Nopeamman yhteyden kuin selaimen!
173 suhteet: Absorptiospektri, Aine, Alkuaine, Aminohapot, Ammoniakki, Asteroidi, Asteroidivyöhyke, Astronominen yksikkö, Aurinko, Aurinkokunnan pienkappale, Aurinkokunnan tulevaisuus, Aurinkokunta, Aurinkotuuli, Ceres, Eksentrinen jupiter, Eksentrisyys, Eksoplaneetta, Elinkelpoinen planeetta, Ellipsi, Emissio, Epäorgaaninen yhdiste, FU Orionis -tähti, Fysiikka, Galaksi, Galilein kuut, Globuli, Gravitaatioinstabiilisuus, Gravitaatiopotentiaali, Gravitaatiovakio, Halkaisija, Happi, HD 209458 b, Helium, Herbigin–Haron kohde, Hiili, Hillin pallo, Hiukkanen, HL Tauri, Hubble-avaruusteleskooppi, Hypoteesi, Impulssimomentti, Infrapunasäteily, Inklinaatio, Intensiteetti, Io (kuu), Ioni, Jättiläisplaneetta, Jeansin massa, Jupiter, Kaaos, ..., Kaasu, Kaksoistähti, Kasautumisteoria, Kääpiöplaneetta, Kelvin, Kepler, Keplerin lait, Kertymäkiekko, Keskipakoisvoima, Keskustähti, Kierteisgalaksi, Kiihtyvyys, Kitka, Kiviplaneettojen synty, Komeetta, Kosminen säteily, Kuiperin vyöhyke, Kulmasekunti, Kuu, Kuu (yleisnimi), Kuuma jupiter, Kuun synty, Lämpöliike, Lämpötila, Liike-energia, Linnunrata, Luminositeetti, Maa, Maankaltainen planeetta, Magneettikenttä, Magnetismi, Magnetohydrodynamiikka, Magnitudi, Mars, Massa, Merkurius, Metaani, Metalli, Meteoriitti, Metri, Migraatio, Migraatioteoria, Miranda, Molekyyli, Molekyylipilvi, Musta kappale, Napa, Neptunus, Neste, Nizzan malli, Nopeus, Oligarkkivaihe, Oortin pilvi, Orgaaninen yhdiste, Paine, Painovoima, Parsek, Pääsarja, Päiväntasaaja, Pöly, Pölykiekko, Pinta-ala, Planeetta, Planetesimaali, Pluto, Protoplaneetta, Protoplanetaarinen kiekko, Prototähti, Putoamisliike, Pyörimisakseli, Pyörimismäärä, Radioaallot, Rata (tähtitiede), Rata-arvo, Räjähdys, Resonanssi, Saturnus, Säteily, Säteilypaine, Silikaatti, Spektri, Spektriluokka, Spektriviiva, Spektrometri, Spiraali, Sublimoituminen, Supernova, T Tauri -tähti, Taso, Tähden metallipitoisuus, Tähti, Tähtienvälinen aine, Tähtijoukko, Tähtitiede, Teoria, Tietokonesimulointi, Tiheys, Titiuksen–Boden laki, Turbulenssi, Typpi, Ultraviolettisäteily, Uranus, Valo, Valovuosi, Välimatka, Venus, Verrannollisuus, Vesi, Vetovoima, Vety, Virtausdynamiikka, Viskositeetti, Vuorovaikutus, Vuorovesi, Vuorovesivoima, Ydinreaktio, Ylikulku, Ympyrä, 0 (luku), 2 (luku), 2 Pallas, 4 Vesta, 51 Pegasi. Laajenna indeksi (123 lisää) »
Absorptiospektri
Absorptiospektri on valon tai muun sähkömagneettisen säteilyn spektri, joka on muuten jatkuva, mutta jossa säteilyn absorption vuoksi tietyt aallonpituudet omaavaa säteilyä on tavallista vähemmän.
Uusi!!: Planeettakuntien synty ja Absorptiospektri · Katso lisää »
Aine
Taiteilijan näkemys aineen perusosan, atomin, rakenteesta. Aine, eli materia määritellään usein substanssiksi, josta havaittavat fysikaaliset objektit ja maailmankaikkeus koostuvat.
Uusi!!: Planeettakuntien synty ja Aine · Katso lisää »
Alkuaine
Alkuaineiden jaksollinen järjestelmä. Alkuaine määritellään aineeksi, jonka atomien ytimissä on tietty määrä protoneja.
Uusi!!: Planeettakuntien synty ja Alkuaine · Katso lisää »
Aminohapot
Alfa-aminohapon yleinen rakenne. Hiileen on kiinnittynyt karboksyyliryhmä (COOH), aminoryhmä (NH2), vety (H) ja jokin kolmas ryhmä (R). Aminohapot ovat orgaanisia yhdisteitä, joissa on sekä amino- (-NH2) että karboksyyliryhmä (-COOH) liittyneenä samaan molekyyliin.
Uusi!!: Planeettakuntien synty ja Aminohapot · Katso lisää »
Ammoniakki
Jupiterin kaasukehästä 0,026% on ammoniakkia Ammoniakkikaasupullo Ammoniakki on huoneenlämmössä olomuodoltaan pistävänhajuinen, väritön kaasu.
Uusi!!: Planeettakuntien synty ja Ammoniakki · Katso lisää »
Asteroidi
kuu Dactyl Asteroidin 2004 FH maapallon ohilento. Kuvassa vilahtaa myös satelliitti Asteroidi (muinaiskreikan sanoista aster ’tähti’ ja -eides ’muotoinen’) on varsinaista planeettaa pienempi ja meteoroidia suurempi kivinen kappale, joka kiertää Aurinkoa.
Uusi!!: Planeettakuntien synty ja Asteroidi · Katso lisää »
Asteroidivyöhyke
Päävyöhykkeen asteroidit valkoisella, hildat oranssilla, Jupiterin troijalaiset vihreällä, planeetat merkitty isoilla ympyröillä ja planeettojen radat sinisellä. Asteroidivyöhykkeellä tarkoitetaan yleensä Marsin ja Jupiterin ratojen välissä sijaitsevaa aluetta, jossa Aurinkoa kiertää suuri määrä pienehköjä taivaankappaleita ja pikkuplaneettoja, joita kutsutaan asteroideiksi.
Uusi!!: Planeettakuntien synty ja Asteroidivyöhyke · Katso lisää »
Astronominen yksikkö
apheli ''apoapsis'') kilometrin välillä kiertoratansa eri pisteissä. Kuva ei ole mittakaavassa ja elliptisyyttä on liioiteltu. Astronominen yksikkö eli tähtitieteellinen yksikkö (lyhenne au, aiemmin AU) on alkuperäisen määritelmän mukaan Maan keskietäisyys Auringosta, joka on noin 149,6 miljoonaa kilometriä.
Uusi!!: Planeettakuntien synty ja Astronominen yksikkö · Katso lisää »
Aurinko
Aurinko (symboli: ☉) on tähti, jota Maa kiertää.
Uusi!!: Planeettakuntien synty ja Aurinko · Katso lisää »
Aurinkokunnan pienkappale
Aurinkokunnan pienkappale tai pienkappale (engl. small solar system body, lyhenne: SSSB) on Aurinkoa kiertävä kohde, joka ei ole planeetta tai kääpiöplaneetta.
Uusi!!: Planeettakuntien synty ja Aurinkokunnan pienkappale · Katso lisää »
Aurinkokunnan tulevaisuus
Aurinkokunnan tulevaisuus ulottuu nykyhetkestä siihen tarkemmin määrittelemättömään aikaan, jolloin aurinkokunta lakkaa olemasta.
Uusi!!: Planeettakuntien synty ja Aurinkokunnan tulevaisuus · Katso lisää »
Aurinkokunta
Aurinko, sitä radoillaan kiertävät planeetat, asteroidivyöhyke sekä komeetta pyrstöineen. Kuvan mittasuhteet eivät ole todenmukaiset, vaan planeetat ovat todellisuudessa hyvin paljon kauempana toisistaan ja Auringosta. Aurinkokunta on Auringon ja kaikkien Aurinkoa kiertävien kappaleiden, kuten planeettojen, kuiden, kääpiöplaneettojen, asteroidien, meteoroidien, komeettojen ja transneptunisten kohteiden muodostama järjestelmä.
Uusi!!: Planeettakuntien synty ja Aurinkokunta · Katso lisää »
Aurinkotuuli
Aurinkotuulella tarkoitetaan Auringon koronasta lähtöisin olevaa hiukkasvirtaa, joka pakenee Auringosta poispäin.
Uusi!!: Planeettakuntien synty ja Aurinkotuuli · Katso lisää »
Ceres
Ceres (virallisesti 1 Ceres; symboli: ⚳) on aurinkokuntamme pienin kääpiöplaneetta ja suurin Marsin ja Jupiterin välisen asteroidivyöhykkeen asteroidi.
Uusi!!: Planeettakuntien synty ja Ceres · Katso lisää »
Eksentrinen jupiter
kaasupitoinen planeetta, joka kiertää keskustähteään soikealla radalla. HD 80606b:n radan soikeus on harvinaisen suuri 0,93. Eksentrinen jupiter on tähteä soikealla radalla kiertävä suuri jättiläisplaneetta.
Uusi!!: Planeettakuntien synty ja Eksentrinen jupiter · Katso lisää »
Eksentrisyys
Taivaankappaleen ellipsirata. Kuvassa oleva eksentrisyys eli soikeus 0,5 on melko suuri. Eksentrisyys eli epäkeskisyys e on kartioleikkauksen kuten ellipsin tai hyperbelin muotoa kuvaava parametri, joka on suuruudeltaan leikkauksen polttopisteiden välimatkan suhde isoakselin pituuteen.
Uusi!!: Planeettakuntien synty ja Eksentrisyys · Katso lisää »
Eksoplaneetta
Hubblen ottama kuva Fomalhaut b -eksoplaneetasta kiertämässä Fomalhaut-tähteä Eksoplaneetta on aurinkokuntamme ulkopuolella sijaitseva eli ekstrasolaarinen planeetta.
Uusi!!: Planeettakuntien synty ja Eksoplaneetta · Katso lisää »
Elinkelpoinen planeetta
Maa on varmasti elinkelpoinen planeetta, sillä me olemme kaikki eliöitä, ja asumme kaikki Maassa. Sen pinnan lämpötila on elämälle sopiva, ja siinä on riittävä määrä vettä. Elinkelpoisena planeettana pidetään planeettaa, jolla voi esiintyä jonkinlaista elämää.
Uusi!!: Planeettakuntien synty ja Elinkelpoinen planeetta · Katso lisää »
Ellipsi
Ellipsi Ellipsi (suomalaisittain yleensä soikio tai joskus myös ovaali) on suljettu toisen asteen käyrä.
Uusi!!: Planeettakuntien synty ja Ellipsi · Katso lisää »
Emissio
Emissio merkitsee seuraavia asioita.
Uusi!!: Planeettakuntien synty ja Emissio · Katso lisää »
Epäorgaaninen yhdiste
Epäorgaaninen yhdiste ("ei-eloperäinen yhdiste") on kemiallinen yhdiste, joka ei ole orgaaninen yhdiste.
Uusi!!: Planeettakuntien synty ja Epäorgaaninen yhdiste · Katso lisää »
FU Orionis -tähti
FU Orionis -tähdet ("fuorit" tai useammin "FUorit") ovat nuoria, kirkkaudeltaan muuttuvia tähtiä, joissa tapahtuu äkillisiä voimakkaita kirkastumisia.
Uusi!!: Planeettakuntien synty ja FU Orionis -tähti · Katso lisää »
Fysiikka
Fysiikka (fysis eli luonto) on ainetta, energiaa ja perusluonteisia luonnonlakeja tutkiva tiede.
Uusi!!: Planeettakuntien synty ja Fysiikka · Katso lisää »
Galaksi
Bereniken hiusten tähdistön alueella. Galaksi on tähtien, kaasu- ja pölypilvien sekä pimeän aineen muodostama järjestelmä, joka pysyy koossa painovoiman vaikutuksesta.
Uusi!!: Planeettakuntien synty ja Galaksi · Katso lisää »
Galilein kuut
Suuri punainen pilkku''. Galilein kuut ovat Jupiterin neljä suurinta kuuta.
Uusi!!: Planeettakuntien synty ja Galilein kuut · Katso lisää »
Globuli
Globuleita Globuli on tähtienvälinen tumma kaasupilvi keskellä kirkasta hohtavaa emissiosumua.
Uusi!!: Planeettakuntien synty ja Globuli · Katso lisää »
Gravitaatioinstabiilisuus
Gravitaatioepästabiilisuus (painovoimaepävakaisuus, kiekkoepästabiilisuus) on planeettakuntien syntyteoria, joka väittää planeettojen syntyneen kutistumalla suoraan alkuaurinkosumusta oman painovoimansa ansiosta niin kuin tähdetkin syntyvät.
Uusi!!: Planeettakuntien synty ja Gravitaatioinstabiilisuus · Katso lisää »
Gravitaatiopotentiaali
Gravitaatiopotentiaali on fysiikan käsite.
Uusi!!: Planeettakuntien synty ja Gravitaatiopotentiaali · Katso lisää »
Gravitaatiovakio
Gravitaatiovakio ''G'' on gravitaatiolaissa esiintyvä vakiotekijä. Gravitaatiovakio G on vakio, jonka avulla lasketaan painovoima tietyllä etäisyydellä tietyn massaisesta kappaleesta.
Uusi!!: Planeettakuntien synty ja Gravitaatiovakio · Katso lisää »
Halkaisija
Halkaisija tarkoittaa suomen yleiskielessä useita erilaisia asioita.
Uusi!!: Planeettakuntien synty ja Halkaisija · Katso lisää »
Happi
Nestemäistä happea Happi on alkuaine, jonka kemiallinen merkki on O, järjestysluku 8 ja atomimassa IUPACin standardin mukaisesti amu.
Uusi!!: Planeettakuntien synty ja Happi · Katso lisää »
HD 209458 b
HD 209458b on Henry Draperin luettelon tähteä HD 209458 kiertävä eksoplaneetta.
Uusi!!: Planeettakuntien synty ja HD 209458 b · Katso lisää »
Helium
Helium on alkuaine, joka on väritön ja hajuton jalokaasu.
Uusi!!: Planeettakuntien synty ja Helium · Katso lisää »
Herbigin–Haron kohde
Herbig-Haro-kohde (HH-kohde) on pieni tähtimäinen kirkas sumu, jollaisia on havaittu T Tauri -tähtien lähellä.
Uusi!!: Planeettakuntien synty ja Herbigin–Haron kohde · Katso lisää »
Hiili
Hiiliatomin esitys Bohrin atomimallin mukaisesti. Hiili on yleinen epämetallinen alkuaine, jolla on myös useita allotrooppisia muotoja.
Uusi!!: Planeettakuntien synty ja Hiili · Katso lisää »
Hillin pallo
Hillin pallo on taivaankappaleen ympärillä oleva vyöhyke, jossa tämän taivaankappaleen vetovoima hallitsee.
Uusi!!: Planeettakuntien synty ja Hillin pallo · Katso lisää »
Hiukkanen
Hiukkanen voi tarkoittaa ainakin seuraavia.
Uusi!!: Planeettakuntien synty ja Hiukkanen · Katso lisää »
HL Tauri
HL Tauri (HL Tau) on erittäin nuori tähti, jolla on ympärillään kaasu -ja pölykiekko.
Uusi!!: Planeettakuntien synty ja HL Tauri · Katso lisää »
Hubble-avaruusteleskooppi
Hubblen kaavakuva. Hubble-avaruusteleskooppi (HST) on maapallon kiertoradalla sijaitseva avaruustutkimusasema.
Uusi!!: Planeettakuntien synty ja Hubble-avaruusteleskooppi · Katso lisää »
Hypoteesi
Hypoteesi (’olettamus; neuvo; puheenaihe’) on ehdotettu selitys ilmiölle.
Uusi!!: Planeettakuntien synty ja Hypoteesi · Katso lisää »
Impulssimomentti
Impulssimomentti eli kiertoimpulssi (tunnus H, englanniksi angular impulse) on suure, joka kuvaa momentin vaikutusta sen vaikutusajan yli.
Uusi!!: Planeettakuntien synty ja Impulssimomentti · Katso lisää »
Infrapunasäteily
Koira kuvattuna infrapunakameralla. Infrapunasäteily on sähkömagneettista säteilyä, jonka aallonpituus on suurempi kuin näkyvän valon mutta pienempi kuin mikroaaltojen.
Uusi!!: Planeettakuntien synty ja Infrapunasäteily · Katso lisää »
Inklinaatio
Inklinaatio on kappaleen kiertoradan kaltevuutta kuvaava kulma.
Uusi!!: Planeettakuntien synty ja Inklinaatio · Katso lisää »
Intensiteetti
Intensiteetti on fysiikassa suure, joka ilmoittaa kuinka paljon energiaa siirtyy pinta-alayksikön läpi aikayksikössä.
Uusi!!: Planeettakuntien synty ja Intensiteetti · Katso lisää »
Io (kuu)
Io on Jupiterin neljästä Galilein kuusta kaikkein sisin.
Uusi!!: Planeettakuntien synty ja Io (kuu) · Katso lisää »
Ioni
Ioni on sähköisesti varautunut atomi tai molekyyli.
Uusi!!: Planeettakuntien synty ja Ioni · Katso lisää »
Jättiläisplaneetta
Aurinkokunnan jättiläisplaneetat ylhäältä alaspäin: Neptunus, Uranus, Saturnus ja Jupiter Jättiläisplaneetta, kaasujättiläinen tai joviaaninen planeetta (Jupiteria muistuttava planeetta) on suuri planeetta, jossa on runsaasti kaasumaisia ainesosia.
Uusi!!: Planeettakuntien synty ja Jättiläisplaneetta · Katso lisää »
Jeansin massa
Jeansin massaa MJ suurempi kaasupilvi kutistuu kokoon oman painovoimansa ansiosta.
Uusi!!: Planeettakuntien synty ja Jeansin massa · Katso lisää »
Jupiter
Jupiter (symboli: ♃) on Aurinkokunnan viides planeetta Auringosta päin lukien.
Uusi!!: Planeettakuntien synty ja Jupiter · Katso lisää »
Kaaos
Kaaoksella tarkoitetaan epäjärjestystä, sekasortoa.
Uusi!!: Planeettakuntien synty ja Kaaos · Katso lisää »
Kaasu
Olomuodot Kaasu on yksi aineen olomuodoista.
Uusi!!: Planeettakuntien synty ja Kaasu · Katso lisää »
Kaksoistähti
Siriuksen kaksoistähtijärjestelmästä. Kuvassa Sirius B näkyy alempana vasemmalla. Kaksoistähti on tähtijärjestelmä, jossa kaksi tähteä kiertää yhteisen painopisteen ympäri ellipsiradalla.
Uusi!!: Planeettakuntien synty ja Kaksoistähti · Katso lisää »
Kasautumisteoria
Kasautumisteoria on johtava aurinkokunnan syntyä selittävä teoria.
Uusi!!: Planeettakuntien synty ja Kasautumisteoria · Katso lisää »
Kääpiöplaneetta
transneptuniset kappaleet. Alareunassa näkyy kokovertailun vuoksi maapalloa. Kääpiöplaneetta on Aurinkoa kiertävä kappale, joka on riittävän suuri, että sen oma painovoima riittää muokkaamaan kappaleen suunnilleen pallonmuotoiseksi.
Uusi!!: Planeettakuntien synty ja Kääpiöplaneetta · Katso lisää »
Kelvin
Kelvin (yksikön tunnus K) on SI-järjestelmän mukainen lämpötilan mittayksikkö ja yksi SI-järjestelmän perusyksiköistä.
Uusi!!: Planeettakuntien synty ja Kelvin · Katso lisää »
Kepler
Kepler voi tarkoittaa seuraavia:;Henkilöitä.
Uusi!!: Planeettakuntien synty ja Kepler · Katso lisää »
Keplerin lait
Keplerin lait ovat Johannes Keplerin muotoilemat empiiriset lait, jotka liittyvät planeettojen ratojen muotoon ja niiden kiertoaikoihin.
Uusi!!: Planeettakuntien synty ja Keplerin lait · Katso lisää »
Kertymäkiekko
novapurkausta. Taiteilijan näkemys. Kertymäkiekko on tähteä ympäröivä kaasukiekko.
Uusi!!: Planeettakuntien synty ja Kertymäkiekko · Katso lisää »
Keskipakoisvoima
Keskipakoisvoima eli keskipakovoima on näennäisvoima, joka vaikuttaa vetävän esimerkiksi ympyräliikettä tekevää kappaletta kauemmaksi liikkeen keskipisteestä.
Uusi!!: Planeettakuntien synty ja Keskipakoisvoima · Katso lisää »
Keskustähti
Ei kuvausta.
Uusi!!: Planeettakuntien synty ja Keskustähti · Katso lisää »
Kierteisgalaksi
NGC 1232 on Sb-luokan suurikokoinen kierteisgalaksi. Kierteisgalaksi eli spiraaligalaksi on eräs Hubblen luokittelun mukainen galaksityyppi, jonka silmiinpistävin ominaisuus on kierteinen rakenne.
Uusi!!: Planeettakuntien synty ja Kierteisgalaksi · Katso lisää »
Kiihtyvyys
nopeuden ja nopeuden aikaderivaatta antaa kiihtyvyyden. Kiihtyvyys (tunnus \mathbf) on fysikaalinen vektorisuure, joka kuvaa kappaleen nopeuden muutosta ajan funktiona.
Uusi!!: Planeettakuntien synty ja Kiihtyvyys · Katso lisää »
Kitka
Kitkavoima Ff vastustaa voimaa F. Kitka eli liikevastus on voima, joka vastustaa kahden kiinteän kappaleen toisiaan koskettavien pintojen välillä ilmenevää liikettä tai tällaisen liikkeen alkamista.
Uusi!!: Planeettakuntien synty ja Kitka · Katso lisää »
Kiviplaneettojen synty
AU:n etäisyydellä, veden jäätymisrajan sisäpuolella alkuaurinkosumun oloissa. Kiviplaneettojen synty: Kiviplaneettoja (terrestrisiä planeettoja, maankaltaisia planeettoja) ovat Aurinkokunnan sisäosien planeetat Merkurius, Venus, Maa ja Mars.
Uusi!!: Planeettakuntien synty ja Kiviplaneettojen synty · Katso lisää »
Komeetta
Hale-Boppin komeetta. Komeetta eli pyrstötähti on pienehkö aurinkokunnan kappale, joka muistuttaa asteroidia, mutta koostuu pääasiassa jäästä, ja jonka ympärillä on Auringon säteilyn irrottaman kaasun ja pölyn muodostama koma.
Uusi!!: Planeettakuntien synty ja Komeetta · Katso lisää »
Kosminen säteily
Kosminen säteily on yleisnimi Maahan osuville ulkoavaruudesta tuleville suurienergisille hiukkasille, jotka pommittavat maapalloa joka suunnalta.
Uusi!!: Planeettakuntien synty ja Kosminen säteily · Katso lisää »
Kuiperin vyöhyke
Kuiperin vyöhykkeen kohteet (vihreällä) muodostavat kehän Neptunuksen radan ulkopuolelle. Kharon. Kuiperin vyöhyke on laaja vyöhyke Aurinkokunnan ulko-osissa Neptunuksen radan takana.
Uusi!!: Planeettakuntien synty ja Kuiperin vyöhyke · Katso lisää »
Kulmasekunti
Kulmasekunti, kaarisekunti tai vain sekunti (tunnus ″, kaksinkertainen yläpuolinen indeksointipilkku) on tasokulman yksikkö (\tfrac astetta).
Uusi!!: Planeettakuntien synty ja Kulmasekunti · Katso lisää »
Kuu
Kuu (symboli: ☾) on Maan ainoa luonnollinen kiertolainen ja aurinkokunnan viidenneksi suurin kuu.
Uusi!!: Planeettakuntien synty ja Kuu · Katso lisää »
Kuu (yleisnimi)
Yleisnimenä kuu on planeetan, kääpiöplaneetan tai pienkappaleen luonnollinen kiertolainen, eli satelliitti.
Uusi!!: Planeettakuntien synty ja Kuu (yleisnimi) · Katso lisää »
Kuuma jupiter
Kuuma jupiter on Jupiteria muistuttava, mutta tavallisesti useita kertoja Jupiteria massiivisempi kaasupitoinen eksoplaneetta, jonka kiertorata on hyvin lähellä planeettakunnan keskustähteä.
Uusi!!: Planeettakuntien synty ja Kuuma jupiter · Katso lisää »
Kuun synty
Kuu syntyi luultavasti Marsin kokoisen varhaisen planeetan törmättyä Maahan. Törmäysjäte jäi kiertämään Maata, ja siitä kasautui Kuu. Kuun synty tapahtui nykynäkemyksen mukaan luultavimmin siten, että Marsin kokoinen planeetta, Theia, törmäsi alku-Maahan, Törmäyksen tuloksena alku-Maan kiertoradalle lensi ainetta, josta syntyi aikaa myöten kasautumalla Kuu.
Uusi!!: Planeettakuntien synty ja Kuun synty · Katso lisää »
Lämpöliike
Lämpöliike. Lämpöliike on lämmöstä johtuvaa aineen osasten liikettä.
Uusi!!: Planeettakuntien synty ja Lämpöliike · Katso lisää »
Lämpötila
lämpövärähtelyn voimakkuus kasvaa lämpötilan noustessa. Talvipakkanen mitattuna celsiusasteikolla. Lämpötila on suure, joka kuvaa sitä kuinka kylmä tai lämmin kohde on.
Uusi!!: Planeettakuntien synty ja Lämpötila · Katso lisää »
Liike-energia
Liike-energia eli kineettinen energia on kappaleen liikkeeseen varastoitunutta energiaa.
Uusi!!: Planeettakuntien synty ja Liike-energia · Katso lisää »
Linnunrata
Linnunrata on galaksi, jossa Maa ja aurinkokuntamme sijaitsevat.
Uusi!!: Planeettakuntien synty ja Linnunrata · Katso lisää »
Luminositeetti
Luminositeetti eli säteilyteho tarkoittaa tähtitieteessä tähden säteilemää energiamäärää aikayksikköä kohti.
Uusi!!: Planeettakuntien synty ja Luminositeetti · Katso lisää »
Maa
Maa eli maapallo tai Tellus (symboli: 🜨) on aurinkokunnan kolmas planeetta Auringosta lukien.
Uusi!!: Planeettakuntien synty ja Maa · Katso lisää »
Maankaltainen planeetta
Aurinkokunnan maankaltaisten planeettojen kokovertailu. Vasemmalta: Merkurius, Venus, Maa, Mars. Maankaltainen planeetta eli kiviplaneetta tai terrestrinen planeetta on Maan, Venuksen, Marsin ja Merkuriuksen tyyppinen planeetta, jolla on enimmäkseen raudasta ja jossain määrin myös muista metalleista muodostunut ydin, kiviaineksesta muodostunut sula vaippa sekä kiinteä kuori.
Uusi!!: Planeettakuntien synty ja Maankaltainen planeetta · Katso lisää »
Magneettikenttä
Rautasirut ovat kääntyneenä magneettikenttäviivojen mukaisesti. Magneettikenttä on voimaan liittyvä ilmiö, joka aiheutuu sähkövirrasta tai sähkökentän muutoksista.
Uusi!!: Planeettakuntien synty ja Magneettikenttä · Katso lisää »
Magnetismi
Sauvamagneetin magneettikentän ”voimaviivat” näkyvät rautajauheen sijoittumisessa paperille. Magnetismi on fysikaalinen ilmiöluokka, joihin liittyvät voimat vaikuttavat magneettisten kappaleiden sekä sähkövirtojen ja liikkuvien sähkövarausten välillä.
Uusi!!: Planeettakuntien synty ja Magnetismi · Katso lisää »
Magnetohydrodynamiikka
Simulaatio MHD:n vaikutuksesta aurinkotuulessaMagnetohydrodynamiikka (MHD) on tieteenala, joka tutkii sähköä johtavien nesteiden dynamiikkaa.
Uusi!!: Planeettakuntien synty ja Magnetohydrodynamiikka · Katso lisää »
Magnitudi
Magnitudilla (suuruus tai koko) tarkoitetaan jonkin suureen suuruusluokkaa.
Uusi!!: Planeettakuntien synty ja Magnitudi · Katso lisää »
Mars
Mars (symboli: ♂) on Maan naapuriplaneetta ja aurinkokunnan neljäs planeetta Auringosta laskettuna.
Uusi!!: Planeettakuntien synty ja Mars · Katso lisää »
Massa
Kilogramman prototyypin yhdysvaltalainen kopio (tunnus K4) Massa (tunnus m) on fysiikan perussuure, joka kuvaa toisaalta kappaleen hitautta voiman vaikuttaessa siihen, toisaalta kappaleen kykyä tuntea ja aiheuttaa gravitaatiovoimia.
Uusi!!: Planeettakuntien synty ja Massa · Katso lisää »
Merkurius
Merkurius (symboli: ☿) on aurinkokunnan pienin ja Aurinkoa lähin planeetta.
Uusi!!: Planeettakuntien synty ja Merkurius · Katso lisää »
Metaani
Metaani (CH4) on yksinkertaisin hiilivety ja alkaani.
Uusi!!: Planeettakuntien synty ja Metaani · Katso lisää »
Metalli
Yttriummetallia Sulaa rautaa Rautajauhetta valaa muotteihin. Alkuaineryhmänä metallit ovat alkuaineita, joilla on useita seuraavista, epämetalleista poikkeavia ominaisuuksia.
Uusi!!: Planeettakuntien synty ja Metalli · Katso lisää »
Meteoriitti
Meteoriitti Meteoriitti on Maan tai muun taivaankappaleen pinnalle avaruudesta pudonnut "kivi" eli asteroidi, asteroidin osa, komeetta tai suuri meteoroidi.
Uusi!!: Planeettakuntien synty ja Meteoriitti · Katso lisää »
Metri
Metri (tunnus m) on SI-järjestelmän ja sen edeltäjän metrijärjestelmän mukainen pituuden yksikkö.
Uusi!!: Planeettakuntien synty ja Metri · Katso lisää »
Migraatio
Migraatio tarkoittaa seuraavia asioita.
Uusi!!: Planeettakuntien synty ja Migraatio · Katso lisää »
Migraatioteoria
Migraatioteorian mukaan planeetat vaeltelevat syntyvässä planeettakunnassa. Migraatioteoria on teoria, jonka mukaan planeettojen radat muuttuivat huomattavasti planeettakunnan syntyvaiheessa.
Uusi!!: Planeettakuntien synty ja Migraatioteoria · Katso lisää »
Miranda
Miranda tarkoittaa ainakin seuraavia asioita:;paikkoja.
Uusi!!: Planeettakuntien synty ja Miranda · Katso lisää »
Molekyyli
Vesimolekyylin 3D-malli. Molekyyli on kahden tai useamman atomin muodostama rakenne, jossa atomien välillä on kovalenttinen sidos.
Uusi!!: Planeettakuntien synty ja Molekyyli · Katso lisää »
Molekyylipilvi
Hubble-avaruusteleskoopin ottama kuva tuhoutuvasta molekyylipilvestä. Pilven lähellä on havaittavissa uusia tähtiä. Molekyylipilvi on tähtien välisen aineen kasautuma, jossa pääosin on molekyylimuodossa olevaa vetyä H2 mutta myös kymmeniä muita molekyylejä.
Uusi!!: Planeettakuntien synty ja Molekyylipilvi · Katso lisää »
Musta kappale
Mustaa kappaletta kuvaava koejärjestely. Sisältä mustaksi maalattu laatikko absorboi kaiken säteilyn, joka pääsee sisälle aukosta. Musta kappale on fysiikassa käytetty termi ideaalisesta kappaleesta, joka absorboi kaiken siihen kohdistuvan säteilyn eikä siis heijasta sitä lainkaan.
Uusi!!: Planeettakuntien synty ja Musta kappale · Katso lisää »
Napa
Napa tarkoittaa seuraavia asioita.
Uusi!!: Planeettakuntien synty ja Napa · Katso lisää »
Neptunus
Neptunus (symboli: ♆) on aurinkokunnan kahdeksas ja uloin planeetta Auringosta laskettuna.
Uusi!!: Planeettakuntien synty ja Neptunus · Katso lisää »
Neste
Aineen olomuodot Nestettä Neste on yksi aineen olomuodoista.
Uusi!!: Planeettakuntien synty ja Neste · Katso lisää »
Nizzan malli
Nizzan mallissa jääjättiläiset Uranus ja Neptunus vaeltavat ulospäin ulompana olevan planetesimaalikiekon kappalten vetovoiman takia. Planetesimaalit vähenevät ajan mukana. Näin syntyy harva Kuiperin vyöhyke. Nizzan malli on 2000-luvulla kehitetty teoria, jonka mukaan ulkoplaneetat ovat siirtyneet aurinkokunnan syntyvaiheessa ulommaksi.
Uusi!!: Planeettakuntien synty ja Nizzan malli · Katso lisää »
Nopeus
Nopeus (tunnus v) ilmoittaa tietyssä ajassa edetyn matkan pituuden ja suunnan.
Uusi!!: Planeettakuntien synty ja Nopeus · Katso lisää »
Oligarkkivaihe
Oligarkkivaihe eli ”harvainvaltavaihe” on Aurinkokunnan synnyn se vaihe, jolloin alkuperäisestä pölykiekosta on kasvanut muutamia kymmeniä suuria planeetta-alkioita, jotka törmäilevät toisiinsa harvakseltaan.
Uusi!!: Planeettakuntien synty ja Oligarkkivaihe · Katso lisää »
Oortin pilvi
Oortin pilven (sininen vyöhyke) sijainti muun Aurinkokunnan suhteen. Oortin pilvi eli Öpikin-Oortin pilvi on aurinkokunnan ulko-osissa sijaitseva komeettapilvi.
Uusi!!: Planeettakuntien synty ja Oortin pilvi · Katso lisää »
Orgaaninen yhdiste
Orgaaninen yhdiste on kemiallinen yhdiste, jossa on hiili- ja vetyatomien välisiä tai useampien hiiliatomien välisiä kovalenttisia sidoksia.
Uusi!!: Planeettakuntien synty ja Orgaaninen yhdiste · Katso lisää »
Paine
Painetta voi hyödyntää monin tavoin. Paine (tunnus p) on suure, joka ilmaisee pinta-alayksikköön kohdistuvaa kohtisuoraa voimaa.
Uusi!!: Planeettakuntien synty ja Paine · Katso lisää »
Painovoima
Matalalla kiertoradalla Maata kiertävään satelliittiin vaikuttaa alaspäin suuntautuvan painovoiman lisäksi muiden muassa ilmakehän ilmanvastus, joka hidastaa sen nopeutta. Tämän vuoksi satelliitin rataa on korjattava säännöllisin väliajoin, ettei se putoaisi Maata kohti. Painovoima eli gravitaatio on luonnonilmiö, joka saa kaikki massalliset kappaleet vetämään toisiaan puoleensa.
Uusi!!: Planeettakuntien synty ja Painovoima · Katso lisää »
Parsek
Parsekin etäisyydellä olevan tähden liike taustan tähtiin nähden Parsek (tunnus pc) eli parallaksisekunti on tähtitieteessä käytetty pituuden mittayksikkö.
Uusi!!: Planeettakuntien synty ja Parsek · Katso lisää »
Pääsarja
Pääsarja ulottuu tähtien väri-kirkkauskaaviossa eli HR-kaaviossa kuumista, kirkkaista sinisistä tähdistä kylmiin, punaisin ja himmeisiin tähtiin Pääsarja (MS) on Hertzsprungin–Russellin kaaviossa kohta, missä suurin osa tähdistä on.
Uusi!!: Planeettakuntien synty ja Pääsarja · Katso lisää »
Päiväntasaaja
350px Päiväntasaaja eli ekvaattori on kuvitteellinen suora viiva maapallon ympäri juuri pohjoisnavan ja etelänavan puolivälissä.
Uusi!!: Planeettakuntien synty ja Päiväntasaaja · Katso lisää »
Pöly
Laitteen päälle laskeutunutta pölyä. Pöly koostuu kiinteistä, erittäin pienistä ainehiukkasista, jotka leijailevat ilmassa ja laskeutuvat hitaasti.
Uusi!!: Planeettakuntien synty ja Pöly · Katso lisää »
Pölykiekko
Hubblen kuvaamana. Itse tähti on peitetty. Pölykiekko on litteähkö tähden ympärillä havaittu pölymuodostuma, joka kiertää tähteä.
Uusi!!: Planeettakuntien synty ja Pölykiekko · Katso lisää »
Pinta-ala
Pinta-ala (myös ala, tunnus A; lyhenne yleiskielessä pa.) on pinnan tai alueen koon mitta.
Uusi!!: Planeettakuntien synty ja Pinta-ala · Katso lisää »
Planeetta
Aurinkokuntamme planeetat. Planeetta on suurimassainen tähteä kiertävä taivaankappale, joka on painovoimansa vaikutuksen vuoksi lähes pallon muotoinen ja on tyhjentänyt ympäristönsä planetesimaaleista.
Uusi!!: Planeettakuntien synty ja Planeetta · Katso lisää »
Planetesimaali
Taitailijan näkemys planetesimaalirenkaasta Planetesimaali on pieni taivaankappale, jollaisesta tähtiä kiertävät planeetat syntyvät.
Uusi!!: Planeettakuntien synty ja Planetesimaali · Katso lisää »
Pluto
Pluto (symbolit: ⯓ tai ♇; virallisesti 134340 Pluto) on plutoidi ja kääpiöplaneetta, joka kiertää Aurinkoa pääosin Neptunusta kauempana Kuiperin vyöhykkeellä.
Uusi!!: Planeettakuntien synty ja Pluto · Katso lisää »
Protoplaneetta
Protoplaneetta on syntyvä planeetta, joka on tavallista planeettaa pienempi.
Uusi!!: Planeettakuntien synty ja Protoplaneetta · Katso lisää »
Protoplanetaarinen kiekko
Viitattu.
Uusi!!: Planeettakuntien synty ja Protoplanetaarinen kiekko · Katso lisää »
Prototähti
Prototähti on syntyvä tähti.
Uusi!!: Planeettakuntien synty ja Prototähti · Katso lisää »
Putoamisliike
Putoamisliike on kappaleen liikettä painovoimakentän vallitessa kohti painovoimakeskusta.
Uusi!!: Planeettakuntien synty ja Putoamisliike · Katso lisää »
Pyörimisakseli
Pyörimisakseli eli pyörähdysakseli on avaruudessa oleva suora viiva, jonka ympäri kappale pyörii tietyllä pyörimisnopeudella.
Uusi!!: Planeettakuntien synty ja Pyörimisakseli · Katso lisää »
Pyörimismäärä
Pyörimismäärä eli liikemäärämomentti (tunnus L) on pyörimisliikettä kuvaava suure.
Uusi!!: Planeettakuntien synty ja Pyörimismäärä · Katso lisää »
Radioaallot
Radioaallot ovat sähkömagneettisia aaltoja, joiden taajuusspektri on määrittelijästä riippuen 30– hertsistä noin 300–3 000 gigahertsiin (GHz) ja aallonpituus millimetreistä kymmeniin tuhansiin kilometreihin.
Uusi!!: Planeettakuntien synty ja Radioaallot · Katso lisää »
Rata (tähtitiede)
Rata on käyrä, jota pitkin kappale kiertää toista kappaletta tai ohittaa sen.
Uusi!!: Planeettakuntien synty ja Rata (tähtitiede) · Katso lisää »
Rata-arvo
Rata-arvot eli rataelementit määrittävät yksikäsitteisesti taivaankappaleen sijainnin tiettynä ajankohtana ellipsiradalla tai vastaavalla.
Uusi!!: Planeettakuntien synty ja Rata-arvo · Katso lisää »
Räjähdys
HMS Barhamin räjähdys toisen maailmansodan aikana. Räjähdys on yleisnimitys rajulle ja äkilliselle energianpurkaukselle, johon usein liittyy kaasujen nopea laajeneminen.
Uusi!!: Planeettakuntien synty ja Räjähdys · Katso lisää »
Resonanssi
Värähtelevän kielen perusääni ja 1. ja 2. ylä-ääni. Resonanssi eli myötävärähtely on fysiikan ilmiö.
Uusi!!: Planeettakuntien synty ja Resonanssi · Katso lisää »
Saturnus
Saturnuksen pohjoisnavan pyöriminen. Saturnus (symboli: ♄) on kuudes planeetta Auringosta ulospäin laskettuna.
Uusi!!: Planeettakuntien synty ja Saturnus · Katso lisää »
Säteily
atomiytimestä. Gamma-, röntgen-, ultravioletti- ja alfasäteilyä syntyy luonnostaan ydinreaktioissa Säteily on energian etenemistä avaruudessa aaltojen tai subatomisten hiukkasten muodossa.
Uusi!!: Planeettakuntien synty ja Säteily · Katso lisää »
Säteilypaine
Säteilypaine on sähkömagneettisen säteilyn aiheuttama tavallisesti hyvin pieni paine, joka kohdistuu kaikkiin pintoihin, joihin osuu sähkömagneettista säteilyä.
Uusi!!: Planeettakuntien synty ja Säteilypaine · Katso lisää »
Silikaatti
Silikaatti voi tarkoittaa seuraavia asioita.
Uusi!!: Planeettakuntien synty ja Silikaatti · Katso lisää »
Spektri
Kiinteä valonlähde (A) säteilee jatkuvan spektrin 1). Hehkuva kaasu (B) säteilee kirkasviivaisen emissiospektrin (2), ja kiinteästä valonlähteestä hehkuvan kaasun läpi tuleva valo säteilee absorptioviivaspektrin (3), jossa on tummia imeytymisviivoja jatkuvan spektrin päällä. Jatkuva spektri Raudan (Fe) emissioviivaspektri. Muutaman alkuaineen absorptioviivaspektri. Spektri eli kirjo tarkoittaa yleisesti havaitun suureen jakautumista komponentteihin taajuuden tai energian suhteen.
Uusi!!: Planeettakuntien synty ja Spektri · Katso lisää »
Spektriluokka
Spektriluokan M0III punaisen jättiläisen spektri. Spektriluokka (myös spektrityyppi) on tähtityyppi, joka päätellään tähden spektristä.
Uusi!!: Planeettakuntien synty ja Spektriluokka · Katso lisää »
Spektriviiva
Vedyn emissioviivaspektri. Spektriviiva on prismalla tai hilalla synnytetyssä valonlähteen spektrissä oleva tumma tai kirkas viiva.
Uusi!!: Planeettakuntien synty ja Spektriviiva · Katso lisää »
Spektrometri
Prismalla voidaan toteuttaa spektrometri, joka ei ole kovin tarkka. diffraktio-ilmiön avulla. Tätä spektrometriä käytetään tähdistä lähtevän valon tarkkaan analysoimiseen. Spektrometri eli spektroskooppi on laite, jolla voidaan havaita ja tutkia esimerkiksi valon spektriä.
Uusi!!: Planeettakuntien synty ja Spektrometri · Katso lisää »
Spiraali
Spiraali eli kierukka on viiva tai kuvio, joka kiertää itseään leikkaamatta monta kierrosta saman keskipisteen tai akselin ympäri.
Uusi!!: Planeettakuntien synty ja Spiraali · Katso lisää »
Sublimoituminen
Yksinkertainen sublimointilaite. Vesi, yleensä kylmä, liikkuu putkessa sen kammion sisällä, jossa sublimoitava aine on. '''1''' Jäähdytysvesi sisään. '''2''' Jäähdytysvesi ulos. '''3''' Venttiili. '''4''' Sublimaatiokammio. '''5''' Härmistynyt aine (kaasutilassa). '''6''' Sublimoituva aine. kiinteässä muodossa. '''7''' Ulkoinen lämmitys. Kaaviokuva olomuotojen muutoksista ja niiden nimityksistä. Sublimoituminen (lat. sub 'alla' + limen 'kynnys' > sublimis 'leijaileva') on fysiikassa olomuodonmuutos suoraan kiinteästä kaasuksi ilman nestemäistä välitilaa.
Uusi!!: Planeettakuntien synty ja Sublimoituminen · Katso lisää »
Supernova
Jäänne Keplerin Supernovasta, SN 1604. Supernova on tähden räjähdys, joka voi syntyä kahdella eri tavalla.
Uusi!!: Planeettakuntien synty ja Supernova · Katso lisää »
T Tauri -tähti
T Tauri -tähti on nuori tähti, joka on kutistumassa kohti vakaata tilaa ja ydinreaktioiden alkamista.
Uusi!!: Planeettakuntien synty ja T Tauri -tähti · Katso lisää »
Taso
Taso on geometriassa kaksiulotteisen avaruuden yleisnimitys.
Uusi!!: Planeettakuntien synty ja Taso · Katso lisää »
Tähden metallipitoisuus
Tähden metallipitoisuus tai tähden metallisuus (engl. metallicity) on vetyä ja heliumia raskaampien aineiden suhteellinen osuus tähdessä.
Uusi!!: Planeettakuntien synty ja Tähden metallipitoisuus · Katso lisää »
Tähti
Kokovertailu eri tähtiluokista, Aurinko on G-luokan tähti. Tähti on omavaloinen, yleensä pallomainen ja kaasumainen taivaankappale.
Uusi!!: Planeettakuntien synty ja Tähti · Katso lisää »
Tähtienvälinen aine
kaasu- ja pölypilvi tähtienvälisessä avaruudessa. Tähtienvälinen aine aine koostuu kaasusta ja pölystä erillisinä pilvinä ja harvana väliaineena.
Uusi!!: Planeettakuntien synty ja Tähtienvälinen aine · Katso lisää »
Tähtijoukko
Tähtijoukko on painovoiman vaikutuksesta koossa pysyvä tähtien ryhmittymä.
Uusi!!: Planeettakuntien synty ja Tähtijoukko · Katso lisää »
Tähtitiede
Linnunradan keskus. Tähtitiede eli astronomia on luonnontiede, joka tutkii maailmankaikkeutta ja sen kohteita, ilmiöitä sekä kehitystä.
Uusi!!: Planeettakuntien synty ja Tähtitiede · Katso lisää »
Teoria
Teoria on mietiskelevä ja rationaalinen tyyppi abstrahoidusta tai yleistävästä ajattelusta, tai sellaisen ajattelun lopputulos.
Uusi!!: Planeettakuntien synty ja Teoria · Katso lisää »
Tietokonesimulointi
Tietokonesimulointi on maailman jäljittelyä tietokoneella.
Uusi!!: Planeettakuntien synty ja Tietokonesimulointi · Katso lisää »
Tiheys
Tiheys on suure/määrä, joka ilmaisee kappaleen massan suhteessa sen tilavuuteen.
Uusi!!: Planeettakuntien synty ja Tiheys · Katso lisää »
Titiuksen–Boden laki
Titiuksen–Boden laki on matemaattinen sääntö, jonka avulla voi arvioida planeettojen etäisyydet.
Uusi!!: Planeettakuntien synty ja Titiuksen–Boden laki · Katso lisää »
Turbulenssi
Turbulenssi on kaasun tai nesteen virtauksen nopeaa nopeuden ja suunnan muutosta ajan suhteen eli heilahduksia.
Uusi!!: Planeettakuntien synty ja Turbulenssi · Katso lisää »
Typpi
Typpi on alkuaine, joka esiintyy luonnossa kaksiatomisena typpikaasuna, N2.
Uusi!!: Planeettakuntien synty ja Typpi · Katso lisää »
Ultraviolettisäteily
Sähkömagneettisen säteilyn aallonpituudet. Ultraviolettisäteily (lyh. UV-säteily) on esimerkiksi auringosta, loiste- tai halogeenivalaisimesta tai ultraviolettilampusta peräisin olevaa sähkömagneettista säteilyä.
Uusi!!: Planeettakuntien synty ja Ultraviolettisäteily · Katso lisää »
Uranus
Uranus (symboli: ⛢ tai ♅) on aurinkokunnan seitsemäs planeetta Auringosta lukien.
Uusi!!: Planeettakuntien synty ja Uranus · Katso lisää »
Valo
Valoa ja varjoja. Valo on ihmissilmälle näkyvää sähkömagneettista säteilyä.
Uusi!!: Planeettakuntien synty ja Valo · Katso lisää »
Valovuosi
Valovuoden (iso kehä) ja valokuukauden (pieni) ero. Viiva on komeetan ''1910a1'' rata Valovuosi on matka, jonka valo kulkee yhdessä vuodessa, noin 9,46 biljoonaa kilometriä (9,46·1012 km).
Uusi!!: Planeettakuntien synty ja Valovuosi · Katso lisää »
Välimatka
Välimatka kertoo kuinka kaukana jokin on jostakin; kahden paikan, pisteen tai asian välinen todellinen tai abstrakti etäisyys – myös kuvaannolisesti; ottaa johonkuhun välimatkaa, ottaa suhteessa etäisyyttä tai tarkastella asiaa etäisyyden päästä.
Uusi!!: Planeettakuntien synty ja Välimatka · Katso lisää »
Venus
''Pioneer Venus Orbiterin'' vuonna 1979 Venuksesta ottama ultraviolettivalokuva, jossa näkyy Venuksen pilvien liike nopeassa, planeettaa noin neljässä vuorokaudessa kiertävässä tuulessa. Näin syntyy 90 astetta käännettyjä V:n ja Y:n muotoisia pilvikuvioita. Venus (symboli: ♀) on aurinkokunnan toinen planeetta Auringosta lukien.
Uusi!!: Planeettakuntien synty ja Venus · Katso lisää »
Verrannollisuus
Verrannollisuus on matematiikassa ja luonnontieteissä kahden suureen välinen erityinen riippuvuus, jossa kussakin tilanteessa suureiden saamien arvojen suhde pysyy vakiona.
Uusi!!: Planeettakuntien synty ja Verrannollisuus · Katso lisää »
Vesi
Vesi (kemiallinen kaava H2O, kemiallisena yhdisteenä voidaan käyttää myös systemaattisia nimiä; oksidaani, divetymonoksidi tai divetyoksidi) on huoneenlämmössä nesteenä esiintyvä vedyn ja hapen muodostama epäorgaaninen kemiallinen yhdiste ja vedyn palamistuote.
Uusi!!: Planeettakuntien synty ja Vesi · Katso lisää »
Vetovoima
Vetovoima tarkoittaa seuraavaa.
Uusi!!: Planeettakuntien synty ja Vetovoima · Katso lisää »
Vety
Vety on jaksollisen järjestelmän ensimmäinen alkuaine.
Uusi!!: Planeettakuntien synty ja Vety · Katso lisää »
Virtausdynamiikka
Lentokoneen aiheuttama turbulenssi on havainnollistettu värillisen savun avulla. Virtausdynamiikka on virtausmekaniikkaan kuuluva tieteenhaara, joka tutkii epäkiinteiden materiaalien (nesteet ja kaasut) liikettä eli virtaamista.
Uusi!!: Planeettakuntien synty ja Virtausdynamiikka · Katso lisää »
Viskositeetti
Havainnekuva kahden nesteen viskositeetista. Violetin nesteen viskositeetti on kirkasta korkeampi. Viskositeetti (sitkaus) on suure, joka kuvaa fluidin (lähinnä nesteen tai kaasun) kykyä vastustaa virtaamista.
Uusi!!: Planeettakuntien synty ja Viskositeetti · Katso lisää »
Vuorovaikutus
Vuorovaikutus on kahden tai useamman objektin tai tapahtuman välinen vaikutussuhde, jossa kumpikin osapuoli vaikuttaa toiseen.
Uusi!!: Planeettakuntien synty ja Vuorovaikutus · Katso lisää »
Vuorovesi
Fundynlahdella Kanadassa. Vuorovesi tarkoittaa Kuun ja Auringon painovoiman sekä Maan pyörimisliikkeen aiheuttamaa merenpinnan laskua ja nousua.
Uusi!!: Planeettakuntien synty ja Vuorovesi · Katso lisää »
Vuorovesivoima
Vuorovesivoimat Vuorovesivoima on ulkoisen kappaleen painovoimakentän aiheuttama häiriö (differentiaalivoima).
Uusi!!: Planeettakuntien synty ja Vuorovesivoima · Katso lisää »
Ydinreaktio
Ydinreaktio on prosessi, jossa atomiydin muuntuu toiseksi törmätessään yhteen toisen ytimen tai alkeishiukkasen kanssa (vrt. kemiallinen reaktio).
Uusi!!: Planeettakuntien synty ja Ydinreaktio · Katso lisää »
Ylikulku
Venuksen ylikulku vuonna 2004. Ylikulku on tapahtuma, jossa taivaankappale kulkee toisen taivaankappaleen editse tietyn havainnoitsijan näkösäteeltä katsottuna.
Uusi!!: Planeettakuntien synty ja Ylikulku · Katso lisää »
Ympyrä
Ympyrä ja sen osia Ympyrä on geometriassa kaikkien niiden tason pisteiden joukko, joiden etäisyys annetusta pisteestä (ympyrän ''keskipisteestä'') on yhtä suuri kuin ympyrän säde r. Kehän pisteeltä toiselle kulkevaa janaa kutsutaan jänteeksi.
Uusi!!: Planeettakuntien synty ja Ympyrä · Katso lisää »
0 (luku)
Nolla ilmaisee lukumäärää ”ei yhtään”.
Uusi!!: Planeettakuntien synty ja 0 (luku) · Katso lisää »
2 (luku)
2 (kaksi) on luonnollinen luku, jota edeltää luku yksi ja seuraa luku kolme.
Uusi!!: Planeettakuntien synty ja 2 (luku) · Katso lisää »
2 Pallas
2 Pallas (symboli) on toisena löydetty asteroidi.
Uusi!!: Planeettakuntien synty ja 2 Pallas · Katso lisää »
4 Vesta
4 Vesta (symboli: ⚶) on kirkkain asteroidi ja toiseksi suurin kappale Marsin ja Jupiterin välisellä asteroidivyöhykkeellä.
Uusi!!: Planeettakuntien synty ja 4 Vesta · Katso lisää »
51 Pegasi
51 Pegasi ympyröity punaisella 51 Pegasi (51 Peg) on ensimmäinen auringonkaltainen tähti, jolta löydettiin eksoplaneetta 6.
Uusi!!: Planeettakuntien synty ja 51 Pegasi · Katso lisää »
Uudelleenohjaukset tässä:
Nebulaarihypoteesi, Planeettakunnan muodostuminen, Planeettakunnan synty, Planeettojen synty.
