Logo
Unionpedia
Viestintä
Get it on Google Play
Uusi! Lataa Unionpedia Android™-laitteella!
Vapaa
Nopeamman yhteyden kuin selaimen!
 

Fysiikka

Indeksi Fysiikka

Fysiikka (fysis eli luonto) on ainetta, energiaa ja perusluonteisia luonnonlakeja tutkiva tiede.

344 suhteet: Aalto, Aalto (fysiikka), Aalto-hiukkasdualismi, Absoluuttinen nollapiste, Aerodynamiikka, Aika, Aine, Akustiikka, Albert Einstein, Albert Einstein -mitali, Aleksandrian kirjasto, Alfahiukkanen, Alkeishiukkanen, Alkuräjähdys, Antiikin Kreikka, Antimateria, Aristoteles, Arkhimedeen laki, Arkhimedeen ruuvi, Arkhimedes, Astrofysiikka, Atomi, Atomifysiikka, Atomiorbitaali, Atomiydin, Aurinko, Aurinkokunta, Avaruus, Avaruustutkimusasema, Bagdad, Benjamin Franklin, Benjamin Thompson, Biologia, Blaise Pascal, Bohrin atomimalli, Bosen–Einsteinin kondensaatti, Brownin liike, CERN, Chen Ning Yang, Christiaan Huygens, Cro-Magnonin ihminen, Daniel Bernoulli, De revolutionibus orbium coelestium, Dekoherenssi, Demokritos, Diffraktio, Diracin yhtälö, Dispersio, Dynamiikka, Efektiivisyys, ..., Elektroni, Empedokles, Energia, Energiaperiaate, Epikurolaisuus, Erityinen suhteellisuusteoria, Ernest Rutherford, Erwin Schrödinger, Esisokraatikot, Euroopan avaruusjärjestö, Euroopan unioni, Fallibilismi, Fissio, Freeman Dyson, Fuusioreaktori, Fysiikan filosofia, Fysiikan historia, Fysiikan lait, Fysiikan tutkimus, Fysiikka (Aristoteles), Fysikaalinen todellisuuskäsitys, Fysis, Fyysikko, Galaksi, Galaksijoukko, Galilei-invarianssi, Galileo Galilei, Generaattori, Geometria, George Paget Thomson, Geotieteet, Gustav Kirchhoff, Hamiltonin mekaniikka, Hammaskivi, Heijastuminen, Heikko vuorovaikutus, Heisenbergin epätarkkuusperiaate, Hendrik Lorentz, Hermann von Helmholtz, Higgsin bosoni, Hiroshima, Hiukkanen, Hiukkasfysiikan standardimalli, Hiukkasfysiikka, Hiukkaskiihdytin, Hydrostatiikka, Ideaalikaasu, Ilma, Ilmatieteen laitos, Indeterminismi, Indus-kulttuuri, Inertiaalikoordinaatisto, Interferenssi, Ionisoiva säteily, Isaac Newton, James Chadwick, James Clerk Maxwell, James Prescott Joule, Jännite, Johannes Kepler, John Dalton, Joseph John Thomson, Joseph-Louis Lagrange, Julian Schwinger, Jyväskylän yliopisto, Kaasu, Kaiken teoria, Kaiku, Kansainvälinen fysiikan vuosi, Kansainväliset fysiikkaolympialaiset, Katodisäde, Kaukolämpö, Kaukoputki, Kelvin, Kemia, Kenttä (fysiikka), Ketjureaktio (fysiikka), Khan Academy, Kiinteän olomuodon fysiikka, Kiintolevy, Kineettinen kaasuteoria, Kinematiikka, Klassinen fysiikka, Klassinen mekaniikka, Koe, Kokeellinen fysiikka, Kokonaisheijastuminen, Kompassi, Kone, Koordinaatisto, Kosmologia, Kvantittuminen, Kvantti, Kvanttigravitaatio, Kvanttikenttäteoria, Kvanttimekaniikka, Kvanttisähködynamiikka, Kvanttisuperpositio, Kvanttiteoria, Kvanttitietokone, Lagrangen mekaniikka, Lambin siirtymä, Large Hadron Collider, Lauhdutin, Lääketiede, Lämpö, Lämpömittari, Lämpötila, Leonhard Euler, Leukemia, Leukippos, Linssi (optiikka), Lomittuminen, Lorentz-muunnos, Louis de Broglie, Luettelo fysiikan osa-alueista, Luettelo keskeisistä fysiikan aiheista, Lukio, Luonnonfilosofia, Luonnontiede, Luonnontieteellinen menetelmä, Luonto, Maa, Maailmankaikkeus, Maailmankuva, Maan magneettikenttä, Maantiede, Magneetti, Magneettikenttä, Magneettikuvaus, Magnetismi, Manhattan-projekti, Mannerlaatta, Marie Curie, Massa, Matematiikka, Materiaalifysiikka, Max Born, Max Planck, Max Planck -mitali, Maxwellin yhtälöt, Määrä, Mekaniikan peruslait, Mekaniikka, Meteorologia, Michael Faraday, Mikroskooppi, Moderni fysiikka, Molekyyli, Molekyyliorbitaali, Musta aukko, Nagasaki, Nanoteknologia, Nanotiede, Näennäisvoima, Neandertalinihminen, Neste, Neutroni, Niels Bohr, Nikola Tesla, Nikolaus Kopernikus, Nobelin fysiikanpalkinto, Noste, Olomuoto, Ooppera, Opetus.tv, Optiikka, Otto von Guericke, Painovoima, Paul Dirac, Peruskoulu Suomessa, Perusvuorovaikutus, Philosophiae Naturalis Principia Mathematica, Pierre Curie, Piko, Pisan torni, Planck, Planckin laki, Planckin vakio, Planeetta, Plasma, Polarisaatio, Protoni, Putoamisliike, Raamattu, Radioaktiivisuus, Ratkaisemattomat fysiikan ongelmat, Röntgensäteily, Richard Feynman, Robert Boyle, Rooman valtakunta, Russellin–Einsteinin manifesti, Satelliitti, Satyendra Bose, Sähkö, Sähkökenttä, Sähkömagneettinen säteily, Sähkömagneettinen vuorovaikutus, Sähkömagnetismi, Sähkömagnetismi suhteellisuusteoriassa, Sähkömoottori, Sähkönjohtavuus, Sähköoppi, Sähkövirta, Säieteoria, Shin’ichirō Tomonaga, Sikiö, Silmälasit, Sironta, Solvay-konferenssi, Standardimalli, Statiikka, Stephen Gray, Stephen Hawking, Suhteellisuusteoria, Suomalainen Tiedeakatemia, Suomen Fyysikkoseura, Suomen Tiedeseura, Suomi, Supersäieteoria, Suprajohde, Supraneste, Suuri magnetoresistanssi, Taajuus, Taittuminen, Taivaankappale, Tarkkuus, Taustasäteily, Tähti, Tähtitiede, Tähtitieteilijä, Teatteri (rakennus), Tekniikka, Teknillinen korkeakoulu, Teollisuus, Teoreettinen fysiikka, Termodynamiikka, Thomas Young, Tiede, Tieteellinen teoria, Tieteellinen vallankumous, Tieteellisten yliopistotutkintojen opinnäytetyöt, Tietotekniikka, Tiiviin aineen fysiikka, Tilastollinen fysiikka, Todellisuus, Toinen maailmansota, Transistori, Tsung-Dao Lee, Tuli, Tuulivoima, Työ, Työ (fysiikka), Tyhjiö, Ultraääni, Vahva vuorovaikutus, Valo, Valokuitu, Valonnopeus, Valosähköinen ilmiö, Väisälän palkinto, Vesi, Virtausdynamiikka, Werner Heisenberg, Wilhelm Röntgen, William Rowan Hamilton, Ydinase, Ydinfysiikka, Yhdistyneet kansakunnat, Yhteiskunta, Yhteyttäminen, Yleinen suhteellisuusteoria, 1543, 1600-luku, 1687, 1738, 1808, 1847, 1900, 1905, 1911, 1913, 1920-luku, 1924, 1932, 1945, 1948, 1955, 1970-luku, 1988, 2000, 2005, 2050-luku, 6. elokuuta. Laajenna indeksi (294 lisää) »

Aalto

Hokusai, ''Kanagawan suuri aalto'', noin 1830. Pinta-aaltoja. Aallonmerkkejä rantavedessä. Aalto, yleisemmin aallokko, on vedessä tapahtuva aaltoliike.

Uusi!!: Fysiikka ja Aalto · Katso lisää »

Aalto (fysiikka)

harmoninen aaltoliike. Aalto on avaruudessa esiintyvä ajassa vaihteleva suure.

Uusi!!: Fysiikka ja Aalto (fysiikka) · Katso lisää »

Aalto-hiukkasdualismi

Aalto-hiukkasdualismi on kvanttimekaniikan käsite, jolla tarkoitetaan sitä, että sähkömagneettisella säteilyllä ja aineella on sekä aaltoliikkeen­ että hiukkasten ominaisuuksia.

Uusi!!: Fysiikka ja Aalto-hiukkasdualismi · Katso lisää »

Absoluuttinen nollapiste

Absoluuttinen nollapiste on materian lämpötilan alaraja, jossa atomien lämpöliike lakkaa.

Uusi!!: Fysiikka ja Absoluuttinen nollapiste · Katso lisää »

Aerodynamiikka

Aerodynamiikka on virtausmekaniikan osa-alue, joka tutkii ilman ja kiinteiden kappaleiden vuorovaikutusta niiden liikkuessa toistensa suhteen.

Uusi!!: Fysiikka ja Aerodynamiikka · Katso lisää »

Aika

Taskukello. Aika on olemassaolon ja tapahtumien jatkuvaa näennäisesti peruuttamatonta etenemistä menneisyydestä tulevaisuuteen nykyhetken kautta.

Uusi!!: Fysiikka ja Aika · Katso lisää »

Aine

Taiteilijan näkemys aineen perusosan, atomin, rakenteesta. Aine määritellään usein substanssiksi, josta havaittavat fysikaaliset objektit ja maailmankaikkeus koostuvat.

Uusi!!: Fysiikka ja Aine · Katso lisää »

Akustiikka

Dresdenin yliopiston kaikuhuone. Akustiikka eli äänioppi (’kuulla’) on fysiikan haara, joka tutkii ääntä, mekaanista aaltoliikettä kaasussa, nesteessä ja kiinteän olomuodon väliaineessa.

Uusi!!: Fysiikka ja Akustiikka · Katso lisää »

Albert Einstein

Albert Einstein (lausunta saksaksi) oli saksanjuutalainen teoreettinen fyysikko, joka loi suhteellisuusteorian.

Uusi!!: Fysiikka ja Albert Einstein · Katso lisää »

Albert Einstein -mitali

Albert Einstein -mitali on vuosittain myönnettävä tiedepalkinto.

Uusi!!: Fysiikka ja Albert Einstein -mitali · Katso lisää »

Aleksandrian kirjasto

O. Von Corvenin näkemys Aleksandrian kirjastosta, piirros 1800-luvulta Aleksandrian kirjasto oli Aleksandrian kaupungissa Egyptissä antiikin ajalla sijainnut suuri kirjasto.

Uusi!!: Fysiikka ja Aleksandrian kirjasto · Katso lisää »

Alfahiukkanen

Alfahiukkanen (He2+) on heliumatomin ydin, joka koostuu kahdesta protonista ja kahdesta neutronista.

Uusi!!: Fysiikka ja Alfahiukkanen · Katso lisää »

Alkeishiukkanen

kvarkit, leptonit ja mittabosonit Maailman ensimmäinen neutriinohavainto vuodelta 1970. Alkeishiukkanen on hiukkasfysiikassa hiukkanen, jolla ei ole omaa sisäistä rakennetta eikä se siis koostu muista hiukkasista.

Uusi!!: Fysiikka ja Alkeishiukkanen · Katso lisää »

Alkuräjähdys

Alkuräjähdys on kosmologiassa maailmankaikkeuden syntymää ja kehittymistä käsittelevä vallitseva teoria.

Uusi!!: Fysiikka ja Alkuräjähdys · Katso lisää »

Antiikin Kreikka

Antiikin Kreikka on termi, jolla kuvataan antiikin kulttuurin muinaiskreikkaa puhuneita alueita.

Uusi!!: Fysiikka ja Antiikin Kreikka · Katso lisää »

Antimateria

Vedyn ja antivedyn rakenne Antimateria eli antiaine on ainetta, joka koostuu antihiukkasista.

Uusi!!: Fysiikka ja Antimateria · Katso lisää »

Aristoteles

Aristoteles (384–322 eaa.) oli antiikin kreikkalainen filosofi ja tiedemies.

Uusi!!: Fysiikka ja Aristoteles · Katso lisää »

Arkhimedeen laki

Arkhimedeen laki Kreikkalainen Arkhimedes (287–212 eaa.) keksi nostetta koskevan lainalaisuuden, jota kutsutaan hänen mukaansa Arkhimedeen laiksi: Arkhimedeen laki voidaan esittää matemaattisesti muodossa F_A.

Uusi!!: Fysiikka ja Arkhimedeen laki · Katso lisää »

Arkhimedeen ruuvi

Arkhimedeen ruuvi. Vesivoimaruuvi Walesissä. Arkhimedeen ruuvi on toiminut alkukantaisena vedennostokeinona muinaisen Egyptin ajoista lähtien.

Uusi!!: Fysiikka ja Arkhimedeen ruuvi · Katso lisää »

Arkhimedes

Arkhimedes Syrakusalainen (noin 287 eaa.–212 eaa. tai 211 eaa.) oli kreikkalainen filosofi, fyysikko, tähtitieteilijä, matemaatikko ja insinööri.

Uusi!!: Fysiikka ja Arkhimedes · Katso lisää »

Astrofysiikka

Astrofysiikka on tähtitieteen haara, joka tutkii teoreettisesti sekä havaintoja tekemällä taivaankappaleiden fysikaalisia ominaisuuksia ja kemiallisia koostumuksia.

Uusi!!: Fysiikka ja Astrofysiikka · Katso lisää »

Atomi

Atomi (jakamaton) on alkuaineen kemiallisesti pienin osa.

Uusi!!: Fysiikka ja Atomi · Katso lisää »

Atomifysiikka

Atomifysiikka on laajassa merkityksessä aineen atomirakennetta ja ominaisuuksia tutkivaa fysiikkaa, tavallisesti kuitenkin atomien elektroniverhoa ja siihen liittyviä ilmiöitä tutkiva fysiikan osa.

Uusi!!: Fysiikka ja Atomifysiikka · Katso lisää »

Atomiorbitaali

Elektronien atomi- ja molekyyliorbitaaleja Atomiorbitaali on kvanttimekaanisessa atomimallissa ratkaisu elektronin aaltoyhtälölle.

Uusi!!: Fysiikka ja Atomiorbitaali · Katso lisää »

Atomiydin

Atomiydin on atomin keskellä sijaitseva protoneista ja yleensä myös neutroneista koostuva muodostuma.

Uusi!!: Fysiikka ja Atomiydin · Katso lisää »

Aurinko

Aurinko (symboli: ☉) on tähti, jota Maa kiertää.

Uusi!!: Fysiikka ja Aurinko · Katso lisää »

Aurinkokunta

Aurinkokunta. Kuvan mittasuhteet eivät ole todenmukaiset. Aurinkokunta on Auringon ja kaikkien Aurinkoa kiertävien kappaleiden, kuten planeettojen, kuiden, meteoroidien, komeettojen sekä pikkuplaneettojen, kuten asteroidien ja transneptunisten kohteiden muodostama järjestelmä.

Uusi!!: Fysiikka ja Aurinkokunta · Katso lisää »

Avaruus

Kansainväliseltä avaruusasemalta Yhdysvaltojen yllä vuonna 2015. Avaruuden voidaan sanoa alkavan Kármánin rajasta (100 km), jonka on katsottu erottavan maan ilmakehä ja avaruuden vyöhykkeet toisistaan. Avaruus on tähtitieteessä pääosin tyhjiön muodostama osa maailmankaikkeutta Maan ilmakehän ulkopuolella.

Uusi!!: Fysiikka ja Avaruus · Katso lisää »

Avaruustutkimusasema

Eri avaruusteleskooppien kuvaamat aallonpituudet Avaruustutkimusasema eli avaruusobservatorio tai avaruusteleskooppi on ulkoavaruudessa sijaitseva laite, jota käytetään kaukaisten planeettojen, galaksien, tähtien ja muiden avaruuden kohteiden tutkimiseen.

Uusi!!: Fysiikka ja Avaruustutkimusasema · Katso lisää »

Bagdad

Bagdad on Irakin ja Bagdadin maakunnan pääkaupunki, joka sijaitsee Tigris-joen varrella.

Uusi!!: Fysiikka ja Bagdad · Katso lisää »

Benjamin Franklin

Benjamin Franklin oli yhdysvaltalainen toimittaja, kirjailija, filantrooppi, tiedemies, keksijä ja diplomaatti.

Uusi!!: Fysiikka ja Benjamin Franklin · Katso lisää »

Benjamin Thompson

Sir Benjamin Thompson, tunnettu myös nimellä kreivi Rumford, (26. maaliskuuta 1753 – 21. elokuuta 1814) oli yhdysvaltalais-englantilainen hallintoviranomainen, fyysikko ja keksijä. Tiedemiehenä Thompson työskenteli uutterasti kumotakseen vallitsevaa teoreettista käsitystä lämmöstä ja oli osaltaan vaikuttamassa 1800-luvun termodynamiikan vallankumouksessa.  Hän toimi myös lojalistien everstiluutnanttina Yhdysvaltain vapaussodassa. Sodan jälkeen Thompson muutti Lontooseen, jossa hänet nimitettiin everstiksi ja lyötiin ritariksi vuonna 1784. Myöhemmin hän muutti Baijeriin, jossa toimi hallinnon palveluksessa puolustus- ja poliisiministerinä. Thompson uudisti Baijerin armeijan organisaatiota ja hänet nimitettiin Pyhän saksalais-roomalaisen keisarikunnan kreiviksi vuonna 1791. Tämän jälkeen kreivi Rumford palasi Englantiin, jossa julkaisi tieteellistä työtään. Elämänsä viimeiset vuodet kreivi Rumford vietti Ranskassa.

Uusi!!: Fysiikka ja Benjamin Thompson · Katso lisää »

Biologia

naarasleijona. kasveja tutkii kasvitiede ja kasvipatologia. Kuvassa kasvisolu. Biologia on elollisen luonnon ilmiöitä ja lainalaisuuksia tutkiva luonnontiede.

Uusi!!: Fysiikka ja Biologia · Katso lisää »

Blaise Pascal

Blaise Pascal (19. kesäkuuta 1623 Clermont-Ferrand – 19. elokuuta 1662 Pariisi) oli ranskalainen matemaatikko, fyysikko ja uskonnollinen filosofi.

Uusi!!: Fysiikka ja Blaise Pascal · Katso lisää »

Bohrin atomimalli

Bohrin atomimalli. Bohrin atomimalli on ensimmäinen semikvanttimekanistinen fysikaalinen atomimalli, joka kuvaa atomin pieneksi positiivisesti varautuneeksi ytimeksi, jota elektronit kiertävät eritasoisilla radoilla, kuten planeetat kiertävät Aurinkoa ja kuut planeettoja.

Uusi!!: Fysiikka ja Bohrin atomimalli · Katso lisää »

Bosen–Einsteinin kondensaatti

Rubidiumatomikaasun Bosen-Einsteinin kondensaatin nopeusjakauma Bosen–Einsteinin kondensaatti on matalassa lämpötilassa esiintyvä aineen tila, jossa makroskooppisesti merkittävä osa hiukkasista miehittää alinta mahdollista energiatilaa.

Uusi!!: Fysiikka ja Bosen–Einsteinin kondensaatti · Katso lisää »

Brownin liike

Esimerkki Brownin liikkeen simuloinnista kahdessa ulottuvuudessa. Brownin liike on nesteessä tai kaasussa olevia hyvin pieniä hiukkasia mikroskoopilla tarkasteltaessa havaittava satunnainen ja itsenäinen siksak-liike.

Uusi!!: Fysiikka ja Brownin liike · Katso lisää »

CERN

CERN on Euroopan hiukkasfysiikan tutkimuskeskus.

Uusi!!: Fysiikka ja CERN · Katso lisää »

Chen Ning Yang

Zhen-Ning Franklin Yang (s. 22. syyskuuta 1922) on yhdysvaltalaiskiinalainen fyysikko, joka on työskennellyt statistisen fysiikan ja symmetriaperiaatteiden parissa.

Uusi!!: Fysiikka ja Chen Ning Yang · Katso lisää »

Christiaan Huygens

Christiaan Huygens jr. FRS (latinalaistettu muoto Christianus Hugenius; 14. huhtikuuta 1629 Haag – 8. heinäkuuta 1695 Haag) syntyi vaikutusvaltaiseen hollantilaisperheeseen Haagissa, Hollannissa.

Uusi!!: Fysiikka ja Christiaan Huygens · Katso lisää »

Cro-Magnonin ihminen

Cro-Magnon -miehen pääkallo Cro-Magnon -naisen pääkallo Kaavin Cro-Magnon, kokoelma "Louis Lartet" - museo Toulouse. Cro-Magnonin ihminen tai cromagnoninihminen on nimitys, jota on käytetty Eurooppaan yli 40 000 vuotta sitten idästäpäin levinneistä varhaisen nykyihmisen muodoista.

Uusi!!: Fysiikka ja Cro-Magnonin ihminen · Katso lisää »

Daniel Bernoulli

Daniel Bernoulli (8. helmikuuta 1700 – 17. maaliskuuta 1782) oli alankomaalaissyntyinen matemaatikko ja fyysikko, joka tunnetaan parhaiten työstään fluidimekaniikan ja tilastotieteen parissa (Hydrodynamica, 1738).

Uusi!!: Fysiikka ja Daniel Bernoulli · Katso lisää »

De revolutionibus orbium coelestium

De revolutionibus orbium coelestium oli tähtitieteilijä Nikolaus Kopernikuksen kirja, jossa esitettiin aurinkokeskinen maailmankuva.

Uusi!!: Fysiikka ja De revolutionibus orbium coelestium · Katso lisää »

Dekoherenssi

Dekoherenssi on kvanttifysikaalinen ilmiö, joka selittää aaltofunktion "jatkuvan romahdustilan" suurissa kappaleissa.

Uusi!!: Fysiikka ja Dekoherenssi · Katso lisää »

Demokritos

Demokritos (n. 460–370 eaa.) oli antiikin kreikkalainen esisokraatikkoihin lukeutunut filosofi, joka oli kotoisin Abderasta, Traakiasta.

Uusi!!: Fysiikka ja Demokritos · Katso lisää »

Diffraktio

tasoaallon) muoto muuttuu eli se diffraktoituu kahdeksi pallomaiseksi aaltolähteeksi kun se osuu kaksi rakoa sisältävään levyyn. Levyn oikealla puolella diffraktoituneet pallomaiset aaltorintamat menevät päällekkäin, jolloin ne paikoitellen joko vahvistavat (keltaiset/punaiset ja siniset alueet) tai heikentävät toisiaan (vihreät alueet) eli interferoivat keskenään. Jos raot olisivat paljon leveämpiä, ei aaltorintaman muoto muuttuisi yhtä voimakkaasti leveästä pallomaiseksi. Diffraktio on ilmiö, jossa aallon muoto muuttuu, kun sen kulkuun on vaikuttanut jokin kappale, esimerkiksi rako tai kide.

Uusi!!: Fysiikka ja Diffraktio · Katso lisää »

Diracin yhtälö

Diracin yhtälö on Paul Diracin vuonna 1928 kehittämä relativistinen kvanttimekaaninen aaltoyhtälö, joka kuvaa spin-1/2-hiukkasia.

Uusi!!: Fysiikka ja Diracin yhtälö · Katso lisää »

Dispersio

prismassa. Dispersio tarkoittaa fysiikassa sitä, että aallon etenemisnopeus riippuu sen taajuudesta.

Uusi!!: Fysiikka ja Dispersio · Katso lisää »

Dynamiikka

Dynamiikka (Salmi s. 287.

Uusi!!: Fysiikka ja Dynamiikka · Katso lisää »

Efektiivisyys

Todellisuutta kuvaavan mallin, tieteellisen teorian efektiivisyys tarkoittaa todenmukaisuutta jollakin (riittävällä) tarkkuudella.

Uusi!!: Fysiikka ja Efektiivisyys · Katso lisää »

Elektroni

Elektroni on alkeishiukkanen, jolla on 1,6021773 · 10−19 coulombin eli yhden alkeisvarauksen suuruinen negatiivinen sähkövaraus.

Uusi!!: Fysiikka ja Elektroni · Katso lisää »

Empedokles

Empedokles Empedokles (n. 492–432 eaa.) oli antiikin kreikkalainen esisokraattinen filosofi.

Uusi!!: Fysiikka ja Empedokles · Katso lisää »

Energia

Pomppivalla pallolla energia muuttuu vuoroin potentiaali- vuoroin liike-energiaksi. Mekaaninen energia, eli potentiaali- ja liike-energian summa, pienenee kitkan ja äänen tuottamisen vuoksi. Lopulta liike lakkaa. Energia (Otavan iso Fokus, 2. osa (Em-Io), art. Energia), Otava 1973, ISBN 951-1-00272-4 Työ taas voi esimerkiksi kiihdyttää jotakin kappaletta.

Uusi!!: Fysiikka ja Energia · Katso lisää »

Energiaperiaate

Newtonin kehto Heiluri havainnollistaa energian säilymislakia. Siinä potentiaalienergia ja liike-energia muuttuvat toinen toisikseen.  Newtonin kehto on heilurin erikoistapaus, joka havainnollistaa myös liikemäärän säilymislakia: Jos yksi pallo osuu jonon toiseen päähän, niin tasan yksi pallo liikkuu toisessakin päässä. Jos kaksi, niin kaksi palloa liikkuu jne. Jos kyse olisi pelkästään energian säilymislaista, niin silloin yhden pallon osumisella olisi monta ratkaisua: Yksi pallo liikkuu vastapäässä tai vaihtoehtoisesti kaksi palloa liikkuu, mutta vähän vähemmän, tai kaikki loput pallot, mutta vain vähän. Energiaperiaate on läheistä sukua energian säilymisen laille (josta käytetään myös nimeä energian häviämättömyyden laki), joka on yksi fysiikan yleisistä säilymislaeista.

Uusi!!: Fysiikka ja Energiaperiaate · Katso lisää »

Epikurolaisuus

Epikurolaisuus oli hellenistisen filosofian koulukunta, jonka perusti muinaiskreikkalainen Epikuros (341-270 eaa.). Koulukunta perustettiin noin vuonna 307 eaa. Epikurolainen ''tetrafarmakos'' Papyrusten huvilasta löydetyssä papyruksessa (PHerc. 1005, col. 5). Kopio 1800-luvun alusta. Epikuros oli atomistinen materialisti.

Uusi!!: Fysiikka ja Epikurolaisuus · Katso lisää »

Erityinen suhteellisuusteoria

Suppea suhteellisuusteoria eli erityinen suhteellisuusteoria tai erikoinen suhteellisuusteoria on fysiikassa yleisesti hyväksytty ja kokeellisesti hyvin tuettu tieteellinen teoria, jonka Albert Einstein julkaisi 1905.

Uusi!!: Fysiikka ja Erityinen suhteellisuusteoria · Katso lisää »

Ernest Rutherford

Ernest Rutherford, Nelsonin ensimmäinen paroni Rutherford, OM, PC, FRS, PRS (30. elokuuta 1871 Spring Grove, Uusi-Seelanti – 19. lokakuuta 1937 Cambridge, Englanti, Yhdistynyt kuningaskunta) oli Uudessa-Seelannissa syntynyt brittiläinen fyysikko.

Uusi!!: Fysiikka ja Ernest Rutherford · Katso lisää »

Erwin Schrödinger

Erwin Rudolf Josef Alexander Schrödinger (12. elokuuta 1887 Wien, Itävalta-Unkari – 4. tammikuuta 1961 Wien) oli itävaltalainen fyysikko.

Uusi!!: Fysiikka ja Erwin Schrödinger · Katso lisää »

Esisokraatikot

Esisokraatikoiksi kutsutaan niitä antiikin Kreikan filosofeja, jotka vaikuttivat 600–400-luvuilla eaa. Suurin osa heistä eli ennen Sokratesta, josta varsinaisen filosofian usein katsotaan alkaneen.

Uusi!!: Fysiikka ja Esisokraatikot · Katso lisää »

Euroopan avaruusjärjestö

Euroopan avaruusjärjestö (ESA;, ASE) on kansainvälinen avaruusjärjestö, joka on perustettu vuonna 1975.

Uusi!!: Fysiikka ja Euroopan avaruusjärjestö · Katso lisää »

Euroopan unioni

Euroopan unioni (EU) on 28 eurooppalaisen jäsenvaltion muodostama taloudellinen ja poliittinen liitto.

Uusi!!: Fysiikka ja Euroopan unioni · Katso lisää »

Fallibilismi

1700-luvulla löydetyt mustajoutsenet kumosivat käsityksen siitä, että kaikki joutsenet olisivat valkoisia. Fallibilismi (lat. fallibilis 'erehtyvä') on epistemologinen periaate, jonka mukaan uskomukset voivat aina osoittautua tarkemmassa tutkimuksessa virheelliseksi.

Uusi!!: Fysiikka ja Fallibilismi · Katso lisää »

Fissio

Fissioreaktio, jossa U235 halkeaa termisen neutronin osuttua siihen. Lopputuotteina syntyvät kryptonin ja bariumin isotoopit 92Kr ja 141Ba. Fissio on ilmiö tai ydinfysiikan reaktio, jossa raskaan atomin ydin hajoaa kahdeksi tai useammaksi pienemmäksi tytärytimeksi ja samalla vapautuu energiaa (ja muita hiukkasia).

Uusi!!: Fysiikka ja Fissio · Katso lisää »

Freeman Dyson

Freeman John Dyson (s. 15. joulukuuta 1923 Crowthorne, Britannia) on englantilaissyntyinen, yhdysvaltalainen fyysikko ja matemaatikko, joka tunnetaan työstään kvanttisähködynamiikan, kiinteän olomuodon fysiikan ja ydinaseiden suunnittelun parissa sekä futuristisista näkemyksistään.

Uusi!!: Fysiikka ja Freeman Dyson · Katso lisää »

Fuusioreaktori

Fuusioreaktori on ydinreaktori, jolla suoritetaan ydinfuusio.

Uusi!!: Fysiikka ja Fuusioreaktori · Katso lisää »

Fysiikan filosofia

Schrödingerin kissa, yksi modernin fysiikan paradokseista. Fysiikan filosofia on filosofian osa-alue, joka tutkii nykyaikaisen fysiikan eli ainetta, energiaa ja näiden välisiä suhteita tutkivan tieteen taustalla olevia filosofisia kysymyksiä.

Uusi!!: Fysiikka ja Fysiikan filosofia · Katso lisää »

Fysiikan historia

Fysiikan historia ulottuu pitkälle menneisyyteen.

Uusi!!: Fysiikka ja Fysiikan historia · Katso lisää »

Fysiikan lait

Fysiikan lait tai luonnonlait ovat luonnossa vallitsevasta säännönmukaisuudesta käytetty nimitys.

Uusi!!: Fysiikka ja Fysiikan lait · Katso lisää »

Fysiikan tutkimus

Fyysikot Arthur Compton ja Luis Alvarez vuonna 1933. Fysiikan tutkimus on enimmäkseen yliopistoissa ja instituuteissa tehtävää fysikaalisten ilmiöiden tutkimusta.

Uusi!!: Fysiikka ja Fysiikan tutkimus · Katso lisää »

Fysiikka (Aristoteles)

Fysiikka (Physicae Auscultationes eli ”Fysiikan luennot”) on Aristoteleen kirjoittama fysiikkaa ja luonnontieteen yleisiä perusteita tarkasteleva teos, joka kuuluu Aristoteleen filosofian keskeisiin teoksiin.

Uusi!!: Fysiikka ja Fysiikka (Aristoteles) · Katso lisää »

Fysikaalinen todellisuuskäsitys

Fysikaalinen todellisuuskäsitys perustuu fysiikan käsityksille todellisuudesta.

Uusi!!: Fysiikka ja Fysikaalinen todellisuuskäsitys · Katso lisää »

Fysis

Fysis on antiikin kreikkalainen filosofinen, teologinen ja luonnontieteellinen termi, joka käännetään yleensä luonnoksi.

Uusi!!: Fysiikka ja Fysis · Katso lisää »

Fyysikko

Kuuluisia fyysikoita: Michael Faraday, Thomas Henry Huxley, Charles Wheatstone, David Brewster ja John Tyndall. Fyysikko on henkilö, joka tutkii tai opettaa luonnonilmiöiden toimintaa ja rakenteita.

Uusi!!: Fysiikka ja Fyysikko · Katso lisää »

Galaksi

Bereniken hiusten tähdistön alueella. Galaksi on tähtien, kaasu- ja pölypilvien sekä pimeän aineen muodostama järjestelmä, joka pysyy koossa painovoiman vaikutuksesta.

Uusi!!: Fysiikka ja Galaksi · Katso lisää »

Galaksijoukko

Galaksijoukkojen luokittelua Galaksijoukko on galaksien ryhmä, jossa on kymmeniä kirkkaita galakseja.

Uusi!!: Fysiikka ja Galaksijoukko · Katso lisää »

Galilei-invarianssi

Galilei-invarianssi on periaate, jonka mukaan luonnonlait pätevät kaikissa inertiaalikoordinaatistoissa.

Uusi!!: Fysiikka ja Galilei-invarianssi · Katso lisää »

Galileo Galilei

Galileo Galilei (15. helmikuuta 1564 Pisa, Italia – 8. tammikuuta 1642 Arcetri, Italia) oli italialainen tähtitieteilijä, filosofi ja fyysikko.

Uusi!!: Fysiikka ja Galileo Galilei · Katso lisää »

Generaattori

kommutaattorit. Generaattori eli sähkögeneraattori on kone, joka muuttaa mekaanista liike-energiaa sähkövirraksi.

Uusi!!: Fysiikka ja Generaattori · Katso lisää »

Geometria

René Descartes: La Geometrie (1637). Geometria on matematiikan ala, joka tutkii kuvioita ja kappaleita ja niiden ominaisuuksia.

Uusi!!: Fysiikka ja Geometria · Katso lisää »

George Paget Thomson

Sir George Paget Thomson (3. maaliskuuta 1892 – 10. syyskuuta 1975) oli englantilainen fyysikko.

Uusi!!: Fysiikka ja George Paget Thomson · Katso lisää »

Geotieteet

Maa Apollo 17:n astronauttien kuvaamana. Geotieteet, myös maatiede tai maatieteet, on yhteisnimitys luonnontieteille, jotka tutkivat Maan ja sen ilmakehän rakennetta sekä ilmiöitä.

Uusi!!: Fysiikka ja Geotieteet · Katso lisää »

Gustav Kirchhoff

Gustav Robert Kirchhoff Gustav Robert Kirchhoff (12. maaliskuuta 1824 Königsberg – 17. lokakuuta 1887 Berliini) oli preussilainen fyysikko, joka tunnetaan erityisesti sähköpiirien virran jakautumista ja potentiaalia koskevista laeistaan.

Uusi!!: Fysiikka ja Gustav Kirchhoff · Katso lisää »

Hamiltonin mekaniikka

Hamiltonin mekaniikka on irlantilaisen William Rowan Hamiltonin vuonna 1833 esittämä lähestymistapa klassiseen mekaniikkaan.

Uusi!!: Fysiikka ja Hamiltonin mekaniikka · Katso lisää »

Hammaskivi

Hammaskiveä nuolen osoittamassa paikassa hampaan tyvessä Hammaskivi (calculus dentalis, odontoliitti) on hammassairaus, jossa suun bakteereista ja kalkkisuoloista muodostuu kerrostumaa hampaan pinnalle.

Uusi!!: Fysiikka ja Hammaskivi · Katso lisää »

Heijastuminen

Heijastuminen tarkoittaa fysiikassa aaltoliikkeen kahden eri faasin rajapinnalla tapahtuvaa vuorovaikutusta, jossa aaltoliike muuttaa suuntaansa ja jatkaa liikettään samassa faasissa.

Uusi!!: Fysiikka ja Heijastuminen · Katso lisää »

Heikko vuorovaikutus

Heikko vuorovaikutus eli heikko ydinvoima on yksi neljästä perusvuorovaikutuksesta.

Uusi!!: Fysiikka ja Heikko vuorovaikutus · Katso lisää »

Heisenbergin epätarkkuusperiaate

Heisenbergin epämääräisyysperiaate on Werner Heisenbergin vuonna 1927 esittämä kvanttimekaniikan perusperiaate, jonka mukaan tiettyjen observaabeliparien arvoja ei voida määrittää samanaikaisesti äärettömän tarkasti.

Uusi!!: Fysiikka ja Heisenbergin epätarkkuusperiaate · Katso lisää »

Hendrik Lorentz

Hendrik Antoon Lorentz (18. heinäkuuta 1853 – 4. helmikuuta 1928) oli hollantilainen fyysikko, joka kehitti muun muassa Lorentzin muunnoksen, joka on keskeinen erityisessä suhteellisuusteoriassa.

Uusi!!: Fysiikka ja Hendrik Lorentz · Katso lisää »

Hermann von Helmholtz

Hermann Ludwig Ferdinand von Helmholtz (31. elokuuta 1821 – 8. syyskuuta 1894) oli saksalainen lääkäri ja fyysikko.

Uusi!!: Fysiikka ja Hermann von Helmholtz · Katso lisää »

Higgsin bosoni

Higgsin bosoni eli Higgsin hiukkanen (H0) on alkeishiukkanen, jonka olemassaolon hiukkasfysiikan standardimalli ennustaa ja joka on mahdollisesti löydetty Large Hadron Colliderissa.

Uusi!!: Fysiikka ja Higgsin bosoni · Katso lisää »

Hiroshima

Hiroshima on Hiroshiman prefektuurin pääkaupunki Chūgokun alueella Japanissa.

Uusi!!: Fysiikka ja Hiroshima · Katso lisää »

Hiukkanen

Hiukkanen voi tarkoittaa ainakin seuraavia.

Uusi!!: Fysiikka ja Hiukkanen · Katso lisää »

Hiukkasfysiikan standardimalli

Hiukkasfysiikan standardimalli on hiukkasfysiikan teoria, joka kuvaa heikon, vahvan ja sähkömagneettisen vuorovaikutuksen sekä alkeishiukkaset, joista aine pohjimmiltaan koostuu.

Uusi!!: Fysiikka ja Hiukkasfysiikan standardimalli · Katso lisää »

Hiukkasfysiikka

Hiukkasfysiikka on fysiikan osa-alue, joka tutkii aineen ja säteilyn hienorakennetta ja niiden välisiä vuorovaikutuksia.

Uusi!!: Fysiikka ja Hiukkasfysiikka · Katso lisää »

Hiukkaskiihdytin

Ilmakuva Fermilabin Tevatron hiukkaskiihdyttimestä Hiukkaskiihdytin on laite, joka sähkökentän avulla kiihdyttää ja magneettikentän avulla suuntaa sähköisesti varautuneita hiukkasia.

Uusi!!: Fysiikka ja Hiukkaskiihdytin · Katso lisää »

Hydrostatiikka

Hydrostatiikka on virtausmekaniikan osa-alue, joka tutkii levossa olevia nesteitä (yleisemmin fluideja eli nesteiden lisäksi myös kaasuja).

Uusi!!: Fysiikka ja Hydrostatiikka · Katso lisää »

Ideaalikaasu

Kaavio ideaalikaasun olemuksesta ja törmäyksien johdosta aiheutunut hiukkasen satunnainen rata. Kuva on kaappaus ohjelmasta, jonka teki prof. Fu-Kwun Hwang, Taipei, Taiwan. Ideaalikaasu on yksinkertaisin kaasumaisen olomuodon teoreettinen malli, jolla selitetään todellisten kaasujen eli reaalikaasujen ominaisuuksia.

Uusi!!: Fysiikka ja Ideaalikaasu · Katso lisää »

Ilma

prekambrikauden lopulla. Ilma on useiden eri kaasujen seos, joka muodostaa Maan ilmakehän.

Uusi!!: Fysiikka ja Ilma · Katso lisää »

Ilmatieteen laitos

Ilmatieteen laitos (lyhenne IL) on Suomen liikenne- ja viestintäministeriön alaisuudessa toimiva laitos, joka tuottaa sääpalveluita sekä toimii tutkimuslaitoksena.

Uusi!!: Fysiikka ja Ilmatieteen laitos · Katso lisää »

Indeterminismi

Alfahajoaminen on nykykäsityksen mukaan puhtaasti satunnainen ilmiö. Indeterminismi (lat.) tai epädeterminismi tai satunnaisuusoppi on filosofian näkökanta, jonka mukaan ainakin jotkin tapahtumat ovat ennalta käsin määräytymättömiä.

Uusi!!: Fysiikka ja Indeterminismi · Katso lisää »

Indus-kulttuuri

Mohenjo-Daron kylpylän rauniot. Indus-kulttuuri eli Harappa-kulttuuri vallitsi nykyisessä Pakistanissa Indusjoen laaksossa, Intiassa noin 2600–1800 eaa..

Uusi!!: Fysiikka ja Indus-kulttuuri · Katso lisää »

Inertiaalikoordinaatisto

Inertiaalikoordinaatisto on koordinaatisto, jossa Newtonin ensimmäinen ja toinen laki pätevät.

Uusi!!: Fysiikka ja Inertiaalikoordinaatisto · Katso lisää »

Interferenssi

Destruktiivinen (vas.) ja konstruktiivinen (oik.) interferenssi Interferenssi tarkoittaa kahden aallon, joiden välinen vaihe-ero on vakio, yhdistymistä superpositioperiaatteen mukaisesti.

Uusi!!: Fysiikka ja Interferenssi · Katso lisää »

Ionisoiva säteily

Kansainvälinen radioaktiivisuudesta varoittava kyltti Ionisoiva säteily on suurienergistä säteilyä, joka kykenee muuttamaan atomien sähkövarauksia eli ionisoimaan niitä.

Uusi!!: Fysiikka ja Ionisoiva säteily · Katso lisää »

Isaac Newton

Sir Isaac Newton PRS, FRS (juliaanisen kalenterin mukaan 25. joulukuuta 1642 – 20. maaliskuuta 1726, gregoriaanisen kalenterin mukaan 4. tammikuuta 1643 – 31. maaliskuuta 1727) oli englantilainen fyysikko, matemaatikko, tähtitieteilijä, alkemisti ja filosofi.

Uusi!!: Fysiikka ja Isaac Newton · Katso lisää »

James Chadwick

Sir James Chadwick oli brittiläinen fyysikko.

Uusi!!: Fysiikka ja James Chadwick · Katso lisää »

James Clerk Maxwell

James Clerk Maxwell (13. kesäkuuta 1831 Edinburgh – 5. marraskuuta 1879 Cambridge) oli skotlantilainen fyysikko.

Uusi!!: Fysiikka ja James Clerk Maxwell · Katso lisää »

James Prescott Joule

James Prescott Joule (24. joulukuuta 1818 – 11. lokakuuta 1889) oli englantilainen fyysikko ja olutpanimon omistaja.

Uusi!!: Fysiikka ja James Prescott Joule · Katso lisää »

Jännite

Sähköinen jännite (tunnus U,, etenkin amerikkalaisessa tekstissä usein V), eli sähköinen potentiaaliero kahden pisteen välillä, määritellään varatun hiukkasen, näiden pisteiden välillä vallitsevan potentiaalienergiaeron ja hiukkasen varauksen suhteena.

Uusi!!: Fysiikka ja Jännite · Katso lisää »

Johannes Kepler

Johannes Kepler (27. joulukuuta 1571 – 15. marraskuuta 1630) oli saksalainen tähtitieteilijä, joka laati planeettojen liikkeitä koskevia teorioita.

Uusi!!: Fysiikka ja Johannes Kepler · Katso lisää »

John Dalton

John Dalton (6. syyskuuta 1766 – 17. heinäkuuta 1844) oli englantilainen kemisti, meteorologi ja fyysikko.

Uusi!!: Fysiikka ja John Dalton · Katso lisää »

Joseph John Thomson

Sir Joseph John ”J.

Uusi!!: Fysiikka ja Joseph John Thomson · Katso lisää »

Joseph-Louis Lagrange

Joseph-Louis Lagrange Joseph-Louis Lagrange (25. tammikuuta 1736 Torino – 10. huhtikuuta 1813 Pariisi) oli italialais-ranskalainen matemaatikko ja tähtitieteilijä, joka eli osan elämästään Ranskassa ja Preussissa.

Uusi!!: Fysiikka ja Joseph-Louis Lagrange · Katso lisää »

Julian Schwinger

Julian Seymour Schwinger (12. helmikuuta 1918 – 16. heinäkuuta 1994) oli yhdysvaltalainen teoreettinen fyysikko, joka tunnetaan renormalisaation kehittämisestä.

Uusi!!: Fysiikka ja Julian Schwinger · Katso lisää »

Jyväskylän yliopisto

Jyväskylän yliopisto on Jyväskylässä sijaitseva suomalainen yliopisto, jossa opiskelijoita on noin 14 500 ja henkilökuntaa noin 2 500.

Uusi!!: Fysiikka ja Jyväskylän yliopisto · Katso lisää »

Kaasu

Olomuodot Kaasu on yksi aineen olomuodoista.

Uusi!!: Fysiikka ja Kaasu · Katso lisää »

Kaiken teoria

Kaiken teoria on teoreettisen fysiikan etsimä teoria, joka selittäisi ja yhdistäisi kaikki fysikaaliset ilmiöt.

Uusi!!: Fysiikka ja Kaiken teoria · Katso lisää »

Kaiku

Kaiku tarkoittaa signaalin, esimerkiksi äänen, kuulemista tai radiosignaalin vastaanottamista alkuperäisen signaalin viivästyneenä kopiona.

Uusi!!: Fysiikka ja Kaiku · Katso lisää »

Kansainvälinen fysiikan vuosi

Fysiikan vuoden virallinen logo. Kansainvälinen fysiikan vuosi oli Yhdistyneiden kansakuntien tunnustama kansainvälinen fysiikan juhlavuosi, jota vietettiin vuonna 2005 Albert Einsteinin sata vuotta aiemman ”annus mirabilisin” kunniaksi.

Uusi!!: Fysiikka ja Kansainvälinen fysiikan vuosi · Katso lisää »

Kansainväliset fysiikkaolympialaiset

Kansainväliset fysiikkaolympialaiset on alle 20-vuotiaille ei-korkeakouluopiskelijoille tarkoitettu vuosittain järjestettävä fysiikkakilpailu.

Uusi!!: Fysiikka ja Kansainväliset fysiikkaolympialaiset · Katso lisää »

Katodisäde

Katodisäde on elektronisuihku, joka syntyy tarkoitukseen rakennetussa elektrodeilla eli katodilla ja anodilla varustetulla tyhjiöputkessa, jota kutsutaan katodisädeputkeksi.

Uusi!!: Fysiikka ja Katodisäde · Katso lisää »

Kaukolämpö

420x420px Kaukolämpö on Suomen yleisin rakennusten lämmitysmuoto.

Uusi!!: Fysiikka ja Kaukolämpö · Katso lisää »

Kaukoputki

Kaukoputki on optinen laite, jonka tarkoitus on tuottaa silmälle lähikuva kauempana olevasta kohteesta.

Uusi!!: Fysiikka ja Kaukoputki · Katso lisää »

Kelvin

Kelvin (yksikön tunnus K) on SI-järjestelmän mukainen lämpötilan mittayksikkö ja yksi SI-järjestelmän perusyksikkö.

Uusi!!: Fysiikka ja Kelvin · Katso lisää »

Kemia

Kemia on aineen koostumusta, ominaisuuksia ja muuttumista tutkiva tiede.

Uusi!!: Fysiikka ja Kemia · Katso lisää »

Kenttä (fysiikka)

Sähkökentän suuruus ja suunta kahden samanmerkkisen, toisiaan hylkivän hiukkasen ympärille. Kirkkaus kuvaa kentän voimakkuutta ja väri sen suuntaa. Sähkökenttä kahden vastakkaismerkkisen, toisiaan puoleensa vetävän varauksen välillä. Kenttä on fysikaalinen suure, jolla on arvo jokaisessa avaruuden pisteessä jokaisena ajan kohtana.

Uusi!!: Fysiikka ja Kenttä (fysiikka) · Katso lisää »

Ketjureaktio (fysiikka)

Uraani-235:n ydinfissio Ketjureaktiolla tarkoitetaan fysiikassa fissioiden ilmenemistä toisiaan aiheuttavana sarjana.

Uusi!!: Fysiikka ja Ketjureaktio (fysiikka) · Katso lisää »

Khan Academy

Khan Academy on vuonna 2006 perustettu yhdysvaltalainen yleishyödyllinen koulutusjärjestö, jonka tavoitteena on tarjota ”maksuton maailmanluokan koulutus kaikille kaikkialla”.

Uusi!!: Fysiikka ja Khan Academy · Katso lisää »

Kiinteän olomuodon fysiikka

Kiinteän olomuodon fysiikka on tiiviin aineen fysiikan suurin osa-alue.

Uusi!!: Fysiikka ja Kiinteän olomuodon fysiikka · Katso lisää »

Kiintolevy

Kiintolevy avattuna Kiintolevy, varsin usein puhekielessä myös kovalevy, on tietokoneeseen kiinteästi asennettu levymuisti, jota käytetään tietokoneen massamuistina.

Uusi!!: Fysiikka ja Kiintolevy · Katso lisää »

Kineettinen kaasuteoria

Kineettinen kaasuteoria selittää kaasujen makroskooppisia ominaisuuksia, kuten painetta, lämpötilaa tai tilavuutta rakenneosasten liikkeen ja rakenteen avulla.

Uusi!!: Fysiikka ja Kineettinen kaasuteoria · Katso lisää »

Kinematiikka

Kinematiikan avulla voidaan ennustaa kappaleiden paikka esim. ympyräradalla tietyllä ajan hetkellä. Kinematiikka eli geometrinen liikeoppi on mekaniikan ala, joka tutkii kappaleiden liikettä geometriselta kannalta kiinnittämättä lainkaan huomiota liikkeen syihin tai niihin voimiin, jotka vaikuttavat liikkeeseen.

Uusi!!: Fysiikka ja Kinematiikka · Katso lisää »

Klassinen fysiikka

Klassinen fysiikka on fysiikan historiaan perustuva jaotus, jolla tarkoitetaan ennen Albert Einsteinin erityistä suhteellisuusteoriaa kehitettyä ja harjoitettua fysiikkaa.

Uusi!!: Fysiikka ja Klassinen fysiikka · Katso lisää »

Klassinen mekaniikka

Klassisen mekaniikan avulla voidaan ennustaa kappaleiden paikka tietyllä ajan hetkellä. Klassinen mekaniikka on fysikaalinen teoria, joka kuvaa makroskooppisten kappaleiden liikettä ja siihen liittyviä ilmiöitä.

Uusi!!: Fysiikka ja Klassinen mekaniikka · Katso lisää »

Koe

Koe on jonkin ilmiön, ominaisuuden tms.

Uusi!!: Fysiikka ja Koe · Katso lisää »

Kokeellinen fysiikka

CERN:in ATLAS-koeasema rakenteilla lokakuussa 2004. Kokeellinen fysiikka on fysiikan ala, jossa tehdään fysikaalisia kokeita tiedon keräämiseksi vastakohtana teoreettiselle fysiikalle, jossa tutkitaan teorioita.

Uusi!!: Fysiikka ja Kokeellinen fysiikka · Katso lisää »

Kokonaisheijastuminen

Kokonaisheijastuminen. Valo taittuu ensin ilma–lasi-rajapintaan ja sen jälkeen lasi–ilma-rajapinnnassa se kokonaisheijastuu. Kokonaisheijastuminen on aalto-opillinen ilmiö, jossa aaltoliike heijastuu täydellisesti, kun se saapuu kriittisen kulman ylittävässä kulmassa pinnan normaalin suhteen.

Uusi!!: Fysiikka ja Kokonaisheijastuminen · Katso lisää »

Kompassi

Kompassi on suunnistamiseen ja navigointiin käytetty väline, joka kertoo kompassityypistä riippuen maapallon ilmansuuntien likimääräiset tai tarkat sijainnit suhteessa käyttäjäänsä.

Uusi!!: Fysiikka ja Kompassi · Katso lisää »

Kone

Kuva erilaisista koneista vuodelta 1890. Kone on laite, jonka avulla voidaan aikaansaada energian muodon, vaikutustavan, -suunnan tai -kohdan säännöllisiä muutoksia.

Uusi!!: Fysiikka ja Kone · Katso lisää »

Koordinaatisto

Kaksiulotteinen karteesinen koordinaatisto Koordinaatisto on geometrinen järjestelmä alueen kuvaamiseen ja sen mittasuhteiden, sijaintien tai muiden sellaisten ilmoittamiseen.

Uusi!!: Fysiikka ja Koordinaatisto · Katso lisää »

Kosmologia

Radioteleskooppeja. Kosmologia (- κόσμος, kosmos, 'kaikkeus' ja -λογία, -logia, 'oppi') on maailmankaikkeuden rakennetta ja historiaa tutkiva tiede.

Uusi!!: Fysiikka ja Kosmologia · Katso lisää »

Kvantittuminen

Kvantittuminen merkitsee ilmiötä, jossa fysikaalinen suure, kuten energia tai spin, voi saada vain diskreettejä arvoja jatkuvan jakauman sijaan, tai se ilmenee vain tietyn suuruisina paketteina, kvantteina.

Uusi!!: Fysiikka ja Kvantittuminen · Katso lisää »

Kvantti

Sanalla kvantti on fysiikassa useita merkityksiä: Varsinaisesti kvantti merkitsee jonkin suureen, esimerkiksi energian määräsuuruista annosta, jollaisten summa kyseinen suure on tai jonka suuruisin erin se ainoastaan voi muuttua.

Uusi!!: Fysiikka ja Kvantti · Katso lisää »

Kvanttigravitaatio

Kvanttigravitaatio eli kvanttipainovoima on teoria, jossa painovoima ja kvanttimekaniikka yhdistetään.

Uusi!!: Fysiikka ja Kvanttigravitaatio · Katso lisää »

Kvanttikenttäteoria

Kvanttikenttäteoria (Quantum field theory eli QFT) on kenttiä käsittelevä kvanttiteoria.

Uusi!!: Fysiikka ja Kvanttikenttäteoria · Katso lisää »

Kvanttimekaniikka

Kvanttimekaniikka on fysiikan perusteoria, joka kuvaa tapahtumia atomaarisessa mittakaavassa, jossa klassinen mekaniikka ei päde.

Uusi!!: Fysiikka ja Kvanttimekaniikka · Katso lisää »

Kvanttisähködynamiikka

Kvanttisähködynamiikka (QED) on sähkömagnetismin relativistinen kvanttikenttäteoria.

Uusi!!: Fysiikka ja Kvanttisähködynamiikka · Katso lisää »

Kvanttisuperpositio

Kvanttisuperpositio on kvanttimekaniikan formalismista juontuva ominaisuus, jonka mukaan tietty systeemi voi olla useassa eri tilassa yhdellä kertaa.

Uusi!!: Fysiikka ja Kvanttisuperpositio · Katso lisää »

Kvanttiteoria

Kvanttiteoria on fysiikan teoria, jossa käytetään Planckin vakiota.

Uusi!!: Fysiikka ja Kvanttiteoria · Katso lisää »

Kvanttitietokone

Kvanttitietokone on kehitteillä oleva tietokone, joka hyödyntää kvanttitilojen superpositiota ja sen tarjoamia erityisiä mahdollisuuksia.

Uusi!!: Fysiikka ja Kvanttitietokone · Katso lisää »

Lagrangen mekaniikka

Lagrangen mekaniikka on ranskalaisen matemaatikon Joseph-Louis Lagrangen vuonna 1788 esittelemä vaihtoehtoinen lähestymistapa klassiseen mekaniikkaan.

Uusi!!: Fysiikka ja Lagrangen mekaniikka · Katso lisää »

Lambin siirtymä

Lambin siirtymä tarkoittaa kvanttimekaniikassa vetyatomin kahden energiatilan välistä pientä energiaeroa.

Uusi!!: Fysiikka ja Lambin siirtymä · Katso lisää »

Large Hadron Collider

Tunneli, jossa LHC-kiihdytin sijaitsee. Large Hadron Collider eli LHC on Sveitsin ja Ranskan rajalla CERN:in tutkimuskeskuksessa sijaitseva maailman suurin hiukkaskiihdytin ja hadronien törmäytin.

Uusi!!: Fysiikka ja Large Hadron Collider · Katso lisää »

Lauhdutin

Lauhdutin on lämmönsiirrin, jossa virtaava höyry tai kaasu lauhdutetaan nesteeksi siirtämällä lämpöenergiaa fluidista toiseen virtaavaan aineeseen tai ympäristöön.

Uusi!!: Fysiikka ja Lauhdutin · Katso lisää »

Lääketiede

Lääketiede tarkoittaa suppeassa merkityksessä terveyden ylläpitämiseen ja palauttamiseen sekä sairauksien ehkäisemiseen ja hoitoon kohdistuvaa tiedettä.

Uusi!!: Fysiikka ja Lääketiede · Katso lisää »

Lämpö

Tulikuuma rautatanko säteilee lämmön lisäksi näkyvää valoa. Lämpö on lämpötilaerosta aiheutuvaa energian siirtymistä korkeammassa lämpötilassa olevasta eli lämpimämmästä kappaleesta alemmassa lämpötilassa olevaan eli viileämpään kappaleeseen.

Uusi!!: Fysiikka ja Lämpö · Katso lisää »

Lämpömittari

Ulkokäyttöön tarkoitettu nestepohjainen lämpömittari Lämpömittari on laite, jota käytetään aineen lämpötilan mittaamiseen.

Uusi!!: Fysiikka ja Lämpömittari · Katso lisää »

Lämpötila

Lämpötila (tunnus T, t) on fysiikassa ja kemiassa käytettävä perussuure, joka ilmaisee kohteen termodynaamisen lämpötilan eli absoluuttisen lämpötilan.

Uusi!!: Fysiikka ja Lämpötila · Katso lisää »

Leonhard Euler

Leonhard Paul Euler (lausunta:, 15. huhtikuuta 1707 Basel – 18. syyskuuta (J: 7. syyskuuta) 1783 Pietari) oli sveitsiläinen matemaatikko ja fyysikko, joka vietti suurimman osan elämästään Venäjällä ja Preussissa (nykyisessä Saksassa).

Uusi!!: Fysiikka ja Leonhard Euler · Katso lisää »

Leukemia

Leukemiasoluja Leukemia (suom. valkoverisyys) on verisyöpä, veren valkosolujen syöpä.

Uusi!!: Fysiikka ja Leukemia · Katso lisää »

Leukippos

Leukippos Leukippos (400-luku eaa.) oli kreikkalainen esisokraatikkoihin lukeutunut filosofi.

Uusi!!: Fysiikka ja Leukippos · Katso lisää »

Linssi (optiikka)

Linssityyppejä Linssi on lasista tai muusta läpinäkyvästä aineesta tehty kaarevapintainen optinen kappale, joka taittaa valonsäteitä tai muuta sähkömagneettista säteilyä tietyllä tavalla, kooten tai hajottaen sitä.

Uusi!!: Fysiikka ja Linssi (optiikka) · Katso lisää »

Lomittuminen

Lomittuminen on kvanttimekaniikassa kahden tai useamman kvanttisysteemin (esimerkiksi hiukkasen tai hiukkasjoukon) ominaisuus, jolle ei ole analogiaa arkimaailmassa.

Uusi!!: Fysiikka ja Lomittuminen · Katso lisää »

Lorentz-muunnos

Lorentz-muunnoksella (tai Lorentzin muunnoksella) tarkoitetaan koordinaattijärjestelmän muunnosta, jonka Hendrik Antoon Lorentz keksi yrittäessään selittää valon käyttäytymistä esimerkiksi Michelsonin-Morleyn kokeessa.

Uusi!!: Fysiikka ja Lorentz-muunnos · Katso lisää »

Louis de Broglie

Louis Victor Pierre Raymond de Broglie (15. elokuuta 1892 – 19. maaliskuuta 1987) oli ranskalainen fyysikko.

Uusi!!: Fysiikka ja Louis de Broglie · Katso lisää »

Luettelo fysiikan osa-alueista

Luettelo fysiikan osa-alueista ja merkittävästi fysiikan menetelmiä käyttävistä aloista aakkosjärjestyksessä.

Uusi!!: Fysiikka ja Luettelo fysiikan osa-alueista · Katso lisää »

Luettelo keskeisistä fysiikan aiheista

Tämä luettelo antaa yleiskatsauksen fysiikan keskeisistä aiheista.

Uusi!!: Fysiikka ja Luettelo keskeisistä fysiikan aiheista · Katso lisää »

Lukio

Lappajärven lukio Lukio on Suomessa yleissivistävä ja vapaaehtoinen toisen asteen oppilaitos, jonne on mahdollista pyrkiä suoritettuaan oppivelvollisuuden.

Uusi!!: Fysiikka ja Lukio · Katso lisää »

Luonnonfilosofia

klassista alkuainetta, tuli, vesi, ilma ja maa. Luonnonfilosofia on filosofian osa, joka pyrkii selittämään luonnon kokonaisuutta.

Uusi!!: Fysiikka ja Luonnonfilosofia · Katso lisää »

Luonnontiede

Kuun kääntöpuoli Apollo 11:stä nähtynä. Luonnontiede eli luonnontieteet on luontoa tutkivien tieteiden yhteisnimitys.

Uusi!!: Fysiikka ja Luonnontiede · Katso lisää »

Luonnontieteellinen menetelmä

Luonnontieteellinen menetelmä on tieteellinen menetelmä, joka on luonnontutkimuksessa hyväksytty raakatiedon keräämisen, selitysjärjestelmien koettelemisen ja luotettavan tiedon pohja.

Uusi!!: Fysiikka ja Luonnontieteellinen menetelmä · Katso lisää »

Luonto

tulivuorenpurkauksesta peräisin olevaa laavaa. Luonnon ajatellaan usein tarkoittavan ympäristöä, jota ihminen ei ole havaittavasti muokannut. Kuva Monument Valleysta Yhdysvalloista. Luonto tarkoittaa yleisimmin maaperää sekä vesi- ja ilmakehää kasveineen ja eläimineen, varsinkin vain vähän tai ei ollenkaan ihmisen muokkaamana elinympäristönä.

Uusi!!: Fysiikka ja Luonto · Katso lisää »

Maa

Maa eli maapallo tai Tellus (symboli: 15px) on aurinkokuntamme kolmas planeetta Auringosta lukien.

Uusi!!: Fysiikka ja Maa · Katso lisää »

Maailmankaikkeus

Kokoomakuva maailmankaikkeudesta logaritmisessa etäisyysmittakaavassa Maailmankaikkeus eli kaikkeus eli universumi tarkoittaa kaiken olemassa olevan kokonaisuutta.

Uusi!!: Fysiikka ja Maailmankaikkeus · Katso lisää »

Maailmankuva

Maailmaa katsomassa. Maailmankuva eli todellisuuskäsitys koskee kokonaisuutena sitä, millainen todellisuus on.Maailmankuva on käsitys maailman kokonaisuudesta.

Uusi!!: Fysiikka ja Maailmankuva · Katso lisää »

Maan magneettikenttä

aurinkotuulen hiukkasilta. Aurinkotuuli muokkaa Maan magneettikenttää venyttäen sitä kauas avaruuteen. sauvamagneettia. Maan magneettikenttä on Maata ympäröivä kaksinapainen magneettikenttä, joka ulottuu useita kymmeniä tuhansia kilometrejä avaruuteen (magnetosfääri).

Uusi!!: Fysiikka ja Maan magneettikenttä · Katso lisää »

Maantiede

Maantiede (kreik. geografia, ’maan piirtäminen’) on tieteenala, joka tutkii Maan pintaa ja maan pinnalla esiintyviä sekä ihmisen että luonnon aikaansaamia ilmiöitä.

Uusi!!: Fysiikka ja Maantiede · Katso lisää »

Magneetti

Magneettiset voimaviivat tankomagneetin ympärillä. Kuva on muodostettu ripottelemalla rautajauhetta magneetin päällä olevalle paperille. Magneetti on kappale, joka luo ympärilleen magneettikentän.

Uusi!!: Fysiikka ja Magneetti · Katso lisää »

Magneettikenttä

Rautasirut ovat kääntyneenä magneettikenttäviivojen mukaisesti. Magneettikenttä on fysiikassa olio (kenttä), jonka aiheuttaa sähkövarausten liike (sähkövirta) tai muuttuva sähkökenttä.

Uusi!!: Fysiikka ja Magneettikenttä · Katso lisää »

Magneettikuvaus

Pään halkileikkaus magneettikuvauksella Magneettikuvauslaite Magneettikuvaus (lyhenne MK) on radiologian alaan kuuluva lääketieteellinen kuvantamismenetelmä, joka perustuu ydinmagneettiseen resonanssiin (NMR).

Uusi!!: Fysiikka ja Magneettikuvaus · Katso lisää »

Magnetismi

Sauvamagneetin magneettikentän ”voimaviivat” näkyvät rautajauheen sijoittumisessa paperille. Magnetismi on fysikaalinen ilmiöluokka, joihin liittyvät voimat vaikuttavat magneettisten kappaleiden sekä sähkövirtojen ja liikkuvien sähkövarausten välillä.

Uusi!!: Fysiikka ja Magnetismi · Katso lisää »

Manhattan-projekti

Kenraali Leslie Groves ja Robert Oppenheimer Manhattan-projekti eli Manhattan Engineer District (suom. Manhattanin piiri-insinöörit) oli Yhdysvaltain käynnistämä toisen maailmansodan aikainen ohjelma, jonka tavoitteena oli kehittää ydinase.

Uusi!!: Fysiikka ja Manhattan-projekti · Katso lisää »

Mannerlaatta

Kartta mannerlaatoista, kartassa ei ole kaikkia pienimpiä mannerlaattoja. Mannerlaatta on kappale Maan litosfääriä.

Uusi!!: Fysiikka ja Mannerlaatta · Katso lisää »

Marie Curie

Maria Skłodowska 16-vuotiaana. Marie Skłodowska-Curie (alun perin Maria Salome Skłodowska;; 7. marraskuuta 1867 – 4. heinäkuuta 1934) oli puolalainen fyysikko (hänellä oli myös Ranskan kansalaisuus), kemisti ja Nobel-palkittu radioaktiivisuuden tutkimuksen uranuurtaja.

Uusi!!: Fysiikka ja Marie Curie · Katso lisää »

Massa

Massa (tunnus m) on fysiikan perussuure, joka kuvaa toisaalta kappaleen hitautta voiman vaikuttaessa siihen, toisaalta kappaleen kykyä tuntea ja aiheuttaa gravitaatiovoimia.

Uusi!!: Fysiikka ja Massa · Katso lisää »

Matematiikka

Eukleides, yksityiskohta Rafaelin teoksesta ''Ateenan koulu''. Matematiikka on deduktiiviseen päättelyyn perustuva formaali eli käsitteellinen tiede.

Uusi!!: Fysiikka ja Matematiikka · Katso lisää »

Materiaalifysiikka

Materiaalifysiikka on soveltavan fysiikan ja materiaalitieteen osa-alue, joka keskittyy aineen eli materiaalien rakenteen ja ominaisuuksien tutkimukseen.

Uusi!!: Fysiikka ja Materiaalifysiikka · Katso lisää »

Max Born

Max Born (11. joulukuuta 1882 – 5. tammikuuta 1970) oli saksanjuutalainen matemaatikko ja fyysikko.

Uusi!!: Fysiikka ja Max Born · Katso lisää »

Max Planck

Max Karl Ernst Ludwig Planck (kastenimeltään Marx; 23. huhtikuuta 1858 – 4. lokakuuta 1947) oli saksalainen fyysikko, jonka mustan kappaleen säteilyn tutkimukset, johtivat energian kvanttiluonteen (fotoni) löytämiseen, minkä vuoksi häntä pidetään kvanttimekaniikan löytäjänä.

Uusi!!: Fysiikka ja Max Planck · Katso lisää »

Max Planck -mitali

Max Planck -mitali on palkinto, joka myönnetään huomattavia saavutuksia teoreettisessa fysiikassa saaneille fyysikoille.

Uusi!!: Fysiikka ja Max Planck -mitali · Katso lisää »

Maxwellin yhtälöt

Maxwellin yhtälöt ovat neljän yhtälön kokoelma, joka kuvaa sähköisten ja magneettisten kenttien käyttäytymistä ja niiden vuorovaikutusta.

Uusi!!: Fysiikka ja Maxwellin yhtälöt · Katso lisää »

Määrä

Määrä eli kvantiteetti (lukumäärä, lyhenne lkm.) on ominaisuus, joka on lukumääräisesti mitattavissa esimerkiksi kappaleina tai identtisinä mittayksikköinä.

Uusi!!: Fysiikka ja Määrä · Katso lisää »

Mekaniikan peruslait

Principia Mathematican'' ensipainoksessa 1687. Mekaniikan peruslait eli Newtonin lait muotoili fyysikko Isaac Newton.

Uusi!!: Fysiikka ja Mekaniikan peruslait · Katso lisää »

Mekaniikka

Mekaniikka on tieteenala, joka tutkii vuorovaikutuksia ja liikeilmiöitä.

Uusi!!: Fysiikka ja Mekaniikka · Katso lisää »

Meteorologia

Meteorologia (metéōron, ja, lógos) eli ilmatiede tutkii ilmakehää ja sen käyttäytymistä.

Uusi!!: Fysiikka ja Meteorologia · Katso lisää »

Michael Faraday

Michael Faraday (22. syyskuuta 1791 – 25. elokuuta 1867) oli englantilainen fyysikko ja kemisti, joka vaikutti suuresti sähkömagnetismin ja sähkökemian kehitykseen.

Uusi!!: Fysiikka ja Michael Faraday · Katso lisää »

Mikroskooppi

Mikroskooppi vuodelta 1751 Mikroskooppi (kreikasta: mikrós.

Uusi!!: Fysiikka ja Mikroskooppi · Katso lisää »

Moderni fysiikka

Moderni fysiikka on fysiikan historialliseen jaotteluun perustuva fysiikan haara.

Uusi!!: Fysiikka ja Moderni fysiikka · Katso lisää »

Molekyyli

Vesimolekyylin 3D-malli. Molekyyli on kahden tai useamman kovalenttisesti sitoutuneen atomin muodostama sähköisesti neutraali ryhmä.

Uusi!!: Fysiikka ja Molekyyli · Katso lisää »

Molekyyliorbitaali

Molekyyliorbitaali on aaltoyhtälön ratkaisu molekyyliyhdisteelle ja kuvaa elektronin esiintymistodennäköisyyttä moniatomisessa molekyylissä.

Uusi!!: Fysiikka ja Molekyyliorbitaali · Katso lisää »

Musta aukko

Simuloitu kuva mustasta aukosta Magellanin pilven edessä. Musta aukko on äärimmäisen tiheä aika-avaruuden massakeskittymä.

Uusi!!: Fysiikka ja Musta aukko · Katso lisää »

Nagasaki

Nagasaki Nagasaki on satamakaupunki Kyūshūn länsirannikolla Nagasakin prefektuurissa Japanissa.

Uusi!!: Fysiikka ja Nagasaki · Katso lisää »

Nanoteknologia

Nanoteknologia tai nanotekniikka on tekniikka, jolla valmistetaan nanometrin mittakaavassa rakenteita siten, että muodostunut uusi rakenne tuottaa jonkun uuden suunnittellun ominaisuuden tai toiminnon.

Uusi!!: Fysiikka ja Nanoteknologia · Katso lisää »

Nanotiede

Nanotiede on kohtalaisen nuori tieteidenvälinen tutkimusala, joka tarkastelee biotieteellisiä, fysikaalisia ja kemiallisia ilmiöitä, jotka tapahtuvat tai ilmenevät nanometrimittaluokassa.

Uusi!!: Fysiikka ja Nanotiede · Katso lisää »

Näennäisvoima

Näennäisvoima on klassisessa mekaniikassa epäinertiaalisesta koordinaatistosta johtuva, inertiaalisessa koordinaatistossa katoava voima.

Uusi!!: Fysiikka ja Näennäisvoima · Katso lisää »

Neandertalinihminen

Neandertalinihminen (Homo neanderthalensis) on ihmisten (Homo) suvun laji, joka eli Euroopassa ja Lounais-Aasiassa ainakin vielä 40 000 vuotta sitten, ja joidenkin arvioiden mukaan aina vuoteen 28 000 eaa.

Uusi!!: Fysiikka ja Neandertalinihminen · Katso lisää »

Neste

Aineen olomuodot Neste on yksi aineen olomuodoista.

Uusi!!: Fysiikka ja Neste · Katso lisää »

Neutroni

Neutronit ovat sähkövarauksettomia hiukkasia, jotka yhdessä protonien kanssa muodostavat atomiytimet (lukuun ottamatta vedyn yksinkertaisinta isotooppia, protiumia, joka koostuu vain yhdestä protonista).

Uusi!!: Fysiikka ja Neutroni · Katso lisää »

Niels Bohr

Niels Henrik David Bohr (7. lokakuuta 1885 Kööpenhamina – 18. marraskuuta 1962 Kööpenhamina) oli tanskalainen fyysikko.

Uusi!!: Fysiikka ja Niels Bohr · Katso lisää »

Nikola Tesla

Nikola Tesla (10. heinäkuuta 1856 – 7. tammikuuta 1943) oli serbialais-yhdysvaltalainen fyysikko ja keksijä.

Uusi!!: Fysiikka ja Nikola Tesla · Katso lisää »

Nikolaus Kopernikus

''De Revolutionibusin'' kansilehti, jossa lukee ”toruńilaisen Nicolaus Copernicuksen kuusi kirjaa taivaanpallojen vierimisestä.” Nikolaus Kopernikus (oikeammin: Niklas Koppernigk, 19. helmikuuta 1473 Thorn, Länsi-Preussi (nykyinen Toruń, Puola) – 24. toukokuuta 1543 Frauenburg, Itä-Preussi (nyk. Frombork, Puola)) oli pappi, matemaatikko, talous- ja tähtitieteilijä.

Uusi!!: Fysiikka ja Nikolaus Kopernikus · Katso lisää »

Nobelin fysiikanpalkinto

Nobelin fysiikan- ja kemianpalkintojen mitalien kääntöpuoli Nobelin fysiikanpalkinto on yksi viidestä alkuperäisestä Nobel-palkinnosta.

Uusi!!: Fysiikka ja Nobelin fysiikanpalkinto · Katso lisää »

Noste

Objektiin vaikuttavat voimat Noste on voima, joka nostaa kappaletta ylöspäin.

Uusi!!: Fysiikka ja Noste · Katso lisää »

Olomuoto

Olomuoto on aineen tila, joka määrittää sen fysikaalista käyttäytymistä.

Uusi!!: Fysiikka ja Olomuoto · Katso lisää »

Ooppera

Georges Bizet’n ''Carmenin'' esitys Salzburger Festspielessä 2012 Ooppera (monikko sanasta opus ’työ, teos’) on näyttämötaidemuoto, jossa yhdistyvät musiikki ja näytelmä.

Uusi!!: Fysiikka ja Ooppera · Katso lisää »

Opetus.tv

Opetus.tv on suomalainen, ilmaisia opetusvideoita julkaiseva verkkosivusto, jonka sisällöt painottuvat lukion matematiikkaan, fysiikkaan, kemiaan ja biologiaan.

Uusi!!: Fysiikka ja Opetus.tv · Katso lisää »

Optiikka

auringonsäteet. Kuvan värit itsessäänkin kuuluvat optiikan tutkimuskohteisiin. Optiikka eli valo-oppi (optikee, ’näkemistä koskeva’) on fysiikan valon tai yleisemmin sähkömagneettisen säteilyn käyttäytymistä ja ominaisuuksia sekä valon ja aineen vuorovaikutusta tutkiva osa-alue.

Uusi!!: Fysiikka ja Optiikka · Katso lisää »

Otto von Guericke

Otto von Guericke (30. marraskuuta 1602 Magdeburg – 21. toukokuuta 1686 Hampuri) oli saksalainen valtiomies, fyysikko ja insinööri.

Uusi!!: Fysiikka ja Otto von Guericke · Katso lisää »

Painovoima

Matalalla Maata kiertävään satelliittiin vaikuttaa alaspäin suuntautuvan painovoiman lisäksi muiden muassa ilmakehän ilmanvastus, joka hidastaa sen nopeutta. Tämän vuoksi satelliitin rataa on korjattava säännöllisin väliajoin, ettei se putoaisi Maata kohti. Painovoima eli gravitaatio on luonnonilmiö, joka saa kaikki massalliset kappaleet vetämään toisiaan puoleensa.

Uusi!!: Fysiikka ja Painovoima · Katso lisää »

Paul Dirac

Paul Adrien Maurice Dirac (8. elokuuta 1902 – 20. lokakuuta 1984) oli brittiläinen teoreettinen fyysikko ja kvanttifysiikan kehittäjä.

Uusi!!: Fysiikka ja Paul Dirac · Katso lisää »

Peruskoulu Suomessa

Peruskoulu on yhdeksänvuotista perusopetusta antava yhtenäiskoulu, jossa lähes kaikki Suomen kansalaiset suorittavat oppivelvollisuutensa.

Uusi!!: Fysiikka ja Peruskoulu Suomessa · Katso lisää »

Perusvuorovaikutus

Perusvuorovaikutus on mekanismi, jolla alkeishiukkaset vuorovaikuttavat keskenään ja jota ei nykyisin voida kuvailla yhtenäisellä matemaattisella rakenteella.

Uusi!!: Fysiikka ja Perusvuorovaikutus · Katso lisää »

Philosophiae Naturalis Principia Mathematica

Philosophiae Naturalis Principia Mathematica on Isaac Newtonin vuonna 1687 julkaisema kirja, joka loi nykyaikaisen mekaniikan tieteenalan ja mahdollisti teollisen vallankumouksen.

Uusi!!: Fysiikka ja Philosophiae Naturalis Principia Mathematica · Katso lisää »

Pierre Curie

Pierre Curie (lausunta:; 15. toukokuuta 1859 – 19. huhtikuuta 1906) oli ranskalainen fyysikko, jonka tutkimukset radioaktiivisuuden, pietsosähköilmiön, magnetismin ja kristallografian aloilla olivat uraauurtavia.

Uusi!!: Fysiikka ja Pierre Curie · Katso lisää »

Piko

Piko (tunnus p) on SI-järjestelmän kerrannaisyksikön etuliite, joka tarkoittaa biljoonasosaa (10-12.

Uusi!!: Fysiikka ja Piko · Katso lisää »

Pisan torni

Pisan torni tai Pisan kalteva torni on italialaisen Pisan kaupungin tuomiokirkon kellotorni Piazza dei Miracolin alueella.

Uusi!!: Fysiikka ja Pisan torni · Katso lisää »

Planck

Planck on Euroopan avaruusjärjestön (ESA) avaruustutkimusasema, joka on toinen puoli Herschel/Planck-missiosta.

Uusi!!: Fysiikka ja Planck · Katso lisää »

Planckin laki

Mustan kappaleen säteilyn spektri. f(x)dx \propto \fracx^3 dxe^x - 1 Rochen Mustan kappaleen säteilyn voimakkuus tietyllä aallonpituudella riippuu kappaleen lämpötilasta. Planckin laki on sähkömagneettisen kvanttiteorian tärkeimpiä tuloksia.

Uusi!!: Fysiikka ja Planckin laki · Katso lisää »

Planckin vakio

Planckin vakio on modernissa fysiikassa, ja etenkin kvanttimekaniikassa, usein vastaantuleva luonnonvakio, jonka likiarvo on.

Uusi!!: Fysiikka ja Planckin vakio · Katso lisää »

Planeetta

Aurinkokuntamme planeetat. Planeetta on suurimassainen tähteä kiertävä kappale, joka on painovoimansa vaikutuksen vuoksi lähes pallon muotoinen ja on tyhjentänyt ympäristönsä planetesimaalista.

Uusi!!: Fysiikka ja Planeetta · Katso lisää »

Plasma

Plasmapallo. Plasma on aineen olomuoto, jossa atomit ovat menettäneet elektroneja eli ionisoituneet.

Uusi!!: Fysiikka ja Plasma · Katso lisää »

Polarisaatio

Polarisaatio on poikittaiseen aaltoliikkeeseen liittyvä käsite, jolla tarkoitetaan aaltoliikkeen värähtelyjen amplitudin suuntariippuvuutta aallon etenemissuuntaan nähden kohtisuorassa tasossa.

Uusi!!: Fysiikka ja Polarisaatio · Katso lisää »

Protoni

Protoni (tunnus p tai p+) on subatominen hiukkanen, jonka sähkövaraus on +1 ''e'' eli positiivinen alkeisvaraus ja massa noin yhden atomimassayksikön verran.

Uusi!!: Fysiikka ja Protoni · Katso lisää »

Putoamisliike

Putoamisliike on kappaleen liikettä painovoimakentän vallitessa kohti painovoimakeskusta.

Uusi!!: Fysiikka ja Putoamisliike · Katso lisää »

Raamattu

Raamattu, aiemmin Pyhä Raamattu ja Biblia, on kristinuskon ja juutalaisuuden (Vanha Testamentti) pyhä kirja, kaanon eli ohjeellinen tekstikokoelma.

Uusi!!: Fysiikka ja Raamattu · Katso lisää »

Radioaktiivisuus

Radioaktiivinen hajoaminen on tapahtuma, jossa rakenteeltaan epävakaa atomiydin ilman ulkoista vaikutusta hajoaa ja menettää energiaa muuttuen kevyemmiksi atomiytimiksi.

Uusi!!: Fysiikka ja Radioaktiivisuus · Katso lisää »

Ratkaisemattomat fysiikan ongelmat

Tämä on luettelo joistakin fysiikan toistaiseksi ratkaisemattomista ongelmista.

Uusi!!: Fysiikka ja Ratkaisemattomat fysiikan ongelmat · Katso lisää »

Röntgensäteily

accessdate.

Uusi!!: Fysiikka ja Röntgensäteily · Katso lisää »

Richard Feynman

Richard Phillips Feynman (11. toukokuuta 1918 – 15. helmikuuta 1988) oli 1900-luvun vaikutusvaltaisimpia fyysikkoja.

Uusi!!: Fysiikka ja Richard Feynman · Katso lisää »

Robert Boyle

Robert Boyle (25. tammikuuta 1627 – 31. joulukuuta 1691) oli brittiläinen luonnonfilosofi, kemisti ja fyysikko.

Uusi!!: Fysiikka ja Robert Boyle · Katso lisää »

Rooman valtakunta

Rooman valtakunta (usein myös antiikin Rooma) oli antiikin aikaisen Rooman kaupunkivaltion pohjalta kasvanut laaja imperiumi, joka käsitti koko Välimeren alueen.

Uusi!!: Fysiikka ja Rooman valtakunta · Katso lisää »

Russellin–Einsteinin manifesti

Russellin–Einsteinin manifesti on Lontoossa 9. heinäkuuta 1955 julkaistu julistus, jossa maailman johtajia varoitettiin ydinaseiden vaaroista ja kehotettiin ratkaisemaan kiistat rauhanomaisesti.

Uusi!!: Fysiikka ja Russellin–Einsteinin manifesti · Katso lisää »

Satelliitti

kaukokartoitussatelliitteja Satelliitti on taivaankappaletta kiertävän pienemmän kappaleen nimitys.

Uusi!!: Fysiikka ja Satelliitti · Katso lisää »

Satyendra Bose

Satyendra Nath Bose (1. tammikuuta 1894 – 4. helmikuuta 1974) oli intialainen matemaatikko ja fyysikko.

Uusi!!: Fysiikka ja Satyendra Bose · Katso lisää »

Sähkö

Sähkö on erittäin pitkälle jalostettu energian muoto. Sen tuotantoa edeltävät monet välivaiheet. Vaarallisesta jännitteestä varoittava merkki. Salama on luonnossa tapahtuva sähköpurkaus. Sähkö on luonnonilmiö, joka liittyy sähkövaraukseen, eli siihen, miten aine tai hiukkanen vuorovaikuttaa sähkökentän kanssa.

Uusi!!: Fysiikka ja Sähkö · Katso lisää »

Sähkökenttä

Sähköisen dipolin sähkökenttäviivat, kentän suunta on positiivisesta varauksesta kohti negatiivista varausta. Fysiikassa sähkökenttä on kenttä, jossa mahdollisesti oleviin sähkövarauksiin kenttä kohdistaa voiman.

Uusi!!: Fysiikka ja Sähkökenttä · Katso lisää »

Sähkömagneettinen säteily

Sähkömagneettisen säteilyn spektri Sähkömagneettinen säteily eli sähkömagneettiset aallot ovat fotonien eli säteilykvanttien liikkeen aiheuttamia aaltoja.

Uusi!!: Fysiikka ja Sähkömagneettinen säteily · Katso lisää »

Sähkömagneettinen vuorovaikutus

Sähkömagneettinen vuorovaikutus (sähkövoima) on yksi standardimallin neljästä perusvuorovaikutuksesta.

Uusi!!: Fysiikka ja Sähkömagneettinen vuorovaikutus · Katso lisää »

Sähkömagnetismi

Sähkömagnetismi on fysiikan ala, joka käsittelee sähköisiä ja magneettisia ilmiöitä sekä niiden välisiä riippuvuuksia.

Uusi!!: Fysiikka ja Sähkömagnetismi · Katso lisää »

Sähkömagnetismi suhteellisuusteoriassa

Sähkömagnetismi suhteellisuusteoriassa käsittelee kysymystä siitä, miten erityinen suhteellisuusteoria vaikutti nykyiseen teoriaan sähkömagnetismista ja elektro­dynamiikasta.

Uusi!!: Fysiikka ja Sähkömagnetismi suhteellisuusteoriassa · Katso lisää »

Sähkömoottori

Sähkömoottori on sähköllä toimiva moottori, jonka avulla sähköenergiaa muutetaan mekaaniseksi energiaksi.

Uusi!!: Fysiikka ja Sähkömoottori · Katso lisää »

Sähkönjohtavuus

Sähkönjohtavuus eli konduktiivisuus (tarkemmin sanottuna ominaissähkönjohtavuus tai ominaiskonduktanssi, tunnus σ tai &gamma) on resistiivisyyden käänteisarvo.

Uusi!!: Fysiikka ja Sähkönjohtavuus · Katso lisää »

Sähköoppi

Sähköoppi on fysiikan haara, joka tutkii sähköilmiöitä tai laajemmassa mielessä sähkömagneettiseen vuorovaikutukseen liittyviä ilmiöitä.

Uusi!!: Fysiikka ja Sähköoppi · Katso lisää »

Sähkövirta

Sähkövirta tarkoittaa sekä fysikaalista ilmiötä että siihen liittyvää suuretta.

Uusi!!: Fysiikka ja Sähkövirta · Katso lisää »

Säieteoria

Säieteoria on hiukkasfysiikan malli, jonka mukaan alkeishiukkaset eivät ole pistemäisiä, vaan 1-ulotteisia säikeitä.

Uusi!!: Fysiikka ja Säieteoria · Katso lisää »

Shin’ichirō Tomonaga

Shin’ichirō Tomonaga, usein Sin-Itiro Tomonaga, (31. maaliskuuta 1906 – 8. heinäkuuta 1979) oli japanilainen fyysikko.

Uusi!!: Fysiikka ja Shin’ichirō Tomonaga · Katso lisää »

Sikiö

Ultraäänikuvaus 12-viikkoisesta sikiöstä Sikiö on monisoluisen eläimen ja ihmisen munasolusta kehittymässä oleva uusi yksilö, jonka useimmat elimet ovat jo muodostuneet mutta joka ei ole vielä syntynyt tai kuoriutunut munasta.

Uusi!!: Fysiikka ja Sikiö · Katso lisää »

Silmälasit

Emporio Armani -merkkisillä kehyksillä. Silmälasit ovat kehyksen ja linssien, tai vain linssien ja sankojen muodostama optinen apulaite, jota pidetään silmien edessä.

Uusi!!: Fysiikka ja Silmälasit · Katso lisää »

Sironta

Lasersäteilyn diffraktiokuvio kahdesta (yllä) ja viidestä (alla) raosta. Sironta on fysikaalinen prosessi, missä säteily, esimerkiksi valo tai liikkuva hiukkanen, muuttaa suuntaansa kohdatessaan esteen tai tiheyden muutoksen aineessa, jossa se kulkee.

Uusi!!: Fysiikka ja Sironta · Katso lisää »

Solvay-konferenssi

P. Langevin. Solvay-konferenssit ovat merkittäviä modernin fysiikan kehittämisestä keskustelevia kansainvälisiä kokouksia.

Uusi!!: Fysiikka ja Solvay-konferenssi · Katso lisää »

Standardimalli

Standardimalli on jonkin ilmiön kuvaamiseen käytettävä lähes standardin aseman saavuttanut malli.

Uusi!!: Fysiikka ja Standardimalli · Katso lisää »

Statiikka

Statiikka eli tasapaino-oppi on mekaniikan osa-alue, joka tutkii tasapainotilassa olevia kappaleita ja niihin vaikuttavia voimien muodostavia systeemejä.

Uusi!!: Fysiikka ja Statiikka · Katso lisää »

Stephen Gray

Stephen Gray (1666–1736) oli brittiläinen tiedemies.

Uusi!!: Fysiikka ja Stephen Gray · Katso lisää »

Stephen Hawking

Stephen William Hawking, CBE, FRSA, FRS (8. tammikuuta 1942 Oxford, Iso-Britannia – 14. maaliskuuta 2018 Cambridge, Iso-Britannia) oli brittiläinen teoreettinen fyysikko ja kosmologi.

Uusi!!: Fysiikka ja Stephen Hawking · Katso lisää »

Suhteellisuusteoria

Suhteellisuusteoria tarkoittaa kahta erillistä fysiikan teoriaa: erityistä ja yleistä suhteellisuusteoriaa.

Uusi!!: Fysiikka ja Suhteellisuusteoria · Katso lisää »

Suomalainen Tiedeakatemia

Suomalainen Tiedeakatemia eli Academia Scientiarum Fennica on vuonna 1908 perustettu yleistieteellinen keskusseura, joka sääntöjensä mukaan edistää tutkimusta ja toimii korkeatasoista tutkimusta harjoittavien tutkijoiden yhdyssiteenä.

Uusi!!: Fysiikka ja Suomalainen Tiedeakatemia · Katso lisää »

Suomen Fyysikkoseura

Suomen Fyysikkoseura – Finlands Fysikerförening r.y. on perustettu vuonna 1947 edistämään fysiikan harrastamista ja kiinnostusta fysiikkaan.

Uusi!!: Fysiikka ja Suomen Fyysikkoseura · Katso lisää »

Suomen Tiedeseura

Suomen Tiedeseura eli Societas Scientiarum Fennica on Suomen vanhin, vuonna 1838 perustettu tiedeakatemia.

Uusi!!: Fysiikka ja Suomen Tiedeseura · Katso lisää »

Suomi

Suomen tasavalta eli Suomi on Pohjoismaihin kuuluva valtio Pohjois-Euroopassa Itämeren rannalla.

Uusi!!: Fysiikka ja Suomi · Katso lisää »

Supersäieteoria

Supersäieteoria eli supersymmetrinen säieteoria on 1980-luvulla syntynyt teoria.

Uusi!!: Fysiikka ja Supersäieteoria · Katso lisää »

Suprajohde

Tavallinen ja suprajohtava 12 500 ampeerin kaapeli CERN:stä Suprajohtavuus tarkoittaa ominaisuutta, jossa riittävän alhaisessa lämpötilassa joidenkin aineiden resistiivisyys katoaa ja havaitaan Meissnerin ilmiö.

Uusi!!: Fysiikka ja Suprajohde · Katso lisää »

Supraneste

Supraneste karkaa astian reunojen yli nuolien osoittamalla tavalla. Huomaa myös astian uloimmaisilla reunoilla oleva supraneste Supraneste on nimitys nestemäiselle aineelle, jossa ei havaita viskositeettia lainkaan hyvin alhaisissa lämpötiloissa.

Uusi!!: Fysiikka ja Supraneste · Katso lisää »

Suuri magnetoresistanssi

Suuri magnetoresistanssi (GMR) on ilmiö, joka perustuu eri suuntiin magnetoitujen ferromagneettisten metallien ja ei-ferromagneettisten metallien kerrosten vuorotteluun.

Uusi!!: Fysiikka ja Suuri magnetoresistanssi · Katso lisää »

Taajuus

Eritaajuisia siniaaltoja. Taajuus (vanhalta nimeltä jaksoluku) kuvaa jonkin toistuvan ilmiön tapahtumien määrää aikayksikköä kohti.

Uusi!!: Fysiikka ja Taajuus · Katso lisää »

Taittuminen

Taittuminen eli refraktio tarkoittaa fysiikassa aaltoliikkeen suunnan muuttumista kahden eri faasin rajapinnassa.

Uusi!!: Fysiikka ja Taittuminen · Katso lisää »

Taivaankappale

Pallomainen tähtijoukko M80. Taivaankappale on (yleensä) näkyvä taivaan kohde.

Uusi!!: Fysiikka ja Taivaankappale · Katso lisää »

Tarkkuus

Tarkkuus merkitsee luonnontieteissä joko sisäistä tarkkuutta eli täsmällisyyttä tai ulkoista tarkkuutta.

Uusi!!: Fysiikka ja Tarkkuus · Katso lisää »

Taustasäteily

Taustasäteily voi viitata seuraaviin.

Uusi!!: Fysiikka ja Taustasäteily · Katso lisää »

Tähti

Kokovertailu eri tähtiluokista, Aurinko on G-luokan tähti. Tähti on painovoimansa koossa pitämä ja kasaan puristama plasmapallo, jonka jossakin kehitysvaiheessa tapahtuu ydinfuusiota.

Uusi!!: Fysiikka ja Tähti · Katso lisää »

Tähtitiede

Linnunradan keskus. Tähtitiede eli astronomia on luonnontiede, joka tutkii maailmankaikkeutta ja sen kohteita, ilmiöitä sekä kehitystä.

Uusi!!: Fysiikka ja Tähtitiede · Katso lisää »

Tähtitieteilijä

Tähtitieteilijä eli astronomi (ja etenkin englanninkielisessä kirjallisuudessa myös astrofyysikko) on yleisnimitys tutkijalle, joka on erikoistunut tutkimaan (Maan ulkopuolista) avaruutta, kuten Aurinkoa, planeettoja, tähtiä, galakseja, tähtienvälistä ainetta tai maailmankaikkeuden rakennetta sekä näihin liittyviä fysikaalisia prosesseja.

Uusi!!: Fysiikka ja Tähtitieteilijä · Katso lisää »

Teatteri (rakennus)

Puolalaisen Teatr Polski -teatterin sali, joka on rakennettu noin vuonna 1890. Katsomo on rakennettu useaan kerrokseen. Näyttämöaukko erottaa katsomon ja näyttämön toisistaan. Näyttämöaukon etupuolella on kuitenkin tyypilliseen tapaan näyttämön osa, jolla suurin osa esityksestä tapahtuu. Teatteri (Encyclopædia Britannica: theatre, johdanto) on rakennus tai tila, jossa järjestetään teatteriesityksiä tai muunlaisia esityksiä yleisön edessä.

Uusi!!: Fysiikka ja Teatteri (rakennus) · Katso lisää »

Tekniikka

keskiajalla esimerkiksi kirkkojen rakentamisessa. Se toimii siten, että ihminen kävelee oravanpyörän sisällä, jolloin vinssin avulla kuorma nousee Tekniikka tarkoittaa menetelmiä, joilla ihminen vaikuttaa ympäristöönsä ja käyttää sitä hyväkseen.

Uusi!!: Fysiikka ja Tekniikka · Katso lisää »

Teknillinen korkeakoulu

Teknillisen korkeakoulun päärakennuksen auditoriot A (kuvassa vasemmalla) ja B. Etualalla hallinnon tiloja. Suunnitellut Alvar Aalto. Teknillisen korkeakoulun entinen päärakennus Hietalahdentorilla Helsingissä, nykyinen ammattikorkeakoulu Metropolia Teknillinen korkeakoulu (lyh. TKK) oli yliopisto, jonka alaan kuuluivat tekniset tieteet.

Uusi!!: Fysiikka ja Teknillinen korkeakoulu · Katso lisää »

Teollisuus

Ilmajoella. Teollisuus (lyhenne teoll.) on tuotantotoiminnan laji, joka jalostaa luonnonvaroja tuotteiksi eli raaka-aineita ihmiselle aineellista hyötyä tuottavaan muotoon.

Uusi!!: Fysiikka ja Teollisuus · Katso lisää »

Teoreettinen fysiikka

Teoreettinen fysiikka on fysiikan osa-alue, jossa tutkimus ei välittömästi perustu kokeelliseen tutkimukseen vaan tutkittavaa kohdetta kuvaavien matemaattisten mallien tarkasteluun.

Uusi!!: Fysiikka ja Teoreettinen fysiikka · Katso lisää »

Termodynamiikka

Termodynamiikka (lämpöoppi) on energian, lämmön, työn, entropian ja tapahtumien spontaanisuuden fysiikkaa.

Uusi!!: Fysiikka ja Termodynamiikka · Katso lisää »

Thomas Young

Sir Thomas Young (13. kesäkuuta 1773 – 10. toukokuuta 1829) oli englantilainen yleisnero.

Uusi!!: Fysiikka ja Thomas Young · Katso lisää »

Tiede

Tiede tarkoittaa todellisuuden ilmiöiden ja niiden välisten suhteiden järjestelmällistä ja arvostelevaa tutkimista sekä sen avulla saatua tietojen jäsentynyttä kokonaisuutta.

Uusi!!: Fysiikka ja Tiede · Katso lisää »

Tieteellinen teoria

Tieteellinen teoria on hyvin perusteltu selitys ilmiölle, joka on saavutettu käyttäen tieteellistä menetelmää ja on toistuvasti vahvistettu havaintojen ja kokeiden kautta.

Uusi!!: Fysiikka ja Tieteellinen teoria · Katso lisää »

Tieteellinen vallankumous

Tieteellinen vallankumous (myös tieteen tai luonnontieteiden vallankumous) on tieteenhistoriassa käytetty nimitys noin vuosien 1500–1700 välisenä aikana tapahtuneelle luonnontieteiden edistykselle.

Uusi!!: Fysiikka ja Tieteellinen vallankumous · Katso lisää »

Tieteellisten yliopistotutkintojen opinnäytetyöt

Tämä artikkeli käsittelee suomalaisiin tieteellisiin yliopistotutkintoihin liittyviä opinnäytetöitä, joita ovat nykyisin kandidaatintutkielma alemman korkeakoulututkinnon yhteydessä, diplomityö tai pro gradu -tutkielma ylemmän korkeakoulututkinnon päätteeksi sekä lisensiaatintutkielma ja väitöskirja jatkotutkinnoissa (lisensiaatti, tohtori).

Uusi!!: Fysiikka ja Tieteellisten yliopistotutkintojen opinnäytetyöt · Katso lisää »

Tietotekniikka

Tietotekniikka tai informaatioteknologia (automaattinen tietojenkäsittely, ATK) tarkoittaa tietokoneiden ja digitaalisen tietoliikenteen avulla tehtävää tietojen muokkaamista,tallennusta ja hakua.

Uusi!!: Fysiikka ja Tietotekniikka · Katso lisää »

Tiiviin aineen fysiikka

Tiiviin aineen fysiikka eli kondensoituneen aineen fysiikka käsittelee aineen makroskooppisia ominaisuuksia.

Uusi!!: Fysiikka ja Tiiviin aineen fysiikka · Katso lisää »

Tilastollinen fysiikka

Tilastollinen fysiikka eli statistinen fysiikka on yksi fysiikan perusteorioista.

Uusi!!: Fysiikka ja Tilastollinen fysiikka · Katso lisää »

Todellisuus

Vincent van Gogh, ''Tähtikirkas yö'', 1889. Todellisuus tarkoittaa kaikkea sitä, mikä on olemassa.

Uusi!!: Fysiikka ja Todellisuus · Katso lisää »

Toinen maailmansota

Toinen maailmansota oli vuosina 1939–1945 käyty maailmanlaajuinen konflikti, jonka pääasialliset osapuolet olivat Saksan, Italian ja Japanin johtamat akselivallat sekä Britannian, Kiinan tasavallan, Neuvostoliiton, Ranskan ja Yhdysvaltain johtamat liittoutuneet.

Uusi!!: Fysiikka ja Toinen maailmansota · Katso lisää »

Transistori

Erilaisia transistoreita Transistori on kolmeliitoksinen puolijohdekomponentti, joka voi toimia kytkimenä, vahvistimena tai muistin elementtinä.

Uusi!!: Fysiikka ja Transistori · Katso lisää »

Tsung-Dao Lee

Tsung-Dao Lee (T. D. Lee,, Pinyin: Lǐ Zhèngdào) (24. marraskuuta 1926) on amerikankiinalainen fyysikko.

Uusi!!: Fysiikka ja Tsung-Dao Lee · Katso lisää »

Tuli

Metsäpalo. Nuotio. Rakennus tulessa. Tuli on korkeassa lämpötilassa tapahtuva(n) palamisen yhteydessä esiintyvä ilmiö, jossa palavasta aineesta syntyy kuumien kaasujen muodostamia valaisevia tulenliekkejä.

Uusi!!: Fysiikka ja Tuli · Katso lisää »

Tuulivoima

Tuulivoimaloita Tanskassa. Tuulipuisto Belgian Estinnesissä. Estinnesin tuulipuisto Tuulivoima on tuulen liike-energian muuntamista sähköksi, yleensä tuuliturbiinien pyörivien lapojen välityksellä.

Uusi!!: Fysiikka ja Tuulivoima · Katso lisää »

Työ

Nainen korjaamassa riisinversoja Kambodžassa. Posliiniverstaan koristelija työssään Kiinassa. Työllä tarkoitetaan jonkin tehtävän suorittamiseen tähtäävää pitkäjännitteistä, aktiivista ja tavoitteellista toimintaa, joka liittyy tyypillisesti toimeentulon hankkimiseen (ansiotyö) tai yksilön omien taikka hänen lähipiirinsä aineellisten tarpeiden tyydyttämiseen (kotityö).

Uusi!!: Fysiikka ja Työ · Katso lisää »

Työ (fysiikka)

Työ (tunnus W) on fysikaalinen suure.

Uusi!!: Fysiikka ja Työ (fysiikka) · Katso lisää »

Tyhjiö

Tyhjiö eli vakuumi on tila, jossa kaasun paine on paljon pienempi kuin maan pinnalla vaikuttava ilmanpaine.

Uusi!!: Fysiikka ja Tyhjiö · Katso lisää »

Ultraääni

Vauvan sydämen ultraäänikuvaus Ultraääni on ääntä, jonka taajuus on ihmisen korvan kuuloalueen yläpuolella (> 20 kHz).

Uusi!!: Fysiikka ja Ultraääni · Katso lisää »

Vahva vuorovaikutus

Vahva vuorovaikutus (värivoima, vahva voima, vahva ydinvoima, joskus myös ydinvoima) on vahvin kolmesta hiukkasfysiikan standardimallin perusvuorovaikutuksesta.

Uusi!!: Fysiikka ja Vahva vuorovaikutus · Katso lisää »

Valo

Valoa ja varjoja. Valo on sähkömagneettisen spektrin ihmissilmällä nähtävä osa.

Uusi!!: Fysiikka ja Valo · Katso lisää »

Valokuitu

Valokuituja Valokuitu on ohut lasista tai muovista (esim. akryylimuovi) vedetty kuitu, jonka tarkoituksena on johtaa valoa.

Uusi!!: Fysiikka ja Valokuitu · Katso lisää »

Valonnopeus

Auringosta Maahan. Valonnopeus on fysikaalinen vakio, jota merkitään kirjaimella c (’nopeus’).

Uusi!!: Fysiikka ja Valonnopeus · Katso lisää »

Valosähköinen ilmiö

Fotonit osuvat aineeseen, jolloin fotonien tuoma energia emittoituu aineesta irronneina elektroneina. Valosähköisessä ilmiössä fotoni absorboituu atomiin irrottaen tästä elektronin.

Uusi!!: Fysiikka ja Valosähköinen ilmiö · Katso lisää »

Väisälän palkinto

Väisälän palkinto on Väisälä rahaston jakama 15 000 € suuruinen rahapalkinto.

Uusi!!: Fysiikka ja Väisälän palkinto · Katso lisää »

Vesi

Vesi (H2O, joskus myös divetymonoksidi tai divetyoksidi) on huoneenlämmössä nesteenä esiintyvä vedyn ja hapen muodostama kemiallinen yhdiste.

Uusi!!: Fysiikka ja Vesi · Katso lisää »

Virtausdynamiikka

Lentokoneen aiheuttama turbulenssi on havainnollistettu värillisen savun avulla. Virtausdynamiikka on virtausmekaniikkaan kuuluva tieteenhaara, joka tutkii fluidien (nesteet ja kaasut) liikettä eli virtaamista.

Uusi!!: Fysiikka ja Virtausdynamiikka · Katso lisää »

Werner Heisenberg

Werner Karl Heisenberg (5. joulukuuta 1901 Würzburg, Saksan keisarikunta – 1. helmikuuta 1976 München, Länsi-Saksa) oli saksalainen fyysikko ja nobelisti, yksi kvanttimekaniikan kehittäjistä.

Uusi!!: Fysiikka ja Werner Heisenberg · Katso lisää »

Wilhelm Röntgen

Wilhelm Conrad Röntgen (27. maaliskuuta 1845 Lennep, Preussi (nykyinen Saksa) – 10. helmikuuta 1923 München, Saksa) oli saksalainen fyysikko, joka tunnetaan erityisesti röntgensäteiden kokeellisesta löytämisestä.

Uusi!!: Fysiikka ja Wilhelm Röntgen · Katso lisää »

William Rowan Hamilton

Sir William Rowan Hamilton (3. elokuuta 1805 Dublin, Irlanti, Brittiläinen imperiumi – 2. syyskuuta 1865 Dublin) oli irlantilainen matemaatikko.

Uusi!!: Fysiikka ja William Rowan Hamilton · Katso lisää »

Ydinase

Kuva operaatio Ivyn ''Mike''-pommin räjähdyksestä. Ydinase on pommi, joka saa räjähdysvoiman ydinfissiosta tai ydinfuusiosta.

Uusi!!: Fysiikka ja Ydinase · Katso lisää »

Ydinfysiikka

Ydinfysiikka tutkii atomin ydintä ja sen reaktioita.Positroniemissiotomografia.Loviisan ydinvoimalaitos. Ydinfysiikka tutkii atomien ytimiä, niiden rakennetta, reaktioita ja rakenteisiin vaikuttavia voimia.

Uusi!!: Fysiikka ja Ydinfysiikka · Katso lisää »

Yhdistyneet kansakunnat

Yhdistyneet kansakunnat (lyhenne YK) on maailmanlaajuinen hallitusten välinen yhteistyöjärjestö, joka perustettiin 24.

Uusi!!: Fysiikka ja Yhdistyneet kansakunnat · Katso lisää »

Yhteiskunta

Yhteiskunta koostuu ihmisistä ja heidän yhteisöistään, jotka asuvat ja ovat vuorovaikutuksessa tietyllä maantieteellisellä alueella; myös erilaiset instituutiot, poliittiset käytännöt tai valtarakenteet, infrastruktuuri ja kulttuuri ovat osa yhteiskuntaa.

Uusi!!: Fysiikka ja Yhteiskunta · Katso lisää »

Yhteyttäminen

Yhteyttäminen tarkoittaa eliöissä tapahtuvaa energian sitomista orgaanisten yhdisteiden sidoksiin.

Uusi!!: Fysiikka ja Yhteyttäminen · Katso lisää »

Yleinen suhteellisuusteoria

Yleinen suhteellisuusteoria on useimpien fyysikkojen nykyään kannattama, painovoimaa kuvaava teoria, jonka kehitti teoreettinen fyysikko Albert Einstein vuosina 1907–1915.

Uusi!!: Fysiikka ja Yleinen suhteellisuusteoria · Katso lisää »

1543

Ei kuvausta.

Uusi!!: Fysiikka ja 1543 · Katso lisää »

1600-luku

1600-luku oli vuosisata, johon kuuluivat vuodet 1600–1699.

Uusi!!: Fysiikka ja 1600-luku · Katso lisää »

1687

Ei kuvausta.

Uusi!!: Fysiikka ja 1687 · Katso lisää »

1738

Ei kuvausta.

Uusi!!: Fysiikka ja 1738 · Katso lisää »

1808

Ei kuvausta.

Uusi!!: Fysiikka ja 1808 · Katso lisää »

1847

Ei kuvausta.

Uusi!!: Fysiikka ja 1847 · Katso lisää »

1900

Ei kuvausta.

Uusi!!: Fysiikka ja 1900 · Katso lisää »

1905

Ei kuvausta.

Uusi!!: Fysiikka ja 1905 · Katso lisää »

1911

Ei kuvausta.

Uusi!!: Fysiikka ja 1911 · Katso lisää »

1913

Ei kuvausta.

Uusi!!: Fysiikka ja 1913 · Katso lisää »

1920-luku

1920-luku oli vuosikymmen, joka alkoi 1.

Uusi!!: Fysiikka ja 1920-luku · Katso lisää »

1924

Ei kuvausta.

Uusi!!: Fysiikka ja 1924 · Katso lisää »

1932

Ei kuvausta.

Uusi!!: Fysiikka ja 1932 · Katso lisää »

1945

Ei kuvausta.

Uusi!!: Fysiikka ja 1945 · Katso lisää »

1948

Suomessa vuonna 1948 syntyi maan historian toiseksi suurin ikäluokka (suurin 1947).

Uusi!!: Fysiikka ja 1948 · Katso lisää »

1955

Ei kuvausta.

Uusi!!: Fysiikka ja 1955 · Katso lisää »

1970-luku

1970-luku oli vuosikymmen, joka alkoi 1.

Uusi!!: Fysiikka ja 1970-luku · Katso lisää »

1988

Vuosi 1988 oli karkausvuosi, joka alkoi perjantaista.

Uusi!!: Fysiikka ja 1988 · Katso lisää »

2000

2000 (MM) oli karkausvuosi, joka alkoi lauantaista.

Uusi!!: Fysiikka ja 2000 · Katso lisää »

2005

2005 (MMV) oli normaalivuosi (ei karkausvuosi), joka alkoi lauantaista.

Uusi!!: Fysiikka ja 2005 · Katso lisää »

2050-luku

2050-luku on tuleva vuosikymmen, joka alkaa 1.

Uusi!!: Fysiikka ja 2050-luku · Katso lisää »

6. elokuuta

6.

Uusi!!: Fysiikka ja 6. elokuuta · Katso lisää »

Uudelleenohjaukset tässä:

Fysikaalinen.

LähteväSaapuvat
Hei! Olemme Facebookissa nyt! »