Nopeamman yhteyden kuin selaimen!
59 suhteet: Alkeisfunktio, Analyysi (matematiikka), Arkusfunktiot, Aryabhata, Asymptootti, Bernoullin luku, Derivaatta, Differentiaali- ja integraalilaskenta, Differentiaaliyhtälö, Eksponenttifunktio, Eulerin lause (funktioteoria), Fourier’n sarja, Funktio, Funktioteoria, Hyperbolinen funktio, Imaginaariluku, Jaksollinen funktio, Jatkuvuus, Kanta (lineaarialgebra), Käänteisfunktio, Käänteisluku, Kokonaisluku, Kolmio, Kombinatoriikka, Kompleksiluku, Korkeus (geometria), Kosinilause, Kulma, Kuristusperiaate, Lävistäjä (geometria), Leonhard Euler, Luettelo suomenkielisistä yliopistomatematiikan oppikirjoista, Mahtavuus, Matematiikka, Neliö (geometria), Neperin luku, Parilliset ja parittomat funktiot, Pythagoraan lause, Radiaani, Raja-arvo, Rajoittuma, Rationaalinen trigonometria, Reaalikoe, Reaaliluku, Sarja (matematiikka), Sekantti, Sinilause, Sisä- ja ulkokulma, Suorakulmainen kolmio, Tangenttilause, ..., Tasakylkinen kolmio, Tasasivuinen kolmio, Taylorin sarja, Terävä kulma, Trigonometria, Vastaluku, Väliarvolause, Yhdenmuotoisuus, Yksikköympyrä. Laajenna indeksi (9 lisää) »
Alkeisfunktio
Alkeisfunktio on mikä tahansa yhden muuttujan funktio, joka voidaan muodostaa käyttämällä äärellinen määrä aritmeettisia alkeisoperaatioita (yhteen-, vähennys-, kerto- ja jakolasku), potenssiin korottamalla, funktion- tai käänteisfunktion otolla (funktiot lueteltu alla), yhdistämällä funktioita, aloittamalla vakioista, muuttujista tai muista perusalkeisfunktioista tai jatkamalla jo näin muodostetuista alkeisfunktioista.
Uusi!!: Trigonometrinen funktio ja Alkeisfunktio · Katso lisää »
Analyysi (matematiikka)
Analyysi on matematiikan osa-alue, joka käsittelee reaalilukuja ja kompleksilukuja ja niiden funktioita.
Uusi!!: Trigonometrinen funktio ja Analyysi (matematiikka) · Katso lisää »
Arkusfunktiot
Arkusfunktiot (arcusfunktiot eli syklometriset funktiot) ovat trigonometristen funktioiden käänteisfunktioita.
Uusi!!: Trigonometrinen funktio ja Arkusfunktiot · Katso lisää »
Aryabhata
Āryabhaṭa (476 – 550) oli intialainen tähtitieteilijä ja matemaatikko, jota pidetään Intian klassisen kauden ensimmäisenä suurena astronomina.
Uusi!!: Trigonometrinen funktio ja Aryabhata · Katso lisää »
Asymptootti
Asymptootti on suora tai käyrä A, jota toinen käyrä B lähestyy äärettömyydessä.
Uusi!!: Trigonometrinen funktio ja Asymptootti · Katso lisää »
Bernoullin luku
Bernoullin luvut ovat rationaalilukujono, jolla on suuri merkitys lukuteoriassa.
Uusi!!: Trigonometrinen funktio ja Bernoullin luku · Katso lisää »
Derivaatta
Derivaatta tarkoittaa matematiikassa reaaliarvoja saavan funktion herkkyyttä muutokselle yhden sen riippumattoman muuttujan suhteen.
Uusi!!: Trigonometrinen funktio ja Derivaatta · Katso lisää »
Differentiaali- ja integraalilaskenta
Differentiaali- ja integraalilaskenta on derivaatan ja integraalin käsitteeseen perustuva matematiikan haara, joka kehittyi algebrasta ja geometriasta.
Uusi!!: Trigonometrinen funktio ja Differentiaali- ja integraalilaskenta · Katso lisää »
Differentiaaliyhtälö
Differentiaaliyhtälöllä tarkoitetaan matematiikassa yhtälöä, jossa esiintyy tuntematon yhden tai useamman muuttujan funktio sekä sen derivaattoja.
Uusi!!: Trigonometrinen funktio ja Differentiaaliyhtälö · Katso lisää »
Eksponenttifunktio
Eksponenttifunktion e^x kuvaaja. Eksponenttifunktio tai eksponentiaalifunktio on matematiikassa transsendenttisiin alkeisfunktioihin kuuluva funktio.
Uusi!!: Trigonometrinen funktio ja Eksponenttifunktio · Katso lisää »
Eulerin lause (funktioteoria)
Eulerin lause tai Eulerin kaava (nimetty Leonhard Eulerin mukaan) on kompleksianalyysiin liittyvä matemaattinen kaava, joka ilmaisee kompleksilukujen toisaalta eksponenttifunktioon ja toisaalta trigonometriaan perustuvan esityksen välisen yhteyden.
Uusi!!: Trigonometrinen funktio ja Eulerin lause (funktioteoria) · Katso lisää »
Fourier’n sarja
”Sahafunktion” (sininen käyrä) Fourier’n sarja (punainen käyrä) muodostaa sitä tarkemman approksimaation itse funktiosta, mitä useampi termi otetaan huomioon. Tässä on kuvattu sarjakehitelmän viiden ensimmäisen termin muodostamat osasummat. Itse sarja on täsmälleen identtinen kuvattavan funktion kanssa, jos funktio on riittävän sileä. Kohtiin, jotka eivät täytä sileysvaatimuksia, jää aina Gibbs-ilmiöksi kutsuttua pientä oskillaatiota. Esimerkiksi kuvan funktion epäjatkuvuuskohdat ovat tällaisia pisteitä. Fourier’n sarja on tapa esittää jaksollinen funktio trigonometristen sini- ja kosinifunktioiden avulla äärettömänä summana eli sarjakehitelmänä.
Uusi!!: Trigonometrinen funktio ja Fourier’n sarja · Katso lisää »
Funktio
Funktio f: X \rightarrow Y liittää jokaiseen joukon ''X'' alkioon täsmälleen yhden maalijoukon ''Y'' alkion. Funktio eli kuvaus kertoo olioiden välisistä riippuvuussuhteista.
Uusi!!: Trigonometrinen funktio ja Funktio · Katso lisää »
Funktioteoria
Funktioteoria eli kompleksianalyysi tutkii analyyttisiä funktioita, integrointia ja kuvauksia kompleksitasossa.
Uusi!!: Trigonometrinen funktio ja Funktioteoria · Katso lisää »
Hyperbolinen funktio
Hyperbolisten funktioiden kuvaajat Hyperboliset funktiot ovat eksponenttifunktion avulla määriteltyjä matemaattisia funktioita, jotka useilta ominaisuuksiltaan muistuttavat trigonometrisia funktioita.
Uusi!!: Trigonometrinen funktio ja Hyperbolinen funktio · Katso lisää »
Imaginaariluku
Imaginaariluku on negatiivisen luvun tai nollan neliöjuuri.
Uusi!!: Trigonometrinen funktio ja Imaginaariluku · Katso lisää »
Jaksollinen funktio
Jaksollinen funktio on sellainen funktio, joka toistuu samanlaisena tietyn jakson välein.
Uusi!!: Trigonometrinen funktio ja Jaksollinen funktio · Katso lisää »
Jatkuvuus
Jatkuvuus voi viitata;Matematiikassa.
Uusi!!: Trigonometrinen funktio ja Jatkuvuus · Katso lisää »
Kanta (lineaarialgebra)
Lineaarialgebrassa kanta on pienin mahdollinen joukko vektoreita, joiden lineaarikombinaationa saadaan kaikki annetun avaruuden vektorit.
Uusi!!: Trigonometrinen funktio ja Kanta (lineaarialgebra) · Katso lisää »
Käänteisfunktio
Käänteisfunktio on funktio, joka kääntää alkuperäisen funktion kuvaussuunnan päinvastaiseksi.
Uusi!!: Trigonometrinen funktio ja Käänteisfunktio · Katso lisää »
Käänteisluku
Funktion y.
Uusi!!: Trigonometrinen funktio ja Käänteisluku · Katso lisää »
Kokonaisluku
Kokonaisluvut ovat arkipäiväiset luvut, joilla yleensä ilmoitetaan kohteiden lukumäärää.
Uusi!!: Trigonometrinen funktio ja Kokonaisluku · Katso lisää »
Kolmio
Kolmio eli kolmikulmio on yksinkertaisin monikulmio.
Uusi!!: Trigonometrinen funktio ja Kolmio · Katso lisää »
Kombinatoriikka
Kombinatoriikka on matematiikan osa-alue, joka tutkii tietyt ominaisuudet toteuttavien joukkojen lukumääriä.
Uusi!!: Trigonometrinen funktio ja Kombinatoriikka · Katso lisää »
Kompleksiluku
Kompleksilukua voidaan havainnollistaa kompleksitasolla, jonka vaaka-akseli kuvaa reaaliosan ja pystyakseli imaginaariosan suuruutta. Kompleksilukujen joukko \mathbb C on reaalilukujen joukon luonnollinen laajennus.
Uusi!!: Trigonometrinen funktio ja Kompleksiluku · Katso lisää »
Korkeus (geometria)
Kolmiolla on aina kolme korkeusjanaa, vaikka kuvassa on merkitty näkyviin vain kaksi. Terväväkulmaisessa kolmiossa korkeusjanojen kantapisteet sijaitsevat kolmion sivuilla, mutta tylppäkulmaisella kolmiolla ne voivat sijaita kolmion kannan jatkeella (katkoviiva). Korkeus on geometriassa korkeusjanan pituus pisteen ja toisen janan välillä siten, että korkeusjana on kohtisuorassa toista, usein kannaksi kutsuttua, janaa, tai sen jatketta, vastaan.
Uusi!!: Trigonometrinen funktio ja Korkeus (geometria) · Katso lisää »
Kosinilause
Kolmio, jonka symbolit ovat samat kuin viereisessä kaavassa Kosinilause on trigonometrian tulos, jonka perusteella on mahdollista määrittää kolmion kulmat, kun sen kaikki sivut tunnetaan tai kolmion tuntematon sivu, kun yksi kolmion kulma ja sen viereiset sivut tunnetaan.
Uusi!!: Trigonometrinen funktio ja Kosinilause · Katso lisää »
Kulma
Kulma (josta käytetään erotukseksi avaruuskulmasta myös nimitystä tasokulma) on geometriassa kahden säteen väliin jäävän tason osa.
Uusi!!: Trigonometrinen funktio ja Kulma · Katso lisää »
Kuristusperiaate
Kuristusperiaate (myös kuristuslause) on analyysiin liittyvä lause funktion raja-arvon tai lukujonon raja-arvon määrittämiseksi: olkoot b(x), a(x) ja c(x) määriteltyjä d:n lähellä siten, että \lim_ b(x).
Uusi!!: Trigonometrinen funktio ja Kuristusperiaate · Katso lisää »
Lävistäjä (geometria)
Konkaavissa monikulmiossa lävistäjät kulkevat sekä sisosan läpi (punaiset janat) että monikulmion ulkopuolella (vihreät). Sivut ovat mustia janoja. Kuutio on monitahokas, jolla on sekä avaruuslävistäjiä (sininen) että tahkon lävistäjiä (punainen). Lävistäjä eli diagonaali on geometriassa jana, joka yhdistää monikulmion kulmat toisiinsa kulkien kokonaan tai osittain monikulmion sisäosan läpi taikka joskus monikulmion ulkopuolellakin.
Uusi!!: Trigonometrinen funktio ja Lävistäjä (geometria) · Katso lisää »
Leonhard Euler
Leonhard Euler (lausunta:, 15. huhtikuuta 1707 Basel – 18. syyskuuta (J: 7. syyskuuta) 1783 Pietari) oli sveitsiläinen matemaatikko ja fyysikko, joka vietti suurimman osan elämästään Venäjällä ja Preussissa (nykyisessä Saksassa).
Uusi!!: Trigonometrinen funktio ja Leonhard Euler · Katso lisää »
Luettelo suomenkielisistä yliopistomatematiikan oppikirjoista
Tämä artikkeli on epätäydellinen luettelo suomenkielisistä yliopistomatematiikan oppikirjoista.
Uusi!!: Trigonometrinen funktio ja Luettelo suomenkielisistä yliopistomatematiikan oppikirjoista · Katso lisää »
Mahtavuus
Joukon mahtavuus eli kardinaliteetti on joukon alkioiden lukumäärää kuvaava käsite, jota ilmaistaan kardinaaliluvulla.
Uusi!!: Trigonometrinen funktio ja Mahtavuus · Katso lisää »
Matematiikka
Eukleides, yksityiskohta Rafaelin teoksesta ''Ateenan koulu''. Matematiikka on deduktiiviseen päättelyyn perustuva formaali eli käsitteellinen tiede.
Uusi!!: Trigonometrinen funktio ja Matematiikka · Katso lisää »
Neliö (geometria)
Neliö ABCD ja lävistäjä d. Neliö on geometriassa nelikulmio, jonka kaikki sivut ovat yhtä pitkät ja kaikki kulmat ovat suoria eli 90°.
Uusi!!: Trigonometrinen funktio ja Neliö (geometria) · Katso lisää »
Neperin luku
tangenttisuoraa e^x:lle pisteessä (0, 1), jolloin sen kulmakerroin on tasan yksi. Muotoa c^x olevista eksponenttifunktioista vain funktiolla e^x on kyseinen ominaisuus. Neperin luku (Napierin luku) on matemaattinen vakio, jonka likiarvo viidentoista desimaalin tarkkuudella on 2,718 281 828 459 045 ja jolle on kiinnitetty merkintä e. Neperin luku on luonnollisen logaritmifunktion kantaluku.
Uusi!!: Trigonometrinen funktio ja Neperin luku · Katso lisää »
Parilliset ja parittomat funktiot
Matematiikassa parilliset ja parittomat funktiot ovat funktioita, jotka toteuttavat tietyt symmetrian ehdot.
Uusi!!: Trigonometrinen funktio ja Parilliset ja parittomat funktiot · Katso lisää »
Pythagoraan lause
Hypotenuusalle piirretyn vihreän neliön pinta-ala (C2) on sama kuin kateeteille piirrettyjen neliöiden yhteenlaskettu pinta-ala (A2 + B2). Pythagoraan lause on matemaattinen teoreema, yksi kaikkein tunnetuimmista.
Uusi!!: Trigonometrinen funktio ja Pythagoraan lause · Katso lisää »
Radiaani
Kun kulman suuruus on 1 radiaani, niin ympyrän säde ja kulmaa vastaava ympyrän kaari ovat yhtä pitkät. Radiaani (tunnus rad) on SI-järjestelmän mukainen tasokulman suuruuden mittayksikkö.
Uusi!!: Trigonometrinen funktio ja Radiaani · Katso lisää »
Raja-arvo
Raja-arvo on matematiikassa arvo, jota funktio tai jono "lähestyy", kun muuttuja tai jonon indeksi lähestyy tiettyä arvoa.
Uusi!!: Trigonometrinen funktio ja Raja-arvo · Katso lisää »
Rajoittuma
Matematiikassa funktion f: X \rightarrow Y rajoittuma osajoukkoon A \subset X on funktio g: A \rightarrow Y, g(x).
Uusi!!: Trigonometrinen funktio ja Rajoittuma · Katso lisää »
Rationaalinen trigonometria
Rationaalinen trigonometria on Norman J. Wildbergerin (University of New South Wales (UNSW) Sydney, Australia) ehdottama vaihtoehtoinen formulaatio metristen avaruuksien sekä taso- ja avaruusgeometrian teorialle.
Uusi!!: Trigonometrinen funktio ja Rationaalinen trigonometria · Katso lisää »
Reaalikoe
Reaalikoe on yksi ylioppilastutkinnossa järjestettävistä kokeista, jossa testataan reaaliaineiden osaamisen tasoa.
Uusi!!: Trigonometrinen funktio ja Reaalikoe · Katso lisää »
Reaaliluku
Lukusuora, johon on merkitty joitakin erityisiä reaalilukuja Reaaliluvut voidaan kuvailla havainnollisesti eri tavoin: yksi tapa on sanoa, että niihin luetaan sekä rationaaliluvut (kuten 2 tai 2/3) että irrationaaliluvut (kuten \pi tai neliöjuuri 2).
Uusi!!: Trigonometrinen funktio ja Reaaliluku · Katso lisää »
Sarja (matematiikka)
Matematiikassa sarja on äärettömän lukujonon termien yhteenlasku.
Uusi!!: Trigonometrinen funktio ja Sarja (matematiikka) · Katso lisää »
Sekantti
Sekantti voi tarkoittaa seuraavia.
Uusi!!: Trigonometrinen funktio ja Sekantti · Katso lisää »
Sinilause
Sinilause on trigonometrian tulos, jonka avulla voi määrittää kolmion sivun pituuden tai kulman suuruuden silloin, kun kolmiosta tunnetaan jokin pari (sivu ja kulma) vastakkaisia osia.
Uusi!!: Trigonometrinen funktio ja Sinilause · Katso lisää »
Sisä- ja ulkokulma
external angle). Sisä- ja ulkokulma ovat geometriassa monikulmioihin liittyviä käsitteitä.
Uusi!!: Trigonometrinen funktio ja Sisä- ja ulkokulma · Katso lisää »
Suorakulmainen kolmio
Suorakulmainen kolmio, missä 90 asteen kulma on kulma C. Sivua c kutsutaan ''hypotenuusaksi'' ja sivuja a ja b ''kateeteiksi''. Suorakulmainen kolmio on geometriassa kolmio, jonka yksi kulma on suora eli 90 astetta.
Uusi!!: Trigonometrinen funktio ja Suorakulmainen kolmio · Katso lisää »
Tangenttilause
Kolmio. Tangenttilause on euklidisen geometrian perustulos.
Uusi!!: Trigonometrinen funktio ja Tangenttilause · Katso lisää »
Tasakylkinen kolmio
Tasakylkisellä kolmiolla on kaksi yhtäpitkää sivua. Tästä seuraa myös, että kolmiolla on kaksi yhtäsuurta kulmaa.Tasakylkinen kolmio on sellainen kolmio, jossa kaksi sivua ovat keskenään yhtä pitkät.
Uusi!!: Trigonometrinen funktio ja Tasakylkinen kolmio · Katso lisää »
Tasasivuinen kolmio
250px Tasasivuinen kolmio on geometriassa kolmio, jonka kaikki sivut ovat yhtä pitkiä.
Uusi!!: Trigonometrinen funktio ja Tasasivuinen kolmio · Katso lisää »
Taylorin sarja
Sininen viiva kuvaa eksponenttifunktiota. Punainen viiva on Taylorin sarjan ''n''+1 ensimmäisen termin summa, joka approksimoi eksponenttifunktiota. Taylorin sarja tarkoittaa matematiikassa menetelmää, jossa approksimoidaan funktiota potenssisarjalla.
Uusi!!: Trigonometrinen funktio ja Taylorin sarja · Katso lisää »
Terävä kulma
Terävä kulma on alle 90°Terävä kulma tarkoittaa geometriassa kulmaa, joka mahtuu suoran kulman sisälle eli on suuruudeltaan alle 90°.
Uusi!!: Trigonometrinen funktio ja Terävä kulma · Katso lisää »
Trigonometria
Suorakulmainen kolmio Trigonometria (kolmekulmainen, ja, métron, mitata), kolmiomitanto, on matematiikan ala, joka käsittelee kolmioiden sivujen ja kulmien välisiä suhteita sekä tiettyjä, kolmion kulmista riippuvia funktioita ja niiden soveltamista laskutoimituksissa.
Uusi!!: Trigonometrinen funktio ja Trigonometria · Katso lisää »
Vastaluku
Matematiikassa jokaisella kokonaisluvulla x on vastaluku − x, jolle pätee x + (−x).
Uusi!!: Trigonometrinen funktio ja Vastaluku · Katso lisää »
Väliarvolause
Väliarvolause voi tarkoittaa seuraavia.
Uusi!!: Trigonometrinen funktio ja Väliarvolause · Katso lisää »
Yhdenmuotoisuus
Kuviot, jotka ovat samanvärisiä, ovat keskenään yhdenmuotoiset eli samanmuotoiset, mutta eri kokoiset.Yhdenmuotoisuus geometrisilla tasokuvioilla tai kappaleilla tarkoittaa lyhyesti sitä, että ne ovat saman muotoisia, mutta koko voi olla eri.
Uusi!!: Trigonometrinen funktio ja Yhdenmuotoisuus · Katso lisää »
Yksikköympyrä
Yksikköympyrä on suorakulmaisessa koordinaatistossa ympyrä, jonka säde on 1 ja jonka keskipiste sijaitsee origossa.
Uusi!!: Trigonometrinen funktio ja Yksikköympyrä · Katso lisää »
Uudelleenohjaukset tässä:
Cos, Cosec, Ekssekantti, Kosekantti, Kosini, Kotangentti, Trigonometriset funktiot, Versaalisini.
