Työskentelemme Unionpedia-sovelluksen palauttamiseksi Google Play Kaupassa
LähteväSaapuvat
🌟Olemme yksinkertaistaneet suunnitteluamme paremman navigoinnin takaamiseksi!
Instagram Facebook X LinkedIn
Oma Unionpedia logollasi ja verkkotunnuksellasi, alkaen 9,99 USD/kuukausi
Luo oma Unionpedia

Sironta

Indeksi Sironta

Lasersäteilyn diffraktiokuvio kahdesta (yllä) ja viidestä (alla) raosta. Viinilasi videoprojektorin valokeilassa saa valon siroamaan. Sironta on fysikaalinen prosessi, missä säteily, esimerkiksi valo tai liikkuva hiukkanen, muuttaa suuntaansa kohdatessaan esteen tai tiheyden muutoksen aineessa, jossa se kulkee.

Sisällysluettelo

  1. 42 suhteet: Aallonpituus, Aalto-hiukkasdualismi, Alkeishiukkanen, Approksimaatio, Arthur H. Compton, Atomi, Atomivoimamikroskooppi, Comptonin ilmiö, Diffraktio, Elektronidiffraktio, Ellipsoidi, Energia, Fononi, Hiukkasfysiikka, Hiukkassäteily, Ilmakehä, Intensiteetti, Interferenssi, Kiderakenne, Koherenssi (fysiikka), Kolloidi, Kompleksiluku, Liikemäärä, Maxwellin yhtälöt, Mineraali, Moderni fysiikka, Pallo (geometria), Polarisaatio, Ramansironta, Röntgendiffraktio, SAXS, Sähkömagneettinen säteily, Säteily, Taitekerroin, Tähtitiede, Thomsonin sironta, Tiheys, Tiiviin aineen fysiikka, Valo, Valosähköinen ilmiö, Vektori, Videoprojektori.

  2. Atomifysiikka
  3. Fysikaaliset ilmiöt
  4. Hiukkasfysiikka

Aallonpituus

Aallonpituus \lambda. Aallonpituus on paikan suhteen jaksollisen ilmiön kahden vierekkäisen samassa vaiheessa olevan pisteen välinen etäisyys.

Katsoa Sironta ja Aallonpituus

Aalto-hiukkasdualismi

Aalto-hiukkasdualismi on kvanttimekaniikan käsite, jolla tarkoitetaan sitä, että sähkömagneettisella säteilyllä ja aineella on sekä aaltoliikkeen­ että hiukkasten ominaisuuksia.

Katsoa Sironta ja Aalto-hiukkasdualismi

Alkeishiukkanen

kvarkit, leptonit ja bosonit Maailman ensimmäinen neutriinohavainto vuodelta 1970. Alkeishiukkanen on hiukkasfysiikassa hiukkanen, jolla ei ole omaa sisäistä rakennetta eikä se siis koostu muista hiukkasista.

Katsoa Sironta ja Alkeishiukkanen

Approksimaatio

Approksimaatio on epätäsmällinen esitys jostain asiasta siten, että se on suurin piirtein oikein.

Katsoa Sironta ja Approksimaatio

Arthur H. Compton

Arthur Holly Compton (10. syyskuuta 1892 – 15. maaliskuuta 1962) oli yhdysvaltalainen fyysikko, joka tunnetaan Comptonin ilmiön löytäjänä.

Katsoa Sironta ja Arthur H. Compton

Atomi

Atomi (jakamaton) on alkuaineen kemiallisesti pienin osa.

Katsoa Sironta ja Atomi

Atomivoimamikroskooppi

Atomivoimamikroskooppi (AFM) on mittalaite jolla voidaan tutkia nanomittakaavan näytteiden pintoja.

Katsoa Sironta ja Atomivoimamikroskooppi

Comptonin ilmiö

Kaaviokuva Comptonin ilmiön periaatteesta. Comptonin ilmiö eli Comptonin sironta on korkeataajuuksisen sähkömagneettisen säteilyn epäelastista siroamista väliaineen elektronista.

Katsoa Sironta ja Comptonin ilmiö

Diffraktio

tasoaallon) muoto muuttuu eli se diffraktoituu kahdeksi pallomaiseksi aaltolähteeksi kun se osuu kaksi rakoa sisältävään levyyn. Levyn oikealla puolella diffraktoituneet pallomaiset aaltorintamat menevät päällekkäin, jolloin ne paikoitellen joko vahvistavat (keltaiset/punaiset ja siniset alueet) tai heikentävät toisiaan (vihreät alueet) eli interferoivat keskenään.

Katsoa Sironta ja Diffraktio

Elektronidiffraktio

Tyypillinen elektronidiffraktiokuvio samansuuntaisissa elektronisuihkuissa (TEM) Elektronidiffraktio on valon diffraktiota muistuttava ilmiö, jossa elektronin kulkusuunta muuttuu, kun sen kulkuun on vaikuttanut jokin kappale, esimerkiksi rako tai kide.

Katsoa Sironta ja Elektronidiffraktio

Ellipsoidi

Ellipsoidi, jolle ''a''.

Katsoa Sironta ja Ellipsoidi

Energia

Pomppivalla pallolla energia muuttuu vuoroin potentiaali- vuoroin liike-energiaksi. Mekaaninen energia, eli potentiaali- ja liike-energian summa, pienenee kitkan ja äänen tuottamisen vuoksi. Lopulta liike lakkaa. Energia (Otavan iso Fokus, 2. osa (Em-Io), art. Energia), Otava 1973, ISBN 951-1-00272-4 Fysiikan, erityisesti termodynamiikan, kehitys on kuitenkin johtanut energian käsitteen laajenemiseen, eikä tämä määritelmä mutkattomasti sovellu kaikkiin energian muotoihin.

Katsoa Sironta ja Energia

Fononi

Fononi on kiteen värähtelyenergian kvantti.

Katsoa Sironta ja Fononi

Hiukkasfysiikka

Hiukkasfysiikka on fysiikan osa-alue, joka tutkii aineen ja säteilyn hienorakennetta ja niiden välisiä vuorovaikutuksia.

Katsoa Sironta ja Hiukkasfysiikka

Hiukkassäteily

Hiukkassäteily koostuu subatomisista hiukkasista, joilla on massa ja liike-energiaa.

Katsoa Sironta ja Hiukkassäteily

Ilmakehä

Ilmakehän kerrokset (ei mittakaavassa). Ilmakehä on Maata ympäröivä, yhden määritelmän mukaan sadan kilometrin paksuinen kaasukehä, joka koostuu ilmasta.

Katsoa Sironta ja Ilmakehä

Intensiteetti

Intensiteetti on fysiikassa suure, joka ilmoittaa kuinka paljon energiaa siirtyy pinta-alayksikön läpi aikayksikössä.

Katsoa Sironta ja Intensiteetti

Interferenssi

Destruktiivinen (vas.) ja konstruktiivinen (oik.) interferenssi Interferenssi tarkoittaa kahden aallon, joiden välinen vaihe-ero on vakio, yhdistymistä superpositioperiaatteen mukaisesti.

Katsoa Sironta ja Interferenssi

Kiderakenne

Kiderakenne on atomien järjestys kiteisessä aineessa.

Katsoa Sironta ja Kiderakenne

Koherenssi (fysiikka)

Koherentit aallot ovat aaltoja, joissa on keskenään pelkästään ja muuttumattomasti saman vaihe-eron, taajuuden, amplitudin ja aaltomuodon aaltoja, jotka etenevät samaan suuntaan.

Katsoa Sironta ja Koherenssi (fysiikka)

Kolloidi

Kolloidi tai kolloidinen dispersio (kreik. kollodes.

Katsoa Sironta ja Kolloidi

Kompleksiluku

Kompleksilukua voidaan havainnollistaa kompleksitasolla, jonka vaaka-akseli kuvaa reaaliosan ja pystyakseli imaginaariosan suuruutta. Kompleksilukujen joukko \mathbb C on reaalilukujen joukon luonnollinen laajennus.

Katsoa Sironta ja Kompleksiluku

Liikemäärä

Liikemäärä (tunnus p) on mekaniikassa liikkeen jatkuvuuteen liittyvä suure, joka määritellään kappaleen massan m ja nopeuden \mathbf tulona Sen SI-järjestelmän mukainen yksikkö on kg·m/s (kilogrammametri per sekunti) eli Ns (newtonsekunti).

Katsoa Sironta ja Liikemäärä

Maxwellin yhtälöt

Maxwellin yhtälöt on neljän yhtälön kokoelma, joka kuvaa sähkömagneettisten kenttien käyttäytymistä ja vuorovaikutuksia.

Katsoa Sironta ja Maxwellin yhtälöt

Mineraali

Mineraali eli kivennäinen on luonnossa kiinteässä muodossa esiintyvä alkuaine tai epäorgaaninen yhdiste, jolla on tietty koostumus ja tavallisesti säännöllinen kiderakenne.

Katsoa Sironta ja Mineraali

Moderni fysiikka

Moderni fysiikka on fysiikan historialliseen jaotteluun perustuva fysiikan haara.

Katsoa Sironta ja Moderni fysiikka

Pallo (geometria)

Pallon säde on r. Pallo on täysin symmetrinen geometrinen muoto.

Katsoa Sironta ja Pallo (geometria)

Polarisaatio

Polarisaatio on poikittaiseen aaltoliikkeeseen liittyvä käsite, jolla tarkoitetaan aaltoliikkeen värähtelyjen amplitudin suuntariippuvuutta aallon etenemissuuntaan nähden kohtisuorassa tasossa.

Katsoa Sironta ja Polarisaatio

Ramansironta

Ramansironta eli Ramanin ilmiö on valon tai muun sähkömagneettisen säteilyn sirontaa, jossa säteilyn taajuus muuttuu.

Katsoa Sironta ja Ramansironta

Röntgendiffraktio

kuvalevyilmaisimella. Röntgendiffraktio (lyhenne XRD) on ilmiö, jossa röntgensäteily diffraktoituu kiteestä.

Katsoa Sironta ja Röntgendiffraktio

SAXS

SAXS eli pienkulmaröntgensironta on materiaalitieteen tutkimusmenetelmä, jolla saadaan tietoa materiaalien rakenteesta nanometrien kokoluokassa.

Katsoa Sironta ja SAXS

Sähkömagneettinen säteily

Sähkömagneettinen säteily on säteilyn etenemissuuntaa vasten kohtisuoraan tapahtuvaa sähkö- ja magneettikentien värähtelyä.

Katsoa Sironta ja Sähkömagneettinen säteily

Säteily

atomiytimestä. Gamma-, röntgen-, ultravioletti- ja alfasäteilyä syntyy luonnostaan ydinreaktioissa Säteily on energian etenemistä avaruudessa aaltojen tai subatomisten hiukkasten muodossa.

Katsoa Sironta ja Säteily

Taitekerroin

Taitekerroin kuvaa sitä, miten aine vaikuttaa sähkömagneettiseen säteilyyn.

Katsoa Sironta ja Taitekerroin

Tähtitiede

Linnunradan keskus. Tähtitiede eli astronomia on luonnontiede, joka tutkii maailmankaikkeutta ja sen kohteita, ilmiöitä sekä kehitystä.

Katsoa Sironta ja Tähtitiede

Thomsonin sironta

Thomsonin sironta tarkoittaa fysiikassa sähkömagneettisen säteilyn siroamista varatusta hiukkasesta.

Katsoa Sironta ja Thomsonin sironta

Tiheys

Tiheys on suure/määrä, joka ilmaisee kappaleen massan suhteessa sen tilavuuteen.

Katsoa Sironta ja Tiheys

Tiiviin aineen fysiikka

Tiiviin aineen fysiikka eli kondensoituneen aineen fysiikka käsittelee aineen makroskooppisia ominaisuuksia.

Katsoa Sironta ja Tiiviin aineen fysiikka

Valo

Valoa ja varjoja. Valo on ihmissilmälle näkyvää sähkömagneettista säteilyä.

Katsoa Sironta ja Valo

Valosähköinen ilmiö

Fotonit osuvat aineeseen, jolloin fotonien tuoma energia emittoituu aineesta irronneina elektroneina. Valosähköisessä ilmiössä fotoni absorboituu atomiin irrottaen tästä elektronin.

Katsoa Sironta ja Valosähköinen ilmiö

Vektori

Vektori \mathbf \vec a osoittaa A:sta B:hen Vektori on matematiikassa, fysiikassa ja tekniikassa geometrinen malli, jota käytetään kuvaamaan suureita, joilla on sekä suuruus että suunta.

Katsoa Sironta ja Vektori

Videoprojektori

Videoprojektorilla projisoitu kuva kotiteatterissa Videoprojektori tai videoheitin (puhekielessä videotykki) on laite, jolla kuvasignaalilähteen, kuten DVD-toistimen, televisiovastaanottimen tai tietokoneen tuottama sähköinen kuvasignaali esitetään valkokankaalta tai muulta pinnalta heijastuvana kuvana.

Katsoa Sironta ja Videoprojektori

Katso myös

Atomifysiikka

Fysikaaliset ilmiöt

Hiukkasfysiikka

Tunnetaan myös nimellä Elastinen siroaminen, Elastinen sironta, Epäelastinen siroaminen, Epäelastinen sironta, Siroaminen.