historia ja Tulivuori · Katso lisää »
Valtameri
Maapallon valtameret ja niiden rajat Valtameret ovat maapallon suurimpia meriä.
Uusi!!: Maan historia ja Valtameri · Katso lisää »
Vety
Vety on jaksollisen järjestelmän ensimmäinen alkuaine.
Uusi!!: Maan historia ja Vety · Katso lisää »
Viherlevät
Viherlevät ovat leväryhmiä (varsinaiset viherlevät Chlorophyta ja näkinpartaislevät Charophyta), jotka kuuluvat kehityshistoriallisesti samaan kuntaan kasvikunnan kanssa.
Uusi!!: Maan historia ja Viherlevät · Katso lisää »
Viimeinen universaali esivanhempi
Viimeinen universaali esivanhempi (LUA, tai last universal common ancestor, LUCA), alkusolu tai progenootti on viimeisin eliö, josta kaikki maapallolla nykyisin elävät eliöt ovat polveutuneet.
Uusi!!: Maan historia ja Viimeinen universaali esivanhempi · Katso lisää »
