Logo
Unionpedia
Viestintä
Get it on Google Play
Uusi! Lataa Unionpedia Android™-laitteella!
Vapaa
Nopeamman yhteyden kuin selaimen!
 

Massa

Indeksi Massa

Massa (tunnus m) on fysiikan perussuure, joka kuvaa toisaalta kappaleen hitautta voiman vaikuttaessa siihen, toisaalta kappaleen kykyä tuntea ja aiheuttaa gravitaatiovoimia.

49 suhteet: Aine, Aineen häviämättömyyden laki, Albert Einstein, Atomi, Atomimassa, Atomimassayksikkö, Avaruustekniikka, Derivaatta, E=mc², Energia, Fysiikka, Galileo, Higgsin bosoni, Hitaus, Hitausmomentti, Hiukkasfysiikka, Isaac Newton, Kaarle Kurki-Suonio, Kansainvälinen yksikköjärjestelmä, Kemiallinen reaktio, Kiihtyvyys, Kilogramma, Klassinen mekaniikka, Konsentraatio, Lepomassa, Liike-energia, Liikemäärä, Massa (täsmennyssivu), Massaylijäämä, Mekaniikan peruslait, Molekyyli, Neliliikemäärä, Nukleoni, Paino, Painovoima, Perussuure, Resultantti, Säilymislaki, Sidosenergia, Suhteellisuusteoria, Supersymmetria, Tähtitiede, Tieteen historia, Tonni, Vaaka, Vahva vuorovaikutus, Valonnopeus, Voima (fysiikka), Yleinen suhteellisuusteoria.

Aine

Taiteilijan näkemys aineen perusosan, atomin, rakenteesta. Aine määritellään usein substanssiksi, josta havaittavat fysikaaliset objektit ja maailmankaikkeus koostuvat.

Uusi!!: Massa ja Aine · Katso lisää »

Aineen häviämättömyyden laki

Aineen häviämättömyyden laki eli massan säilymislaki (Lomonosovin-Lavoisier'n laki) on yleinen luonnonlaki, jonka mukaan massa pysyy suljetussa systeemissä muuttumattomana, erityisesti myös kemiallisissa reaktioissa.

Uusi!!: Massa ja Aineen häviämättömyyden laki · Katso lisää »

Albert Einstein

Albert Einstein (lausunta saksaksi) oli saksanjuutalainen teoreettinen fyysikko, joka loi suhteellisuusteorian.

Uusi!!: Massa ja Albert Einstein · Katso lisää »

Atomi

Atomi (jakamaton) on alkuaineen kemiallisesti pienin osa.

Uusi!!: Massa ja Atomi · Katso lisää »

Atomimassa

Atomimassasta puhutaan, kun käsitellään yksittäisten atomien massoja.

Uusi!!: Massa ja Atomimassa · Katso lisää »

Atomimassayksikkö

Atomimassayksikkö (tunnus u eli dalton (tunnus: Da) on massan yksikkö, jota käytetään atomien ja molekyylien massojen ilmoittamiseen. Nykyisen määritelmän mukainen, yhtenäistetty atomimassayksikkö on määritelty 1/12 -osaksi kemiallisesti sitoutumattoman hiili-12-atomin massasta perustilassa, ja SI-yksikköinä se on noin 1,660 538 86 · 10-27 kg.. Molempien nukleonien, sekä protonin että neutronin massat, ovat lähellä yhtä atomimassayksikköä. Kansainvälinen mittojen ja painojen komitea (Comité International des Poids et Mesures, CIPM) on luokitellut sen yksiköksi, joka ei kuulu SI-järjestelmään, mutta joka kuitenkin on hyväksytty käytettäväksi SI-yksiköiden ohella ja jonka suuruus SI-yksikköinä on määritettävä kokeellisesti. Ennen vuotta 1961 atomimassayksikön määritelmä perustui happeen. Tällöin sen lyhenteenä oli amu. Toisinaan lyhennettä "amu" käytetään uudemmassakin kirjallisuudessa, jossa se kuitenkin määritellään samoin kuin nykyinen, yhtenäistetty atomimassayksikkö u, siis hiili-12:n avulla. Nykyisin atomimassayksiköstä puhuttaessa tarkoitetaankin säännöllisesti yhtenäistettyä yksikköä. Standardointia varten oli määritelmän pohjaksi kuitenkin valittava jokin tietty nuklidi, sillä vaikka kaikkien ytimien massat atomi­massa­yksikköinä ovatkin lähellä kokonaislukuja (ytimen massalukua), ytimen massaylijäämän vuoksi ne kuitenkin poikkeavat kokonais­luvuista jonkin verran, eikä keskimääräinen poikkeama nuklidia kohti ole kaikilla nuklideilla yhtä suuri. Samasta syystä myöskään protonin tai neutronin massa ei ole tasan 1 u, vaan hieman enemmän. Atomimassayksikkö ei ole sama kuin atomiyksiköiden massayksikkö, joka on määritelty elektronin massaksi (me). Mooli on määritelty ainemääräksi, joka sisältää yhtä monta atomia, molekyyliä tai muuta hiukkasta kuin 12 grammassa hiili-isotooppia C-12 on atomeja. Tätä lukumäärää sanotaan Avogadron vakioksi. Suoraan määritelmistä seuraa, että gramman ja atomimassayksikön suhde on sama kuin Avogadron vakion lukuarvo, joka on noin 6,023 · 1023.

Uusi!!: Massa ja Atomimassayksikkö · Katso lisää »

Avaruustekniikka

Kansainvälinen avaruusasema joulukuussa 2006. Avaruustekniikka on avaruudessa käytettävää teknologiaa.

Uusi!!: Massa ja Avaruustekniikka · Katso lisää »

Derivaatta

Derivaatta tarkoittaa matematiikassa reaaliarvoja saavan funktion herkkyyttä muutokselle yhden sen riippumattoman muuttujan suhteen.

Uusi!!: Massa ja Derivaatta · Katso lisää »

E=mc²

Kuuluisa yhtälö Taipei 101 -pilvenpiirtäjän kyljessä vuonna 2005 E.

Uusi!!: Massa ja E=mc² · Katso lisää »

Energia

Pomppivalla pallolla energia muuttuu vuoroin potentiaali- vuoroin liike-energiaksi. Mekaaninen energia, eli potentiaali- ja liike-energian summa, pienenee kitkan ja äänen tuottamisen vuoksi. Lopulta liike lakkaa. Energia (Otavan iso Fokus, 2. osa (Em-Io), art. Energia), Otava 1973, ISBN 951-1-00272-4 Työ taas voi esimerkiksi kiihdyttää jotakin kappaletta.

Uusi!!: Massa ja Energia · Katso lisää »

Fysiikka

Fysiikka (fysis eli luonto) on ainetta, energiaa ja perusluonteisia luonnonlakeja tutkiva tiede.

Uusi!!: Massa ja Fysiikka · Katso lisää »

Galileo

Galileo tarkoittaa seuraavia.

Uusi!!: Massa ja Galileo · Katso lisää »

Higgsin bosoni

Higgsin bosoni eli Higgsin hiukkanen (H0) on alkeishiukkanen, jonka olemassaolon hiukkasfysiikan standardimalli ennustaa ja joka on mahdollisesti löydetty Large Hadron Colliderissa.

Uusi!!: Massa ja Higgsin bosoni · Katso lisää »

Hitaus

Hitaus (myös inertia, jatkavuus, vitka) on kappaleen taipumus jatkaa tasaisessa liiketilassaan, ellei siihen kohdistu kiihtyvyyttä aiheuttavaa voimaa.

Uusi!!: Massa ja Hitaus · Katso lisää »

Hitausmomentti

Vauhtipyörissä on suuri hitausmomentti, mikä tasaa koneen epätasaista käyntiä. Hitausmomentti eli inertiamomentti (tunnus J tai I) vastaa pyörivässä liikkeessä etenemisliikkeen massaa.

Uusi!!: Massa ja Hitausmomentti · Katso lisää »

Hiukkasfysiikka

Hiukkasfysiikka on fysiikan osa-alue, joka tutkii aineen ja säteilyn hienorakennetta ja niiden välisiä vuorovaikutuksia.

Uusi!!: Massa ja Hiukkasfysiikka · Katso lisää »

Isaac Newton

Sir Isaac Newton PRS, FRS (juliaanisen kalenterin mukaan 25. joulukuuta 1642 – 20. maaliskuuta 1726, gregoriaanisen kalenterin mukaan 4. tammikuuta 1643 – 31. maaliskuuta 1727) oli englantilainen fyysikko, matemaatikko, tähtitieteilijä, alkemisti ja filosofi.

Uusi!!: Massa ja Isaac Newton · Katso lisää »

Kaarle Kurki-Suonio

Kaarle Veikko Johannes Kurki-Suonio (s. 28. tammikuuta 1933 Hämeenlinna) on suomalainen fyysikko ja Helsingin yliopiston professori emeritus.

Uusi!!: Massa ja Kaarle Kurki-Suonio · Katso lisää »

Kansainvälinen yksikköjärjestelmä

tieto puuttuu Palstoitus loppuu Kansainvälinen yksikkö­järjestelmä (myös kansainvälinen mittayksikkö­järjestelmä) eli SI-järjestelmä on maailman yleisin mittayksikkö­­järjestelmä.

Uusi!!: Massa ja Kansainvälinen yksikköjärjestelmä · Katso lisää »

Kemiallinen reaktio

Kemiallinen reaktio on prosessi, jossa aineet muuttuvat toisiksi aineiksi: atomien ja molekyylien elektronijakaumat muuttuvat, ja yleensä sidoksia syntyy tai katkeaa.

Uusi!!: Massa ja Kemiallinen reaktio · Katso lisää »

Kiihtyvyys

nopeuden ja nopeuden aikaderivaatta antaa kiihtyvyyden. Kiihtyvyys (tunnus \mathbf) on fysikaalinen vektorisuure, joka kuvaa kappaleen nopeuden muutosta tietyssä ajassa.

Uusi!!: Massa ja Kiihtyvyys · Katso lisää »

Kilogramma

Tietokoneella luotu kuva kansainvälisestä kilogramman prototyypistä (IPK). Kilogramma (yksikön tunnus kg), tai usein lyhyesti vain kilo, on SI-järjestelmän mukainen yksikkö perussuureelle massalle.

Uusi!!: Massa ja Kilogramma · Katso lisää »

Klassinen mekaniikka

Klassisen mekaniikan avulla voidaan ennustaa kappaleiden paikka tietyllä ajan hetkellä. Klassinen mekaniikka on fysikaalinen teoria, joka kuvaa makroskooppisten kappaleiden liikettä ja siihen liittyviä ilmiöitä.

Uusi!!: Massa ja Klassinen mekaniikka · Katso lisää »

Konsentraatio

Konsentraatio eli molaarisuus (tunnus c) on erityisesti kemiassa käytetty suure, joka ilmoittaa liuenneen aineen pitoisuuden liuoksessa, joka on yleensä neste.

Uusi!!: Massa ja Konsentraatio · Katso lisää »

Lepomassa

Lepomassa kuvaa kappaleen massaenergiaa, silloin kun kappale on levossa.

Uusi!!: Massa ja Lepomassa · Katso lisää »

Liike-energia

Liike-energia eli kineettinen energia on kappaleen liikkeeseen varastoitunutta energiaa.

Uusi!!: Massa ja Liike-energia · Katso lisää »

Liikemäärä

Liikemäärä (tunnus p) on mekaniikassa vektorisuure, joka määritellään kappaleen massan m ja nopeuden \mathbf tulona Sen SI-järjestelmän mukainen yksikkö on kg·m/s (kilogrammametri per sekunti) eli Ns (newtonsekunti).

Uusi!!: Massa ja Liikemäärä · Katso lisää »

Massa (täsmennyssivu)

Massa tarkoittaa seuraavia.

Uusi!!: Massa ja Massa (täsmennyssivu) · Katso lisää »

Massaylijäämä

Ydinfysiikassa nuklidin massaylijäämä on atomi­ytimen todellisen, atomimassayksikköinä ilmaistun massan ja sen massa­luvun erotus.

Uusi!!: Massa ja Massaylijäämä · Katso lisää »

Mekaniikan peruslait

Principia Mathematican'' ensipainoksessa 1687. Mekaniikan peruslait eli Newtonin lait muotoili fyysikko Isaac Newton.

Uusi!!: Massa ja Mekaniikan peruslait · Katso lisää »

Molekyyli

Vesimolekyylin 3D-malli. Molekyyli on kahden tai useamman kovalenttisesti sitoutuneen atomin muodostama sähköisesti neutraali ryhmä.

Uusi!!: Massa ja Molekyyli · Katso lisää »

Neliliikemäärä

Neliliikemäärä on erityisen suhteellisuus­teorian mukainen klassisen kolmi­ulotteisen liikemäärän yleistys neliulotteisessa aika-avaruudessa.

Uusi!!: Massa ja Neliliikemäärä · Katso lisää »

Nukleoni

Nukleoni on yhteisnimitys atomiytimen rakenneosille, protoneille ja neutroneille.

Uusi!!: Massa ja Nukleoni · Katso lisää »

Paino

Kappaleen paino on siihen kohdistuva taivaankappaleen (esim. Maan) vetovoima, joka aiheutuu gravitaatiosta ja pieneltä osin taivaankappaleen pyörimisestä.

Uusi!!: Massa ja Paino · Katso lisää »

Painovoima

Matalalla Maata kiertävään satelliittiin vaikuttaa alaspäin suuntautuvan painovoiman lisäksi muiden muassa ilmakehän ilmanvastus, joka hidastaa sen nopeutta. Tämän vuoksi satelliitin rataa on korjattava säännöllisin väliajoin, ettei se putoaisi Maata kohti. Painovoima eli gravitaatio on luonnonilmiö, joka saa kaikki massalliset kappaleet vetämään toisiaan puoleensa.

Uusi!!: Massa ja Painovoima · Katso lisää »

Perussuure

Perussuure on (muun muassa fysiikassa) suure eli jonkin asian tai esineen mitattava ominaisuus, joita ei voida johtaa toisista suureista.

Uusi!!: Massa ja Perussuure · Katso lisää »

Resultantti

Resultantti on voima, joka yksinään vaikuttaisi kappaleen liiketilaan samoin kuin kaksi tai useampi siihen vaikuttavaa voimaa yhdessä.

Uusi!!: Massa ja Resultantti · Katso lisää »

Säilymislaki

Säilymislait ovat fysikaalisia luonnonlakeja, joiden mukaan kaikkinaisissa vuorovaikutustapahtumissa tiettyjen suureiden kokonaismäärät pysyvät muuttumattomina.

Uusi!!: Massa ja Säilymislaki · Katso lisää »

Sidosenergia

Sidosenergia on energiamäärä, joka tarvitaan kokonaisuuden purkamiseksi yksittäisiin osiin.

Uusi!!: Massa ja Sidosenergia · Katso lisää »

Suhteellisuusteoria

Suhteellisuusteoria tarkoittaa kahta erillistä fysiikan teoriaa: erityistä ja yleistä suhteellisuusteoriaa.

Uusi!!: Massa ja Suhteellisuusteoria · Katso lisää »

Supersymmetria

Supersymmetria (SUSY) on hiukkasfysiikassa ehdotettu teoria.

Uusi!!: Massa ja Supersymmetria · Katso lisää »

Tähtitiede

Linnunradan keskus. Tähtitiede eli astronomia on luonnontiede, joka tutkii maailmankaikkeutta ja sen kohteita, ilmiöitä sekä kehitystä.

Uusi!!: Massa ja Tähtitiede · Katso lisää »

Tieteen historia

Tieteen historia alkaa antiikin Kreikasta ja kulkee hellenismin ja Rooman imperiumin kautta arabikulttuurin kukoistukseen, minkä jälkeen painopiste siirtyi uudelleen Eurooppaan ja myöhemmin teollistumisen jälkeen pääpaino on ollut teollisuusmaissa.

Uusi!!: Massa ja Tieteen historia · Katso lisää »

Tonni

Tonni (tunnus t, Suomessa lyhenteenä käytössä myös tn) on massan (arkikielessä ”painon”) lisäyksikkö SI-järjestelmässä.

Uusi!!: Massa ja Tonni · Katso lisää »

Vaaka

Laboratorioissa käytettävä vaaka Tasapainovaakoja museossa Moderni mekaaninen tasapainovaaka painoerojen mittaamiseen Vaaka on yhteisnimitys erilaisille massan ja painon mittauslaitteille.

Uusi!!: Massa ja Vaaka · Katso lisää »

Vahva vuorovaikutus

Vahva vuorovaikutus (värivoima, vahva voima, vahva ydinvoima, joskus myös ydinvoima) on vahvin kolmesta hiukkasfysiikan standardimallin perusvuorovaikutuksesta.

Uusi!!: Massa ja Vahva vuorovaikutus · Katso lisää »

Valonnopeus

Auringosta Maahan. Valonnopeus on fysikaalinen vakio, jota merkitään kirjaimella c (’nopeus’).

Uusi!!: Massa ja Valonnopeus · Katso lisää »

Voima (fysiikka)

Voima kuvaa kykyä muuttaa kappaleen liiketilaa. Koska sillä on sekä suunta, että suuruus, sitä voidaan kuvata vektoreilla (nuolet kuvassa). Voima (tunnus F) on fysiikassa vuorovaikutuksen voimakkuutta kuvaava vektorisuure, jolla on sekä suuruus että suunta.

Uusi!!: Massa ja Voima (fysiikka) · Katso lisää »

Yleinen suhteellisuusteoria

Yleinen suhteellisuusteoria on useimpien fyysikkojen nykyään kannattama, painovoimaa kuvaava teoria, jonka kehitti teoreettinen fyysikko Albert Einstein vuosina 1907–1915.

Uusi!!: Massa ja Yleinen suhteellisuusteoria · Katso lisää »

LähteväSaapuvat
Hei! Olemme Facebookissa nyt! »