Logo
Unionpedia
Viestintä
Get it on Google Play
Uusi! Lataa Unionpedia Android™-laitteella!
Asenna
Nopeamman yhteyden kuin selaimen!
 

Happi

Nestemäistä happea Happi on alkuaine, jonka kemiallinen merkki on O, järjestysluku 8 ja atomimassa IUPACin standardin mukaisesti amu.

59 suhteet: Ajoaine (raketti), Alkuaine, Allotropia, Anoksia, Antoine Lavoisier, Atomi, Atomimassa, Atomimassayksikkö, Carl Wilhelm Scheele, Eliö, Elohopeaoksidi, Epämetalli, Flogiston-teoria, Fluori, Hapen isotoopit, Hapen kiertokulku, Hapetus-pelkistysreaktio, Happipitoisuus (limnologia), Happiryhmä, Happo, Helium, Hydroksyyli, Ilma, Ilmakehä, IUPAC, Järjestysluku (kemia), Joseph Priestley, Julius Krohn, Kaasu, Kemiallinen merkki, Kemianteollisuus, Kiertorata, Michał Sędziwój, Mineraali, Molekyyli, Nestehappi, Olaus Borrichius, Otsoni, Otsonikerros, Palaminen, Paramagnetismi, Rakettimoottori, Rikki, Salpietari, Satelliitti, Soluhengitys, Suolahappo, Teräs, Typpi, Vesi, ..., Vety, Vetyfluoridi, Vetyperoksidi, Yhdiste, Yhteyttäminen, Ympäristömyrkky, 1678, 1772, 1774. Laajenna indeksi (9 lisää) »

Ajoaine (raketti)

Ajoaine on raketin polttoaineen ja hapettimen yhdistelmä.

Uusi!!: Happi ja Ajoaine (raketti) · Katso lisää »

Alkuaine

Alkuaineiden jaksollinen järjestelmä. Alkuaine määritellään aineeksi, jonka atomien ytimissä on tietty määrä protoneja.

Uusi!!: Happi ja Alkuaine · Katso lisää »

Allotropia

Seleenin kolme allotrooppia: metallinen, harmaa ja punainen. Timantti on yksi hiilen viidestä allotroopista. Allotropia on alkuaineiden kyky esiintyä samassa paineessa ja lämpötilassa erilaisissa kemiallisissa muodoissa.

Uusi!!: Happi ja Allotropia · Katso lisää »

Anoksia

Anoksia eli happikato on tila, jossa happea on niin vähän, että korkeammat elämänmuodot eivät pärjää.

Uusi!!: Happi ja Anoksia · Katso lisää »

Antoine Lavoisier

Antoine Lavoisier Antoine Laurent de Lavoisier (26. elokuuta 1743 Pariisi – 8. toukokuuta 1794 Pariisi) oli ranskalainen kemisti.

Uusi!!: Happi ja Antoine Lavoisier · Katso lisää »

Atomi

Atomi (jakamaton) on alkuaineen kemiallisesti pienin osa.

Uusi!!: Happi ja Atomi · Katso lisää »

Atomimassa

Atomimassasta puhutaan, kun käsitellään yksittäisten atomien massoja.

Uusi!!: Happi ja Atomimassa · Katso lisää »

Atomimassayksikkö

Atomimassayksikkö (tunnus u eli dalton (tunnus: Da) on massan yksikkö, jota käytetään atomien ja molekyylien massojen ilmoittamiseen. Nykyisen määritelmän mukainen, yhtenäistetty atomimassayksikkö on määritelty 1/12 -osaksi kemiallisesti sitoutumattoman hiili-12-atomin massasta perustilassa, ja SI-yksikköinä se on noin 1,660 538 86 · 10-27 kg.. Molempien nukleonien, sekä protonin että neutronin massat, ovat lähellä yhtä atomimassayksikköä. Kansainvälinen mittojen ja painojen komitea (Comité International des Poids et Mesures, CIPM) on luokitellut sen yksiköksi, joka ei kuulu SI-järjestelmään, mutta joka kuitenkin on hyväksytty käytettäväksi SI-yksiköiden ohella ja jonka suuruus SI-yksikköinä on määritettävä kokeellisesti. Ennen vuotta 1961 atomimassayksikön määritelmä perustui happeen. Tällöin sen lyhenteenä oli amu. Toisinaan lyhennettä "amu" käytetään uudemmassakin kirjallisuudessa, jossa se kuitenkin määritellään samoin kuin nykyinen, yhtenäistetty atomimassayksikkö u, siis hiili-12:n avulla. Nykyisin atomimassayksiköstä puhuttaessa tarkoitetaankin säännöllisesti yhtenäistettyä yksikköä. Standardointia varten oli määritelmän pohjaksi kuitenkin valittava jokin tietty nuklidi, sillä vaikka kaikkien ytimien massat atomi­massa­yksikköinä ovatkin lähellä kokonaislukuja (ytimen massalukua), ytimen massaylijäämän vuoksi ne kuitenkin poikkeavat kokonais­luvuista jonkin verran, eikä keskimääräinen poikkeama nuklidia kohti ole kaikilla nuklideilla yhtä suuri. Samasta syystä myöskään protonin tai neutronin massa ei ole tasan 1 u, vaan hieman enemmän. Atomimassayksikkö ei ole sama kuin atomiyksiköiden massayksikkö, joka on määritelty elektronin massaksi (me). Mooli on määritelty ainemääräksi, joka sisältää yhtä monta atomia, molekyyliä tai muuta hiukkasta kuin 12 grammassa hiili-isotooppia C-12 on atomeja. Tätä lukumäärää sanotaan Avogadron vakioksi. Suoraan määritelmistä seuraa, että gramman ja atomimassayksikön suhde on sama kuin Avogadron vakion lukuarvo, joka on noin 6,023 · 1023.

Uusi!!: Happi ja Atomimassayksikkö · Katso lisää »

Carl Wilhelm Scheele

Carl Wilhelm Scheele Carl Wilhelm Scheele (9. joulukuuta 1742 – 21. toukokuuta 1786) oli ruotsalainen kemisti ja apteekkari.

Uusi!!: Happi ja Carl Wilhelm Scheele · Katso lisää »

Eliö

Eliö eli organismi on erotettavissa oleva olio, jossa täyttyvät elämän tunnusmerkit: itsenäisyys, vastaaminen ärsykkeisiin, moduulirakenne, kasvu, mukautuvuus, aineenvaihdunta, ja kyky lisääntyä.

Uusi!!: Happi ja Eliö · Katso lisää »

Elohopeaoksidi

Elohopeaoksidi eli elohopea(II)oksidi (HgO) on elohopea- ja oksidi-ionien muodostama epäorgaaninen ioniyhdiste.

Uusi!!: Happi ja Elohopeaoksidi · Katso lisää »

Epämetalli

Epämetallit ovat alkuaineita, jotka eivät käyttäydy kuten metallit.

Uusi!!: Happi ja Epämetalli · Katso lisää »

Flogiston-teoria

Flogiston-teorian avulla pyrittiin selittämään palamista. Flogiston-teoria oli 1600- ja 1700-lukujen kemiallinen teoria, jolla pyrittiin selittämään palaminen.

Uusi!!: Happi ja Flogiston-teoria · Katso lisää »

Fluori

Fluori on halogeeneihin kuuluva alkuaine, jonka kemiallinen merkki on F, järjestysluku 9 ja CAS-numero 7782-41-4.

Uusi!!: Happi ja Fluori · Katso lisää »

Hapen isotoopit

He-kuoreen. Hapen isotoopit ovat nuklideja, joiden atomien ytimissä on kahdeksan protonia ja eri määrä (4–16) neutronia.

Uusi!!: Happi ja Hapen isotoopit · Katso lisää »

Hapen kiertokulku

Hapen määrän kehitys ilmakehässä Maan olemassaolon aikana. Hapen kiertokulku tarkoittaa hapen kiertoa eri prosesseissa maapallolla.

Uusi!!: Happi ja Hapen kiertokulku · Katso lisää »

Hapetus-pelkistysreaktio

Hapetus-pelkistysreaktio (redox-reaktio) on kemiallinen reaktio, jossa yksi tai useampi elektroni siirtyy kokonaan tai osittain atomilta toiselle.

Uusi!!: Happi ja Hapetus-pelkistysreaktio · Katso lisää »

Happipitoisuus (limnologia)

Happipitoisuus on vesistöjen tutkimuksessa yksi luonnonveden ominaisuutta ilmaiseva suure, jolla pyritään selvittämään vesistön hydrologista ja ekologista tilaa.

Uusi!!: Happi ja Happipitoisuus (limnologia) · Katso lisää »

Happiryhmä

Happiryhmään eli alkuaineiden jaksollisen järjestelmän 16.

Uusi!!: Happi ja Happiryhmä · Katso lisää »

Happo

Rikkihappo on yksi tunnetuimmista hapoista. Kemiassa happo on aine, joka luovuttaa positiivisia vetyioneja tai joka vastaanottaa elektroniparin.

Uusi!!: Happi ja Happo · Katso lisää »

Helium

Helium on alkuaine, joka on väritön ja hajuton jalokaasu.

Uusi!!: Happi ja Helium · Katso lisää »

Hydroksyyli

Hydroksyyliryhmä Hydroksyyli (-OH) on funktionaalinen ryhmä, joka koostuu yksinkertaisella kovalenttisella sidoksella sitoutuneesta vedystä ja hapesta.

Uusi!!: Happi ja Hydroksyyli · Katso lisää »

Ilma

prekambrikauden lopulla. Ilma on useiden eri kaasujen seos, joka muodostaa Maan ilmakehän.

Uusi!!: Happi ja Ilma · Katso lisää »

Ilmakehä

Ilmakehän kerrokset (ei mittakaavassa). Ilmakehä on Maata ympäröivä, yhden määritelmän mukaan sadan kilometrin paksuinen kaasukehä, joka koostuu ilmasta.

Uusi!!: Happi ja Ilmakehä · Katso lisää »

IUPAC

IUPAC (International Union of Pure and Applied Chemistry, eli kansainvälinen teoreettisen ja sovelletun kemian liitto) on järjestö, jonka tehtävänä on standardisoida kemian sanastoa ja mittausmenetelmiä.

Uusi!!: Happi ja IUPAC · Katso lisää »

Järjestysluku (kemia)

Z - Järjestysluku Kemiassa ja fysiikassa järjestysluku (Z) on atomin ytimessä olevien protonien lukumäärä.

Uusi!!: Happi ja Järjestysluku (kemia) · Katso lisää »

Joseph Priestley

Joseph Priestley. Joseph Priestley (1733-1804) oli englantilainen pappi, kemisti, luonnonfilosofi ja psykologi.

Uusi!!: Happi ja Joseph Priestley · Katso lisää »

Joulu

Viitattu.

Uusi!!: Happi ja Joulu · Katso lisää »

Joulu eri maissa

Jouluperinteet eri maissa vaihtelevat.

Uusi!!: Happi ja Joulu eri maissa · Katso lisää »

Jouluaatto

Jouluaatto on joulupäivää edeltävä päivä, jota vietetään 24. joulukuuta.

Uusi!!: Happi ja Jouluaatto · Katso lisää »

Julius Krohn

Julius Krohn, kirjallisuuden ja kansanrunouden tutkija, runoilija Julius Leopold Fredrik Krohn (19. huhtikuuta 1835 Viipuri – 28. elokuuta 1888 Viipuri) oli suomalainen kansanrunouden tutkija, suomen kielen ja kirjallisuuden professori, runoilija, suomentaja ja lehtimies.

Uusi!!: Happi ja Julius Krohn · Katso lisää »

Kaasu

Olomuodot Kaasu on yksi aineen olomuodoista.

Uusi!!: Happi ja Kaasu · Katso lisää »

Kemiallinen merkki

Kloorimolekyyli Kemiallinen merkki on lyhyt, latinalaisia aakkosia käyttävä merkintätapa alkuaineelle.

Uusi!!: Happi ja Kemiallinen merkki · Katso lisää »

Kemianteollisuus

Kemianteollisuus on teollisuudenala, jossa jalostetaan ja muunnetaan toisiksi kemiallisia yhdisteitä erilaisten kemiallisten reaktioiden kautta.

Uusi!!: Happi ja Kemianteollisuus · Katso lisää »

Kiertorata

Kahden kappaleen kiertorata. Kiertorata on kappaleen (esim. satelliitin tai planeetan) "lentoreitti" avaruudessa.

Uusi!!: Happi ja Kiertorata · Katso lisää »

Michał Sędziwój

Michał Sędziwój (katso muita nimityksiä, 1566–1636) oli puolalainen alkemisti, lääkäri ja filosofi.

Uusi!!: Happi ja Michał Sędziwój · Katso lisää »

Mineraali

Mineraali eli kivennäinen on luonnossa kiinteässä muodossa esiintyvä alkuaine tai epäorgaaninen yhdiste, jolla on tietty koostumus ja tavallisesti säännöllinen kiderakenne.

Uusi!!: Happi ja Mineraali · Katso lisää »

Molekyyli

Vesimolekyylin 3D-malli. Molekyyli on kahden tai useamman kovalenttisesti sitoutuneen atomin muodostama sähköisesti neutraali ryhmä.

Uusi!!: Happi ja Molekyyli · Katso lisää »

Nestehappi

Nestehappi (lyhenteet LOx ja LOX) on muun muassa avaruustekniikassa ja kaasuteollisuudessa käytetty hapetin.

Uusi!!: Happi ja Nestehappi · Katso lisää »

Olaus Borrichius

Olaus Borrichius Olaus Borrichius (1626 - 1690) oli omana aikanaan kuuluisa tanskalainen alkemisti.

Uusi!!: Happi ja Olaus Borrichius · Katso lisää »

Otsoni

Otsonimolekyylin (O3) muodostaa kolme happiatomia.

Uusi!!: Happi ja Otsoni · Katso lisää »

Otsonikerros

Otsonikerros on Maan ilmakehän stratosfääriin kuuluva osa, joka sijaitsee 15–50 kilometrin korkeudella ja jonne valtaosa ilmakehän otsonista on kertynyt.

Uusi!!: Happi ja Otsonikerros · Katso lisää »

Palaminen

Juhannuskokko on näyttävä esimerkki palamisesta. Tuli saadaan aikaan hankaamalla kahta elementtiä. Palaminen on kemiallinen reaktio, jossa palava aine reagoi hapen kanssa.

Uusi!!: Happi ja Palaminen · Katso lisää »

Paramagnetismi

Ilman magneettikenttää Heikko magneettikenttä Voimakas magneettikenttä ja matala lämpötila Paramagnetismi on eräs joillakin aineilla havaittava elektroneista johtuva magneettisuuden muoto, joka ilmenee kun aine on ulkoisessa magneettikentässä.

Uusi!!: Happi ja Paramagnetismi · Katso lisää »

Rakettimoottori

SpaceX Kestrel -rakettimoottori testauksessa. Rakettimoottori on raketeissa käytettävä purkautuvan materiavuon avulla työntövoimaa tuottava moottori, joka ei käytä ulkopuolista hapetinta, esimerkiksi ilmakehän happea.

Uusi!!: Happi ja Rakettimoottori · Katso lisää »

Rikki

Rikki on alkuaine, jonka kemiallinen merkki on S, järjestysluku 16 ja IUPACin standardin mukainen atomimassa on amu.

Uusi!!: Happi ja Rikki · Katso lisää »

Salpietari

Salpietari voi tarkoittaa esimerkiksi seuraavia typpihapon HNO3 suoloja.

Uusi!!: Happi ja Salpietari · Katso lisää »

Satelliitti

kaukokartoitussatelliitteja Satelliitti on taivaankappaletta kiertävän pienemmän kappaleen nimitys.

Uusi!!: Happi ja Satelliitti · Katso lisää »

Soluhengitys

Soluhengitys on aerobisissa oloissa elävien solujen aineenvaihdunnallinen reaktio, jonka avulla solut vapauttavat ravinnon sisältämää energiaa käyttöönsä.

Uusi!!: Happi ja Soluhengitys · Katso lisää »

Suolahappo

Suolahappo (vetykloridihappo, kloorivetyhappo) on vahva happo, joka on vetykloridin (HCl) vesiliuos.

Uusi!!: Happi ja Suolahappo · Katso lisää »

Teräs

Teräksestä valmistettua vaijeria Viaducto La Polvorilla -terässilta, Saltan maakunnassa Argentiinassa. Teräs on yleisnimi kaikille rautavaltaisille metalliseoksille, joita voidaan muokata valssaamalla tai takomalla.

Uusi!!: Happi ja Teräs · Katso lisää »

Typpi

Typpi on alkuaine, joka esiintyy luonnossa kaksiatomisena typpikaasuna, N2.

Uusi!!: Happi ja Typpi · Katso lisää »

Uudenvuodenpäivä

Uudenvuodenpäivä on juhlapäivä, jota vietetään 1. tammikuuta, vuoden ensimmäisenä vuorokautena.

Uusi!!: Happi ja Uudenvuodenpäivä · Katso lisää »

Uusivuosi

Ilotulitukset ovat yleinen tapa juhlistaa vuodenvaihdetta. Kuva uudenvuodenyöltä 2004–2005 Zwickausta, Saksasta. Kauppakadulta kuvattuna uudenvuoden aikaan. Uusivuosi on juhla, jolla juhlistetaan vuoden vaihtumista, kun vanhan vuoden viimeinen päivä (uudenvuodenaatto) vaihtuu uuden vuoden ensimmäiseksi päiväksi (uudenvuodenpäivä).

Uusi!!: Happi ja Uusivuosi · Katso lisää »

Vesi

Vesi (H2O, joskus myös divetymonoksidi tai divetyoksidi) on huoneenlämmössä nesteenä esiintyvä vedyn ja hapen muodostama kemiallinen yhdiste.

Uusi!!: Happi ja Vesi · Katso lisää »

Vety

Vety on jaksollisen järjestelmän ensimmäinen alkuaine.

Uusi!!: Happi ja Vety · Katso lisää »

Vetyfluoridi

Vetyfluoridi eli fluorivety (HF) on vedyn ja fluorin muodostama molekyyliyhdiste.

Uusi!!: Happi ja Vetyfluoridi · Katso lisää »

Vetyperoksidi

Vetyperoksidi (joskus vetysuperoksidi) H2O2 on vedyn toinen oksidi, jonka CAS-numero on 7722-84-1.

Uusi!!: Happi ja Vetyperoksidi · Katso lisää »

Yhdiste

Kemiallinen yhdiste on kahdesta tai useammasta keskenään reagoineesta alkuaineesta koostuva aine.

Uusi!!: Happi ja Yhdiste · Katso lisää »

Yhteyttäminen

Yhteyttäminen tarkoittaa eliöissä tapahtuvaa energian sitomista orgaanisten yhdisteiden sidoksiin.

Uusi!!: Happi ja Yhteyttäminen · Katso lisää »

Ympäristömyrkky

Ympäristömyrkky on aine, joka on eliöille haitallista jo pieninä pitoisuuksina.

Uusi!!: Happi ja Ympäristömyrkky · Katso lisää »

1678

Ei kuvausta.

Uusi!!: Happi ja 1678 · Katso lisää »

1772

Ei kuvausta.

Uusi!!: Happi ja 1772 · Katso lisää »

1774

Ei kuvausta.

Uusi!!: Happi ja 1774 · Katso lisää »

2018

2018 (MMXVIII) on gregoriaanisen kalenterin kuluva normaalivuosi (ei karkausvuosi), joka alkoi maanantaista.

Uusi!!: Happi ja 2018 · Katso lisää »

2019

2019 (MMXIX) on tuleva normaalivuosi (ei karkausvuosi), joka alkaa tiistaista.

Uusi!!: Happi ja 2019 · Katso lisää »

Uudelleenohjaukset tässä:

E 948, E948, Oxygenium.

LähteväSaapuvat
Hei! Olemme Facebookissa nyt! »