Logo
Unionpedia
Viestintä
Get it on Google Play
Uusi! Lataa Unionpedia Android™-laitteella!
Vapaa
Nopeamman yhteyden kuin selaimen!
 

Reaaliluku

Indeksi Reaaliluku

Lukusuora, johon on merkitty joitakin erityisiä reaalilukuja Reaaliluvut voidaan kuvailla havainnollisesti eri tavoin: yksi tapa on sanoa, että niihin luetaan sekä rationaaliluvut (kuten 2 tai 2/3) että irrationaaliluvut (kuten \pi tai neliöjuuri 2).

32 suhteet: Algebrallinen rakenne, Cantorin diagonaaliargumentti, Cauchyn jono, Dedekindin leikkaus, Desimaaliluku, Irrationaaliluku, Isomorfismi, Järjestysrelaatio, Joukko, Käänteisluku, Kertolasku, Kompleksiluku, Kunta (matematiikka), Liitännäisyys, Luettelo suomenkielisistä yliopistomatematiikan oppikirjoista, Lukusuora, Neliöjuuri 2, Osittelulaki, Pii (vakio), Raja-arvo, Rationaaliluku, Refleksiivisyys, Suora, Supremum, Täydellisyysaksiooma, Transitiivisuus (matematiikka), Vaihdannaisuus, Vastaluku, Yhteenlasku, Ylinumeroituva joukko, 0 (luku), 1 (luku).

Algebrallinen rakenne

Algebrassa algebrallisella rakenteella tarkoitetaan joukkoa tai joukkoja, jossa on määritelty yksi tai useampi "laskutoimitus"; tässä laskutoimitus on mikä tahansa sääntö, joka tuottaa annetuista joukon alkioista tuloksen.

Uusi!!: Reaaliluku ja Algebrallinen rakenne · Katso lisää »

Cantorin diagonaaliargumentti

Cantorin diagonaaliargumentti on Georg Cantorin vuonna 1891 julkaisema matemaattinen todistus sille, että reaalilukujen joukko ei ole numeroituvasti ääretön vaan ylinumeroituva.

Uusi!!: Reaaliluku ja Cantorin diagonaaliargumentti · Katso lisää »

Cauchyn jono

Kuvaajaan on kuvattu sinisellä erään Cauchyn jonon pisteitä x_n. Pisteet lähentyvät yhä pienemmälle etäisyydelle toisistaan n:n kasvaessa. Cauchyn jono eli Cauchy-jono on jono, jonka jäsenet kasautuvat mielivaltaisen lähelle toisiaan jonon edetessä eli joka toteuttaa ehdon: Tätä kutsutaan Cauchyn suppenemisehdoksi ranskalaisen matemaatikon Augustin-Louis Cauchyn (1789−1857) mukaan, joka totesi, että reaalilukujen jono (a_) suppenee, jos ja vain jos se toteuttaa ehdon.

Uusi!!: Reaaliluku ja Cauchyn jono · Katso lisää »

Dedekindin leikkaus

Dedekindin leikkaus on matematiikassa sellainen kokonaan järjestetyn joukon jako kahteen epätyhjään joukkoon A ja B, että A:n jokainen alkio on pienempi kuin B:n jokainen alkio eikä joukossa A ole suurinta alkiota.

Uusi!!: Reaaliluku ja Dedekindin leikkaus · Katso lisää »

Desimaaliluku

Desimaaliluvut ovat kymmenjärjestelmään perustuva tapa merkitä reaalilukuja tai niiden likiarvoja.

Uusi!!: Reaaliluku ja Desimaaliluku · Katso lisää »

Irrationaaliluku

Irrationaaliluku on matematiikassa reaaliluku, jota ei voi esittää kahden kokonaisluvun suhteena, eli rationaalilukuna /, missä m ja n ovat kokonaislukuja.

Uusi!!: Reaaliluku ja Irrationaaliluku · Katso lisää »

Isomorfismi

Matematiikassa isomorfismi on algebrallisten rakenteiden välinen kuvaus, joka säilyttää laskutoimituksen tai -toimitukset.

Uusi!!: Reaaliluku ja Isomorfismi · Katso lisää »

Järjestysrelaatio

Järjestysrelaatio on jossakin joukossa määritelty relaatio, joka järjestää sen alkiot suuruusjärjestykseen.

Uusi!!: Reaaliluku ja Järjestysrelaatio · Katso lisää »

Joukko

Joukko on matematiikassa joukko-oppiin kuuluva peruskäsite.

Uusi!!: Reaaliluku ja Joukko · Katso lisää »

Käänteisluku

Funktion y.

Uusi!!: Reaaliluku ja Käänteisluku · Katso lisää »

Kertolasku

Kertolasku on yksi aritmetiikan laskutoimituksista ja jakolaskun käänteisoperaatio.

Uusi!!: Reaaliluku ja Kertolasku · Katso lisää »

Kompleksiluku

Kompleksilukua voidaan havainnollistaa kompleksitasolla, jonka vaaka-akseli kuvaa reaaliosan ja pystyakseli imaginaariosan suuruutta. Kompleksilukujen joukko \mathbb C on reaalilukujen joukon luonnollinen laajennus.

Uusi!!: Reaaliluku ja Kompleksiluku · Katso lisää »

Kunta (matematiikka)

Kunta matematiikassa on epäformaalisti sanottuna joukko, johon on määritelty neljä peruslaskutoimitusta siten, että laskutoimitukset noudattavat tavallisia laskulakeja, ja laskutoimitusten tulos kuuluu samaan joukkoon.

Uusi!!: Reaaliluku ja Kunta (matematiikka) · Katso lisää »

Liitännäisyys

Liitännäisyys eli assosiatiivisuus tarkoittaa laskutoimituksen riippumattomuutta sitomisjärjestyksestä.

Uusi!!: Reaaliluku ja Liitännäisyys · Katso lisää »

Luettelo suomenkielisistä yliopistomatematiikan oppikirjoista

Tämä artikkeli on epätäydellinen luettelo suomenkielisistä yliopistomatematiikan oppikirjoista.

Uusi!!: Reaaliluku ja Luettelo suomenkielisistä yliopistomatematiikan oppikirjoista · Katso lisää »

Lukusuora

Lukusuora, johon on merkitty joitakin erityisiä reaalilukuja Lukusuora on yksiulotteinen äärettömän pitkä suora.

Uusi!!: Reaaliluku ja Lukusuora · Katso lisää »

Neliöjuuri 2

Jos suorakulmaisen kolmion sivujen pituus on 1, sen hypotenuusan pituus on neliöjuuri 2. Neliöjuuri 2 eli luvun 2 neliöjuuri (myös Pythagoraan vakio, merkitään \sqrt) on positiivinen reaaliluku, joka itsellään kerrottuna on 2.

Uusi!!: Reaaliluku ja Neliöjuuri 2 · Katso lisää »

Osittelulaki

Osittelulaki on myös distributiivisuutena tunnettu algebrallinen ominaisuus laskuoperaatiolle.

Uusi!!: Reaaliluku ja Osittelulaki · Katso lisää »

Pii (vakio)

kehä on pii. Pii eli '''π''' on matemaattinen vakio, ympyrän kehän suhde halkaisijaan euklidisessa geometriassa.

Uusi!!: Reaaliluku ja Pii (vakio) · Katso lisää »

Raja-arvo

Raja-arvo on matematiikassa arvo, jota funktio tai jono "lähestyy", kun muuttuja tai jonon indeksi lähestyy tiettyä arvoa.

Uusi!!: Reaaliluku ja Raja-arvo · Katso lisää »

Rationaaliluku

Lukua yksi edustaa ympyrä, jonka voi jakaa esimerkiksi neljään osaan. Eri neljäsosien suuruudet voi hahmottaa värittämällä ympyrän neljäsosista eri lukumääriä. Rationaalilukujen joukko (ℚ) on reaalilukujen joukon osajoukko, jonka jäsenet voidaan esittää kahden kokonaisluvun osamääränä eli murtolukuna muodossa \scriptstyle \frac: Tässä lukua m kutsutaan osoittajaksi ja lukua n nimittäjäksi.

Uusi!!: Reaaliluku ja Rationaaliluku · Katso lisää »

Refleksiivisyys

Refleksiivisyydellä tarkoitetaan matematiikassa sellaista 2-paikkaisten eli binääristen relaatioiden ominaisuutta, että jokainen alkio on relaatiossa itsensä kanssa.

Uusi!!: Reaaliluku ja Refleksiivisyys · Katso lisää »

Suora

Geometriassa, topologiassa ja muilla näille rinnasteisilla matematiikan aloilla suora määritellään pisteen ominaisuuksien ja aksioomien avulla.

Uusi!!: Reaaliluku ja Suora · Katso lisää »

Supremum

Supremumin käsite lukusuoralla kuvattuna. Järjestetyn joukon T osajoukon S supremum eli pienin yläraja on joukon T alkio, joka on pienin kaikista osajoukon S kaikkia alkioita suuremmista tai yhtä suurista alkioista.

Uusi!!: Reaaliluku ja Supremum · Katso lisää »

Täydellisyysaksiooma

Matematiikassa täydellisyysaksiooma on reaalilukujen joukon luonnetta kuvaava aksiooma.

Uusi!!: Reaaliluku ja Täydellisyysaksiooma · Katso lisää »

Transitiivisuus (matematiikka)

Transitiivisuus on logiikassa ja matematiikassa eräiden relaatioiden ominaisuus.

Uusi!!: Reaaliluku ja Transitiivisuus (matematiikka) · Katso lisää »

Vaihdannaisuus

Kommutatiivisuus eli vaihdannaisuus on algebrallinen käsite.

Uusi!!: Reaaliluku ja Vaihdannaisuus · Katso lisää »

Vastaluku

Matematiikassa jokaisella kokonaisluvulla x on vastaluku − x, jolle pätee x + (−x).

Uusi!!: Reaaliluku ja Vastaluku · Katso lisää »

Yhteenlasku

Yhteenlasku on yksi aritmeettisista peruslaskutoimituksista ja se on ensimmäinen koululaisille opetettavista.

Uusi!!: Reaaliluku ja Yhteenlasku · Katso lisää »

Ylinumeroituva joukko

Ylinumeroituva joukko on matematiikassa joukko-opin termi ja se tarkoittaa joukkoa, joka ei ole numeroituva.

Uusi!!: Reaaliluku ja Ylinumeroituva joukko · Katso lisää »

0 (luku)

Nolla ilmaisee lukumäärää ”ei yhtään”.

Uusi!!: Reaaliluku ja 0 (luku) · Katso lisää »

1 (luku)

1 (yksi) on pienin positiivinen luonnollinen luku.

Uusi!!: Reaaliluku ja 1 (luku) · Katso lisää »

Uudelleenohjaukset tässä:

Reaaliluvut.

LähteväSaapuvat
Hei! Olemme Facebookissa nyt! »