Nopeamman yhteyden kuin selaimen!Yhtäläisyyksiä Maa ja Maan historia
Maa ja Maan historia on 42 yhteisiä asioita (in Unionpedia): Akselin kaltevuus, Alkueläimet, Aurinko, Columbia (supermanner), Dinosaurukset, Elämä, Hadeeinen aioni, Hiilidioksidi, Ihminen, Ilmakehä, Ilmasto, Interglasiaali, Jääkausi, Jättiläismanner, Kasvihuoneilmiö, Kädelliset, Kilpikonnat, Konvektio, Kratoni, Krokotiilit, Kuu, Laattatektoniikka, Maan vaippa, Maan ydin, Maankaltainen planeetta, Maankuori, Maapallon tulevaisuus, Mars, Monisoluinen eliö, Nisäkkäät, ..., Otsonikerros, Pangea, Planetesimaali, Proterotsooinen aioni, Rauta, Rodinia, Sammakkoeläimet, Selkärangattomat, Seuraava jääkausi, Theia (planeetta), Tulivuori, Valtameri. Laajenna indeksi (12 lisää) »
Akselin kaltevuus
Maan akselin kaltevuus Akselin kaltevuus (akselikallistuma) on taivaankappaleen (yleensä planeetan) pyörimisakselin kaltevuus taivaankappaleen ratatason kohtisuoraa (tai radan kohtisuoraa tai kiertoradan akselia) vastaan.
Akselin kaltevuus ja Maa · Akselin kaltevuus ja Maan historia ·
Alkueläimet
harvasiimaeliö luuytimessä. Alkueläimet (Protozoa;: ’ensimmäinen’, zoa: ’eläin’) ovat mikroskooppisia ja yksisoluisia aitotumaisia eliöryhmiä, jotka ovat elintavoiltaan eläinmäisiä eli toisenvaraisia ja liikuntakykyisiä.
Alkueläimet ja Maa · Alkueläimet ja Maan historia ·
Aurinko
Aurinko (symboli: ☉) on tähti, jota Maa kiertää.
Aurinko ja Maa · Aurinko ja Maan historia ·
Columbia (supermanner)
Columbian oletettu koostumus. Columbia (muita nimiä Hudsonland ja Capricornia) oli muinainen jättiläismanner.
Columbia (supermanner) ja Maa · Columbia (supermanner) ja Maan historia ·
Dinosaurukset
Dinosaurukset eli hirmuliskot (Dinosauria) olivat mesotsooisella maailmankaudella elänyt hyvin menestyksekäs eläinryhmä.
Dinosaurukset ja Maa · Dinosaurukset ja Maan historia ·
Elämä
Elämä on syntymän ja kuoleman rajaama eliön biologinen tila, johon liittyy sellaisia piirteitä kuin itsenäisyys, aineenvaihdunta, moduulirakenne, kasvu, mukautuvuus ja lisääntyminen.
Elämä ja Maa · Elämä ja Maan historia ·
Hadeeinen aioni
Hadeeinen aioni on geologisessa ajanlaskussa ajanjakso 4,567–3,8 miljardia vuotta sitten.
Hadeeinen aioni ja Maa · Hadeeinen aioni ja Maan historia ·
Hiilidioksidi
272x272px Hiilidioksidi, molekyylikaavaltaan CO2, on hiilestä ja hapesta koostuva kemiallinen yhdiste.
Hiilidioksidi ja Maa · Hiilidioksidi ja Maan historia ·
Ihminen
Ihminen (Homo sapiens) on ainoa nykyisin elossa oleva ihmisten (Homo) sukuun kuuluva nisäkäs.
Ihminen ja Maa · Ihminen ja Maan historia ·
Ilmakehä
Ilmakehän kerrokset (ei mittakaavassa). Ilmakehä on Maata ympäröivä, yhden määritelmän mukaan sadan kilometrin paksuinen kaasukehä, joka koostuu ilmasta.
Ilmakehä ja Maa · Ilmakehä ja Maan historia ·
Ilmasto
Ilmasto on jonkin alueen sää ja sen muutokset pitkän ajan kuluessa.
Ilmasto ja Maa · Ilmasto ja Maan historia ·
Interglasiaali
Interglasiaali on jääkausien välinen lämpimämpi aika.
Interglasiaali ja Maa · Interglasiaali ja Maan historia ·
Jääkausi
Mannerjäätikkö (sinivihreällä) laajimmillaan viimeisen jääkauden aikaan pohjoisella pallonpuoliskolla Antarktiksen lämmönvaihtelut ja jään määrä viimeisten 450 000 vuoden aikana osoittavat kylmien ja lauhojen kausien vaihtelut Grönlannissa vallitsee vieläkin jääkausi jäätikön virtausta. Satelliitin kuvaama Vatnajökull on kuin pieni mannerjäätikkö. Kuvassa näkyy jään "siirappimainen" virtaus kielekkeinä alaville maille. Jääkausi on kausi, jolloin maapallolla on suuria mannerjäätiköitä.
Jääkausi ja Maa · Jääkausi ja Maan historia ·
Jättiläismanner
Mannerlaattojen liikkeet Pangean jättiläismantereesta nykypäivään. Jättiläismanner eli supermanner on useimpien tai kaikkien maapallon mantereiden yhteensulautumisessa syntynyt manner.
Jättiläismanner ja Maa · Jättiläismanner ja Maan historia ·
Kasvihuoneilmiö
Kasvihuoneilmiö perustuu kasvihuonekaasujen lämpöä vangitsevaan vaikutukseen. Kasvihuoneilmiö on luonnollinen fysikaalis-kemiallinen ilmiö, jossa hiilidioksidin ja muiden kasvihuonekaasujen vaikutuksesta ilmakehän alimmat osat lämpenevät.
Kasvihuoneilmiö ja Maa · Kasvihuoneilmiö ja Maan historia ·
Kädelliset
Kädelliset (Primates) on nisäkkäiden lahko, johon ihminenkin kuuluu.
Kädelliset ja Maa · Kädelliset ja Maan historia ·
Kilpikonnat
Kilpikonnat (Testudines) on matelijoihin kuuluva lahko.
Kilpikonnat ja Maa · Kilpikonnat ja Maan historia ·
Konvektio
Ilman konvektio yksinkertaisen keittimen läpileikkauksessa Konvektio (tai kuljettuminen) on lämmön siirtoa kaasussa tai nesteessä lämmön aiheuttamien virtausten mukana.
Konvektio ja Maa · Konvektio ja Maan historia ·
Kratoni
Arkeeisen kauden kratoneita on eri puolilla maailmaa. Kratoni on pitkään stabiilina pysynyt metamorfisten kivien ja syväkivien muodostama mannerkuoren osa.
Kratoni ja Maa · Kratoni ja Maan historia ·
Krokotiilit
Krokotiilit (Crocodylidae) ovat suurikokoisten matelijoiden heimo, johon kuuluu neljätoista nykyisin elävää, vedessä viihtyvää lajia.
Krokotiilit ja Maa · Krokotiilit ja Maan historia ·
Kuu
Kuu (symboli: ☾) on Maan ainoa luonnollinen kiertolainen ja aurinkokunnan viidenneksi suurin kuu.
Kuu ja Maa · Kuu ja Maan historia ·
Laattatektoniikka
Kolmentyyppisiä laattojen rajoja Laattatektoniikka on tieteellinen teoria, joka selittää litosfäärilaattojen eli kivikehälaattojen liikkeen mekanismia ja liikkeen vaikutuksia.
Laattatektoniikka ja Maa · Laattatektoniikka ja Maan historia ·
Maan vaippa
Konvektiosolu 11 Litosfääri 12 Astenosfääri 13 Gutenberg-pinta 14 Moho-pintaMaan vaippa on maapallon sisäinen kerros kuoren ja ytimen välissä.
Maa ja Maan vaippa · Maan historia ja Maan vaippa ·
Maan ydin
Moho-pinta Maan ydin on Maan osa, joka sijaitsee syvällä sen keskipisteen ympärillä: Maan pinnan ja keskipisteen välisestä pallon säteestä on ydintä noin 55 %.
Maa ja Maan ydin · Maan historia ja Maan ydin ·
Maankaltainen planeetta
Aurinkokunnan maankaltaisten planeettojen kokovertailu. Vasemmalta: Merkurius, Venus, Maa, Mars. Maankaltainen planeetta eli kiviplaneetta tai terrestrinen planeetta on Maan, Venuksen, Marsin ja Merkuriuksen tyyppinen planeetta, jolla on enimmäkseen raudasta ja jossain määrin myös muista metalleista muodostunut ydin, kiviaineksesta muodostunut sula vaippa sekä kiinteä kuori.
Maa ja Maankaltainen planeetta · Maan historia ja Maankaltainen planeetta ·
Maankuori
Manterellinen kuori (sial, 1) vasemmalla, sitä ohuempi merellinen kuori (sima, 4) oikealla. Merellistä kuorta peittävät meret (2). Maankuoren alla on Maan vaippa (3). Maankuoren paksuus kilometreissä eri puolilla maapalloa. Maankuori on Maan ylin, kiinteä kivikerros.
Maa ja Maankuori · Maan historia ja Maankuori ·
Maapallon tulevaisuus
punaiseksi jättiläiseksi. Maapallon tulevaisuus riippuu pitkällä aikavälillä useasta tekijästä, jotka voidaan jakaa muun muassa ihmisen aiheuttamiin ja ihmisen toiminnasta riippumattomiin tekijöihin.
Maa ja Maapallon tulevaisuus · Maan historia ja Maapallon tulevaisuus ·
Mars
Mars (symboli: ♂) on Maan naapuriplaneetta ja aurinkokunnan neljäs planeetta Auringosta laskettuna.
Maa ja Mars · Maan historia ja Mars ·
Monisoluinen eliö
Monisoluinen eliö on eliö, joka koostuu useammasta kuin yhdestä solusta.
Maa ja Monisoluinen eliö · Maan historia ja Monisoluinen eliö ·
Nisäkkäät
Nisäkkäät (Mammalia) ovat tasalämpöisiä, selkärankaisia eläimiä, jotka yleensä synnyttävät eläviä poikasia.
Maa ja Nisäkkäät · Maan historia ja Nisäkkäät ·
Otsonikerros
Otsonikerros on Maan ilmakehän stratosfääriin kuuluva osa, joka sijaitsee 15–50 kilometrin korkeudella ja jonne valtaosa ilmakehän otsonista on kertynyt.
Maa ja Otsonikerros · Maan historia ja Otsonikerros ·
Pangea
Pangea Pangea (myös Pangaia tai Pangaea, ”kaikki maa”) oli yhtenäinen jättiläismanner paleotsooisen maailmankauden lopulta mesotsooiselle maailmankaudelle noin 300–180 miljoonaa vuotta sitten.
Maa ja Pangea · Maan historia ja Pangea ·
Planetesimaali
Taitailijan näkemys planetesimaalirenkaasta Planetesimaali on pieni taivaankappale, jollaisesta tähtiä kiertävät planeetat syntyvät.
Maa ja Planetesimaali · Maan historia ja Planetesimaali ·
Proterotsooinen aioni
Proterotsooinen aioni on geologinen ajanjakso 2 500–542 miljoonaa vuotta sitten.
Maa ja Proterotsooinen aioni · Maan historia ja Proterotsooinen aioni ·
Rauta
Rauta on siirtymämetallien ryhmään kuuluva alkuaine, jonka kemiallinen merkki on Fe.
Maa ja Rauta · Maan historia ja Rauta ·
Rodinia
Rodinia oli muinainen jättiläismanner.
Maa ja Rodinia · Maan historia ja Rodinia ·
Sammakkoeläimet
Sammakkoeläimet (Amphibia) on selkärankaisten eläinten luokka.
Maa ja Sammakkoeläimet · Maan historia ja Sammakkoeläimet ·
Selkärangattomat
Selkärangattomat (Invertebrata) ovat eläimiä, joilla ei ole sisäistä tukirankaa eli selkärankaa.
Maa ja Selkärangattomat · Maan historia ja Selkärangattomat ·
Seuraava jääkausi
Seuraava jääkausi alkaa, kun nykyinen, kymmenisen tuhatta vuotta kestänyt holoseenin lämpökausi päättyy ja mannerjäätiköt alkavat jälleen laajentua.
Maa ja Seuraava jääkausi · Maan historia ja Seuraava jääkausi ·
Theia (planeetta)
Taiteilijan näkemys vastaavanlaisesta törmäyksestä. Theia on oletettu protoplaneetta, jonka arvellaan törmänneen Maahan noin 4,5 miljardia vuotta sitten ja synnyttäneen Kuun.
Maa ja Theia (planeetta) · Maan historia ja Theia (planeetta) ·
Tulivuori
arkistoitu.
Maa ja Tulivuori · Maan historia ja Tulivuori ·
Valtameri
Maapallon valtameret ja niiden rajat Valtameret ovat maapallon suurimpia meriä.
Luettelossa yläpuolella vastaa seuraaviin kysymyksiin
- Millä näyttävät Maa ja Maan historia
- Mitä heillä on yhteistä Maa ja Maan historia
- Yhtäläisyyksiä Maa ja Maan historia
Vertailu Maa ja Maan historia
Maa on 136 suhteet, kun taas Maan historia on 118. niillä on yhteistä 42, Jaccard'in indeksi on 16.54% = 42 / (136 + 118).
Viitteet
Tämä artikkeli osoittaa suhdetta Maa ja Maan historia. Pääset jokainen artikkeli, jossa tieto uutettiin osoitteessa:
