Nopeamman yhteyden kuin selaimen!
75 suhteet: Abelin ryhmä, Abstrakti algebra, Algebra, Algebrallinen laajennus, Algebrallinen luku, Alkeet, Alkutekijä, Annihiloiva polynomi, Argumentti, Aritmetiikka, Arkhimedes, Bijektio, Carl Friedrich Gauss, Eukleides, Fermat’n luku, Geometria, Harppi, Jakojäännös, Jakolasku, Jana (geometria), Janan keskipiste, Kertolasku, Keskinormaali, Kokonaisluku, Kolmannen asteen yhtälön ratkaisukaava, Kompleksikonjugaatti, Kompleksiluku, Konstruoituva monikulmio, Kulman kolmiajako, Kulmanpuolittaja, Kunta (matematiikka), Kuutio, Kuutiojuuri, Kuution kahdentaminen, Lorenzo Mascheroni, Mohrin–Mascheronin lause, Neliö (geometria), Neliöjuuri, Neusis, Normaali (matematiikka), Numeroituva joukko, Peilaus, Pinta-ala, Piste (geometria), Reaaliluku, Säännöllinen monikulmio, Säännöllinen viisikulmio, Seitsentoistakulmio, Sini, Suora, ..., Suorakulmainen koordinaatisto, Suunnistuvuus, Tangentti, Tangentti (geometria), Tasasivuinen kolmio, Tiheä joukko, Tilavuus, Transsendenttiluku, Trigonometrinen funktio, Vähennyslasku, Vektori, Viisikulmio, Viivain, Yhdensuuntaisuus, Yhteenlasku, Yksikköympyrä, Ympyrä, Ympyrän neliöiminen, 1618, 1797, 1798, 1800-luku, 1801, 1836, 257-kulmio. Laajenna indeksi (25 lisää) »
Abelin ryhmä
Abelin ryhmällä tarkoitetaan kommutatiivista ryhmää.
Uusi!!: Geometrinen konstruktiotehtävä ja Abelin ryhmä · Katso lisää »
Abstrakti algebra
Ryhmädiagrammi. Ryhmäteoria on osa abstraktia algebraa. Abstrakti algebra on matematiikan osa-alue, joka tutkii algebrallisia rakenteita, kuten ryhmiä, renkaita ja kuntia.
Uusi!!: Geometrinen konstruktiotehtävä ja Abstrakti algebra · Katso lisää »
Algebra
Teknillisessä korkeakoulussa. Algebra on geometrian ja analyysin ohella yksi matematiikan päähaaroista.
Uusi!!: Geometrinen konstruktiotehtävä ja Algebra · Katso lisää »
Algebrallinen laajennus
Abstraktissa algebrassa kuntalaajennusta L/K sanotaan algebralliseksi jos jokainen L:n alkio on algebrallinen K:n suhteen, eli jokainen L:n alkio on jonkun nollasta poikkeavan K-kertoimisen polynomin juuri.
Uusi!!: Geometrinen konstruktiotehtävä ja Algebrallinen laajennus · Katso lisää »
Algebrallinen luku
Algebrallinen luku tarkoittaa sellaista reaali- tai kompleksilukua a, joka on kokonaislukukertoimisen polynomin P(x) nollakohta eli toteuttaa yhtälön P(a).
Uusi!!: Geometrinen konstruktiotehtävä ja Algebrallinen luku · Katso lisää »
Alkeet
Alkeet (usein, harvemmin) on kreikkalaisen matemaatikon Eukleideen noin vuonna 300 eaa. laatima geometrian oppikirja.
Uusi!!: Geometrinen konstruktiotehtävä ja Alkeet · Katso lisää »
Alkutekijä
Alkutekijä on matematiikassa positiivisen kokonaisluvun tekijä, joka on alkuluku.
Uusi!!: Geometrinen konstruktiotehtävä ja Alkutekijä · Katso lisää »
Annihiloiva polynomi
Annihiloiva polynomi on annettuun neliömatriisiin liittyvä polynomifunktio, jolla on sellainen ominaisuus, että kun matriisi sijoitetaan polynomiin muuttujan paikalle, tulokseksi saadaan nollamatriisi.
Uusi!!: Geometrinen konstruktiotehtävä ja Annihiloiva polynomi · Katso lisää »
Argumentti
Argumentti (väittää, osoittaa) on perusteltu väite tai mielipide jonkin asian puolesta tai sitä vastaan.
Uusi!!: Geometrinen konstruktiotehtävä ja Argumentti · Katso lisää »
Aritmetiikka
Aritmetiikka on matematiikan osa-alue, joka tutkii laskuoperaatioiden ominaisuuksia luvuille.
Uusi!!: Geometrinen konstruktiotehtävä ja Aritmetiikka · Katso lisää »
Arkhimedes
Arkhimedes Syrakusalainen (noin 287 – 212/211 eaa.) oli kreikkalainen filosofi, fyysikko, tähtitieteilijä, keksijä ja matemaatikko.
Uusi!!: Geometrinen konstruktiotehtävä ja Arkhimedes · Katso lisää »
Bijektio
Bijektio Bijektio on funktio, jossa jokaista funktion parametria vastaa yksi tulosarvo ja kääntäen jokainen maalijoukon alkio on täsmälleen yhden alkion kuva.
Uusi!!: Geometrinen konstruktiotehtävä ja Bijektio · Katso lisää »
Carl Friedrich Gauss
Johann Carl Friedrich Gauss FRS (30. huhtikuuta 1777 Braunschweig – 23. helmikuuta 1855 Göttingen) oli saksalainen matemaatikko, tähtitieteilijä ja fyysikko.
Uusi!!: Geometrinen konstruktiotehtävä ja Carl Friedrich Gauss · Katso lisää »
Eukleides
Eukleides Aleksandrialainen (n. 300 eaa.) oli antiikin kreikkalainen matemaatikko, joka kirjoitti muun muassa antiikin geometrian kokonaisesityksen Alkeet (Stoikheia, latinaksi Elementa).
Uusi!!: Geometrinen konstruktiotehtävä ja Eukleides · Katso lisää »
Fermat’n luku
Fermat’n luku on luku muotoa F_n.
Uusi!!: Geometrinen konstruktiotehtävä ja Fermat’n luku · Katso lisää »
Geometria
René Descartes: La Geometrie (1637). Geometria on matematiikan ala, joka tutkii kuvioita ja kappaleita ja niiden ominaisuuksia.
Uusi!!: Geometrinen konstruktiotehtävä ja Geometria · Katso lisää »
Harppi
Harppi Ympyrän piirtäminen harpilla Itä-Saksan lipussa Harppi on piirtämiseen tai mittaamiseen tarkoitettu työväline.
Uusi!!: Geometrinen konstruktiotehtävä ja Harppi · Katso lisää »
Jakojäännös
Jakojäännös eli modulo on kokonaisluku, joka jää yli kun jokin kokonaisluku jaetaan jollain toisella kokonaisluvulla siten, että myös tuloksen tulee olla kokonaisluku.
Uusi!!: Geometrinen konstruktiotehtävä ja Jakojäännös · Katso lisää »
Jakolasku
Jakolasku on yksi aritmeettisista laskutoimituksista.
Uusi!!: Geometrinen konstruktiotehtävä ja Jakolasku · Katso lisää »
Jana (geometria)
Jana ''AB'' on muodostettu suorasta päätepisteiden A ja B avulla. Kaikki päätepisteet, ja niiden väliset sisäpisteet (punainen osa), muodostavat yhdessä ''janan AB''. Kolmio, jota rajoittavat janat AB, BC ja AC. Jana on geometriassa kahden erillisen pisteen suorasta erottama osa, johon kuuluvat kaikki pisteiden väliset suoran pisteet.
Uusi!!: Geometrinen konstruktiotehtävä ja Jana (geometria) · Katso lisää »
Janan keskipiste
Keskipisteen määrittäminen animaationa. Mustan janan keskipiste sijaitsee punaisen suoran leikkauspisteessä. Janan keskipiste on geometriassa jakopiste, joka sijaitsee janalla ja on yhtä etäällä kummastakin janan päätepisteestä.
Uusi!!: Geometrinen konstruktiotehtävä ja Janan keskipiste · Katso lisää »
Kertolasku
Kertolasku on yksi aritmetiikan laskutoimituksista ja jakolaskun käänteisoperaatio.
Uusi!!: Geometrinen konstruktiotehtävä ja Kertolasku · Katso lisää »
Keskinormaali
Keskinormaalin konstruktio harpilla ja viivaimella. Keskinormaali on geometriassa suora, joka kulkee janan keskipisteen kautta eli jakaa sen kahteen yhtä suureen osaan ja on samalla janan normaali.
Uusi!!: Geometrinen konstruktiotehtävä ja Keskinormaali · Katso lisää »
Kokonaisluku
Kokonaisluvut ovat arkipäiväiset luvut, joilla yleensä ilmoitetaan kohteiden lukumäärää.
Uusi!!: Geometrinen konstruktiotehtävä ja Kokonaisluku · Katso lisää »
Kolmannen asteen yhtälön ratkaisukaava
Kolmannen asteen polynomiyhtälössä ''y''.
Uusi!!: Geometrinen konstruktiotehtävä ja Kolmannen asteen yhtälön ratkaisukaava · Katso lisää »
Kompleksikonjugaatti
Luku z ja sen kompleksikonjugaatti \barz kompleksitasolla, jossa siis ''Im'' tarkoittaa luvun imaginaariosaa ja ''Re'' reaaliosaa. Kompleksikonjugaatti (myös liittoluku) kompleksiluvulle saadaan, kun vaihdetaan sen imaginaariosan etumerkki.
Uusi!!: Geometrinen konstruktiotehtävä ja Kompleksikonjugaatti · Katso lisää »
Kompleksiluku
Kompleksilukua voidaan havainnollistaa kompleksitasolla, jonka vaaka-akseli kuvaa reaaliosan ja pystyakseli imaginaariosan suuruutta. Kompleksilukujen joukko \mathbb C on reaalilukujen joukon luonnollinen laajennus.
Uusi!!: Geometrinen konstruktiotehtävä ja Kompleksiluku · Katso lisää »
Konstruoituva monikulmio
Säännöllisen viisikulmion konstruointi Konstruoituva monikulmio on säännöllinen monikulmio, joka voidaan piirtää geometrisella konstruktiolla eli ainoastaan harppia ja viivoitinta käyttäen.
Uusi!!: Geometrinen konstruktiotehtävä ja Konstruoituva monikulmio · Katso lisää »
Kulman kolmiajako
Kulman voi jakaa kolmeen yhtä suureen osaan neusis-konstruktion avulla, mutta ei pelkästään harpilla ja viivoittimella. Kulman kolmiajako on jo antiikin kreikkalaisten matemaatikkojen pohtima geometrinen konstruktiotehtävä, jossa mielivaltainen kulma on jaettava kolmeen yhtä suureen osaan.
Uusi!!: Geometrinen konstruktiotehtävä ja Kulman kolmiajako · Katso lisää »
Kulmanpuolittaja
Kuva 1: Kulmanpuolittaja (punainen puolisuora AD) jakaa kulman BAC kahteen yhtäsuureen osaan. Kulmanpuolittajan pisteet sijaitsevat yhtä etäällä kummastakin kulman kyljestä. Esimerkiksi piste D on yhtä kaukana pisteistä E ja F, jotka ovat korkeusjanan kantapisteitä. Kulmanpuolittaja on geometriassa suora tai sen osa, joka jakaa kulman kahteen yhtä suureen osaan.
Uusi!!: Geometrinen konstruktiotehtävä ja Kulmanpuolittaja · Katso lisää »
Kunta (matematiikka)
Kunta matematiikassa on epäformaalisti sanottuna joukko, johon on määritelty neljä peruslaskutoimitusta siten, että laskutoimitukset noudattavat tavallisia laskulakeja, ja laskutoimitusten tulos kuuluu samaan joukkoon.
Uusi!!: Geometrinen konstruktiotehtävä ja Kunta (matematiikka) · Katso lisää »
Kuutio
right Kuutio eli säännöllinen heksaedri eli säännöllinen kuusitahokas on kuusitahkoinen geometrinen kappale, joka on säännöllinen monitahokas.
Uusi!!: Geometrinen konstruktiotehtävä ja Kuutio · Katso lisää »
Kuutiojuuri
y.
Uusi!!: Geometrinen konstruktiotehtävä ja Kuutiojuuri · Katso lisää »
Kuution kahdentaminen
Kuution kahdentaminen eli Deloksen probleema on yksi kolmesta jo antiikin Kreikassa pohdituista ratkaisemattomista geometrisista konstruktiotehtävistä.
Uusi!!: Geometrinen konstruktiotehtävä ja Kuution kahdentaminen · Katso lisää »
Lorenzo Mascheroni
Lorenzo Mascheroni (13. toukokuuta 1750 – 14. heinäkuuta 1800) oli italialainen matemaatikko.
Uusi!!: Geometrinen konstruktiotehtävä ja Lorenzo Mascheroni · Katso lisää »
Mohrin–Mascheronin lause
Mohrin–Mascheronin lauseen mukaan jokainen geometrinen konstruktio, joka voidaan tehdä harpin ja viivoittimen avulla, voidaan tehdä pelkästään harpin avulla.
Uusi!!: Geometrinen konstruktiotehtävä ja Mohrin–Mascheronin lause · Katso lisää »
Neliö (geometria)
Neliö ABCD ja lävistäjä d. Neliö on geometriassa nelikulmio, jonka kaikki sivut ovat yhtä pitkät ja kaikki kulmat ovat suoria eli 90°.
Uusi!!: Geometrinen konstruktiotehtävä ja Neliö (geometria) · Katso lisää »
Neliöjuuri
Neliöjuuri on matematiikkaan, sekä aritmetiikkaan että algebraan, liittyvä laskutoimitus.
Uusi!!: Geometrinen konstruktiotehtävä ja Neliöjuuri · Katso lisää »
Neusis
Neusis on antiikin kreikkalaisten matemaatikkojen käyttämä geometrinen rakenne.
Uusi!!: Geometrinen konstruktiotehtävä ja Neusis · Katso lisää »
Normaali (matematiikka)
Kohtisuoruus merkitään kuvioon kulmakaarella, jonka sisällä on piste tai pienellä neliöllä. Normaali on geometriassa vektori tai suora, joka leikkaa tasossa kohtisuorasti toista janaa, suoraa, vektoria tai käyrää vasten, taikka tilassa myös tasoa tai pintaa vasten.
Uusi!!: Geometrinen konstruktiotehtävä ja Normaali (matematiikka) · Katso lisää »
Numeroituva joukko
Matematiikassa termiä numeroituva käytetään kuvaamaan joukon sisältämien alkioiden lukumäärää.
Uusi!!: Geometrinen konstruktiotehtävä ja Numeroituva joukko · Katso lisää »
Peilaus
Peilaus on matematiikassa avaruuden muunnos, missä on annettu piste ja joko peilaussuora tai -piste, tai kolmiulotteisessa avaruudessa peilaustaso.
Uusi!!: Geometrinen konstruktiotehtävä ja Peilaus · Katso lisää »
Pinta-ala
Pinta-ala (myös ala, tunnus A; lyhenne yleiskielessä pa.) on pinnan tai alueen koon mitta.
Uusi!!: Geometrinen konstruktiotehtävä ja Pinta-ala · Katso lisää »
Piste (geometria)
Geometriassa, topologiassa ja muilla näille rinnasteisilla matematiikan aloilla piste on yksinkertaisin olio, jolla muut oliot voidaan määritellä.
Uusi!!: Geometrinen konstruktiotehtävä ja Piste (geometria) · Katso lisää »
Reaaliluku
Lukusuora, johon on merkitty joitakin erityisiä reaalilukuja Reaaliluvut voidaan kuvailla havainnollisesti eri tavoin: yksi tapa on sanoa, että niihin luetaan sekä rationaaliluvut (kuten 2 tai 2/3) että irrationaaliluvut (kuten \pi tai neliöjuuri 2).
Uusi!!: Geometrinen konstruktiotehtävä ja Reaaliluku · Katso lisää »
Säännöllinen monikulmio
Säännöllinen monikulmio on geometriassa konveksi monikulmio, joka on samalla sekä syklinen monikulmio että tangentiaalinen monikulmio, ja jolla erityisesti kaikki sivut ovat yhtä pitkiä ja kaikki kulmat yhtä suuria.
Uusi!!: Geometrinen konstruktiotehtävä ja Säännöllinen monikulmio · Katso lisää »
Säännöllinen viisikulmio
Säännöllinen konveksi viisikulmio Säännöllinen itseään leikkaava viisikulmio eli pentagrammi Säännöllinen viisikulmio on geometriassa viisikulmainen monikulmio eli viisikulmio, jossa kaikki sivut ja kulmat ovat yhtä suuria.
Uusi!!: Geometrinen konstruktiotehtävä ja Säännöllinen viisikulmio · Katso lisää »
Seitsentoistakulmio
Säännöllinen seitsentoistakulmio Seitsentoistakulmio, 17-kulmio eli heptadekagoni on geometriassa 17-sivuinen monikulmio.
Uusi!!: Geometrinen konstruktiotehtävä ja Seitsentoistakulmio · Katso lisää »
Sini
Sini tarkoittaa seuraavia.
Uusi!!: Geometrinen konstruktiotehtävä ja Sini · Katso lisää »
Suora
Geometriassa, topologiassa ja muilla näille rinnasteisilla matematiikan aloilla suora määritellään pisteen ominaisuuksien ja aksioomien avulla.
Uusi!!: Geometrinen konstruktiotehtävä ja Suora · Katso lisää »
Suorakulmainen koordinaatisto
Kolmiulotteinen karteesinen koordinaatisto Yleisimmin koordinaatistolla tarkoitetaan etenkin matematiikassa suorakulmaista eli karteesista koordinaatistoa.
Uusi!!: Geometrinen konstruktiotehtävä ja Suorakulmainen koordinaatisto · Katso lisää »
Suunnistuvuus
Torus on orientoituva pinta Möbiuksen nauha on ei-orientoituva pinta. Kun kuvan rapu tekee täyden kierroksen pinnan ympäri, sen oikea ja vasen puoli ovat vaihtuneet. Näin ei tapahtuisi, jos se liikkuisi toruspinnalla. Steinerin roomalainen pinta on ei-orientoituva. Suunnistuvuus eli orientoituvuus on matematiikassa useiden topologisten avaruuksien kuten reaalisten vektoriavaruuksien, euklidisten avaruuksien, pintojen ja muiden monistojen ominaisuus, joka tekee mahdollisesti määritellä tällaisessa avaruudessa ristiriidattomasti kiertosuunnat myötäpäivään ja vastapäivään.
Uusi!!: Geometrinen konstruktiotehtävä ja Suunnistuvuus · Katso lisää »
Tangentti
Tangentti voi olla.
Uusi!!: Geometrinen konstruktiotehtävä ja Tangentti · Katso lisää »
Tangentti (geometria)
Ympyrän tangentti on kohtisuorassa ympyrän sädettä vastaan. Ympyrän kehäpisteeseen piirrettävän tangentin piirto-ohje. Ulkopuolisesta pisteestä ympyrää sivuavien tangenttien piirto-ohje. Tangentti, eli vanhalta nimeltään sivuaja, on geometriassa suora, jana tai taso, joka sivuaa (yksi yhteinen piste) "samansuuntaisena" käyrää tai pintaa.
Uusi!!: Geometrinen konstruktiotehtävä ja Tangentti (geometria) · Katso lisää »
Tasasivuinen kolmio
250px Tasasivuinen kolmio on geometriassa kolmio, jonka kaikki sivut ovat yhtä pitkiä.
Uusi!!: Geometrinen konstruktiotehtävä ja Tasasivuinen kolmio · Katso lisää »
Tiheä joukko
Intuitiivisesti topologisen avaruuden X osajoukko A on tiheä X:ssä jos jokaista X:n pistettä voidaan approksimoida jollakin A:n pisteellä.
Uusi!!: Geometrinen konstruktiotehtävä ja Tiheä joukko · Katso lisää »
Tilavuus
Tilavuus (vetoisuus, tunnus V) on kolmiulotteisen kappaleen koon mitta.
Uusi!!: Geometrinen konstruktiotehtävä ja Tilavuus · Katso lisää »
Transsendenttiluku
Luku pii on eräs transsendenttiluku. Transsendenttiluku (myös transkendenttiluku) on kompleksiluku, joka ei ole algebrallinen luku.
Uusi!!: Geometrinen konstruktiotehtävä ja Transsendenttiluku · Katso lisää »
Trigonometrinen funktio
Trigonometriset funktiot ovat matematiikassa kulman funktioita, jotka ovat tärkeitä, kun tutkitaan kolmioita tai mallinnetaan jaksollisia ilmiöitä.
Uusi!!: Geometrinen konstruktiotehtävä ja Trigonometrinen funktio · Katso lisää »
Vähennyslasku
Vähennyslasku eli erotus on eräs aritmeettisista peruslaskutoimituksista.
Uusi!!: Geometrinen konstruktiotehtävä ja Vähennyslasku · Katso lisää »
Vektori
Vektori \mathbf \vec a osoittaa A:sta B:hen Vektori on matematiikassa, fysiikassa ja tekniikassa geometrinen malli, jota käytetään kuvaamaan suureita, joilla on sekä suuruus että suunta.
Uusi!!: Geometrinen konstruktiotehtävä ja Vektori · Katso lisää »
Viisikulmio
Viisikulmio eli pentagoni on geometriassa monikulmio, jossa on viisi kulmaa ja sivua.
Uusi!!: Geometrinen konstruktiotehtävä ja Viisikulmio · Katso lisää »
Viivain
Erilaisia viivaimia. Viivaimet valmistetaan nykyään tavallisesti muovista. Viivain eli viivoitin on suorien viivojen piirtämiseen käytettävä väline.
Uusi!!: Geometrinen konstruktiotehtävä ja Viivain · Katso lisää »
Yhdensuuntaisuus
Kaksiulotteisessa xy-koordinaatistossa esitettävät suorat y.
Uusi!!: Geometrinen konstruktiotehtävä ja Yhdensuuntaisuus · Katso lisää »
Yhteenlasku
Yhteenlasku on yksi aritmeettisista peruslaskutoimituksista ja se on ensimmäinen koululaisille opetettavista.
Uusi!!: Geometrinen konstruktiotehtävä ja Yhteenlasku · Katso lisää »
Yksikköympyrä
Yksikköympyrä on suorakulmaisessa koordinaatistossa ympyrä, jonka säde on 1 ja jonka keskipiste sijaitsee origossa.
Uusi!!: Geometrinen konstruktiotehtävä ja Yksikköympyrä · Katso lisää »
Ympyrä
Ympyrä ja sen osia Ympyrä on geometriassa kaikkien niiden tason pisteiden joukko, joiden etäisyys annetusta pisteestä (ympyrän ''keskipisteestä'') on yhtä suuri kuin ympyrän säde r. Kehän pisteeltä toiselle kulkevaa janaa kutsutaan jänteeksi.
Uusi!!: Geometrinen konstruktiotehtävä ja Ympyrä · Katso lisää »
Ympyrän neliöiminen
Kuvan ympyrän ja neliön pinta-alat ovat yhtä suuret Ympyrän neliöiminen on yksi antiikin suurista konstruktio-ongelmista.
Uusi!!: Geometrinen konstruktiotehtävä ja Ympyrän neliöiminen · Katso lisää »
1618
Ei kuvausta.
Uusi!!: Geometrinen konstruktiotehtävä ja 1618 · Katso lisää »
1797
Ei kuvausta.
Uusi!!: Geometrinen konstruktiotehtävä ja 1797 · Katso lisää »
1798
Ei kuvausta.
Uusi!!: Geometrinen konstruktiotehtävä ja 1798 · Katso lisää »
1800-luku
1800-luku oli vuosisata, johon kuuluivat vuodet 1800–1899.
Uusi!!: Geometrinen konstruktiotehtävä ja 1800-luku · Katso lisää »
1801
Ei kuvausta.
Uusi!!: Geometrinen konstruktiotehtävä ja 1801 · Katso lisää »
1836
Ei kuvausta.
Uusi!!: Geometrinen konstruktiotehtävä ja 1836 · Katso lisää »
257-kulmio
257-kulmio (kaksisataaviisikymmentäseitsenkulmio, diakosipentakontaheptagoni, diakosipentekontaheptagoni) on monikulmio, jolla on 257 sivua.
Uusi!!: Geometrinen konstruktiotehtävä ja 257-kulmio · Katso lisää »
Uudelleenohjaukset tässä:
Geometriset konstruktiotehtävät, Klassinen geometria.
