Logo
Unionpedia
Viestintä
Get it on Google Play
Uusi! Lataa Unionpedia Android™-laitteella!
Asenna
Nopeamman yhteyden kuin selaimen!
 

Valo

Indeksi Valo

Valoa ja varjoja. Valo on sähkömagneettisen spektrin ihmissilmällä nähtävä osa.

143 suhteet: Aallonpituus, Aalto-hiukkasdualismi, Aalto-optiikka, Albert Einstein, Alkuaine, Amplitudi, Antoine Lavoisier, Augustin Jean Fresnel, Aurinko, Bioluminesenssi, Buddhalaisuus, Christiaan Huygens, Diffraktio, Diffuusio, Diodi, Elektroni, Elektronivoltti, Erityinen suhteellisuusteoria, Fluoresenssi, Fosforesenssi, Fotoni, Fotosynteesi, Fysikaalinen kemia, Glukoosi, Happi, Hehkulamppu, Heijastuminen, Hertsi, Hitaussäde, Hydrodynaaminen säde, Imponderabilia, Infrapunasäteily, Intensiteetti, Interferenssi, Isaac Newton, James Clerk Maxwell, Jumala, Kaasuvalaistus, Kalorikki, Kandela, Kansainvälinen yksikköjärjestelmä, Katodisäde, Kaukoputki, Keltainen, Kelvin, Kemiluminesenssi, Kiteinen aine, Koherenssi (fysiikka), Kolloidi, Kristinusko, ..., Kvantti, Kvanttimekaniikka, Kynttilä, Laser, Latina, Lämpö, Lämpösäteily, Lämpötila, LED, Linssi (optiikka), Loistelamppu, Luksi, Luumen, Maa, Makromolekyyli, Max Planck, Maxwellin yhtälöt, Melatoniini, Merijänikset, Metri, Michelsonin–Morleyn koe, Mikroskooppi, Molekyylimassa, Monokromaattinen säteily, Musta kappale, Muuttolintu, Näköaisti, Optiikka, Oranssi, Orgaaninen yhdiste, Peili, Permeabiliteetti, Permittiivisyys, Pinta-ala, Planckin laki, Polarisaatio, Prisma (optiikka), Punainen, Raamatun luomiskertomus, RGB-värimalli, Sädeoptiikka, Sähkömagneettinen säteily, Sähkömagneettinen spektri, Sähkövalo, Sekunti, Sininen, Sironta, Sokerit, Solu, Spektri, Steradiaani, Suhteellisuusteoria, Taajuus, Taitekerroin, Taittuminen, Tšerenkovin säteily, Tähti, Teho, Triboluminesenssi, Tuli, Tyhjiö, Ultraviolettisäteily, Vaihe, Valaistusvoimakkuus, Valkoinen, Valo (täsmennyssivu), Valoeetteri, Valokuitu, Valonnopeus, Valosähköinen ilmiö, Valotikku, Valovirta, Valovoima, Varjo, Väliaine, Väri, Väriaisti, Värilämpötila, Vihreä, Violetti, Watti, Yhteyttäminen, Youngin kaksoisrakokoe, 1775, 1788, 1801, 1812, 1827, 1860-luku, 1887, 1900, 1905, 1982. Laajenna indeksi (93 lisää) »

Aallonpituus

Aallonpituus \scriptstyle \lambda. Aallonpituus on paikan suhteen jaksollisen ilmiön kahden vierekkäisen samassa vaiheessa olevan pisteen välinen etäisyys.

Uusi!!: Valo ja Aallonpituus · Katso lisää »

Aalto-hiukkasdualismi

Aalto-hiukkasdualismi on kvanttimekaniikan käsite, jolla tarkoitetaan sitä, että sähkömagneettisella säteilyllä ja aineella on sekä aaltoliikkeen­ että hiukkasten ominaisuuksia.

Uusi!!: Valo ja Aalto-hiukkasdualismi · Katso lisää »

Aalto-optiikka

Aalto-optiikka eli fysikaalinen optiikka tutkii niitä optiikan ilmiöitä, joissa valon aaltoluonteella on oleellinen merkitys ja joita sen vuoksi ei voida käsitellä pelkästään sädeoptiikan eli geometrisen optiikan keinoin.

Uusi!!: Valo ja Aalto-optiikka · Katso lisää »

Albert Einstein

Albert Einstein (lausunta saksaksi) oli saksanjuutalainen teoreettinen fyysikko, joka loi suhteellisuusteorian.

Uusi!!: Valo ja Albert Einstein · Katso lisää »

Alkuaine

Alkuaineiden jaksollinen järjestelmä. Alkuaine määritellään aineeksi, jonka atomien ytimissä on tietty määrä protoneja.

Uusi!!: Valo ja Alkuaine · Katso lisää »

Amplitudi

Amplitudi on puolet kuvassa näkyvän käyrän korkeimman ja alimman kohdan välisestä erotuksesta. (Kuvaan merkitty λ on aallonpituus.) RMS-amplitudi eli tehollisarvo(\scriptstyle\hat U/\sqrt2),4.

Uusi!!: Valo ja Amplitudi · Katso lisää »

Antoine Lavoisier

Antoine Lavoisier Antoine Laurent de Lavoisier (26. elokuuta 1743 Pariisi – 8. toukokuuta 1794 Pariisi) oli ranskalainen kemisti.

Uusi!!: Valo ja Antoine Lavoisier · Katso lisää »

Augustin Jean Fresnel

Augustin-Jean Fresnel oli ranskalainen insinööri, joka vaikutti merkittävästi valon aaltoteorian kehitykseen.

Uusi!!: Valo ja Augustin Jean Fresnel · Katso lisää »

Aurinko

Aurinko (symboli: ☉) on tähti, jota Maa kiertää.

Uusi!!: Valo ja Aurinko · Katso lisää »

Bioluminesenssi

krillissä (l. loistoravussa). Bioluminesenssi on biologista valotuotantoa.

Uusi!!: Valo ja Bioluminesenssi · Katso lisää »

Buddhalaisuus

Buddhalaisuus on Magadhassa (nyk. osa Intiaa) n. 500-luvulla eaa. syntynyt filosofia tai uskonto.

Uusi!!: Valo ja Buddhalaisuus · Katso lisää »

Christiaan Huygens

Christiaan Huygens jr. FRS (latinalaistettu muoto Christianus Hugenius; 14. huhtikuuta 1629 Haag – 8. heinäkuuta 1695 Haag) syntyi vaikutusvaltaiseen hollantilaisperheeseen Haagissa, Hollannissa.

Uusi!!: Valo ja Christiaan Huygens · Katso lisää »

Diffraktio

tasoaallon) muoto muuttuu eli se diffraktoituu kahdeksi pallomaiseksi aaltolähteeksi kun se osuu kaksi rakoa sisältävään levyyn. Levyn oikealla puolella diffraktoituneet pallomaiset aaltorintamat menevät päällekkäin, jolloin ne paikoitellen joko vahvistavat (keltaiset/punaiset ja siniset alueet) tai heikentävät toisiaan (vihreät alueet) eli interferoivat keskenään. Jos raot olisivat paljon leveämpiä, ei aaltorintaman muoto muuttuisi yhtä voimakkaasti leveästä pallomaiseksi. Diffraktio on ilmiö, jossa aallon muoto muuttuu, kun sen kulkuun on vaikuttanut jokin kappale, esimerkiksi rako tai kide.

Uusi!!: Valo ja Diffraktio · Katso lisää »

Diffuusio

Diffuusio on ilmiö, jossa molekyylit pyrkivät siirtymään väkevämmästä pitoisuudesta laimeampaan tasoittaen mahdolliset pitoisuuserot ajan mittaan.

Uusi!!: Valo ja Diffuusio · Katso lisää »

Diodi

Erilaisia diodeja (alimmainen nelijalkainen komponentti on kokoaaltotasasuuntaaja) Diodin symboli ja sen suhtautuminen kotelointiin Diodi on elektroniikan anodista ja katodista muodostuva komponentti, joka päästää sähkövirran kulkemaan lävitseen vain yhteen suuntaan.

Uusi!!: Valo ja Diodi · Katso lisää »

Elektroni

Elektroni on alkeishiukkanen, jolla on 1,6021773 · 10−19 coulombin eli yhden alkeisvarauksen suuruinen negatiivinen sähkövaraus.

Uusi!!: Valo ja Elektroni · Katso lisää »

Elektronivoltti

Elektronivoltti (symboli eV) on energian yksikkö, jota käytetään usein atomi- ja ydinfysiikassa.

Uusi!!: Valo ja Elektronivoltti · Katso lisää »

Erityinen suhteellisuusteoria

Suppea suhteellisuusteoria eli erityinen suhteellisuusteoria tai erikoinen suhteellisuusteoria on fysiikassa yleisesti hyväksytty ja kokeellisesti hyvin tuettu tieteellinen teoria, jonka Albert Einstein julkaisi 1905.

Uusi!!: Valo ja Erityinen suhteellisuusteoria · Katso lisää »

Fluoresenssi

Fluoresenssi on ilmiö, jossa aineen molekyylit absorboivat fotonin ja lyhyen ajan jälkeen emittoivat matalaenergisemmän fotonin, jolla on suurempi aallonpituus.

Uusi!!: Valo ja Fluoresenssi · Katso lisää »

Fosforesenssi

Fosforoivaa ainetta tavallisessa valaistuksessa, UV-valossa ja pimeässä. Fosforesenssi (myos fosforenssi) on ilmiö, jossa fosforoiva aine absorboi sähkömagneettista säteilyä ja emittoi eli säteilee sitten viiveellä pienempienergistä säteilyä.

Uusi!!: Valo ja Fosforesenssi · Katso lisää »

Fotoni

Fotoni eli valokvantti on sähkömagneettisen vuorovaikutuksen välittäjähiukkanen (mittabosoni).

Uusi!!: Valo ja Fotoni · Katso lisää »

Fotosynteesi

viherhiukkasia eli kloroplasteja. Fotosynteesi on Auringon valoenergialla tapahtuvaa yhteyttämistä, erotuksena kemosynteesistä, joka hyödyntää epäorgaanisten aineiden hapettamisesta vapautuvaa energiaa.

Uusi!!: Valo ja Fotosynteesi · Katso lisää »

Fysikaalinen kemia

Fysikaalinen kemia soveltaa fysiikan menetelmiä kemian ongelmien ratkaisemiseksi.

Uusi!!: Valo ja Fysikaalinen kemia · Katso lisää »

Glukoosi

Glukoosi eli rypälesokeri (C6H12O6), on yksi yleisimmistä sokereista.

Uusi!!: Valo ja Glukoosi · Katso lisää »

Happi

Nestemäistä happea Happi on alkuaine, jonka kemiallinen merkki on O, järjestysluku 8 ja atomimassa IUPACin standardin mukaisesti amu.

Uusi!!: Valo ja Happi · Katso lisää »

Hehkulamppu

V). Hehkulamppu on sähkölaite, joka tuottaa valoa sähkövirrasta hehkulangan avulla.

Uusi!!: Valo ja Hehkulamppu · Katso lisää »

Heijastuminen

Heijastuminen tarkoittaa fysiikassa aaltoliikkeen kahden eri faasin rajapinnalla tapahtuvaa vuorovaikutusta, jossa aaltoliike muuttaa suuntaansa ja jatkaa liikettään samassa faasissa.

Uusi!!: Valo ja Heijastuminen · Katso lisää »

Hertsi

Hertsi (tunnus Hz) on kansainvälisen yksikköjärjestelmän mukainen taajuuden yksikkö.

Uusi!!: Valo ja Hertsi · Katso lisää »

Hitaussäde

Hitaussäteeksi kutsutaan suuretta, joka kuvaa pyörivän kappaleen hitautta.

Uusi!!: Valo ja Hitaussäde · Katso lisää »

Hydrodynaaminen säde

Hydrodynaaminen säde (R_h) on makromolekyylin tai kolloidihiukkasen suure.

Uusi!!: Valo ja Hydrodynaaminen säde · Katso lisää »

Imponderabilia

Imponderabiliat olivat oletettuja painottomia tai ainakin äärimmäisen kevyitä aineita, joiden avulla tieteessä vielä 1800-luvun alussa selitettiin lämpö-, valo-, sähkö- ja magneettiset ilmiöt.

Uusi!!: Valo ja Imponderabilia · Katso lisää »

Infrapunasäteily

Koira kuvattuna infrapunakameralla Infrapunasäteily on sähkömagneettista säteilyä, jonka aallonpituus on suurempi kuin näkyvän valon mutta pienempi kuin mikroaaltojen.

Uusi!!: Valo ja Infrapunasäteily · Katso lisää »

Intensiteetti

Intensiteetti on fysiikassa suure, joka ilmoittaa kuinka paljon energiaa siirtyy pinta-alayksikön läpi aikayksikössä.

Uusi!!: Valo ja Intensiteetti · Katso lisää »

Interferenssi

Destruktiivinen (vas.) ja konstruktiivinen (oik.) interferenssi Interferenssi tarkoittaa kahden aallon, joiden välinen vaihe-ero on vakio, yhdistymistä superpositioperiaatteen mukaisesti.

Uusi!!: Valo ja Interferenssi · Katso lisää »

Isaac Newton

Sir Isaac Newton PRS, FRS (juliaanisen kalenterin mukaan 25. joulukuuta 1642 – 20. maaliskuuta 1726, gregoriaanisen kalenterin mukaan 4. tammikuuta 1643 – 31. maaliskuuta 1727) oli englantilainen fyysikko, matemaatikko, tähtitieteilijä, alkemisti ja filosofi.

Uusi!!: Valo ja Isaac Newton · Katso lisää »

James Clerk Maxwell

James Clerk Maxwell (13. kesäkuuta 1831 Edinburgh – 5. marraskuuta 1879 Cambridge) oli skotlantilainen fyysikko.

Uusi!!: Valo ja James Clerk Maxwell · Katso lisää »

Jumala

Jumala, jumaluus tai jumalolento tarkoittaa tavallisesti henkilöllisiksi käsitettyjä yliluonnollisia olentoja, joiden uskotaan hallitsevan luonnonvoimia, ihmisten kohtaloita ynnä muuta.

Uusi!!: Valo ja Jumala · Katso lisää »

Kaasuvalaistus

Kaasuvalaistus yleistyi nopeasti kaupunkikaasun käyttöönoton myötä.

Uusi!!: Valo ja Kaasuvalaistus · Katso lisää »

Kalorikki

Kalorikki (joskus kalorium) on oletettu aine, jollaisena lämpöä pidettiin yleisesti 1800-luvun puoliväliin saakka.

Uusi!!: Valo ja Kalorikki · Katso lisää »

Kandela

Kandela (yksikön tunnus cd) on SI-järjestelmän mukainen mittayksikkö perussuureelle valovoima, jota nimitetään myös valon intensiteetiksi ja valon voimakkuudeksi.

Uusi!!: Valo ja Kandela · Katso lisää »

Kansainvälinen yksikköjärjestelmä

tieto puuttuu Palstoitus loppuu Kansainvälinen yksikkö­järjestelmä (myös kansainvälinen mittayksikkö­järjestelmä) eli SI-järjestelmä on maailman yleisin mittayksikkö­­järjestelmä.

Uusi!!: Valo ja Kansainvälinen yksikköjärjestelmä · Katso lisää »

Katodisäde

Katodisäde on elektronisuihku, joka syntyy tarkoitukseen rakennetussa elektrodeilla eli katodilla ja anodilla varustetulla tyhjiöputkessa, jota kutsutaan katodisädeputkeksi.

Uusi!!: Valo ja Katodisäde · Katso lisää »

Kaukoputki

Kaukoputki on optinen laite, jonka tarkoitus on tuottaa silmälle lähikuva kauempana olevasta kohteesta.

Uusi!!: Valo ja Kaukoputki · Katso lisää »

Keltainen

Keltaisen sävyjä Keltainen on väri, jonka ihminen aistii silloin, kun silmän verkkokalvon pitkäaaltoiseen (L.

Uusi!!: Valo ja Keltainen · Katso lisää »

Kelvin

Kelvin (yksikön tunnus K) on SI-järjestelmän mukainen lämpötilan mittayksikkö ja yksi SI-järjestelmän perusyksikkö.

Uusi!!: Valo ja Kelvin · Katso lisää »

Kemiluminesenssi

Kemiluminesenssi on kemiallista valon emissiota (säteilyä), joka tapahtuu kemiallisen reaktion yhteydessä ja joka ei vapauta lämpöä.

Uusi!!: Valo ja Kemiluminesenssi · Katso lisää »

Kiteinen aine

Kiteinen aine on kiinteässä olomuodossa olevaa ainetta, jossa atomit tai molekyylit ovat järjestyneet säännölliseen, toistuvaan aineelle tyypilliseen kiderakenteen mukaiseen järjestykseen.

Uusi!!: Valo ja Kiteinen aine · Katso lisää »

Koherenssi (fysiikka)

Koherentit aallot ovat aaltoja, joissa on keskenään pelkästään ja muuttumattomasti saman vaihe-eron, taajuuden, amplitudin ja aaltomuodon aaltoja, jotka etenevät samaan suuntaan.

Uusi!!: Valo ja Koherenssi (fysiikka) · Katso lisää »

Kolloidi

Kolloidi tai kolloidinen dispersio (kreik. kollodes.

Uusi!!: Valo ja Kolloidi · Katso lisää »

Kristinusko

Kristinusko on monoteistinen eli yksijumalainen uskonto ja kannattajamäärältään maailman suurin uskonto.

Uusi!!: Valo ja Kristinusko · Katso lisää »

Kvantti

Sanalla kvantti on fysiikassa useita merkityksiä: Varsinaisesti kvantti merkitsee jonkin suureen, esimerkiksi energian määräsuuruista annosta, jollaisten summa kyseinen suure on tai jonka suuruisin erin se ainoastaan voi muuttua.

Uusi!!: Valo ja Kvantti · Katso lisää »

Kvanttimekaniikka

Kvanttimekaniikka on fysiikan perusteoria, joka kuvaa tapahtumia atomaarisessa mittakaavassa, jossa klassinen mekaniikka ei päde.

Uusi!!: Valo ja Kvanttimekaniikka · Katso lisää »

Kynttilä

Kynttilä joulukoristeena. Kuvan kaltaisia palavia materiaaleja ei suositella käytettäväksi liekillä palavien kynttilöiden alustassa. Kynttilä on yleensä vahasta valmistettu valonlähde, jonka keskellä on sydänlanka.

Uusi!!: Valo ja Kynttilä · Katso lisää »

Laser

6 eriväristä laseria Laser on laite, joka tuottaa koherenttia valoa.

Uusi!!: Valo ja Laser · Katso lisää »

Latina

Latina (lat. lingua latina, sermo latinus) on indoeurooppalainen kieli, jota puhuttiin alun perin vain Roomassa ja sitä ympäröivällä Latiumin alueella Italiassa.

Uusi!!: Valo ja Latina · Katso lisää »

Lämpö

Tulikuuma rautatanko säteilee lämmön lisäksi näkyvää valoa. Lämpö on lämpötilaerosta aiheutuvaa energian siirtymistä korkeammassa lämpötilassa olevasta eli lämpimämmästä kappaleesta alemmassa lämpötilassa olevaan eli viileämpään kappaleeseen.

Uusi!!: Valo ja Lämpö · Katso lisää »

Lämpösäteily

Wienin siirtymälain mukaisesti. Vaikka kaavio esittää vain jokseenkin korkeita lämpötiloja, sama laki pätee alhaisissakin lämpötiloissa absoluuttiseen nollapisteeseen saakka. Näkyvän valon aallonpituus on 380 ja 750 nm:n välillä. infrapunakamera toisi sen näkyviin. (Katso termografia). Lämpösäteily on sähkö­magneettista säteilyä, jonka saa aikaan aineessa olevien varattujen hiukkasten lämpöliike.

Uusi!!: Valo ja Lämpösäteily · Katso lisää »

Lämpötila

Lämpötila (tunnus T, t) on fysiikassa ja kemiassa käytettävä perussuure, joka ilmaisee kohteen termodynaamisen lämpötilan eli absoluuttisen lämpötilan.

Uusi!!: Valo ja Lämpötila · Katso lisää »

LED

Erilaisia ledejä LED eli hohtodiodi tai ledi on puolijohdekomponentti, joka säteilee valoa, kun sen läpi johdetaan sähkövirta.

Uusi!!: Valo ja LED · Katso lisää »

Linssi (optiikka)

Linssityyppejä Linssi on lasista tai muusta läpinäkyvästä aineesta tehty kaarevapintainen optinen kappale, joka taittaa valonsäteitä tai muuta sähkömagneettista säteilyä tietyllä tavalla, kooten tai hajottaen sitä.

Uusi!!: Valo ja Linssi (optiikka) · Katso lisää »

Loistelamppu

Kuristin Loistelamppu tai loisteputki on matalapaineinen purkauslamppu.

Uusi!!: Valo ja Loistelamppu · Katso lisää »

Luksi

Työtilojen valaistusta mittaava luksimittari Luksi (tunnus lx) on SI-järjestelmän mukainen yksikkö valaistus­voimakkuudelle.

Uusi!!: Valo ja Luksi · Katso lisää »

Luumen

Luumen (vanh. lumen (’valo’), tunnus lm, on SI-järjestelmän mukainen valovirran yksikkö. Se on valon määrä, jonka valovoimaltaan kandelan valonlähde säteilee steradiaanin avaruuskulmaan: tämä valon määrä lankeaa metrin päästä kartion pohjalle, jonka (pallomainen) pinta-ala on neliömetri. 60 W:n hehkulampun valovirta on noin 710 luumenia.

Uusi!!: Valo ja Luumen · Katso lisää »

Maa

Maa eli maapallo tai Tellus (symboli: 15px) on aurinkokuntamme kolmas planeetta Auringosta lukien.

Uusi!!: Valo ja Maa · Katso lisää »

Makromolekyyli

Makromolekyyli on sellainen molekyyli, jolla on joko suhteellisen suuri molekyylimassa tai sellainen rakenne, joka sisältää paljon toistuvia rakenneyksiköitä, joilla on suhteellisen pieni molekyylimassa.

Uusi!!: Valo ja Makromolekyyli · Katso lisää »

Max Planck

Max Karl Ernst Ludwig Planck (kastenimeltään Marx; 23. huhtikuuta 1858 – 4. lokakuuta 1947) oli saksalainen fyysikko, jonka mustan kappaleen säteilyn tutkimukset, johtivat energian kvanttiluonteen (fotoni) löytämiseen, minkä vuoksi häntä pidetään kvanttimekaniikan löytäjänä.

Uusi!!: Valo ja Max Planck · Katso lisää »

Maxwellin yhtälöt

Maxwellin yhtälöt ovat neljän yhtälön kokoelma, joka kuvaa sähköisten ja magneettisten kenttien käyttäytymistä ja niiden vuorovaikutusta.

Uusi!!: Valo ja Maxwellin yhtälöt · Katso lisää »

Melatoniini

Melatoniini eli N-asetyyli-5-metoksitryptamiini on elimistössä luontaisesti esiintyvä ”pimeähormoni”.

Uusi!!: Valo ja Melatoniini · Katso lisää »

Merijänikset

Merijänikset (Anaspidea, nyk. Aplysiomorpha) ovat kotiloihin kuuluvia kuorettomia nilviäisiä, jotka on luokiteltu lahkoksi ja myöhemmin alalahkoksi.

Uusi!!: Valo ja Merijänikset · Katso lisää »

Metri

Metri (tunnus m) on SI-järjestelmän ja sen edeltäjän metrijärjestelmän mukainen pituuden yksikkö.

Uusi!!: Valo ja Metri · Katso lisää »

Michelsonin–Morleyn koe

Michelsonin interferometrin toimintaperiaate Michelsonin-Morleyn koe (1887) oli kuuluisa koejärjestely, jolla pyrittiin selvittämään ns.

Uusi!!: Valo ja Michelsonin–Morleyn koe · Katso lisää »

Mikroskooppi

Mikroskooppi vuodelta 1751 Mikroskooppi (kreikasta: mikrós.

Uusi!!: Valo ja Mikroskooppi · Katso lisää »

Molekyylimassa

Molekyylimassa kertoo molekyylin massan atomimassayksiköissä (yksikkönä u tai amu).

Uusi!!: Valo ja Molekyylimassa · Katso lisää »

Monokromaattinen säteily

Monokromaattinen sähkömagneettinen säteily on säteilyä, joka sisältää vain yhtä aallonpituutta, esimerkiksi monokromaattinen valo sisältää vain yhtä aallonpituutta.

Uusi!!: Valo ja Monokromaattinen säteily · Katso lisää »

Musta kappale

Mustaa kappaletta kuvaava koejärjestely. Sisältä mustaksi maalattu laatikko absorboi kaiken säteilyn, joka pääsee sisälle aukosta. Musta kappale on fysiikassa käytetty termi ideaalisesta kappaleesta, joka absorboi kaiken siihen kohdistuvan säteilyn eikä siis heijasta sitä lainkaan.

Uusi!!: Valo ja Musta kappale · Katso lisää »

Muuttolintu

auran muotoisissa muodostelmissa Muuttolintu on lintu, joka viettää vuoden eri osat säännöllisesti eri paikoilla.

Uusi!!: Valo ja Muuttolintu · Katso lisää »

Näköaisti

Ihmisen silmän anatomia Näköaisti eli visuaalinen aisti on aisti, josta vastaavaa aistinelintä kutsutaan silmäksi.

Uusi!!: Valo ja Näköaisti · Katso lisää »

Optiikka

auringonsäteet. Kuvan värit itsessäänkin kuuluvat optiikan tutkimuskohteisiin. Optiikka eli valo-oppi (optikee, ’näkemistä koskeva’) on fysiikan valon tai yleisemmin sähkömagneettisen säteilyn käyttäytymistä ja ominaisuuksia sekä valon ja aineen vuorovaikutusta tutkiva osa-alue.

Uusi!!: Valo ja Optiikka · Katso lisää »

Oranssi

Oranssin värisävyjä aistitaan, kun näköjärjestelmän pääosin punaiselle ja osittain vihreälle valolle herkät verkkokalvon tappisolut ovat aktiivisia.

Uusi!!: Valo ja Oranssi · Katso lisää »

Orgaaninen yhdiste

Orgaaninen yhdiste sisältää hiili-hiili sidoksia.

Uusi!!: Valo ja Orgaaninen yhdiste · Katso lisää »

Peili

Ruukku, peili ja peilistä heijastuva ruukun kuva. Peili (vanh. kuvastin) on tekoperäinen heijastava pinta, joka on niin tasainen, että se voi muodostaa kuvajaisen.

Uusi!!: Valo ja Peili · Katso lisää »

Permeabiliteetti

Permeabiliteetti (tunnus &mu) on aineen magneettista käyttäytymistä kuvaava suure, jota SI-järjestelmässä mitataan yksiköllä henry per metri (1 H/m.

Uusi!!: Valo ja Permeabiliteetti · Katso lisää »

Permittiivisyys

Permittiivisyys (tunnus ε) on suure, joka kuvaa, miten väliaine vaikuttaa siihen kohdistuvaan sähkökenttään.

Uusi!!: Valo ja Permittiivisyys · Katso lisää »

Pinta-ala

Pinta-ala (myös ala, tunnus A; lyhenne yleiskielessä pa.) on kaksiulotteisen kuvion tai alueen koon mitta.

Uusi!!: Valo ja Pinta-ala · Katso lisää »

Planckin laki

Mustan kappaleen säteilyn spektri. f(x)dx \propto \fracx^3 dxe^x - 1 Rochen Mustan kappaleen säteilyn voimakkuus tietyllä aallonpituudella riippuu kappaleen lämpötilasta. Planckin laki on sähkömagneettisen kvanttiteorian tärkeimpiä tuloksia.

Uusi!!: Valo ja Planckin laki · Katso lisää »

Polarisaatio

Polarisaatio on poikittaiseen aaltoliikkeeseen liittyvä käsite, jolla tarkoitetaan aaltoliikkeen värähtelyjen amplitudin suuntariippuvuutta aallon etenemissuuntaan nähden kohtisuorassa tasossa.

Uusi!!: Valo ja Polarisaatio · Katso lisää »

Prisma (optiikka)

Prisma on optinen laite, jolla voidaan taittaa tai heijastaa valoa ja taittamisen yhteydessä myös hajottaa valoa valospektrin väreihin, esimerkiksi auringon valkoista valoa sateenkaaren väreihin.

Uusi!!: Valo ja Prisma (optiikka) · Katso lisää »

Punainen

Punainen on yksi perusväreistä.

Uusi!!: Valo ja Punainen · Katso lisää »

Raamatun luomiskertomus

Michelangelon fresko Aatamin luominen Raamatun luomiskertomus on juutalaisuudelle ja kristinuskolle yhteinen ymmärrys ja usko maailmankaikkeuden synnystä.

Uusi!!: Valo ja Raamatun luomiskertomus · Katso lisää »

RGB-värimalli

RGB-värit ja yhdistelmät RGB-värit havainnollistettuna valoin tiiliseinälle. RGB-värimalli on väritila, jossa eri värejä muodostetaan sekoittamalla keskenään punaisen, vihreän ja sinisen väristä valoa.

Uusi!!: Valo ja RGB-värimalli · Katso lisää »

Sädeoptiikka

Sädeoptiikaksi tai geometriseksi valo-opiksi kutsutaan sellaista valo-oppia, jossa valon kulkua tarkastellaan käyttämällä mallina yksittäisiä valonsäteitä.

Uusi!!: Valo ja Sädeoptiikka · Katso lisää »

Sähkömagneettinen säteily

Sähkömagneettisen säteilyn spektri Sähkömagneettinen säteily eli sähkömagneettiset aallot ovat fotonien eli säteilykvanttien liikkeen aiheuttamia aaltoja.

Uusi!!: Valo ja Sähkömagneettinen säteily · Katso lisää »

Sähkömagneettinen spektri

infrapuna- ja lämpösäteily, 1 m – 1 km radioaallot. Sähkömagneettisen spektrin kuvausSelvennä Sähkömagneettinen spektri kattaa kaikki sähkömagneettisen säteilyn aallonpituusalueet.

Uusi!!: Valo ja Sähkömagneettinen spektri · Katso lisää »

Sähkövalo

V). Sähkövalo perustuu sähköenergian muuttamiseen eri tavoin valoksi.

Uusi!!: Valo ja Sähkövalo · Katso lisää »

Sekunti

Sekunti (tunnus s) on SI-järjestelmän mukainen ajan perusyksikkö.

Uusi!!: Valo ja Sekunti · Katso lisää »

Sininen

Sininen on yleisnimi sinisille väreille, jota aistiaan näkökuvassa, kun silmän siniselle (B) valolle herkät tappisolut ovat muihin valoihin (R,G) nähden selvästi aktiivisempia.

Uusi!!: Valo ja Sininen · Katso lisää »

Sironta

Lasersäteilyn diffraktiokuvio kahdesta (yllä) ja viidestä (alla) raosta. Sironta on fysikaalinen prosessi, missä säteily, esimerkiksi valo tai liikkuva hiukkanen, muuttaa suuntaansa kohdatessaan esteen tai tiheyden muutoksen aineessa, jossa se kulkee.

Uusi!!: Valo ja Sironta · Katso lisää »

Sokerit

2:1 suurennos kaupallisesta ruokasokerista. Sokerit ovat hiilihydraatteja, joiden molekyylit koostuvat yhdestä (monosakkaridit) tai kahdesta (disakkaridit) sokeriyksiköstä.

Uusi!!: Valo ja Sokerit · Katso lisää »

Solu

Kasvisolun rakenne Eläinsolun rakenne Solu on kaikkien elävien organismien rakenteellinen ja toiminnallinen perusyksikkö.

Uusi!!: Valo ja Solu · Katso lisää »

Spektri

Kiinteä valonlähde (A) säteilee jatkuvan spektrin 1). Hehkuva kaasu (B) säteilee kirkasviivaisen emissiospektrin (2), ja kiinteästä valonlähteestä hehkuvan kaasun läpi tuleva valo säteilee absorptioviivaspektrin (3), jossa on tummia imeytymisviivoja jatkuvan spektrin päällä. Jatkuva spektri Raudan (Fe) emissioviivaspektri. Spektri eli kirjo tarkoittaa yleisesti havaitun suureen jakautumista komponentteihin taajuuden tai energian suhteen.

Uusi!!: Valo ja Spektri · Katso lisää »

Steradiaani

Steradiaani ω (lyhenne sr) on SI-järjestelmän mukainen avaruuskulman suuruuden mittayksikkö.

Uusi!!: Valo ja Steradiaani · Katso lisää »

Suhteellisuusteoria

Suhteellisuusteoria tarkoittaa kahta erillistä fysiikan teoriaa: erityistä ja yleistä suhteellisuusteoriaa.

Uusi!!: Valo ja Suhteellisuusteoria · Katso lisää »

Taajuus

Eritaajuisia siniaaltoja. Taajuus (vanhalta nimeltä jaksoluku) kuvaa jonkin toistuvan ilmiön tapahtumien määrää aikayksikköä kohti.

Uusi!!: Valo ja Taajuus · Katso lisää »

Taitekerroin

Taitekerroin kuvaa sitä, miten aine vaikuttaa sähkömagneettiseen säteilyyn, toisin sanoen se kuvaa aineen optista tiheyttä.

Uusi!!: Valo ja Taitekerroin · Katso lisää »

Taittuminen

Taittuminen eli refraktio tarkoittaa fysiikassa aaltoliikkeen suunnan muuttumista kahden eri faasin rajapinnassa.

Uusi!!: Valo ja Taittuminen · Katso lisää »

Tšerenkovin säteily

Reaktorisydän. Sininen kajo on Tšerenkovin säteilyä. Tšerenkovin säteily on sähkömagneettista säteilyä, joka syntyy kun eristeessä etenevän sähköisesti varatun hiukkasen nopeus ylittää valon nopeuden kyseisessä eristeessä.

Uusi!!: Valo ja Tšerenkovin säteily · Katso lisää »

Tähti

Kokovertailu eri tähtiluokista, Aurinko on G-luokan tähti. Tähti on painovoimansa koossa pitämä ja kasaan puristama plasmapallo, jonka jossakin kehitysvaiheessa tapahtuu ydinfuusiota.

Uusi!!: Valo ja Tähti · Katso lisää »

Teho

Fysiikassa teho (tunnus P) on tehdyn työn tai käytetyn energian määrä aikayksikössä.

Uusi!!: Valo ja Teho · Katso lisää »

Triboluminesenssi

Triboluminesenssi on valoilmiö, joka esiintyy, kun epäsymmetrisiä sidoksia sisältäviä kiteisiä aineita naarmutetaan, hierotaan tai murskataan.

Uusi!!: Valo ja Triboluminesenssi · Katso lisää »

Tuli

Metsäpalo. Nuotio. Rakennus tulessa. Tuli on korkeassa lämpötilassa tapahtuva(n) palamisen yhteydessä esiintyvä ilmiö, jossa palavasta aineesta syntyy kuumien kaasujen muodostamia valaisevia tulenliekkejä.

Uusi!!: Valo ja Tuli · Katso lisää »

Tyhjiö

Tyhjiö eli vakuumi on tila, jossa kaasun paine on paljon pienempi kuin maan pinnalla vaikuttava ilmanpaine.

Uusi!!: Valo ja Tyhjiö · Katso lisää »

Ultraviolettisäteily

Sähkömagneettisen säteilyn aallonpituudet. Ultraviolettisäteily eli lyhennettynä UV-säteily, on sähkömagneettista säteilyä.

Uusi!!: Valo ja Ultraviolettisäteily · Katso lisää »

Vaihe

Matematiikassa vaiheella tarkoitetaan jaksollisen funktion argumenttia.

Uusi!!: Valo ja Vaihe · Katso lisää »

Valaistusvoimakkuus

Valaistusvoimakkuus (tunnus E), on fotometrian suure, joka kuvaa tietylle pinta-alalle lankeavaa valovirran määrää.

Uusi!!: Valo ja Valaistusvoimakkuus · Katso lisää »

Valkoinen

Valkoista väriä. Valkoinen on väri, joka aistitaan kun esine heijastaa kaikkia värisävyjä.

Uusi!!: Valo ja Valkoinen · Katso lisää »

Valo (täsmennyssivu)

Valo voi tarkoittaa seuraavia.

Uusi!!: Valo ja Valo (täsmennyssivu) · Katso lisää »

Valoeetteri

Valoeetteri (luminiferous aether) oli useiden fyysikoiden 1800-luvun lopulla ja 1900-luvun alussa kannattama oletus kaikkeuden täyttäväksi sähkömagneettisen säteilyn väliaineeksi.

Uusi!!: Valo ja Valoeetteri · Katso lisää »

Valokuitu

Valokuituja Valokuitu on ohut lasista tai muovista (esim. akryylimuovi) vedetty kuitu, jonka tarkoituksena on johtaa valoa.

Uusi!!: Valo ja Valokuitu · Katso lisää »

Valonnopeus

Auringosta Maahan. Valonnopeus on fysikaalinen vakio, jota merkitään kirjaimella c (’nopeus’).

Uusi!!: Valo ja Valonnopeus · Katso lisää »

Valosähköinen ilmiö

Fotonit osuvat aineeseen, jolloin fotonien tuoma energia emittoituu aineesta irronneina elektroneina. Valosähköisessä ilmiössä fotoni absorboituu atomiin irrottaen tästä elektronin.

Uusi!!: Valo ja Valosähköinen ilmiö · Katso lisää »

Valotikku

1. Hohtotikun ulkokuori on läpinäkyvä muoviputki. 2. Sisempi lasiputki sisältää vetyperoksidia. 3. Ulkokuoren sisällä oleva seos on difenyylioksalaattia ja hohtavaa väriainetta. 4. Putken taittaminen rikkoo lasiputken. 5. Seokset yhdistyvät ja hohtotikku alkaa loistaa. Valotikku (tai hohtotikku, hehkutikku) on läpinäkyvä muoviputki, joka sisältää kemiallisia nesteitä toisistaan erotettuina.

Uusi!!: Valo ja Valotikku · Katso lisää »

Valovirta

Valovirta (myös "valonmäärä", tunnus F tai Φ) on fotometrian suure, joka kuvaa, kuinka paljon näkyvää valoa valonlähde säteilee kokonaisuudessaan.

Uusi!!: Valo ja Valovirta · Katso lisää »

Valovoima

Valovoima on fysiikassa perussuure (tunnus Iv), joka kuvaa pistemäisen valon lähteen lähettämän valon määrää avaruuskulmaa kohti.

Uusi!!: Valo ja Valovoima · Katso lisää »

Varjo

Varjoja jalkakäytävällä Varjo on ympäristöään hämärämpi tila tai ala, joka muodostuu valoa läpäisemättömän esineen taakse, jonne säteily pääsee tunkeutumaan osittain tai ei ollenkaan.

Uusi!!: Valo ja Varjo · Katso lisää »

Väliaine

Väliaine on fysiikassa ja tekniikassa käytetty käsite, jolla kuvataan ympäristöä, jossa jokin ilmiö (yleensä aallon eteneminen) tapahtuu.

Uusi!!: Valo ja Väliaine · Katso lisää »

Väri

Värikyniä Väri on auringosta tai muusta valolähteestä tulevaa aaltomuotoista sähkömagneettista säteilyä eli valoa.

Uusi!!: Valo ja Väri · Katso lisää »

Väriaisti

Väriaisti eli värinäkö tarkoittaa monilla eliöillä olevaa kykyä erotella eri värejä toisistaan.

Uusi!!: Valo ja Väriaisti · Katso lisää »

Värilämpötila

Vasemmassa valaisinpylväässä on värilämpötilaltaan päivänvaloa vastaava noin 5000 K polttimo. Oikeanpuoleisessa valaisimessa on käytetty alle 3000 K polttimoa. Värilämpötila (engl. color temperature) on valkoiseksi käsitetyn valon, kuten auringonvalon ja lamppujen valojen mitattava ominaisuus.

Uusi!!: Valo ja Värilämpötila · Katso lisää »

Vihreä

Erilaisia vihreän värin sävyjä. Vihreä on väri, joka havaitaan valon koostuessa enimmäkseen aallonpituudeltaan noin 520–570 nanometrin pituisesta sähkömagneettisesta säteilystä.

Uusi!!: Valo ja Vihreä · Katso lisää »

Violetti

Violetti on väri, jonka ihminen aistii, kun silmään tulee valoa, jonka aallonpituus on 390–420 nanometriä.

Uusi!!: Valo ja Violetti · Katso lisää »

Watti

Watti (W) on SI-järjestelmän tehon ja säteilyvirran yksikkö.

Uusi!!: Valo ja Watti · Katso lisää »

Yhteyttäminen

Yhteyttäminen tarkoittaa eliöissä tapahtuvaa energian sitomista orgaanisten yhdisteiden sidoksiin.

Uusi!!: Valo ja Yhteyttäminen · Katso lisää »

Youngin kaksoisrakokoe

Kaksoisrakokokeessa valo kulkee kahden lähekkäin olevan raon läpi muodostaen tummemmista ja vaaleammista vyöhykkeistä muodostuvan kuvion takana olevalle heijastimelle.

Uusi!!: Valo ja Youngin kaksoisrakokoe · Katso lisää »

1775

Ei kuvausta.

Uusi!!: Valo ja 1775 · Katso lisää »

1788

Ei kuvausta.

Uusi!!: Valo ja 1788 · Katso lisää »

1801

Ei kuvausta.

Uusi!!: Valo ja 1801 · Katso lisää »

1812

Ei kuvausta.

Uusi!!: Valo ja 1812 · Katso lisää »

1827

Ei kuvausta.

Uusi!!: Valo ja 1827 · Katso lisää »

1860-luku

1860-luku oli vuosikymmen, joka alkoi 1.

Uusi!!: Valo ja 1860-luku · Katso lisää »

1887

Ei kuvausta.

Uusi!!: Valo ja 1887 · Katso lisää »

1900

Ei kuvausta.

Uusi!!: Valo ja 1900 · Katso lisää »

1905

Ei kuvausta.

Uusi!!: Valo ja 1905 · Katso lisää »

1982

Vuosi 1982 oli normaalivuosi, joka alkoi perjantaista.

Uusi!!: Valo ja 1982 · Katso lisää »

Uudelleenohjaukset tässä:

Keinovalo, Näkyvä valo, Optinen säteily, Valoaallot, Valoaalto.

LähteväSaapuvat
Hei! Olemme Facebookissa nyt! »