Nopeamman yhteyden kuin selaimen!
43 suhteet: Alusvesi, Diffuusio, Ekologia, Elohopea, Emäs, Hapetus-pelkistysreaktio, Hapetus-pelkistystitraus, Happi, Happikato, Humus, Hydrologia, Ilma, Ilman kosteus, Ilmanpaine, Järvi, Kaasu, Kasviplankton, Kemia, Kiduskansi, Kidusnokkarausku, Kylläisyys, Lampi, Lämpöliike, Lämpötila, Lämpötilakerrostuneisuus (limnologia), Limnologia, Liukeneminen, Mangaani(II)kloridi, Palaminen, Päällysvesi, Rikkivety, Sedimentti, Sisäinen kuormitus, Sukeltajantauti, Sulfaatti, Suure, Täyskierto, Tislattu vesi, Typpi, Vesi, Vesihöyry, Vesistö, Yhteyttäminen.
Alusvesi
Alusvesi on kesällä järvissä harppauskerroksen alapuolella olevaa vettä.
Uusi!!: Happipitoisuus (limnologia) ja Alusvesi · Katso lisää »
Diffuusio
Diffuusio vesilasissa. Vasemmanpuolisessa lasissa kaikki partikkelit ovat lähekkäin lasin yläreunassa. Oikeanpuolisessa lasissa näkyy, miten ne diffuusion myötä ovat sekoittuneet tasaisesti koko lasiin. Diffuusio on ilmiö, jossa molekyylit pyrkivät siirtymään väkevämmästä pitoisuudesta laimeampaan tasoittaen mahdolliset pitoisuuserot ajan mittaan.
Uusi!!: Happipitoisuus (limnologia) ja Diffuusio · Katso lisää »
Ekologia
Maapallo nähtynä Apollo 17 -avaruusaluksesta. Ekologia (kreik. oikos.
Uusi!!: Happipitoisuus (limnologia) ja Ekologia · Katso lisää »
Elohopea
Elohopea on raskas metallinen alkuaine.
Uusi!!: Happipitoisuus (limnologia) ja Elohopea · Katso lisää »
Emäs
Emäs eli alkali on hapon vastakohta.
Uusi!!: Happipitoisuus (limnologia) ja Emäs · Katso lisää »
Hapetus-pelkistysreaktio
Hapetus-pelkistysreaktio (redox-reaktio) on kemiallinen reaktio, jossa yksi tai useampi elektroni siirtyy kokonaan tai osittain atomilta toiselle.
Uusi!!: Happipitoisuus (limnologia) ja Hapetus-pelkistysreaktio · Katso lisää »
Hapetus-pelkistystitraus
Hapetus-pelkistystitraus eli redox-titraus on titrausmenetelmä.
Uusi!!: Happipitoisuus (limnologia) ja Hapetus-pelkistystitraus · Katso lisää »
Happi
Nestemäistä happea Happi on alkuaine, jonka kemiallinen merkki on O, järjestysluku 8 ja atomimassa IUPACin standardin mukaisesti amu.
Uusi!!: Happipitoisuus (limnologia) ja Happi · Katso lisää »
Happikato
Happikato eli anoksia on tila, jossa happea on niin vähän, että korkeammat elämänmuodot eivät menesty.
Uusi!!: Happipitoisuus (limnologia) ja Happikato · Katso lisää »
Humus
Humusta. Humus (lat.
Uusi!!: Happipitoisuus (limnologia) ja Humus · Katso lisää »
Hydrologia
Virtaavaa vettä Hydrologia eli vesitiede on geofysiikan osa-alue, joka tutkii veden esiintymistä, ominaisuuksia ja kiertokulkua maapallolla.
Uusi!!: Happipitoisuus (limnologia) ja Hydrologia · Katso lisää »
Ilma
prekambrikauden lopulla. Ilma on useiden eri kaasujen seos, joka muodostaa Maan ilmakehän.
Uusi!!: Happipitoisuus (limnologia) ja Ilma · Katso lisää »
Ilman kosteus
Ilman kosteus tai ilmankosteus on ilman sisältämän vesihöyryn määrää kuvaava käsite.
Uusi!!: Happipitoisuus (limnologia) ja Ilman kosteus · Katso lisää »
Ilmanpaine
Päiväkohtainen ilmanpaine Pohjois-Saksasta Ilmanpaine on mittauskohdan yläpuolella olevan ilman paino pinta-alayksikköä kohden.
Uusi!!: Happipitoisuus (limnologia) ja Ilmanpaine · Katso lisää »
Järvi
Järvi Argentiinassa Järvi on merestä erillään oleva maaston muotojen rajaama yhtenäinen vesialue.
Uusi!!: Happipitoisuus (limnologia) ja Järvi · Katso lisää »
Kaasu
Olomuodot Kaasu on yksi aineen olomuodoista.
Uusi!!: Happipitoisuus (limnologia) ja Kaasu · Katso lisää »
Kasviplankton
Kasviplankton on yhteyttämiskykyinen planktoneliö.
Uusi!!: Happipitoisuus (limnologia) ja Kasviplankton · Katso lisää »
Kemia
Kemia on aineen koostumusta, ominaisuuksia ja muuttumista tutkiva tiede.
Uusi!!: Happipitoisuus (limnologia) ja Kemia · Katso lisää »
Kiduskansi
valoelimet, (9) vatsaevät (parilliset), (10) rintaevät (parilliset) Kiduskansi on luukaloilla esiintyvä joustava läppämäinen anatominen rakenne, joka suojaa kiduksia.
Uusi!!: Happipitoisuus (limnologia) ja Kiduskansi · Katso lisää »
Kidusnokkarausku
Kidusnokkarausku (Hexatrygon bickelli) on syvissä vesissä trooppisissa valtamerissä elävä rustokala.
Uusi!!: Happipitoisuus (limnologia) ja Kidusnokkarausku · Katso lisää »
Kylläisyys
Kylläisyys voi merkitä seuraavia.
Uusi!!: Happipitoisuus (limnologia) ja Kylläisyys · Katso lisää »
Lampi
Puolangan Kalliolampea syksyllä 2008. Lammen pinta-ala on runsaat 10 ha. Kotalampi Jyväskylän Keltinmäessä. Lammen pinta-ala on runsaat 2 ha. Lampi Puolassa. Lampi West Yellowstonessa Montanassa. Lampi on järveä pienempi makean veden allas.
Uusi!!: Happipitoisuus (limnologia) ja Lampi · Katso lisää »
Lämpöliike
Lämpöliike. Lämpöliike on lämmöstä johtuvaa aineen osasten liikettä.
Uusi!!: Happipitoisuus (limnologia) ja Lämpöliike · Katso lisää »
Lämpötila
lämpövärähtelyn voimakkuus kasvaa lämpötilan noustessa. Talvipakkanen mitattuna celsiusasteikolla. Lämpötila on suure, joka kuvaa sitä kuinka kylmä tai lämmin kohde on.
Uusi!!: Happipitoisuus (limnologia) ja Lämpötila · Katso lisää »
Lämpötilakerrostuneisuus (limnologia)
Lämpötilakerrostuneisuus on erikoistapaus tiheyseroihin perustuvassa vesistöjen tai ilmamassojen kerrostumisista (tiheyskerrostuneisuus).
Uusi!!: Happipitoisuus (limnologia) ja Lämpötilakerrostuneisuus (limnologia) · Katso lisää »
Limnologia
Genevenjärvi satelliittikuvassa. Limnologia tutkii sisävesiä: makea- ja suolavetisiä järviä, lampia ja jokia; erityisesti elävän luonnon ja sen ympäristön välisiä suhteita ja vuorovaikutuksia.
Uusi!!: Happipitoisuus (limnologia) ja Limnologia · Katso lisää »
Liukeneminen
Ruokasuola, natriumkloridi, liukenee hyvin veteen. Suola on liukeneva aine ja vesi liuotin. Kulta, joka on aikoinaan ollut liuenneena kuutiolliseen pyriittikiteeseen, on jäänyt jäljelle, kun pyriitti on liuennut virtaavaan veteen. Kiven keskuksessa näkyy edelleen osa alkuperäisestä pyriittikiteestä. Liukeneminen on tapahtuma, jossa liukeneva aine sekoittuu liuottimeen siten, että syntyy liuos.
Uusi!!: Happipitoisuus (limnologia) ja Liukeneminen · Katso lisää »
Mangaani(II)kloridi
Mangaani(II)kloridi (MnCl2) on mangaanin ja kloorin muodostama ioniyhdiste.
Uusi!!: Happipitoisuus (limnologia) ja Mangaani(II)kloridi · Katso lisää »
Palaminen
Juhannuskokko on näyttävä esimerkki palamisesta. Tuli saadaan aikaan hankaamalla kahta elementtiä. Palaminen on kemiallinen reaktio, jossa palava aine reagoi hapen kanssa.
Uusi!!: Happipitoisuus (limnologia) ja Palaminen · Katso lisää »
Päällysvesi
Päällysvesi on jonkin vesialtaan harppauskerroksen yläpuolella olevaa vettä.
Uusi!!: Happipitoisuus (limnologia) ja Päällysvesi · Katso lisää »
Rikkivety
Rikkivety (H2S), IUPAC-nimeltään divetysulfidi, on myrkyllinen, mädältä kananmunalta haiseva kaasu.
Uusi!!: Happipitoisuus (limnologia) ja Rikkivety · Katso lisää »
Sedimentti
Sedimentti tarkoittaa kerrostuvaa maa-ainesta, joka on siirtynyt paikalle veden, tuulen tai jäätikön vaikutuksesta.
Uusi!!: Happipitoisuus (limnologia) ja Sedimentti · Katso lisää »
Sisäinen kuormitus
Sisäinen kuormitus tarkoittaa vesistön pohjalle kertyneitä ravinteita ja niiden vapautumista takaisin veteen.
Uusi!!: Happipitoisuus (limnologia) ja Sisäinen kuormitus · Katso lisää »
Sukeltajantauti
Kaksi Yhdysvaltain laivaston merimiestä valmistautuu harjoitteluun painekammiossa. Sukeltajantauti eli dekompressiotauti tai alipainetauti on sairaus, jossa hengityskaasun typpeä tai heliumia on liuennut liikaa elimistöön, jolloin verenkierrossa ja kudoksissa syntyy kuplia.
Uusi!!: Happipitoisuus (limnologia) ja Sukeltajantauti · Katso lisää »
Sulfaatti
Sulfaatti-ioni SO42− Sulfaatit ovat rikkihapon suoloja.
Uusi!!: Happipitoisuus (limnologia) ja Sulfaatti · Katso lisää »
Suure
Suure on jokin mitattavissa tai muuten määritettävissä oleva ominaisuus esimerkiksi matematiikassa tai fysiikassa.
Uusi!!: Happipitoisuus (limnologia) ja Suure · Katso lisää »
Täyskierto
Täyskierto tarkoittaa keväällä ja syksyllä tapahtuvaa koko vesirungon sekoittumista pinnasta pohjaan.
Uusi!!: Happipitoisuus (limnologia) ja Täyskierto · Katso lisää »
Tislattu vesi
Pullo tislattua vettä varten Tislattu vesi on raakavedestä tislaamalla aikaansaatua erittäin puhdasta vettä, jota käytetään muun muassa lääketieteellisissä tarkoituksissa ja laboratorioissa.
Uusi!!: Happipitoisuus (limnologia) ja Tislattu vesi · Katso lisää »
Typpi
Typpi on alkuaine, joka esiintyy luonnossa kaksiatomisena typpikaasuna, N2.
Uusi!!: Happipitoisuus (limnologia) ja Typpi · Katso lisää »
Vesi
Vesi (kemiallinen kaava H2O, kemiallisena yhdisteenä voidaan käyttää myös systemaattisia nimiä; oksidaani, divetymonoksidi tai divetyoksidi) on huoneenlämmössä nesteenä esiintyvä vedyn ja hapen muodostama epäorgaaninen kemiallinen yhdiste ja vedyn palamistuote.
Uusi!!: Happipitoisuus (limnologia) ja Vesi · Katso lisää »
Vesihöyry
Vesihöyryä muodustuu esimerkiksi kuumennettaessa vettä. Kuplat kiehuvan veden sisällä sisältävät vesihöyryä. Vesihöyry (arkikielessä pelkkä höyry) on kaasumaista vettä.
Uusi!!: Happipitoisuus (limnologia) ja Vesihöyry · Katso lisää »
Vesistö
Kokemäenjoen vesistö. Vesistö tai vesistöalue on valuma-alue, jonka vedet purkautuvat saman pisteen kautta mereen.
Uusi!!: Happipitoisuus (limnologia) ja Vesistö · Katso lisää »
Yhteyttäminen
Yhteyttäminen tarkoittaa eliöissä tapahtuvaa energian sitomista orgaanisten yhdisteiden sidoksiin.
Uusi!!: Happipitoisuus (limnologia) ja Yhteyttäminen · Katso lisää »
