Logo
Unionpedia
Viestintä
Get it on Google Play
Uusi! Lataa Unionpedia Android™-laitteella!
Asenna
Nopeamman yhteyden kuin selaimen!
 

Logiikka

Indeksi Logiikka

Logiikka (kreikan sanasta λογική, johdettu sanasta λόγος, ”sana”, ”järjestys”, ”järki”) on tieteenala, joka tutkii päättelyn ja ajattelun muotoja, erityisesti deduktiivista päättelyä.

79 suhteet: Aš'ariitit, Ajattelu, Alan Turing, Analyyttinen filosofia, Antiikin Kreikka, Argumentti, Aristoteelinen logiikka, Aristoteles, Aritmetiikka, Arthur Prior, Bertrand Russell, Boolen logiikka, Cantorin lause, Churchin–Turingin teesi, Clarence Irving Lewis, David Hilbert, Deduktiivinen päättely, Deonttinen logiikka, Eksistenssikvanttori, Episteeminen logiikka, Eukleides, Filosofia, Filosofinen analyysi, Gödelin epätäydellisyyslause, Georg Cantor, George Boolos, Gottlob Frege, Han Fei, Induktiivinen päättely, Intia, Joukko-oppi, Kieli, Kielifilosofia, Kiina, Kontinuumihypoteesi, Legalismi, Logiikan historia, Logiikka, Logiikka: Perusteet, Logiikkapohjainen ohjelmointikieli, Logisismi, Logos, Ludwig Wittgenstein, Malliteoria, Matematiikka, Modaalilogiikka, Objekti, Oikeustiede, Ontologia, Organon, ..., Parakonsistentti logiikka, Päättely, Platon, Predikaatti, Predikaattilogiikka, Prolog, Propositiologiikka, Qin-dynastia, Russellin paradoksi, Salva veritate, Saul Kripke, Semantiikka, Stewart Shapiro, Subjekti, Sumea logiikka, Syllogismi, Symboli, Tekoäly, Temporaalilogiikka, Tietojenkäsittelytiede, Tietokone, Totuus, Turingin kone, Tyyppijärjestelmä, Universaalikvanttori, Valinta-aksiooma, Verkkoteoria, Wilhelm Ackermann, Willard Van Orman Quine. Laajenna indeksi (29 lisää) »

Aš'ariitit

Ašʿariitit (al-ašaʿirah) oli islamilaisen filosofian ja teologian (Kalam) koulukunta, jonka perusti Abū l-Ḥasan al-Ašʿarī 900-luvulla.

Uusi!!: Logiikka ja Aš'ariitit · Katso lisää »

Ajattelu

Keskittynyttä ajattelua. Ajattelu on aivoissa tapahtuva prosessi, jonka avulla jotkin eliöt yrittävät hahmottaa ja jäsentää todellisuutta.

Uusi!!: Logiikka ja Ajattelu · Katso lisää »

Alan Turing

Alan Mathison Turing, OBE, FRS (23. kesäkuuta 1912 Lontoo – 7. kesäkuuta 1954 Wilmslow) oli brittiläinen matemaatikko ja logiikan tutkija, joka vuonna 1936 julkaisi formalisoimansa algoritmin ja tietojenkäsittelytieteessä käytetyn Turingin kone -käsitteen.

Uusi!!: Logiikka ja Alan Turing · Katso lisää »

Analyyttinen filosofia

Analyyttinen filosofia on nykyfilosofian valtavirtaus Yhdysvalloissa, Britanniassa, Australiassa sekä Pohjoismaissa.

Uusi!!: Logiikka ja Analyyttinen filosofia · Katso lisää »

Antiikin Kreikka

Antiikin Kreikka on termi, jolla kuvataan antiikin kulttuurin muinaiskreikkaa puhuneita alueita.

Uusi!!: Logiikka ja Antiikin Kreikka · Katso lisää »

Argumentti

Argumentti (väittää, osoittaa) on perusteltu väite tai mielipide jonkin asian puolesta tai sitä vastaan.

Uusi!!: Logiikka ja Argumentti · Katso lisää »

Aristoteelinen logiikka

Aristoteelinen logiikka eli syllogistiikka on yksinkertaista yksipaikkaisten (subjekti-objekti-predikaatti) väitelauseiden logiikkaa, jonka on kehittänyt Aristoteles.

Uusi!!: Logiikka ja Aristoteelinen logiikka · Katso lisää »

Aristoteles

Aristoteles (384–322 eaa.) oli antiikin kreikkalainen filosofi ja tiedemies.

Uusi!!: Logiikka ja Aristoteles · Katso lisää »

Aritmetiikka

Aritmetiikka on matematiikan osa-alue, joka tutkii laskuoperaatioiden ominaisuuksia luvuille.

Uusi!!: Logiikka ja Aritmetiikka · Katso lisää »

Arthur Prior

Arthur Norman Prior (4. joulukuuta 1914, Masterton, Uusi-Seelanti – 6. lokakuuta 1969 Trondheim, Norja) oli uusiseelantilainen loogikko, joka perusti temporaalilogiikan ja vaikutti merkittävästi myös intensionaaliseen logiikkaan.

Uusi!!: Logiikka ja Arthur Prior · Katso lisää »

Bertrand Russell

Bertrand Arthur William Russell, Russellin 3.

Uusi!!: Logiikka ja Bertrand Russell · Katso lisää »

Boolen logiikka

Boolen logiikka pohjautuu Boolen algebraan.

Uusi!!: Logiikka ja Boolen logiikka · Katso lisää »

Cantorin lause

Cantorin lause on joukko-opin lause, joka sanoo että joukon mahtavuus ei ole sama kuin potenssijoukkonsa.

Uusi!!: Logiikka ja Cantorin lause · Katso lisää »

Churchin–Turingin teesi

Church–Turingin konjektuuri (myös Church-Turingin teesi, Churchin väite ja Turingin väite) on yhdistetty hypoteesi niiden funktioiden luonteesta, joiden arvot ovat tehokkaasti laskettavissa.

Uusi!!: Logiikka ja Churchin–Turingin teesi · Katso lisää »

Clarence Irving Lewis

Clarence Irving Lewis (12. huhtikuuta 1883, Stoneham, Massachusetts – 3. helmikuuta 1964, Cambridge, Massachusetts) oli yhdysvaltalainen akateeminen filosofi ja konseptuaalisen pragmatismin perustaja.

Uusi!!: Logiikka ja Clarence Irving Lewis · Katso lisää »

David Hilbert

Valokuva vuodelta 1912 David Hilbert (23. tammikuuta 1862 – 14. helmikuuta 1943) oli saksalainen matemaatikko.

Uusi!!: Logiikka ja David Hilbert · Katso lisää »

Deduktiivinen päättely

Deduktiivinen päättely eli validi päättely on päättelytapa, jossa tosista premisseistä seuraa välttämättä tosi johtopäätös.

Uusi!!: Logiikka ja Deduktiivinen päättely · Katso lisää »

Deonttinen logiikka

Deonttinen logiikka eli normilogiikka on modaalilogiikan alue, joka käsittelee välttämättömyyttä (tai velvollisuutta), mahdollisuutta (tai luvallisuutta) ja näihin liittyviä käsitteitä (kuten pakollinen, sallittu, kielletty).

Uusi!!: Logiikka ja Deonttinen logiikka · Katso lisää »

Eksistenssikvanttori

Eksistenssikvanttori eli olemassaolokvanttori (\exists) on predikaattilogiikassa ilmaisu sille, että jokin ominaisuus tai suhde (looginen predikaatti) on totta ainakin yhdelle joukon alkiolle, eli jonkin ominaisuuden toteuttava alkio on olemassa.

Uusi!!: Logiikka ja Eksistenssikvanttori · Katso lisää »

Episteeminen logiikka

Episteeminen logiikka on modaalilogiikan alue, joka käsittelee tietoon liittyvää päättelyä ja käsitteitä, kuten "verifioitu", "mahdollisesti tosi" ja "mahdoton".

Uusi!!: Logiikka ja Episteeminen logiikka · Katso lisää »

Eukleides

Eukleides Aleksandrialainen (n. 300 eaa.) oli kreikkalainen matemaatikko, joka kirjoitti muun muassa antiikin geometrian kokonaisesityksen Stoikheia (Alkeet, latinaksi Elementa).

Uusi!!: Logiikka ja Eukleides · Katso lisää »

Filosofia

Filosofia on noin 600–400 eaa.

Uusi!!: Logiikka ja Filosofia · Katso lisää »

Filosofinen analyysi

Filosofinen analyysi viittaa analyysimenetelmiin, joita käytetään erityisesti filosofian analyyttisessä perinteessä.

Uusi!!: Logiikka ja Filosofinen analyysi · Katso lisää »

Gödelin epätäydellisyyslause

Gödelin epätäydellisyyslauseet ovat Kurt Gödelin vuonna 1931 todistamat kaksi lausetta.

Uusi!!: Logiikka ja Gödelin epätäydellisyyslause · Katso lisää »

Georg Cantor

Georg Ferdinand Ludwig Philipp Cantor (3. maaliskuuta 1845 – 6. tammikuuta 1918) oli saksalainen matemaatikko, joka tunnetaan parhaiten joukko-opin luojana.

Uusi!!: Logiikka ja Georg Cantor · Katso lisää »

George Boolos

George Stephen Boolos (4. syyskuuta 1940 New York – 27. toukokuuta 1996 Cambridge, Massachusetts) oli yhdysvaltalainen analyyttinen filosofi ja matemaattinen loogikko, joka opetti Massachusetts Institute of Technologyssä.

Uusi!!: Logiikka ja George Boolos · Katso lisää »

Gottlob Frege

Gottlob Frege. Friedrich Ludwig Gottlob Frege (8. marraskuuta 1848 Wismar – 26. heinäkuuta 1925 Bad Kleinen) oli saksalainen filosofi, loogikko ja matemaatikko.

Uusi!!: Logiikka ja Gottlob Frege · Katso lisää »

Han Fei

Han Fei (韓非 pinyin: Hán Fēi; Wade-Giles: Han Fei: myös Han Feizi: 韩非子; n. 280–233 eaa.) oli kiinalainen filosofi ja Xunzin oppilas.

Uusi!!: Logiikka ja Han Fei · Katso lisää »

Induktiivinen päättely

Induktiivinen päättely eli induktio on päättelymuoto, joka lähtee liikkeelle yksittäisestä havaintojoukosta ja muodostaa niistä yleistyksen tai teorian.

Uusi!!: Logiikka ja Induktiivinen päättely · Katso lisää »

Intia

Intian tasavalta eli Intia, viralliselta nimeltään Bharat, Republic of India on liittovaltio Etelä-Aasiassa.

Uusi!!: Logiikka ja Intia · Katso lisää »

Joukko-oppi

Euler-diagrammeilla. leikkausta esittävä Venn-diagrammi. Joukko-oppi on joukkojen ominaisuuksiin perehtynyt matematiikan osa-alue.

Uusi!!: Logiikka ja Joukko-oppi · Katso lisää »

Kieli

raamatusta vuodelta 1407. Kieli on järjestelmä, jossa ihminen ilmaisee ajatuksensa kielellisillä merkeillä, abstraktioilla.

Uusi!!: Logiikka ja Kieli · Katso lisää »

Kielifilosofia

Kielifilosofia on tiede (filosofian haara), joka filosofisella (käsitteellisellä) ajattelulla pyrkii selvittämään kielen olemusta ja ilmiöitä.

Uusi!!: Logiikka ja Kielifilosofia · Katso lisää »

Kiina

Kiinan kansantasavalta, josta yleensä käytetään nimitystä Kiina (yksinkertaistetut merkit: 中国, perinteiset merkit: 中國, pinyin: Zhōngguó), on maa Itä-Aasiassa.

Uusi!!: Logiikka ja Kiina · Katso lisää »

Kontinuumihypoteesi

Kontinuumihypoteesi on Georg Cantorin esittämä väite, joka koskee äärettömien joukkojen kokoja.

Uusi!!: Logiikka ja Kontinuumihypoteesi · Katso lisää »

Legalismi

Legalismi eli lakipositivismi korostaa oikeuden alkuperän palautuvan inhimillisten päätösten sekä niiden noudattamiseen käytetyn pakon yhteisvaikutukseen.

Uusi!!: Logiikka ja Legalismi · Katso lisää »

Logiikan historia

''Typus Logice'' – logiikan keskeiset menetelmät ja ongelmat renessanssiaikaisessa kuvassa. Gregor Reisch, ''Margarita Philosophica'', 1503/1508?. Logiikan historia käsittää logiikan synnyn ja kehityksen eri kulttuureissa ja filosofisissa perinteissä historian aikana.

Uusi!!: Logiikka ja Logiikan historia · Katso lisää »

Logiikka

Logiikka (kreikan sanasta λογική, johdettu sanasta λόγος, ”sana”, ”järjestys”, ”järki”) on tieteenala, joka tutkii päättelyn ja ajattelun muotoja, erityisesti deduktiivista päättelyä.

Uusi!!: Logiikka ja Logiikka · Katso lisää »

Logiikka: Perusteet

Logiikka: Perusteet on Seppo K. Miettisen kirjoittama oppikirja logiikan perusteista.

Uusi!!: Logiikka ja Logiikka: Perusteet · Katso lisää »

Logiikkapohjainen ohjelmointikieli

Logiikkapohjainen ohjelmointikieli kuvaa maailman faktoina ja faktojen välisinä suhteina.

Uusi!!: Logiikka ja Logiikkapohjainen ohjelmointikieli · Katso lisää »

Logisismi

Logisismi on matematiikan filosofian suuntaus, joka piti matematiikkaa logiikan laajennuksena ja pyrki palauttamaan osan matematiikasta tai koko matematiikan logiikkaan.

Uusi!!: Logiikka ja Logisismi · Katso lisää »

Logos

Logos on kreikan kielen sana, jolla on monia merkityksiä.

Uusi!!: Logiikka ja Logos · Katso lisää »

Ludwig Wittgenstein

Ludwig Josef Johann Wittgenstein (26. huhtikuuta 1889 Wien, Itävalta – 29. huhtikuuta 1951 Cambridge, Englanti) oli itävaltalais-englantilainen filosofi, joka vaikutti 1900-luvun alkupuolella loogiseen empirismiin ja analyyttisen filosofian syntyyn.

Uusi!!: Logiikka ja Ludwig Wittgenstein · Katso lisää »

Malliteoria

Malliteoria on logiikan osa-alue, joka tutkii matemaattisia struktuureita kuten ryhmiä, graafeja ja kuntia.

Uusi!!: Logiikka ja Malliteoria · Katso lisää »

Matematiikka

Eukleides, yksityiskohta Rafaelin teoksesta ''Ateenan koulu''. Matematiikka on deduktiiviseen päättelyyn perustuva formaali eli käsitteellinen tiede.

Uusi!!: Logiikka ja Matematiikka · Katso lisää »

Modaalilogiikka

Modaalilogiikka (aleettinen modaalilogiikka) on logiikan alue, jolla tutkitaan aleettisten modaliteettien eli välttämättömyyden ja mahdollisuuden loogisia piirteitä.

Uusi!!: Logiikka ja Modaalilogiikka · Katso lisää »

Objekti

Objekti (lat. obiectum ’eteen heitetty’, ’vastaan asetettu’) voi tarkoittaa seuraavia asioita.

Uusi!!: Logiikka ja Objekti · Katso lisää »

Oikeustiede

Oikeustiede (juridiikka) on tiede, jonka tehtävänä on oikeusjärjestyksen sisällön tutkiminen ja sen systematisointi eli oikeudellisen informaation jäsentäminen hallittavaan muotoon.

Uusi!!: Logiikka ja Oikeustiede · Katso lisää »

Ontologia

Ontologia (kreikan sanoista ὄν, ὄντος ’oleminen’ ja -λογία ’oppi’) on olevaisen perimmäistä olemusta tutkiva filosofian osa.

Uusi!!: Logiikka ja Ontologia · Katso lisää »

Organon

Organon (”Väline”) on kokoelma Aristoteleen logiikkaa ja metodiikkaa käsitteleviä kirjoituksia.

Uusi!!: Logiikka ja Organon · Katso lisää »

Parakonsistentti logiikka

Parakonsistentti logiikka on logiikan alue, joka tutkii parakonsistentteja eli "epäjohdonmukaisuutta suvaitsevia" loogisia järjestelmiä.

Uusi!!: Logiikka ja Parakonsistentti logiikka · Katso lisää »

Päättely

Ajattelija'' (1880-82), Ny Carlsberg Glyptotek, Kööpenhamina. Päättely on ajattelua, joka tavallisesti etenee oletuksista johtopäätökseen.

Uusi!!: Logiikka ja Päättely · Katso lisää »

Platon

Platon (427–347 eaa.) oli antiikin kreikkalainen filosofi ja Akatemian perustaja, jota pidetään yhtenä antiikin ja koko historian vaikutusvaltaisimmista filosofeista.

Uusi!!: Logiikka ja Platon · Katso lisää »

Predikaatti

Predikaatti tarkoittaa seuraavia asioita.

Uusi!!: Logiikka ja Predikaatti · Katso lisää »

Predikaattilogiikka

Predikaattilogiikka on symbolisen logiikan osa-alue, jolla tutkitaan tietynlaisia formaalikieliä.

Uusi!!: Logiikka ja Predikaattilogiikka · Katso lisää »

Prolog

Prolog on tunnetuin logiikkapohjainen ohjelmointikieli.

Uusi!!: Logiikka ja Prolog · Katso lisää »

Propositiologiikka

Propositiologiikka eli lauselogiikka on symbolisen logiikan alue, jossa tutkitaan propositiosymboleja ja loogisia konnektiiveja sisältävien formaalikielen lauseiden ominaisuuksia.

Uusi!!: Logiikka ja Propositiologiikka · Katso lisää »

Qin-dynastia

Qin-dynastian kartta 210 eaa. Qin-dynastia (秦) hallitsi Kiinassa 221–206 eaa. (Nimet on tällä sivulla kirjoitettu pinyin-latinisaatiolla, perinteisillä merkeillä ja sulkeissa yksinkertaistetuilla merkeillä silloin kun ne poikkeavat perinteisistä. Katso myös Ohje:Itä-Aasiaa käsittelevät artikkelit.) 秦始皇帝 Qin Shi Huangdi, jota kutsutaan Ensimmäiseksi keisariksi, sai Qin-valtion pelättynä kuninkaana muut taistelevat läänitysvaltiot kukistettua ja yhdisti Kiinan jälleen.

Uusi!!: Logiikka ja Qin-dynastia · Katso lisää »

Russellin paradoksi

Russellin paradoksi on Bertrand Russellin vuonna 1901 keksimä paradoksi, joka todistaa Gottlob Fregen ja Georg Cantorin naiivin joukko-opin sisäisesti ristiriitaiseksi.

Uusi!!: Logiikka ja Russellin paradoksi · Katso lisää »

Salva veritate

Salva veritate (lat.: totuus säilyen) on logiikan filosofinen termi, joka tarkoittaa kahden loogisen lausekkeen totuusarvojen samankaltaisuutta.

Uusi!!: Logiikka ja Salva veritate · Katso lisää »

Saul Kripke

Saul Kripke Saul Aaron Kripke (s. 1940) on yhdysvaltalainen filosofi ja loogikko.

Uusi!!: Logiikka ja Saul Kripke · Katso lisää »

Semantiikka

Semantiikka eli merkitysoppi tutkii esimerkiksi sanojen ja ajatusten merkitystä.

Uusi!!: Logiikka ja Semantiikka · Katso lisää »

Stewart Shapiro

Stewart Shapiro (a. 15. kesäkuuta 1951) on yhdysvaltalainen akateeminen filosofi.

Uusi!!: Logiikka ja Stewart Shapiro · Katso lisää »

Subjekti

Subjekti (lat. subiectum, käännös kreikan sanasta hypokeimenon ’alla oleva’) voi tarkoittaa seuraavia asioita.

Uusi!!: Logiikka ja Subjekti · Katso lisää »

Sumea logiikka

Sumea logiikka on matemaattisen logiikan laajennus, jossa propositiolla on diskreetin totuusarvon (tosi tai epätosi) sijasta reaalinen totuusarvo suljetulla välillä nollasta yhteen.

Uusi!!: Logiikka ja Sumea logiikka · Katso lisää »

Syllogismi

Syllogismi (’johtopäätös, päätelmä’) on loogisen argumentin tyyppi, jossa kahdesta tai useammasta, todeksi oletetusta lauseesta johdetaan deduktiivisen päättelyn avulla niistä loogisesti seuraava johto­päätös.

Uusi!!: Logiikka ja Syllogismi · Katso lisää »

Symboli

Ahimsa Symboli (tunnuskuva, vertauskuva, merkki, tuntomerkki, tunnusmerkki) on merkki, joka edustaa jotakin asiaa.

Uusi!!: Logiikka ja Symboli · Katso lisää »

Tekoäly

Kuvantunnistus-tekoälyn tunnistamat jalankulkijat. Tekoäly eli keinoäly on tietokone tai tietokoneohjelma, joka kykenee tekemään älykkäinä pidettäviä toimintoja.

Uusi!!: Logiikka ja Tekoäly · Katso lisää »

Temporaalilogiikka

Temporaalilogiikka eli temporaalinen logiikka on modaalilogiikan alue, joka käsittelee aikaan liittyvää päättelyä ja käsitteitä.

Uusi!!: Logiikka ja Temporaalilogiikka · Katso lisää »

Tietojenkäsittelytiede

Tietojenkäsittelytiede, myös tietojenkäsittelyoppi, on tieteenala, joka tutkii tietotekniikkaan ja sen käyttöön liittyviä ongelmia, muun muassa tiedon tallennusta, esittämistä ja siirtämistä.

Uusi!!: Logiikka ja Tietojenkäsittelytiede · Katso lisää »

Tietokone

Columbia. Tietokone on laite, joka käsittelee numeeris-loogista tietoa ohjelmointinsa mukaisesti.

Uusi!!: Logiikka ja Tietokone · Katso lisää »

Totuus

Totuus tarkoittaa yleiskielessä tavallisesti sitä mikä on totta, vastaa todellisuutta, tosiasiaa.

Uusi!!: Logiikka ja Totuus · Katso lisää »

Turingin kone

Taiteilijan hahmotelma Turingin koneesta. Lego-palikoista rakennettu Turingin kone. Turingin kone on teoreettinen malli sille, miten tietokone toimii.

Uusi!!: Logiikka ja Turingin kone · Katso lisää »

Tyyppijärjestelmä

Ohjelmointikielen tyyppijärjestelmä määrittelee, kuinka ohjelmointikieli luokittelee arvot ja muuttujat tyyppeihin, kuinka se käsittelee näitä tyyppejä ja kuinka nämä tyypit toimivat keskenään.

Uusi!!: Logiikka ja Tyyppijärjestelmä · Katso lisää »

Universaalikvanttori

Universaalikvanttori eli kaikkikvanttori (\forall) on predikaattilogiikassa ilmaisu sille, että jokin ominaisuus tai suhde (looginen predikaatti) on totta kaikille jonkin joukon alkioille.

Uusi!!: Logiikka ja Universaalikvanttori · Katso lisää »

Valinta-aksiooma

Valinta-aksiooma on matemaattisen joukko-opin aksiooma, jonka mukaan jokaiseen ei-tyhjien joukkojen kokoelmaan (S_i)_ voidaan liittää uusi joukko (x_i)_ siten, että kukin sen alkioista x_i kuuluu vastaavaan joukkoon \in S_i.

Uusi!!: Logiikka ja Valinta-aksiooma · Katso lisää »

Verkkoteoria

Verkkoteoria eli graafiteoria on matematiikan osa-alue, joka tutkii kohteiden välisten suhteiden esittämiseen käytettäviä matemaattisia malleja eli verkkoja.

Uusi!!: Logiikka ja Verkkoteoria · Katso lisää »

Wilhelm Ackermann

Wilhelm Ackermann Wilhelm Friedrich Ackermann (29. maaliskuuta 1896, Herscheid – 24. joulukuuta 1962, Lüdenscheid) oli saksalainen matemaatikko, joka tunnetaan nykyisen ensimmäisen kertaluvun predikaattilogiikan muotoilijana David Hilbertin ohella, sekä Ackermannin funktiosta.

Uusi!!: Logiikka ja Wilhelm Ackermann · Katso lisää »

Willard Van Orman Quine

Willard Van Orman Quine Willard Van Orman Quine (25. kesäkuuta 1908 Akron, Ohio, Yhdysvallat – 25. joulukuuta 2000 Boston, Massachusetts, Yhdysvallat) oli yhdysvaltalainen filosofi.

Uusi!!: Logiikka ja Willard Van Orman Quine · Katso lisää »

Uudelleenohjaukset tässä:

Filosofinen logiikka, Formaali logiikka, Formaalinen logiikka, Loogikko, Looginen, Matemaattinen logiikka, Muodollinen logiikka.

LähteväSaapuvat
Hei! Olemme Facebookissa nyt! »