Logo
Unionpedia
Viestintä
Get it on Google Play
Uusi! Lataa Unionpedia Android™-laitteella!
Ladata
Nopeamman yhteyden kuin selaimen!
Ja ilman mainoksia!

4 Vesta

4 Vesta (symboli: Modern astrological symbol of Vesta) on kirkkain asteroidi ja toiseksi suurin kappale Marsin ja Jupiterin välisellä asteroidivyöhykkeellä.

83 suhteet: Akondriitti, Akselin kaltevuus, Albedo, Asteroidi, Asteroidiluokat, Asteroidivyöhyke, Astronominen yksikkö, Auringon massa, Aurinko, Aurinkokunta, Basaltti, C-tyypin asteroidi, Carl Friedrich Gauss, Ceres, Dawn (luotain), Divalia Fossae, Ekliptika, Eksentrisyys, Feralia Planitia, Heinrich Wilhelm Matthäus Olbers, Hiilikondriitti, Hubble-avaruusteleskooppi, Impakti, Jää, Jupiter, Kansainvälinen tähtitieteellinen unioni, Karbonaatti, Kääpiöplaneetta, Kelvin, Keskushuippu, Kirkwoodin aukko, Kuu, Lämpötila, Luettelo pikkuplaneetoista, Ma (mittayksikkö), Maa, Maankaltainen planeetta, Magnitudi (tähtitiede), Mars, Mauna Kea, Metamorfoosi (geologia), Meteoriitti, NASA, Olympus Mons, Painovoima, Pakonopeus, Pikkuplaneetta, Plagioklaasi, Planeetan määritelmä, Planeetta, ..., Protoplaneetta, Pyörähdysaika, Pyrokseeni, Rataresonanssi, Rheasilvia, Roomalainen mytologia, Saturnalia Fossae, Savi, Silikaattimineraali, Syväkivi, Syvänkö, Tähdenpeitto, Tähtitieteelliset symbolit, Täpläinterferometria, Törmäyskraatteri, Tilavuus, Veneneia, Venus, Vesta, Vety, William Henry Pickering, 16. heinäkuuta, 1807, 197 Arete, 1994, 2 Pallas, 2007, 2011, 2012, 29. maaliskuuta, 3 Juno, 5 Astraea, 5. syyskuuta. Laajenna indeksi (33 lisää) »

Akondriitti

Akondriitti meteoriitti. Akondriitti on kivimeteoriittityyppi, joista puuttuu kondriiteille tyypillinen jyvämäinen rakenne.

Uusi!!: 4 Vesta ja Akondriitti · Katso lisää »

Akselin kaltevuus

Maan akselin kaltevuus Akselin kaltevuus (akselikallistuma) on taivaankappaleen (yleensä planeetan) pyörimisakselin kaltevuus taivaankappaleen ratatason kohtisuoraa (tai radan kohtisuoraa tai kiertoradan akselia) vastaan.

Uusi!!: 4 Vesta ja Akselin kaltevuus · Katso lisää »

Albedo

Lumi on valkoista: se heijastaa paljon valoa eli sen albedo on suuri. Hiili on musta: se imee suuren osan valosta ja heijastaa vain vähän eli sen albedo on pieni. Albedo eli heijastuvuus tai heijastuskyky on jonkin kappaleen kyky heijastaa siihen osuvaa säteilyä.

Uusi!!: 4 Vesta ja Albedo · Katso lisää »

Asteroidi

kuu Dactyl Asteroidin 2004 FH maapallon ohilento. Kuvassa vilahtaa myös satelliitti Asteroidi (muinaiskreikan sanoista aster ’tähti’ ja -eides ’muotoinen’) on varsinaista planeettaa pienempi ja meteoroidia suurempi kivinen kappale, joka kiertää Aurinkoa.

Uusi!!: 4 Vesta ja Asteroidi · Katso lisää »

Asteroidiluokat

Asteroidiluokat ovat asteroidien osajoukkoja, jotka on luokiteltu spektrin muodon, värin ja joskus albedon perusteella.

Uusi!!: 4 Vesta ja Asteroidiluokat · Katso lisää »

Asteroidivyöhyke

Asteroidivyöhyke Asteroidivyöhykkeellä tarkoitetaan yleensä Marsin ja Jupiterin ratojen välissä sijaitsevaa aluetta, jossa Aurinkoa kiertää suuri määrä pienehköjä taivaankappaleita ja pikkuplaneettoja, joita kutsutaan asteroideiksi.

Uusi!!: 4 Vesta ja Asteroidivyöhyke · Katso lisää »

Astronominen yksikkö

apheli ''apoapsis'') kilometrin välillä kiertoratansa eri pisteissä. Kuva ei ole mittakaavassa ja elliptisyyttä on liioiteltu. Astronominen yksikkö eli tähtitieteellinen yksikkö (lyhenne au, aiemmin AU) on alkuperäisen määritelmän mukaan Maan keskietäisyys Auringosta, joka on noin 149,6 miljoonaa kilometriä.

Uusi!!: 4 Vesta ja Astronominen yksikkö · Katso lisää »

Auringon massa

Auringon massa M_\bigodot on tähtitieteessä käytetty massan mittayksikkö, jolla mitataan muun muassa tähtien, tähtienvälisten pilvien ja galaksien massoja.

Uusi!!: 4 Vesta ja Auringon massa · Katso lisää »

Aurinko

Aurinko (symboli: ☉) on tähti, jota Maa kiertää.

Uusi!!: 4 Vesta ja Aurinko · Katso lisää »

Aurinkokunta

Aurinkokunta. Kuvan mittasuhteet eivät ole todenmukaiset. Aurinkokunta on Auringon ja kaikkien Aurinkoa kiertävien kappaleiden, kuten planeettojen, kuiden, meteoroidien, komeettojen sekä pikkuplaneettojen, kuten asteroidien ja transneptunisten kohteiden muodostama järjestelmä.

Uusi!!: 4 Vesta ja Aurinkokunta · Katso lisää »

Basaltti

Basalttia. Basaltti on tumma, hienorakeinen ja usein huokoinen vulkaaninen kivilaji, yleensä laava.

Uusi!!: 4 Vesta ja Basaltti · Katso lisää »

C-tyypin asteroidi

C-tyypin asteroidi 253 Mathilde C-tyypin asteroidit ovat asteroidiluokka, johon kuuluu suurin osa kaikista asteroideista.

Uusi!!: 4 Vesta ja C-tyypin asteroidi · Katso lisää »

Carl Friedrich Gauss

Johann Carl Friedrich Gauss FRS (30. huhtikuuta 1777 Braunschweig – 23. helmikuuta 1855 Göttingen) oli saksalainen matemaatikko, tähtitieteilijä ja fyysikko.

Uusi!!: 4 Vesta ja Carl Friedrich Gauss · Katso lisää »

Ceres

Ceres (virallisesti 1 Ceres, symboli: 20px) on aurinkokuntamme pienin kääpiöplaneetta ja suurin Marsin ja Jupiterin välisen asteroidivyöhykkeen asteroidi.

Uusi!!: 4 Vesta ja Ceres · Katso lisää »

Dawn (luotain)

Dawn-luotain asteroidivyöhykkeellä. (Taiteilijan näkemys) Dawn on NASAn avaruusluotain.

Uusi!!: 4 Vesta ja Dawn (luotain) · Katso lisää »

Divalia Fossae

Divalia Fossae on repeämälaaksojen sarja protoplaneetta-asteroidi Vestan pinnalla.

Uusi!!: 4 Vesta ja Divalia Fossae · Katso lisää »

Ekliptika

Akselikallistuma ja ekliptikan taso. Ekliptika on näennäisesti ajateltuna Auringon keskimäärin kulkema vuotuinen rata taivaankannen ympäri.

Uusi!!: 4 Vesta ja Ekliptika · Katso lisää »

Eksentrisyys

Taivaankappaleen ellipsirata. Kuvassa oleva eksentrisyys eli soikeus 0,5 on melko suuri. Eksentrisyys eli epäkeskisyys e on kartioleikkauksen kuten ellipsin tai hyperbelin muotoa kuvaava parametri, joka on suuruudeltaan leikkauksen polttopisteiden välimatkan suhde isoakselin pituuteen.

Uusi!!: 4 Vesta ja Eksentrisyys · Katso lisää »

Feralia Planitia

Avaruuskaukoputki Hubblen Wide Field and Planetary Cameran kuvien tiedoista koottu korkeuserokartta Vestasta. Feralia Planitia näkyy ylempänä vihreänä alueena. Alempana näkyvä sininen ja vihreä alue on Rheasilvia ja Veneneia.Feralia Planitia on tasanko protoplaneetta-asteroidi Vestan pinnalla.

Uusi!!: 4 Vesta ja Feralia Planitia · Katso lisää »

Heinrich Wilhelm Matthäus Olbers

Heinrich Wilhelm Matthäus Olbers Heinrich Wilhelm Matthäus Olbers (11. lokakuuta 1758 – 2. maaliskuuta 1840) oli saksalainen tähtitieteilijä.

Uusi!!: 4 Vesta ja Heinrich Wilhelm Matthäus Olbers · Katso lisää »

Hiilikondriitti

Hiilikondriitti, jossa näkyvät selkeästi jyvät. Hiilikondriitti on tumma hiilipitoinen kivimeteoriitti, jossa on monesti jyväsiä.

Uusi!!: 4 Vesta ja Hiilikondriitti · Katso lisää »

Hubble-avaruusteleskooppi

Hubble Hubblen kaavakuva. Hubble-avaruusteleskooppi (HST) on maapallon kiertoradalla sijaitseva avaruustutkimusasema.

Uusi!!: 4 Vesta ja Hubble-avaruusteleskooppi · Katso lisää »

Impakti

dinosaurukset kuolivat luultavasti valtavaan asteroidin impaktiin eli törmäykseen. 8 kilometrin läpimittainen Bosumtwijärvi on syntynyt asteroidi-impaktissa arviolta hieman yli miljoona vuotta sitten. Impaktilla (törmäys, isku) tarkoitetaan avaruudesta tulevan kappaleen törmäystä Maahan.

Uusi!!: 4 Vesta ja Impakti · Katso lisää »

Jää

Jäätä. Jäävuori Alaskassa. Jää on veden kiinteä olomuoto.

Uusi!!: 4 Vesta ja Jää · Katso lisää »

Jupiter

Jupiter (symboli) on Aurinkokunnan viides planeetta Auringosta päin lukien.

Uusi!!: 4 Vesta ja Jupiter · Katso lisää »

Kansainvälinen tähtitieteellinen unioni

Kansainvälisen tähtitieteellisen unionin logo. Kansainvälinen tähtitieteellinen unioni (IAU) on vuonna 1919 perustettu tähtitieteen ammattilaisista koostuva järjestö, joka päättää mm.

Uusi!!: 4 Vesta ja Kansainvälinen tähtitieteellinen unioni · Katso lisää »

Karbonaatti

Karbonaatti-ionin resonanssimuodot Karbonaatti CO32- on anioni, jossa esiintyy hiili- ja happiatomeja.

Uusi!!: 4 Vesta ja Karbonaatti · Katso lisää »

Kääpiöplaneetta

Kääpiöplaneettaa ei tule sekoittaa pikkuplaneettaan.transneptuniset kappaleet. Alareunassa näkyy kokovertailun vuoksi maapalloa Kääpiöplaneetta on Aurinkoa kiertävä kappale, joka on riittävän suuri, että sen oma painovoima riittää muokkaamaan kappaleen suunnilleen pallonmuotoiseksi.

Uusi!!: 4 Vesta ja Kääpiöplaneetta · Katso lisää »

Kelvin

Kelvin (yksikön tunnus K) on SI-järjestelmän mukainen lämpötilan mittayksikkö ja yksi SI-järjestelmän perusyksikkö.

Uusi!!: 4 Vesta ja Kelvin · Katso lisää »

Keskushuippu

Tycho-kraatterissa on selvä keskushuippu. Keskushuippu eli keskusvuori esiintyy törmäyskraattereissa, jotka ovat kooltaan suuria.

Uusi!!: 4 Vesta ja Keskushuippu · Katso lisää »

Kirkwoodin aukko

Merkittävimmät Kirkwoodin aukot. Kirkwoodin aukot ovat Aurinkokunnan asteroidivyöhykkeen kohtia, joilla on hyvin vähän asteroideja.

Uusi!!: 4 Vesta ja Kirkwoodin aukko · Katso lisää »

Kuu

Kuu (symboli: ☽) on Maan ainoa luonnollinen kiertolainen ja aurinkokunnan viidenneksi suurin kuu.

Uusi!!: 4 Vesta ja Kuu · Katso lisää »

Lämpötila

Lämpötila (tunnus T, t) on fysiikassa ja kemiassa käytettävä perussuure, joka ilmaisee kohteen termodynaamisen lämpötilan eli absoluuttisen lämpötilan.

Uusi!!: 4 Vesta ja Lämpötila · Katso lisää »

Luettelo pikkuplaneetoista

Tämä on luettelo Aurinkokunnan numeroiduista pikkuplaneetoista numerojärjestyksessä.

Uusi!!: 4 Vesta ja Luettelo pikkuplaneetoista · Katso lisää »

Ma (mittayksikkö)

Ma (englanniksi myös Myr "million years" tai suomeksi mvs "miljoona vuotta sitten") tarkoittaa miljoonaa vuotta.

Uusi!!: 4 Vesta ja Ma (mittayksikkö) · Katso lisää »

Maa

Maa eli maapallo tai Tellus (symboli: 15px) on aurinkokuntamme kolmas planeetta Auringosta lukien.

Uusi!!: 4 Vesta ja Maa · Katso lisää »

Maankaltainen planeetta

Aurinkokunnan maankaltaisten planeettojen kokovertailu. Vasemmalta: Merkurius, Venus, Maa, Mars. Maankaltainen planeetta eli kiviplaneetta tai terrestrinen planeetta on Maan, Venuksen, Marsin ja Merkuriuksen tyyppinen planeetta, jolla on enimmäkseen raudasta ja jossain määrin myös muista metalleista muodostunut ydin, kiviaineksesta muodostunut sula vaippa sekä kiinteä kuori.

Uusi!!: 4 Vesta ja Maankaltainen planeetta · Katso lisää »

Magnitudi (tähtitiede)

Magnitudi eli suuruusluokka on tähtitieteessä käytetty laaduton suure, jolla ilmaistaan tähden tai muun taivaankappaleen kirkkaus.

Uusi!!: 4 Vesta ja Magnitudi (tähtitiede) · Katso lisää »

Mars

Mars (symboli: 20px) on Maan naapuriplaneetta ja aurinkokunnan neljäs planeetta Auringosta laskettuna.

Uusi!!: 4 Vesta ja Mars · Katso lisää »

Mauna Kea

Mauna Kea Mauna Kea on levossa oleva tulivuori Havaijin eteläisimmällä ja suurimmalla Havaijin saarella.

Uusi!!: 4 Vesta ja Mauna Kea · Katso lisää »

Metamorfoosi (geologia)

Metamorfoosilla käsitetään pääosin kiinteässä tilassa tapahtuvaa kiven mineraalien tai rakenteen, tai molempien muutosta vastaamaan uusia fysikaalisia- ja kemiallisia olosuhteita.

Uusi!!: 4 Vesta ja Metamorfoosi (geologia) · Katso lisää »

Meteoriitti

Meteoriitti Meteoriitti on Maan tai muun taivaankappaleen pinnalle avaruudesta pudonnut "kivi" eli asteroidi, asteroidin osa, komeetta tai suuri meteoroidi.

Uusi!!: 4 Vesta ja Meteoriitti · Katso lisää »

NASA

NASAn "matologo" oli käytössä 1975–1992 NASA, Yhdysvaltain ilmailu- ja avaruushallinto, on maailman johtava avaruustutkimuskeskus, jonka päätehtävä on tehdä Yhdysvallat maailman johtavaksi avaruusvaltioksi.

Uusi!!: 4 Vesta ja NASA · Katso lisää »

Olympus Mons

Olympus Mons on sammunut tulivuori Marsissa.

Uusi!!: 4 Vesta ja Olympus Mons · Katso lisää »

Painovoima

Matalalla Maata kiertävään satelliittiin vaikuttaa alaspäin suuntautuvan painovoiman lisäksi muiden muassa ilmakehän ilmanvastus, joka hidastaa sen nopeutta. Tämän vuoksi satelliitin rataa on korjattava säännöllisin väliajoin, ettei se putoaisi Maata kohti. Painovoima eli gravitaatio on luonnonilmiö, joka saa kaikki massalliset kappaleet vetämään toisiaan puoleensa.

Uusi!!: 4 Vesta ja Painovoima · Katso lisää »

Pakonopeus

STS-71 avaruussukkulan lähtö. Pakonopeus (ve) on nopeus, jonka kappale tarvitsee poistuakseen toisen kappaleen painovoimakentästä, jos kitkaa tai muita liikettä vastustavia voimia ei oteta huomioon eikä kappaleeseen vaikuta muita voimia.

Uusi!!: 4 Vesta ja Pakonopeus · Katso lisää »

Pikkuplaneetta

Pikkuplaneettaa ei tule sekoittaa kääpiöplaneettaan.Pikkuplaneetta 253 Mathilde on päävyöhykkeen asteroidi ja pienkappale. Pikkuplaneetta on taivaankappale joka kiertää suoraan Aurinkoa, mutta ei ole ole varsinainen planeetta, sillä se ei täytä planeetan määritelmää eikä ole myöskään komeetta (tosin joissain harvoissa tapauksissa taivaankappale luokitellaan sekä pikkuplaneetaksi että komeetaksi).

Uusi!!: 4 Vesta ja Pikkuplaneetta · Katso lisää »

Plagioklaasi

Plagioklaasi on maasälpälaji ja yleisimpiä kivimineraalejamme.

Uusi!!: 4 Vesta ja Plagioklaasi · Katso lisää »

Planeetan määritelmä

Neptunus ja sen Triton-kuu Voyager 2:n kuvaamina kun luotain siirtyi ulompaan aurinkokuntaan Kansainvälisen tähtitieteellisen unionin (IAU) määritelmän mukaan planeetta on taivaankappale, a) joka kiertää Aurinkoa, b) jolla on riittävän suuri massa, jotta sen itseensä kohdistama painovoima voi muotoilla kappaleen hydrostaattisessa tasapainossa olevaan pallomaiseen muotoon, ja c) joka on puhdistanut ratansa lähiympäristön muista kappaleista.

Uusi!!: 4 Vesta ja Planeetan määritelmä · Katso lisää »

Planeetta

Aurinkokuntamme planeetat. Planeetta on suurimassainen tähteä kiertävä kappale, joka on painovoimansa vaikutuksen vuoksi lähes pallon muotoinen ja on tyhjentänyt ympäristönsä planetesimaalista.

Uusi!!: 4 Vesta ja Planeetta · Katso lisää »

Protoplaneetta

Protoplaneetta on syntyvä planeetta, joka on tavallista planeettaa pienempi.

Uusi!!: 4 Vesta ja Protoplaneetta · Katso lisää »

Pyörähdysaika

Pyörähdysaika on aika, joka kuluu kappaleen pyörähtämiseen kerran pyörimisakselinsa ympäri (360°).

Uusi!!: 4 Vesta ja Pyörähdysaika · Katso lisää »

Pyrokseeni

Pyrokseenikiteitä Afganistanista Pyrokseenit ovat silikaatteihin kuuluva mineraaliryhmä.

Uusi!!: 4 Vesta ja Pyrokseeni · Katso lisää »

Rataresonanssi

Jupiterin kolme sisintä suurta kuuta ovat resonanssissa keskenään. Rataresonanssi on tietty kiertoaikojen ja asemien suhde taivaankappaleiden välillä, esimerkiksi 1:2.

Uusi!!: 4 Vesta ja Rataresonanssi · Katso lisää »

Rheasilvia

Dawn-luotaimen kuvassa Vestan eteläosan topografiakartta, jossa Rheasilvia ja Veneneia näkyvät selvästi. Valkoinen ja puinainen ovat korkeimpia, vihreä ja sininen matalampia alueita. Rheasilvia on valtava törmäyskraatteri protoplaneetta-asteroidi Vestan pinnalla.

Uusi!!: 4 Vesta ja Rheasilvia · Katso lisää »

Roomalainen mytologia

Roomalainen mytologia tarkoittaa antiikin Rooman tarustoa.

Uusi!!: 4 Vesta ja Roomalainen mytologia · Katso lisää »

Saturnalia Fossae

Saturnalia Fossae on repeämälaaksojen sarja protoplaneetta-asteroidi Vestan pinnalla.

Uusi!!: 4 Vesta ja Saturnalia Fossae · Katso lisää »

Savi

Savea Savea voidaan käyttää käyttö- ja koriste-esineiden valmistamiseen. Kuvassa savesta tehty jänis. Savi on kivennäismaalaji, jonka pääaineksena on ns.

Uusi!!: 4 Vesta ja Savi · Katso lisää »

Silikaattimineraali

Silikaattimineraalit eli silikaatit (2 tai SiO4) ja yhdestä tai useammasta metallista sekä joskus myös vedystä.

Uusi!!: 4 Vesta ja Silikaattimineraali · Katso lisää »

Syväkivi

Syväkivi eli plutoninen kivilaji on intrusiivisesti Maan kuorikerrokseen muodostuneessa magmasäiliössä kuumasta kivisulasta eli magmasta jäähtynyt, karkearakeinen magmakivi.

Uusi!!: 4 Vesta ja Syväkivi · Katso lisää »

Syvänkö

Syvänkö eli depressio on maanpinnan alue, joka sijaitsee merenpinnan tason alapuolella.

Uusi!!: 4 Vesta ja Syvänkö · Katso lisää »

Tähdenpeitto

Hieman aikaisemmin Kuun peitossa ollut Aldebaran 29. heinäkuuta 1997. Ilmiö ei näkynyt Suomessa. Tähdenpeitto eli okkultaatio syntyy, kun kirkas tähti peittyy Kuun tai planeetan taakse.

Uusi!!: 4 Vesta ja Tähdenpeitto · Katso lisää »

Tähtitieteelliset symbolit

Sivu vuoden 1833 Nautical Almanacista, jossa on käytetty kuun vaiheiden, planeettojen ja Eläinradan tähdistöjen symboleja. Tähtitieteelliset symbolit ovat symbolikuvioita, joita käytetään tarkoittamaan taivaankappaleita, teoreettisia rakenteita ja tähti­tieteellisiä ilmiöitä.

Uusi!!: 4 Vesta ja Tähtitieteelliset symbolit · Katso lisää »

Täpläinterferometria

Täpläinterferometria on tähtitieteessä menetelmä, jolla parannetaan kaukoputken tarkkuutta poistamalla ilmakehän aiheuttama häiriö.

Uusi!!: 4 Vesta ja Täpläinterferometria · Katso lisää »

Törmäyskraatteri

Apollo 11:stä kuvaamana. Törmäyskraatteri eli meteoriittikraatteri, tavallisesti lyhyemmin kraatteri (kreikan sanasta krātēr ’krateeri’ eli viinin sekoitusmalja), on räjähdyksen synnyttämä kuoppa maassa.

Uusi!!: 4 Vesta ja Törmäyskraatteri · Katso lisää »

Tilavuus

Tilavuus (vetoisuus, tunnus V) on kolmiulotteisen kappaleen koon mitta.

Uusi!!: 4 Vesta ja Tilavuus · Katso lisää »

Veneneia

Rheasilvia (ylempi suuri kraatteri) ja Veneneia (alempi suuri kraatteri)Veneneia on valtava törmäyskraatteri protoplaneetta-asteroidi Vestan pinnalla.

Uusi!!: 4 Vesta ja Veneneia · Katso lisää »

Venus

''Pioneer Venus Orbiterin'' vuonna 1979 Venuksesta ottama ultraviolettivalokuva, jossa näkyy Venuksen pilvien liike nopeassa, planeettaa noin neljässä vuorokaudessa kiertävässä tuulessa. Näin syntyy 90 astetta käännettyjä V:n ja Y:n muotoisia pilvikuvioita. Venus (symboli: ♀) on aurinkokunnan toinen planeetta Auringosta lukien.

Uusi!!: 4 Vesta ja Venus · Katso lisää »

Vesta

Vesta oli antiikin Rooman kotilieden jumalatar.

Uusi!!: 4 Vesta ja Vesta · Katso lisää »

Vety

Vety on jaksollisen järjestelmän ensimmäinen alkuaine.

Uusi!!: 4 Vesta ja Vety · Katso lisää »

William Henry Pickering

William Henry Pickering vuonna 1909. William Henry Pickering (15. helmikuuta 1858 – 17. tammikuuta 1938) oli yhdysvaltalainen tähtitieteilijä ja Edward Charles Pickeringin veli.

Uusi!!: 4 Vesta ja William Henry Pickering · Katso lisää »

16. heinäkuuta

16.

Uusi!!: 4 Vesta ja 16. heinäkuuta · Katso lisää »

1807

Ei kuvausta.

Uusi!!: 4 Vesta ja 1807 · Katso lisää »

197 Arete

197 Arete on Marsin ja Jupiterin väliseen pääasteroidivyöhykkeeseen kuuluva pikkuplaneetta eli päävyöhykkeen asteroidi.

Uusi!!: 4 Vesta ja 197 Arete · Katso lisää »

1994

Ei kuvausta.

Uusi!!: 4 Vesta ja 1994 · Katso lisää »

2 Pallas

2 Pallas (symboli: tai) on toisena löydetty asteroidi.

Uusi!!: 4 Vesta ja 2 Pallas · Katso lisää »

2007

2007 (MMVII) oli normaalivuosi (ei karkausvuosi), joka alkoi maanantaista.

Uusi!!: 4 Vesta ja 2007 · Katso lisää »

2011

2011 (MMXI) oli normaalivuosi (ei karkausvuosi), joka alkoi lauantaista.

Uusi!!: 4 Vesta ja 2011 · Katso lisää »

2012

2012 (MMXII) oli karkausvuosi, joka alkoi sunnuntaista.

Uusi!!: 4 Vesta ja 2012 · Katso lisää »

29. maaliskuuta

29.

Uusi!!: 4 Vesta ja 29. maaliskuuta · Katso lisää »

3 Juno

Junon rata (sinisellä) verrattuna Maan, Marsin ja Jupiterin ratoihin (punaisella). Ensimmäiset 10 löydettyä asteroidia (oranssilla) verrattuna Kuuhun (harmaalla). Juno on numero kolme. 3 Juno (symboli: 25px) on yksi asteroidivyöhykkeen suurimmista asteroideista.

Uusi!!: 4 Vesta ja 3 Juno · Katso lisää »

5 Astraea

5 Astraea (symboli: 17px tai 17px) on päävyöhykkeen asteroidi, eli Marsin ja Jupiterin väliseen pääasteroidivyöhykkeeseen kuuluva pikkuplaneetta.

Uusi!!: 4 Vesta ja 5 Astraea · Katso lisää »

5. syyskuuta

5.

Uusi!!: 4 Vesta ja 5. syyskuuta · Katso lisää »

LähteväSaapuvat
Hei! Olemme Facebookissa nyt! »