Logo
Unionpedia
Viestintä
Get it on Google Play
Uusi! Lataa Unionpedia Android™-laitteella!
Vapaa
Nopeamman yhteyden kuin selaimen!
 

Supernova

Indeksi Supernova

Jäänne Keplerin Supernovasta, SN 1604. Supernova on tähden räjähdys, joka voi syntyä kahdella eri tavalla.

52 suhteet: Aurinko, Balmerin sarja, Betelgeuze, Chandrasekharin raja, Eeta Carinae, Fuusioreaktio, Galaksi, Gammapurkaus, Gammasäteily, Hypernova, Ilmakehä, Johannes Kepler, Kaksoistähti, Kalifornian yliopisto (Berkeley), Kansainvälinen tähtitieteellinen unioni, Kiina, Kulta, Linnunrata, Luminositeetti, Magnetar, Magnetosfääri, Magnitudi (tähtitiede), Musta aukko, Neutriino, Neutronitähti, Ordovikikausi, Orion (tähdistö), Otsonikerros, Painovoima, Parsek, Paulin kieltosääntö, Rapusumu, Rauta, Rho Cassiopeiae, Sirius, SN 1572, SN 1604, SN 1987A, SN 2006gy, Spektroskopia, Supernova (laulukilpailu), Supernovajäänne, Suuri Magellanin pilvi, Tähti, Tina, Tyko Brahe, Uraani, Valkoinen kääpiö, Valokäyrä, Valovuosi, ..., Vuosi, Wolfin–Rayetin tähti. Laajenna indeksi (2 lisää) »

Aurinko

Aurinko (symboli: ☉) on tähti, jota Maa kiertää.

Uusi!!: Supernova ja Aurinko · Katso lisää »

Balmerin sarja

Balmerin sarja tai Balmerin viivat on yksi kuudesta nimetystä sarjasta, jotka kuvaavat vetyatomin emissiospektrin spektriviivoja.

Uusi!!: Supernova ja Balmerin sarja · Katso lisää »

Betelgeuze

Betelgeuze eli Betelgeuse (α Orionis) on punainen ylijättiläistähti, joka sijaitsee Maasta katsoen Orionin, tiimalasin muotoisen tähtikuvion vasemmassa yläkulmassa.

Uusi!!: Supernova ja Betelgeuze · Katso lisää »

Chandrasekharin raja

Chandrasekharin raja. Sininen on epärelativistinen ja vihreä käyrä relativistinen malli. Chandrasekharin raja (tai Chandrasekharin massa) on valkoisen kääpiön suurin mahdollinen massa.

Uusi!!: Supernova ja Chandrasekharin raja · Katso lisää »

Eeta Carinae

Eeta Carinae (η Car tai η Carinae) on hyvin kirkas tähtijärjestelmä Kölin tähdistössä.

Uusi!!: Supernova ja Eeta Carinae · Katso lisää »

Fuusioreaktio

Fuusioreaktio on ydinreaktio, jossa kaksi kevyttä atomiydintä yhtyy yhdeksi raskaammaksi.

Uusi!!: Supernova ja Fuusioreaktio · Katso lisää »

Galaksi

Bereniken hiusten tähdistön alueella. Galaksi on tähtien, kaasu- ja pölypilvien sekä pimeän aineen muodostama järjestelmä, joka pysyy koossa painovoiman vaikutuksesta.

Uusi!!: Supernova ja Galaksi · Katso lisää »

Gammapurkaus

Hubble-avaruusteleskoopin ottama kuva gammapurkauksesta Gammapurkaus on avaruudessa tapahtuva gammasäteiden purkaus, joka voi kestää sekunnin murto-osasta pariinkymmeneen minuuttiin.

Uusi!!: Supernova ja Gammapurkaus · Katso lisää »

Gammasäteily

Gammasäteily on ionisoivaa sähkömagneettista säteilyä, joka on peräisin atomiydinten viritystilojen purkautumisesta radioaktiivisessa hajoamisessa tai elektroni-positroniparien annihilaatiosta.

Uusi!!: Supernova ja Gammasäteily · Katso lisää »

Hypernova

Eeta Carinae, yksi lähimmistä mahdollisista tulevista hypernovista Wolfin–Rayetin tähti R136a1 päättää päivänsä todennäköisesti hypernovalla. Hypernova on supernovaakin suurempi räjähdys, joka voi syntyä, kun erittäin suuri tähti romahtaa elinkaarensa lopussa.

Uusi!!: Supernova ja Hypernova · Katso lisää »

Ilmakehä

Ilmakehän kerrokset (ei mittakaavassa). Ilmakehä on Maata ympäröivä, yhden määritelmän mukaan sadan kilometrin paksuinen kaasukehä, joka koostuu ilmasta.

Uusi!!: Supernova ja Ilmakehä · Katso lisää »

Johannes Kepler

Johannes Kepler (27. joulukuuta 1571 – 15. marraskuuta 1630) oli saksalainen tähtitieteilijä, joka laati planeettojen liikkeitä koskevia teorioita.

Uusi!!: Supernova ja Johannes Kepler · Katso lisää »

Kaksoistähti

Siriuksen kaksoistähtijärjestelmästä. Kuvassa Sirius B näkyy alempana vasemmalla. Kaksoistähti on tähtijärjestelmä, jossa kaksi tähteä kiertää yhteisen painopisteen ympäri ellipsiradalla.

Uusi!!: Supernova ja Kaksoistähti · Katso lisää »

Kalifornian yliopisto (Berkeley)

Kalifornian yliopiston Berkeleyn kampuksen rakennus Kalifornian yliopisto, Berkeley (University of California, Berkeley; myös Berkeley ja UC Berkeley) on julkisen Kalifornian yliopisto -järjestelmän vanhin kampusyliopisto.

Uusi!!: Supernova ja Kalifornian yliopisto (Berkeley) · Katso lisää »

Kansainvälinen tähtitieteellinen unioni

Kansainvälisen tähtitieteellisen unionin logo. Kansainvälinen tähtitieteellinen unioni (lyh. IAU) on vuonna 1919 perustettu tähtitieteen ammattilaisista koostuva järjestö, joka päättää muun muassa tähtitieteeseen liittyvistä standardeista ja nimistöasioista kansainvälisellä tasolla.

Uusi!!: Supernova ja Kansainvälinen tähtitieteellinen unioni · Katso lisää »

Kiina

Kiinan kansantasavalta, josta yleensä käytetään nimitystä Kiina (yksinkertaistetut merkit: 中国, perinteiset merkit: 中國, pinyin: Zhōngguó), on maa Itä-Aasiassa.

Uusi!!: Supernova ja Kiina · Katso lisää »

Kulta

Kultahippuja Kaliforniasta (yllä) ja Australiasta. Kulta on alkuaine, joka kuuluu metallien ryhmään.

Uusi!!: Supernova ja Kulta · Katso lisää »

Linnunrata

Linnunrata on galaksi, jossa Maa ja aurinkokuntamme sijaitsevat.

Uusi!!: Supernova ja Linnunrata · Katso lisää »

Luminositeetti

Luminositeetti eli säteilyteho tarkoittaa tähtitieteessä tähden säteilemää energiamäärää aikayksikköä kohti.

Uusi!!: Supernova ja Luminositeetti · Katso lisää »

Magnetar

Magnetar on neutronitähti, jolla on huomattavasti tavallista voimakkaampi magneettikenttä.

Uusi!!: Supernova ja Magnetar · Katso lisää »

Magnetosfääri

Taiteilijan näkemys Maan magnetosfääristä Maan magnetosfäärin rakenne Magnetosfääri (on lähiavaruuden osa, johon taivaankappaleen magneettikenttä ulottaa vaikutuksensa. Magneettikenttä on, sähkövirran tai kestomagneetin synnyttämä magneettisen vuorovaikutuksen alue. Esimerkiksi Maan magnetosfääri muodostaa pisaranmuotoinen vaikutusalueen, joka on ionosfäärin yläpuolella, jossa Maan magneettikenttä vaikuttaa muun muassa hiukkasten liikeratoihin. Magneettikenttä suojaa Maata aurinkotuulelta. Maapallon ulkoytimen sähkövirrat saavat aikaan maapallon magneettikentän, joka on lähes samanmuotoinen kuin kaksinapaisen sauvamagneetin.Maan magnetosfääri ei kuitenkaan ole muodoltaan symmetrinen: Auringon puolella magnetosfääri ulottuu Maan pinnalta ylöspäin 10–15 Maan säteen mittaa eli noin 20 000 km:n päähän maan pinnasta, kun taas vastakkaisella puolella auringosta aurinkotuuli venyttää magnetosfäärin miljoonien kilometrien pituiseksi "hännäksi".

Uusi!!: Supernova ja Magnetosfääri · Katso lisää »

Magnitudi (tähtitiede)

Magnitudi eli suuruusluokka on tähtitieteessä käytetty laaduton suure, jolla ilmaistaan tähden tai muun taivaankappaleen kirkkaus.

Uusi!!: Supernova ja Magnitudi (tähtitiede) · Katso lisää »

Musta aukko

Simuloitu kuva mustasta aukosta Magellanin pilven edessä. Musta aukko on äärimmäisen tiheä aika-avaruuden massakeskittymä.

Uusi!!: Supernova ja Musta aukko · Katso lisää »

Neutriino

Ensimmäinen neutriinohavainto kuplakammiossa 13. marraskuuta 1970. Neutriino on alkeishiukkanen, joka kuuluu fermioneihin, koska sen spin on ½. Neutriinon massa on hyvin pieni, mutta on todistettu, ettei se ole täysin massaton, kuten aiemmin luultiin.

Uusi!!: Supernova ja Neutriino · Katso lisää »

Neutronitähti

Neutronitähden valkealla merkitty kuori on kiinteää ainetta ja sinisellä merkitty ydin koostunee raskaasta supranesteestä. Neutronitähti on painovoiman vaikutuksesta kokoon luhistunut tähti, joka koostuu pääasiassa neutroneista.

Uusi!!: Supernova ja Neutronitähti · Katso lisää »

Ordovikikausi

Ordovikikausi on geologinen ajanjakso, joka on toinen paleotsooisen maailmankauden kuudesta jaksosta.

Uusi!!: Supernova ja Ordovikikausi · Katso lisää »

Orion (tähdistö)

Orion on tähdistö, joka sijaitsee taivaanekvaattorin molemmin puolin Härän, Ison koiran ja Kaksosten välissä.

Uusi!!: Supernova ja Orion (tähdistö) · Katso lisää »

Otsonikerros

Otsonikerros on Maan ilmakehän stratosfääriin kuuluva osa, joka sijaitsee 15–50 kilometrin korkeudella ja jonne valtaosa ilmakehän otsonista on kertynyt.

Uusi!!: Supernova ja Otsonikerros · Katso lisää »

Painovoima

Matalalla Maata kiertävään satelliittiin vaikuttaa alaspäin suuntautuvan painovoiman lisäksi muiden muassa ilmakehän ilmanvastus, joka hidastaa sen nopeutta. Tämän vuoksi satelliitin rataa on korjattava säännöllisin väliajoin, ettei se putoaisi Maata kohti. Painovoima eli gravitaatio on luonnonilmiö, joka saa kaikki massalliset kappaleet vetämään toisiaan puoleensa.

Uusi!!: Supernova ja Painovoima · Katso lisää »

Parsek

Parsekin etäisyydellä olevan tähden liike taustan tähtiin nähden Parsek (tunnus pc) eli parallaksisekunti on tähtitieteessä käytetty matkan mittayksikkö.

Uusi!!: Supernova ja Parsek · Katso lisää »

Paulin kieltosääntö

Paulin kieltosääntö on keskeinen kvanttimekaniikan perusperiaate.

Uusi!!: Supernova ja Paulin kieltosääntö · Katso lisää »

Rapusumu

Rapusumu eli Äyriäissumu on supernovajäänne Härän tähdistössä.

Uusi!!: Supernova ja Rapusumu · Katso lisää »

Rauta

Rauta on siirtymämetallien ryhmään kuuluva alkuaine.

Uusi!!: Supernova ja Rauta · Katso lisää »

Rho Cassiopeiae

Rho Cassiopeiaen sijainti Rho Cassiopeiae (ρ Cas / ρ Cassiopeiae) on tunnetuin esimerkki hyvin harvinaisesta tähtityypistä, keltaisesta hyperjättiläisestä.

Uusi!!: Supernova ja Rho Cassiopeiae · Katso lisää »

Sirius

Sirius (α Canis Majoris, α CMa) Ison koiran tähdistössä on Maasta katsoen tähtitaivaan kirkkain tähti.

Uusi!!: Supernova ja Sirius · Katso lisää »

SN 1572

SN 1572 eli Tyko Brahen supernova, B Cassiopeiae (B Cas) oli Tyypin Ia supernova, joka näkyi Kassiopeian tähdistössä vuonna 1572.

Uusi!!: Supernova ja SN 1572 · Katso lisää »

SN 1604

SN 1604, joka tunnetaan myös nimillä Keplerin supernova, Keplerin nova ja Keplerin tähti, oli Tyypin Ia supernova, joka esiintyi LInnunradan galaksissa Käärmeenkantajan tähdistössä.

Uusi!!: Supernova ja SN 1604 · Katso lisää »

SN 1987A

Supernova SN 1987A:n ympäristöä ja lähikuva supernovaa ympäröivistä renkaista SN 1987A oli läheisessä kääpiögalaksissa Suuressa Magellanin pilvessä (LMC), sen Tarantula-kaasusumussa, räjähtänyt tähti eli supernova.

Uusi!!: Supernova ja SN 1987A · Katso lisää »

SN 2006gy

SN 2006gy on supernova, joka havaittiin McDonaldin observatoriossa 18. syyskuuta 2006.

Uusi!!: Supernova ja SN 2006gy · Katso lisää »

Spektroskopia

Auringon näkyvän valon spektri (Fraunhoferin viivat) Spektroskopia on menetelmä, jolla analysoidaan tutkittavasta kohteesta vastaanotettua säteilyä, esimerkiksi valoa.

Uusi!!: Supernova ja Spektroskopia · Katso lisää »

Supernova (laulukilpailu)

Supernova on latvialainen laulukilpailu, jonka voittaja valitaan edustamaan Latviaa Euroviisuissa.

Uusi!!: Supernova ja Supernova (laulukilpailu) · Katso lisää »

Supernovajäänne

Messier 1-kuuluisa supernovajäänne. Keplerin supernovan jäänne, SN 1604. 1987A supernovajäänne. Supernovajäänne (SNR) on sumu, joka syntyy tähden räjähtäessä supernovana.

Uusi!!: Supernova ja Supernovajäänne · Katso lisää »

Suuri Magellanin pilvi

Suuri Magellanin pilvi Suuri Magellanin pilvi (Suuri Magalhãesin pilvi, LMC) on Linnunradan suurin seuralaisgalaksi.

Uusi!!: Supernova ja Suuri Magellanin pilvi · Katso lisää »

Tähti

Kokovertailu eri tähtiluokista, Aurinko on G-luokan tähti. Tähti on painovoimansa koossa pitämä ja kasaan puristama plasmapallo, jonka jossakin kehitysvaiheessa tapahtuu ydinfuusiota.

Uusi!!: Supernova ja Tähti · Katso lisää »

Tina

Tina on hiiliryhmään kuuluva metallinen alkuaine, jonka kemiallinen merkki on Sn.

Uusi!!: Supernova ja Tina · Katso lisää »

Tyko Brahe

Tyko Brahe (oikealta nimeltään Tyge Ottesen Brahe; 14. joulukuuta 1546 – 24. lokakuuta 1601) oli tanskalainen tähtitieteilijä.

Uusi!!: Supernova ja Tyko Brahe · Katso lisää »

Uraani

Uraani on alkuaine ja myrkyllinen raskasmetalli, jonka kaikki luonnossa esiintyvät ja keinotekoiset isotoopit ovat radioaktiivisia, useimmiten alfa-säteilijöitä.

Uusi!!: Supernova ja Uraani · Katso lisää »

Valkoinen kääpiö

Sirius A näkyy kuvassa kirkkaana, valkoinen tähti Sirius B himmeänä osoitettuna nuolella Valkoinen kääpiö on tiivis tähti, jonka koko on Maan suuruusluokkaa ja massa tähden suuruusluokkaa.

Uusi!!: Supernova ja Valkoinen kääpiö · Katso lisää »

Valokäyrä

Kaksoistähden valokäyrästä voidaan päätellä kaksoistähtijärjestelmän ominaisuuksia. Valokäyrä on tähtitieteessä fotometristen mittausten avulla saatu käyrä kohteen kirkkauden muutoksista ajan kuluessa.

Uusi!!: Supernova ja Valokäyrä · Katso lisää »

Valovuosi

Valovuoden (iso kehä) ja valokuukauden (pieni) ero. Viiva on komeetan ''1910a1'' rata Valovuosi on matka, jonka valo kulkee yhdessä vuodessa, noin 9,46 biljoonaa kilometriä.

Uusi!!: Supernova ja Valovuosi · Katso lisää »

Vuosi

Vuosi on ajanlaskun yksikkö, joka perustuu Maan kiertoaikaan Auringon ympäri.

Uusi!!: Supernova ja Vuosi · Katso lisää »

Wolfin–Rayetin tähti

Hubble-avaruusteleskoopin kuva Wolfin–Rayetin tähdestä. Wolfin–Rayetin tähti (lyhennys WR-tähti) eli heliumtähti on kehityskaarensa loppuvaiheissa oleva massiivinen tähti, joka menettää massaansa aurinkotuulen muodossa erittäin nopeasti (jopa 10-5 Auringon massaa vuodessa; vertailun vuoksi vastaava luku Auringolla on noin 10-14).

Uusi!!: Supernova ja Wolfin–Rayetin tähti · Katso lisää »

Uudelleenohjaukset tässä:

Tyypin Ia supernova, Valesupernova.

LähteväSaapuvat
Hei! Olemme Facebookissa nyt! »