Nopeamman yhteyden kuin selaimen!
190 suhteet: Aakkoslaji, Abbasidien vallankumous, Abd al-Malik ibn Marwan, Abu Bakr al-Razi, Akhaimenidit, Al-Biruni, Al-Hakam II, Al-Khwarizmi, Al-Mansur (abbasidi), Albert Suuri, Aleksandrian kirjasto, Aleksanteri Suuri, Alfred Suuri, Algebra, Algoritmi, Alkuaine, Alkuin, Almagest, Analyyttinen geometria, Antiikin Aleksandria, Arabialaiset numerot, Arabian kieli, Arabiankielinen matematiikka keskiajalla, Arabien valtakunta, Aristoteles, Aristotelismi, Aritmetiikka, Aryabhata, Astrologia, Ateenan koulu, Atomi, Augustinus, Averroismi, Avesta, Avicenna, Avignonin vankeus, Boëthius, Bysantin valtakunta, Cassiodorus, Córdoba, Colosseum, Corpus iuris civilis, Damaskos, Dialektiikka, Dogmi, Dominikaanit, Dukaatti, Duns Scotus, Einhard, Ensimmäinen analytiikka, ..., Esisokraatikot, Eukleides, Feodalismi, Fibonacci, Filip II (Espanja), Filip III (Burgundi), Filosofia, Fransiskaanit, Galenos, Genesis, Geometria, Gerard Cremonalainen, Gregorios Nazianzilainen, Hagia Sofia, Hildegard Bingeniläinen, Hippokrates, Hullukaali, Humoraalioppi, Islamin kulta-aika, Jacobus Veneticus, Jean Buridan, Johannes Filoponos, Johannes Gutenberg, Justinianus I, Juutalaisuus, Kaarle Kaljupää, Kaarle Suuri, Kanoninen oikeus, Karakki, Karaveli, Karolinginen renessanssi, Karolingit, Kastilia, Käännökset latinaan keskiajalla, Keisari, Kellsin kirja, Kemia, Keskiaika, Keskiajan filosofia, Keskiajan lääketiede, Keskiajan lämmin kausi, Keskiajan yliopisto, Kilta, Kirkkoisä, Klaudios Ptolemaios, Kompassi, Konstantinopoli, Kreikan kieli, Kristinusko, Kyrillos Aleksandrialainen, Latina, Lääketiede, Länsi-Rooman valtakunta, Länsimainen kulttuuri, Löytöretket, Ludvig Hurskas, Luonnonfilosofia, Luostari, Magna Carta, Matematiikka, Merton College, Merv, Mongolit, Mont Saint-Michel, Muawija I, Muhammed Ibn-Djabir Al Battani, Museion (Aleksandria), Musta surma, Navigointi, Nicole Oresme, Nikolaus Kopernikus, Nikomakhos Gerasalainen, Nominalismi, Omar Khaijam, Painaminen, Pakistan, Pariisin oppituomiot, Pääsiäinen, Peripateettinen koulukunta, Persia, Pierre Duhem, Platon, Platonin Akatemia, Ptolemaios I, Ptolemaiosten hallitsijasuku, Pythagoras, Raamattu, Reconquista, René Descartes, Renessanssi, Ristiretket, Robert Grosseteste, Roger Bacon, Romaaniset kielet, Roomalainen oikeus, Rooman tasavalta, Ruuti, Saattohoito, Sachsenspiegel, Sassanidit, Satavuotinen sota, Serapeion (Aleksandria), Skeptismi, Skolastiikka, Sokrates, Suoneniskentä, Suuri nälänhätä 1315–1317, Sylvester II, Tähtitiede, Tertullianus, Theodosius I, Thomas Bradwardine, Tiede, Tiede keskiajan islamilaisessa maailmassa, Tieteellinen vallankumous, Tigris, Timur Lenk, Toinen analytiikka, Toledo (Espanja), Topiikka, Trigonometrinen funktio, Tuomas Akvinolainen, Tykki, Umaijadien kalifaatti, Universaalikiista, Uthman ibn Affan, Uusi aika, Uusplatonismi, Vapaat taidot, Vasco da Gama, Viisauden talo, Vilhelm Occamilainen, Voluntarismi, Vulgata, Yliopisto, Zarathustra, 0 (luku), 1100-luvun renessanssi, 1428, 1472. Laajenna indeksi (140 lisää) »
Aakkoslaji
Suuraakkonen ''A'' ja pienaakkonen ''a'' ovat saman kirjaimen ilmentymiä eri aakkoslajeissa. Aakkoslaji on yläkäsite, joka kuvaa eräiden äännekirjoitusjärjestelmien tapaa jakaa kirjaimet suuraakkosiin (versaalit, majuskelit eli isot kirjaimet) ja pienaakkosiin (gemenat, minuskelit eli pienet kirjaimet).
Uusi!!: Keskiajan tiede ja Aakkoslaji · Katso lisää »
Abbasidien vallankumous
Abbasidien vallankumous oli Iranin Khorasanista liikkeelle lähtenyt kapina, joka kukisti arabien valtakuntaa hallinneen umaijadidynastian vuonna 750 ja toi valtaan abbasidit.
Uusi!!: Keskiajan tiede ja Abbasidien vallankumous · Katso lisää »
Abd al-Malik ibn Marwan
Arabikolikko vuosilta 696-699. Kuvassa kalifi Abd al-Malik, toisten mukaan Messias.Popp, 2013, s. 108, 118 Abd al-Malik ibn Marwan oli Lähi-idän arabivaltakunnan kalifi vuodesta 680 tai 685 vuoteen 705.
Uusi!!: Keskiajan tiede ja Abd al-Malik ibn Marwan · Katso lisää »
Abu Bakr al-Razi
Gerard Cremonalaisen teoksessa ''Recueil des traités de médecine'' (1250-1260). Alkulehti al-Razin lääketieteen oppikirjasta ''Kitāb al-ḥāwī fi al-tibb''. Abū Bakr Muhammad ibn Zakarīya al-Rāzī (Zakaria ye Razi;; tai Rasis) (865–925) oli persialainen alkemisti ja filosofi, jota on pidetty myös islamilaisen maailman suurimpana lääkärinä.
Uusi!!: Keskiajan tiede ja Abu Bakr al-Razi · Katso lisää »
Akhaimenidit
Akhaimenidien valtakunta laajimmillaan. Akhaimenidit olivat antiikin Persiaa vuosina 550–330 eaa.
Uusi!!: Keskiajan tiede ja Akhaimenidit · Katso lisää »
Al-Biruni
Al-Biruni kuvattuna iranilaisessa postimerkissä. Abū Rayḥān Muḥammad ibn Aḥmad al-Bīrūnī (973 – n. 1052), lyhyesti yleensä Al-Biruni, oli persialainen luonnontieteilijä, filosofi ja teologi; eräänlainen aikansa renessanssinero.
Uusi!!: Keskiajan tiede ja Al-Biruni · Katso lisää »
Al-Hakam II
Córdobassa sijaitseva vuonna 1976 pystytetty al-Hakam II:n patsas Al-Hakam II (al-Ḥakam II ibn ʿAbd al-Raḥmān III) (13. tammikuuta 915 – 16. lokakuuta 976) oli toinen Córdoban kalifi al-Andalusissa, maurien hallitsemalla Iberian niemimaalla.
Uusi!!: Keskiajan tiede ja Al-Hakam II · Katso lisää »
Al-Khwarizmi
Abu Abdullah Muhammad ibn Musa al-Khwarizmi (noin 780–850) oli kalifi al-Mamunin hovissa Bagdadissa arabiaksi kirjoittanut persialainen matemaatikko ja tähtitieteilijä.
Uusi!!: Keskiajan tiede ja Al-Khwarizmi · Katso lisää »
Al-Mansur (abbasidi)
Abbasidien kultainen dinaari (4,23 gr.) Al- Mansurin ajalta 758 jaa. Al-Mansur eli Abu Ja'far Abdallah ibn Muhammad al-Mansur (714–775); arab.:ابو جعفر عبدالله بن محمد المنصور oli toinen abbasidikalifi vuodesta 754 vuoteen 775.
Uusi!!: Keskiajan tiede ja Al-Mansur (abbasidi) · Katso lisää »
Albert Suuri
Albert Suuri, italialainen fresko vuodelta 1352. Albert Suuri (Albertus Magnus) (n. 1200 Lauingen – 15. marraskuuta 1280 Köln) oli dominikaanimunkki, joka tuli tunnetuksi laajoista tiedoistaan ja näkemyksistään uskonnon ja tieteen rauhanomaisesta rinnakkainelosta aikana, jolloin filosofia muutoin oli teologian aputiede.
Uusi!!: Keskiajan tiede ja Albert Suuri · Katso lisää »
Aleksandrian kirjasto
Aleksandrian kirjasto oli antiikin aikainen kirjasto Aleksandriassa Egyptissä.
Uusi!!: Keskiajan tiede ja Aleksandrian kirjasto · Katso lisää »
Aleksanteri Suuri
Aleksanteri Suuri eli Aleksanteri III (noin 20. heinäkuuta 356 eaa. –10. kesäkuuta 323 eaa.) oli Makedonian kuningas 336–323 eaa.
Uusi!!: Keskiajan tiede ja Aleksanteri Suuri · Katso lisää »
Alfred Suuri
Alfred Suuri (s. 849? Wantage – 26. lokakuuta 899?) oli anglosaksien kuningas, joka hallitsi Wessexiä vuosina 871–899.
Uusi!!: Keskiajan tiede ja Alfred Suuri · Katso lisää »
Algebra
Teknillisessä korkeakoulussa. Algebra on geometrian ja analyysin ohella yksi matematiikan päähaaroista.
Uusi!!: Keskiajan tiede ja Algebra · Katso lisää »
Algoritmi
Algoritmi on yksityiskohtainen kuvaus tai ohje siitä, miten tehtävä tai prosessi suoritetaan; jota seuraamalla voidaan ratkaista tietty ongelma.
Uusi!!: Keskiajan tiede ja Algoritmi · Katso lisää »
Alkuaine
Alkuaineiden jaksollinen järjestelmä. Alkuaine määritellään aineeksi, jonka atomien ytimissä on tietty määrä protoneja.
Uusi!!: Keskiajan tiede ja Alkuaine · Katso lisää »
Alkuin
Rabanus Maurus (vas.), rinnallaan Alkuin, esittelee teostaan Otgar Mainzilaiselle (oik.). Keskiaikaisen käsikirjoituksen kuvitusta. Alkuin tai Alcuin (noin 732–19. toukokuuta 804) oli munkki ja opettaja sekä Kaarle Suuren tärkein neuvonantaja.
Uusi!!: Keskiajan tiede ja Alkuin · Katso lisää »
Almagest
Almagest on yhden antiikin merkittävimmän tähtitieteilijän, 100-luvulla Aleksandriassa eläneen Klaudios Ptolemaioksen pääteos.
Uusi!!: Keskiajan tiede ja Almagest · Katso lisää »
Analyyttinen geometria
Karteesinen koordinaatisto. Analyyttinen geometria on geometrian osa-alue, joka soveltaa geometristen ongelmien ratkaisemiseen matemaattista analyysiä ja algebraa.
Uusi!!: Keskiajan tiede ja Analyyttinen geometria · Katso lisää »
Antiikin Aleksandria
Aleksandreia (yleensä Aleksandria) oli antiikin aikainen kaupunki Egyptissä.
Uusi!!: Keskiajan tiede ja Antiikin Aleksandria · Katso lisää »
Arabialaiset numerot
abudhabilaisessa tienviitassa Uppsalan tuomiokirkon kelloa esittävä puukaiverrus 1500-luvulta. Siinä on kaksi kellotaulua, joista toisessa on roomalaiset, toisessa arabialaiset numerot. Arabialaiset numerot (myös intialaiset numerot tai intialaisarabialaiset numerot) ovat nykyään yleisin tapa esittää lukuja kirjallisesti.
Uusi!!: Keskiajan tiede ja Arabialaiset numerot · Katso lisää »
Arabian kieli
Arabia (arabiaksi اللغة العربية) on seemiläinen kieli, jota puhuu äidinkielenään yli 300 miljoonaa ihmistä etenkin Arabian niemimaalla ja muualla Lähi-idässä sekä Pohjois-Afrikassa.
Uusi!!: Keskiajan tiede ja Arabian kieli · Katso lisää »
Arabiankielinen matematiikka keskiajalla
Sivu al-Khwarizmin kirjasta ''al-Kitāb al-mukhtaṣar fī ḥisāb al-jabr wa-l-muqābala'', jonka nimestä on peräisin sana "algebra". Latinaksi käännettynä se oli oppikirjana Euroopassa 1500-luvulle asti. Arabiankielinen matematiikka, jota harjoitettiin islamilaisen sivilisaation maissa, oli maailman edistyneintä 800-luvulta 1400-luvulle ylittäen sekä Euroopassa, Intiassa että Kiinassa saavutetun tason.
Uusi!!: Keskiajan tiede ja Arabiankielinen matematiikka keskiajalla · Katso lisää »
Arabien valtakunta
Arabien valtakunta (622?–1258) on epävirallinen nimi 600-luvulla Lähi-itään syntyneelle arabivaltiolle.
Uusi!!: Keskiajan tiede ja Arabien valtakunta · Katso lisää »
Aristoteles
Aristoteles (384 eaa. Stageira – 322 eaa.) oli antiikin kreikkalainen filosofi ja tiedemies.
Uusi!!: Keskiajan tiede ja Aristoteles · Katso lisää »
Aristotelismi
Aristotelismiksi kutsutaan Aristoteleelle ominaista filosofista ajattelua ja Aristoteleen filosofian myöhempää systematisointia.
Uusi!!: Keskiajan tiede ja Aristotelismi · Katso lisää »
Aritmetiikka
Aritmetiikka on matematiikan osa-alue, joka tutkii laskuoperaatioiden ominaisuuksia luvuille.
Uusi!!: Keskiajan tiede ja Aritmetiikka · Katso lisää »
Aryabhata
Āryabhaṭa (476 – 550) oli intialainen tähtitieteilijä ja matemaatikko, jota pidetään Intian klassisen kauden ensimmäisenä suurena astronomina.
Uusi!!: Keskiajan tiede ja Aryabhata · Katso lisää »
Astrologia
Keskiaikaisen rukouskirjan ja kalenterin ''Les Très Riches Heures du Duc de Berryn'' sivulla näkyvät eläinradan horoskooppimerkit kuvan reunoilla. Astrologia (tähti ja λόγος, logos, oppi) eli tähdistäennustaminen on oppi, jonka mukaan taivaankappaleiden suhteellisista asemista ja välisistä kulmista voidaan päätellä Maan tapahtumien yksityiskohtia kuten ihmissuhteita ja ihmisten kohtaloita sekä tulkita luonteita.
Uusi!!: Keskiajan tiede ja Astrologia · Katso lisää »
Ateenan koulu
Rafael, ''Ateenan koulu'', 1509–1510. Ateenan koulu on eräs renessanssimaalari Rafaelin tunnetuimpia freskomaalauksia.
Uusi!!: Keskiajan tiede ja Ateenan koulu · Katso lisää »
Atomi
Atomi (jakamaton) on alkuaineen kemiallisesti pienin osa.
Uusi!!: Keskiajan tiede ja Atomi · Katso lisää »
Augustinus
Aurelius Augustinus (13. marraskuuta 354 Thagaste, Numidia – 28. elokuuta 430 Hippo Regius, Numidia) oli läntisen kristillisen kirkon merkittävin kirkkoisä, joka teki huomattavaa työtä filosofian ja teologian yhteensovittamisessa.
Uusi!!: Keskiajan tiede ja Augustinus · Katso lisää »
Averroismi
Averroismiksi kutsutaan eurooppalaista filosofista virtausta, joka vallitsi 1200-luvun skolastiikassa.
Uusi!!: Keskiajan tiede ja Averroismi · Katso lisää »
Avesta
Avesta on zarathustralainen, muinaisen Persiaan liittyvä pyhien kirjoitusten kokoelma, joka sisältää zarathustralaisuuden maailmankuvan, lain, liturgian ja profeetta Zarathustran opit.
Uusi!!: Keskiajan tiede ja Avesta · Katso lisää »
Avicenna
Avicenna, arabiaksi Ibn Sina (arab. ابن سین) (980 tai 990–1037) oli persialainen lääkäri, filosofi ja tiedemies, jota pidetään yhtenä Islamin kultakauden merkittävimmistä oppineista.
Uusi!!: Keskiajan tiede ja Avicenna · Katso lisää »
Avignonin vankeus
Palais des Papes (”Paavien palatsi”) Avignonissa. Avignonin vankeus tai paavien Baabelin vankeus tarkoittaa ajanjaksoa 1309–1377, jolloin paavit olivat riippuvaisia Ranskan kuninkaasta.
Uusi!!: Keskiajan tiede ja Avignonin vankeus · Katso lisää »
Boëthius
Anicius Manlius Severinus Boëthius keskiaikaisessa kuvassa Anicius Manlius Severinus Boëthius (480–524/525) oli antiikin ajan Rooman viimeisiä filosofeja.
Uusi!!: Keskiajan tiede ja Boëthius · Katso lisää »
Bysantin valtakunta
Bysantin valtakunta eli Itä-Rooma (tai, Politeia tōn Rhōmaiōn;; ’Rooman valtakunta’) oli Rooman valtakunnan itäosa, joka säilyi länsiosan romahdettua 400-luvulla ja jonka valtakausi kesti yli tuhat vuotta aina vuoteen 1453 saakka.
Uusi!!: Keskiajan tiede ja Bysantin valtakunta · Katso lisää »
Cassiodorus
Flavius Magnus Aurelius Cassiodorus Senator (noin 490 - noin 585) oli roomalainen poliitikko ja historioitsija.
Uusi!!: Keskiajan tiede ja Cassiodorus · Katso lisää »
Córdoba
Córdoba voi tarkoittaa ainakin seuraavia:;Maantieteellisenä nimenä.
Uusi!!: Keskiajan tiede ja Córdoba · Katso lisää »
Colosseum
Colosseum on antiikin Rooman aikainen amfiteatteri Roomassa Italiassa.
Uusi!!: Keskiajan tiede ja Colosseum · Katso lisää »
Corpus iuris civilis
Corpus iuris civilis (myös Corpus juris civilis) on vuosina 529–534 julkaistu lakikokoelma, jonka kokoamisen pani alulle Itä-Rooman keisari Justinianus I. Tavoitteena oli ensi kertaa Kahdentoista taulun lakien julkaisun jälkeen luoda kattava ja systemaattinen kokoelma eli kodifikaatio kaikesta voimassa olevasta roomalaisesta lainsäädännöstä ja tehdä siten varhaisemmat lähteet tarpeettomiksi.
Uusi!!: Keskiajan tiede ja Corpus iuris civilis · Katso lisää »
Damaskos
Damaskos (usein lyhennettynä دمشق, Dimašq, puhekielessä الشام, aš-Šām) on Syyrian pääkaupunki.
Uusi!!: Keskiajan tiede ja Damaskos · Katso lisää »
Dialektiikka
Filosofien keskustelua Platonin Akatemiassa (Carl Johan Wahlbom). Dialektiikka on antiikin kreikkalaisten keksimä ja filosofien käyttämä keskustelumuoto, jonka avulla pyrittiin etsimään totuutta, yhteisymmärrystä, kumoamaan ristiriitaisia näkemyksiä tai voittamaan vastapuoli väittelyssä.
Uusi!!: Keskiajan tiede ja Dialektiikka · Katso lisää »
Dogmi
”Varokaa dogmia”. Yhdysvaltalaisen Freedom from Religion Foundationin mainos. Dogmi eli opinkappale, oppilause tai uskonkappale on jonkin uskonnon, kirkkokunnan tai uskonnollisen auktoriteetin uskoa tai oppia koskeva – usein kodifioitu – väite.
Uusi!!: Keskiajan tiede ja Dogmi · Katso lisää »
Dominikaanit
Pyhä Dominicus Claudio Coellon vuoden 1670 maalauksessa. Dominikaanit eli saarnaajaveljet (OP, ”saarnaajien sääntökunta”) on espanjalaisen Pyhän Dominicuksen vuonna 1215 perustama Pyhän Augustinuksen sääntöä noudattava kerjäläisveljestö, jonka oheen syntyi nopeasti maallikkotoimintaa.
Uusi!!: Keskiajan tiede ja Dominikaanit · Katso lisää »
Dukaatti
Ruotsin kuningatar Kristiina vuoden 1645 dukaatissa. Dukaatti oli kultaraha, jota käytettiin kaupassa halki Euroopan ennen ensimmäistä maailmansotaa.
Uusi!!: Keskiajan tiede ja Dukaatti · Katso lisää »
Duns Scotus
Justus van Gent: Johannes Duns Scotus. Johannes Duns Scotus (noin 1266 – 8. marraskuuta 1308) oli teologi, filosofi ja loogikko, ja nykyisin katolisen kirkon autuas.
Uusi!!: Keskiajan tiede ja Duns Scotus · Katso lisää »
Einhard
Kuvitusta Einhardin kirjasta ''Vita Karoli Magni''. Einhard (noin 775–14. maaliskuuta 840) oli frankkilainen historioitsija ja Kaarle Suuren uskollinen avustaja.
Uusi!!: Keskiajan tiede ja Einhard · Katso lisää »
Ensimmäinen analytiikka
Ensimmäinen analytiikka on Aristoteleen logiikan alan Organon-kokoelmaan kuuluva teos, joka käsittelee syllogistista logiikkaa.
Uusi!!: Keskiajan tiede ja Ensimmäinen analytiikka · Katso lisää »
Esisokraatikot
Esisokraatikoiksi kutsutaan niitä antiikin Kreikan filosofeja, jotka vaikuttivat 600–400-luvuilla eaa. Suurin osa heistä eli ennen Sokratesta, josta varsinaisen filosofian usein katsotaan alkaneen.
Uusi!!: Keskiajan tiede ja Esisokraatikot · Katso lisää »
Eukleides
Eukleides Aleksandrialainen (n. 300 eaa.) oli antiikin kreikkalainen matemaatikko, joka kirjoitti muun muassa antiikin geometrian kokonaisesityksen Alkeet (Stoikheia, latinaksi Elementa).
Uusi!!: Keskiajan tiede ja Eukleides · Katso lisää »
Feodalismi
Feodalismi tai feodaalinen järjestelmä (latinan sanasta feudum) on keskiajalle tyypillinen sotilaallinen, hallinnollinen ja taloudellinen järjestelmä.
Uusi!!: Keskiajan tiede ja Feodalismi · Katso lisää »
Fibonacci
Fibonaccin patsas Fibonacci, oikealta nimeltään Leonardo Pisano (Leonardo Pisalainen) (1170 Pisa – 1250 Pisa) oli italialainen matemaatikko.
Uusi!!: Keskiajan tiede ja Fibonacci · Katso lisää »
Filip II (Espanja)
Filip II, (21. toukokuuta 1527 Valladolid – 13. syyskuuta 1598 El Escorial) oli ensimmäinen virallinen Espanjan kuningas 1556–1598, Napolin ja Sisilian kuningas 1544–1559 ja Portugalin kuningas (hallitsijanimellä Filip I) 1580–1598 sekä Englannin kuningas 1554–1558 vaimonsa Maria I:n puolisona.
Uusi!!: Keskiajan tiede ja Filip II (Espanja) · Katso lisää »
Filip III (Burgundi)
Roger van der Weydenin maalaama taulu Filip III:sta. Filip III eli Filip Hyvä (31. heinäkuuta 1396 – 15. kesäkuuta 1467) oli Burgundin herttua vuodesta 1419 lähtien ja aikansa mahtavin hallitsija, jonka tavoitteena oli luoda yhtenäinen valtiokokonaisuus Ranskan ja Pyhän saksalais-roomalaisen keisarikunnan väliin.
Uusi!!: Keskiajan tiede ja Filip III (Burgundi) · Katso lisää »
Filosofia
Filosofia on noin 600–400 eaa.
Uusi!!: Keskiajan tiede ja Filosofia · Katso lisää »
Fransiskaanit
Franciscus Assisilaista esittävä El Grecon maalaus. Fransiskaanit (OFM, Ordo fratrum minorum, fratres minores, minoriitit, "vähäisempien veljien sääntökunta"; harmaat veljet) ovat Franciscus Assisilaisen vuonna 1209 perustama, vuonna 1223 vahvistettu kerjäläisveljestö, jonka jäsenet elävät apostolisessa köyhyydessä.
Uusi!!: Keskiajan tiede ja Fransiskaanit · Katso lisää »
Galenos
Galenos. Klaudios Galenos (n. 129–216 jaa.) oli antiikin kreikkalainen lääkäri, psykologi, kokeellinen fysiologi ja kirjailija.
Uusi!!: Keskiajan tiede ja Galenos · Katso lisää »
Genesis
Genesis tarkoittaa seuraavia asioita.
Uusi!!: Keskiajan tiede ja Genesis · Katso lisää »
Geometria
René Descartes: La Geometrie (1637). Geometria on matematiikan ala, joka tutkii kuvioita ja kappaleita ja niiden ominaisuuksia.
Uusi!!: Keskiajan tiede ja Geometria · Katso lisää »
Gerard Cremonalainen
Al-Razin lääketieteellinen teos Gerard Cremonalaisen kääntämänä Gerard Cremonalainen (n. 1114 Cremona, Lombardia – 1187 Toledo, Kastilia) oli merkittävä italialainen tieteellisten teosten kääntäjä.
Uusi!!: Keskiajan tiede ja Gerard Cremonalainen · Katso lisää »
Gregorios Nazianzilainen
Gregorios Nazianzilainen. Gregorios Nazianzilainen (Gregorios Teologi) (noin 330 – 25. tammikuuta 389) oli yksi kappadokialaisista kirkkoisistä.
Uusi!!: Keskiajan tiede ja Gregorios Nazianzilainen · Katso lisää »
Hagia Sofia
Hagia Sofia ('Pyhä viisaus') on historiallinen kirkko, museo ja moskeija Istanbulissa Turkissa.
Uusi!!: Keskiajan tiede ja Hagia Sofia · Katso lisää »
Hildegard Bingeniläinen
Hildegard Bingeniläinen (noin 16. syyskuuta 1098 Bermersheim vor der Höhe tai Niederhosenbach, Kurpfalz, Pyhä saksalais-roomalainen keisarikunta – 17. syyskuuta 1179 Rupertsbergin luostari, Bingen am Rhein, Kurpfalz) oli saksalainen abbedissa, kirjailija, mystikko ja kirkkomusiikin säveltäjä.
Uusi!!: Keskiajan tiede ja Hildegard Bingeniläinen · Katso lisää »
Hippokrates
Hippokrates Koslainen (460–377 eaa.) oli antiikin kreikkalainen lääkäri.
Uusi!!: Keskiajan tiede ja Hippokrates · Katso lisää »
Hullukaali
Hullukaali eli kylähullukaali (Hyoscyamus niger), aiemmin villikaaliVillikaali.
Uusi!!: Keskiajan tiede ja Hullukaali · Katso lisää »
Humoraalioppi
Galenos Humoraalioppi oli antiikin Roomassa työskennelleen kreikkalaisen lääkärin Galenoksen (n. 130–201 jaa) viimeistelemä lääketieteellinen teoria, joka pohjautui Aristoteleen fysiikkaan ja Galenoksen oman väitteen mukaan Hippokrateen ajatuksiin 400-luvulta ennen ajanlaskun alkua.
Uusi!!: Keskiajan tiede ja Humoraalioppi · Katso lisää »
Islamin kulta-aika
Astrolabi Al-Andalusista vuodelta 1067. Astrolabi on kreikkalainen keksintö ja nykyajan kellojen ja sekstanttien edeltäjä. Siitä on tullut myös keskiajan islamilaisen tieteen symboli. Islamin kulta-aika tai islamin kultakausi on kielikuva, jota alettiin käyttää etenkin 1900-luvun puolivälin jälkeen, kun länsimaissa suhtautuminen orienttiin alkoi vaihtua ylenkatseesta ihailuksi, ja islamista alettiin löytää myös arvokkaaksi koettuja puolia.
Uusi!!: Keskiajan tiede ja Islamin kulta-aika · Katso lisää »
Jacobus Veneticus
Jacobus Veneticus teki Aristoteleen käännöksensä noin 20 vuoden aikana Mont Saint-Michelin luostarissa (kuva vuodelta 1900). Jacobus Veneticus eli Jacob Venetsialainen (Giacomo da Venezia, Jacobus Veneticus Grecus, Jacobus Clericus de Venetia, Jacobus de Venetiis) oli merkittävä Aristoteleen teosten kääntäjä 1100-luvulla.
Uusi!!: Keskiajan tiede ja Jacobus Veneticus · Katso lisää »
Jean Buridan
Jean Buridan (myös Johannes Buridan, latinaksi Joannes Buridanus) (1300–1358) oli ranskalainen filosofi ja nominalisti, jonka sanotaan kylväneen uskonnollisen skeptisismin siemenen eurooppalaiseen ajatteluun.
Uusi!!: Keskiajan tiede ja Jean Buridan · Katso lisää »
Johannes Filoponos
Johannes Filoponos (tunnetaan myös nimillä Joannes Filoponos sekä Johannes Aleksandrialainen) oli merkittävä 500-luvun kristitty filosofi, joka eli noin vuosina 490–570.
Uusi!!: Keskiajan tiede ja Johannes Filoponos · Katso lisää »
Johannes Gutenberg
Johannes Gutenberg Johannes Gensfleisch zur Laden zum Gutenberg (1398 Mainz – 3. helmikuuta 1468 Mainz) oli saksalainen metallityömies ja keksijä.
Uusi!!: Keskiajan tiede ja Johannes Gutenberg · Katso lisää »
Justinianus I
Justinianuksen aikainen ''solidus''-kolikko Justinianus I eli Justinianus Suuri (11. toukokuuta 483 Tauresium – 13./14. marraskuuta 565) oli Itä-Rooman keisari 1. elokuuta 527 lähtien aina kuolemaansa saakka.
Uusi!!: Keskiajan tiede ja Justinianus I · Katso lisää »
Juutalaisuus
Juutalaisuus on juutalaisten etninen uskonto.
Uusi!!: Keskiajan tiede ja Juutalaisuus · Katso lisää »
Kaarle Kaljupää
Kaarle II Kaljupää (s. 13. kesäkuuta 823 Frankfurt – k. 5. lokakuuta tai 6. lokakuuta 877) oli frankkilais-roomalainen kuningas ja keisari.
Uusi!!: Keskiajan tiede ja Kaarle Kaljupää · Katso lisää »
Kaarle Suuri
Frankfurtissa. Autuas Kaarle Suuri oli frankkien kuningas 768–814 ja langobardien kuningas vuodesta 774 lähtien.
Uusi!!: Keskiajan tiede ja Kaarle Suuri · Katso lisää »
Kanoninen oikeus
Kanoninen oikeus tarkoittaa muun muassa katolisessa, ortodoksisessa ja anglikaanisessa kirkossa syntyneitä oikeusjärjestelmiä, jotka määrittelevät kirkon perusteet, sen ja muiden instituutioiden väliset suhteet ja sisäisen järjestyksen.
Uusi!!: Keskiajan tiede ja Kanoninen oikeus · Katso lisää »
Karakki
Santa María'' -aluksen replika Madeiralla. Karakki oli 1400-luvulla Välimeren alueella kehitetty kolmi- tai nelimastoinen purjealus.
Uusi!!: Keskiajan tiede ja Karakki · Katso lisää »
Karaveli
Latinalaispurjein varustettu (''caravela latina'') portugalilainen karaveli ''Boa Esperança''. Karaveli, karavelli tai kraveli oli espanjalaisten 1400-luvun alussa kehittämä pienikokoinen purjealustyyppi.
Uusi!!: Keskiajan tiede ja Karaveli · Katso lisää »
Karolinginen renessanssi
Karolinginen renessanssi tarkoittaa Kaarle Suuren kaudella ja sen jälkeen tapahtunutta kirjallisuuden, taiteiden ja oppineisuuden kukoistuskautta vuoden 800 tienoilla.
Uusi!!: Keskiajan tiede ja Karolinginen renessanssi · Katso lisää »
Karolingit
Karolingit olivat hallitsijasuku, joka hallitsi Frankkien valtakuntaa vuosina 751–843 sekä sen useita seuraajavaltioita, kuten nykyistä Ranskaa edeltänyttä Länsi-Frankiaa lyhyin katkoksin vuoteen 987.
Uusi!!: Keskiajan tiede ja Karolingit · Katso lisää »
Kastilia
Kastilia on muinainen Espanjan kuningaskunta.
Uusi!!: Keskiajan tiede ja Kastilia · Katso lisää »
Käännökset latinaan keskiajalla
Mont Saint-Michelin luostarissa Bretagnessa käännettiin Aristoteleen teoksia kreikasta latinaan 1100-luvulla. Parinsadan vuoden kuluessa 1100- ja 1200-luvuilla käännettiin jokseenkin kaikki tärkeäksi koettu antiikin ajan kreikankielinen kirjallisuus joko kreikasta tai arabiasta latinaksi.
Uusi!!: Keskiajan tiede ja Käännökset latinaan keskiajalla · Katso lisää »
Keisari
Japanin keisari Naruhito ja keisarinna Masako Keisari tai keisarinna on hallitsijan arvonimi keisarikunnassa.
Uusi!!: Keskiajan tiede ja Keisari · Katso lisää »
Kellsin kirja
Kristus Kellsin kirjan kuvassa Kellsin kirja on kuvitettu keskiaikainen, latinankielinen evankeliumikäsikirjoitus.
Uusi!!: Keskiajan tiede ja Kellsin kirja · Katso lisää »
Kemia
Kemia on aineen koostumusta, ominaisuuksia ja muuttumista tutkiva tiede.
Uusi!!: Keskiajan tiede ja Kemia · Katso lisää »
Keskiaika
''Manessen käsikirjoitus (Codex Manesse)'', saksalainen minnelauluja sisältävä käsikirjoitus 1300-luvulta. Keskiaika on Euroopan historian ajanjakso niin sanottujen ”vanhan ajan” ja ”uuden ajan” välissä noin vuosina 400–1500.
Uusi!!: Keskiajan tiede ja Keskiaika · Katso lisää »
Keskiajan filosofia
Keskiajan filosofialla viitataan lähinnä Länsi-Euroopassa ja Lähi-idässä keskiajalla harjoitettuun filosofiaan.
Uusi!!: Keskiajan tiede ja Keskiajan filosofia · Katso lisää »
Keskiajan lääketiede
Très Riches Heures du duc de Berry. Anatominen kuva 1400-luvulta yhdistää ihmisruumiseen astrologisia symboleja sekä antiikin humoraaliopin käsitteitä. Keskiajan lääketiede tarkoittaa sekä käytännöllistä lääkärintyötä että teoreettista oppiainetta Euroopan keskiajalla suunnilleen tuhannen vuoden ajanjaksolla vuosien 500 ja 1500 välissä.
Uusi!!: Keskiajan tiede ja Keskiajan lääketiede · Katso lisää »
Keskiajan lämmin kausi
Rekonstruoituja lämpötilakuvaajia 2000 vuoden ajalta. Siniset käyrät ovat vanhempia, punertavat uudempia tutkimuksia. Grönlannin rekonstruoitu lämpökäyrä, jossa keskiajan lämpökausi näkyy piikkinä luvun 1000 kohdalla. Keskiajan lämmin kausi (tai keskiajan lämpökausi, keskiajan ilmasto-optimi) oli keskiajalla noin vuosien 600–1400 välillä ainakin Euroopassa ja Pohjois-Amerikassa vallinnut verraten lämmin ajanjakso.
Uusi!!: Keskiajan tiede ja Keskiajan lämmin kausi · Katso lisää »
Keskiajan yliopisto
Salamancan yliopiston julkisivu. Ensimmäiset keskiaikaiset yliopistot perustettiin Italiaan, Ranskaan ja Englantiin 1000-luvun lopulla ja 1100-luvun alussa humanististen tieteiden, oikeustieteen, lääketieteen ja teologian tutkimus- ja opetuspaikoiksi.
Uusi!!: Keskiajan tiede ja Keskiajan yliopisto · Katso lisää »
Kilta
Kilta voi tarkoittaa ainakin seuraavia.
Uusi!!: Keskiajan tiede ja Kilta · Katso lisää »
Kirkkoisä
Kirkkoisiksi kutsutaan kristinuskon alkuvaiheen ensimmäisiä ja vaikutusvaltaisimpia teologeja ja kirjoittajia, jotka ovat luoneet pohjan koko kristinuskon teologialle.
Uusi!!: Keskiajan tiede ja Kirkkoisä · Katso lisää »
Klaudios Ptolemaios
Keskiaikaisen taiteilijan näkemys Klaudios Ptolemaioksesta. Klaudios Ptolemaios (n. 85 – n. 165) oli antiikin kreikkalainen matemaatikko, tähtitieteilijä, maantieteilijä ja astrologi.
Uusi!!: Keskiajan tiede ja Klaudios Ptolemaios · Katso lisää »
Kompassi
Kompassi on suunnistamiseen ja navigointiin käytetty väline, joka kertoo kompassityypistä riippuen maapallon ilmansuuntien likimääräiset tai tarkat sijainnit suhteessa käyttäjäänsä.
Uusi!!: Keskiajan tiede ja Kompassi · Katso lisää »
Konstantinopoli
Konstantinopolin kartta Konstantinopolin piiritys. Maalaus vuodelta 1499. Konstantinopoli oli Itä-Rooman eli Bysantin valtakunnan pääkaupunki vuosina 330–1453.
Uusi!!: Keskiajan tiede ja Konstantinopoli · Katso lisää »
Kreikan kieli
Kreikan kieli (kreik. Ελληνικά, Elliniká) on indoeurooppalainen kieli, jonka dokumentoitu historia alkaa Kreikassa vuoden 1400 eaa.
Uusi!!: Keskiajan tiede ja Kreikan kieli · Katso lisää »
Kristinusko
Kristinusko on monoteistinen uskonto, joka perustuu Raamatun Uudessa testamentissa kuvatun Jeesuksen elämään ja opetuksiin.
Uusi!!: Keskiajan tiede ja Kristinusko · Katso lisää »
Kyrillos Aleksandrialainen
Kyrillos Aleksandrialainen. Kreikkalainen ikoni. Kyrillos Aleksandrialainen (n. 376–444) oli Aleksandrian arkkipiispa ja patriarkka sekä merkittävä varhaiskristillinen teologi. Hän vastusti nestoriolaisuutta.
Uusi!!: Keskiajan tiede ja Kyrillos Aleksandrialainen · Katso lisää »
Latina
Latina (lat. lingua latina, sermo latinus) on indoeurooppalainen kieli, jota puhuttiin alun perin vain Roomassa ja sitä ympäröivällä Latiumin alueella Italiassa.
Uusi!!: Keskiajan tiede ja Latina · Katso lisää »
Lääketiede
Asklepios sauvoineen, joka on toiminut lääketieteen symbolina antiikin ajoista saakka. Lääketiede tarkoittaa suppeassa merkityksessä terveyden ylläpitämiseen ja palauttamiseen sekä sairauksien ehkäisemiseen ja hoitoon kohdistuvaa tiedettä.
Uusi!!: Keskiajan tiede ja Lääketiede · Katso lisää »
Länsi-Rooman valtakunta
Länsi-Rooman valtakunta oli myöhäisantiikin aikainen valtakunta Euroopan ja Pohjois-Afrikan länsiosissa vuosien 395–476 välillä.
Uusi!!: Keskiajan tiede ja Länsi-Rooman valtakunta · Katso lisää »
Länsimainen kulttuuri
Kreikkalainen Platon on yksi länsimaisen filosofian perustajista. Länsimainen kulttuuri on Länsi-Euroopassa alkunsa saanut kulttuurin muoto, joka on myöhemmin levinnyt muihinkin maanosiin, erityisesti Pohjois-Amerikkaan ja Australiaan.
Uusi!!: Keskiajan tiede ja Länsimainen kulttuuri · Katso lisää »
Löytöretket
Klaudios Ptolemaioksen laatima maailmankartta oli tarkimpia ennen löytöretkien aikaa Löytöretket ovat tutkimusmatkoja ennalta tuntemattomiin paikkoihin: maapallon tultua kartoitetuksi löytöretket tai tutkimusmatkat ovat jatkuneet avaruudessa ja merten syvyyksissä.
Uusi!!: Keskiajan tiede ja Löytöretket · Katso lisää »
Ludvig Hurskas
Ludvig Hurskas eli Ludvig I (778–840) oli frankkien kuningas ja keisari 814–840.
Uusi!!: Keskiajan tiede ja Ludvig Hurskas · Katso lisää »
Luonnonfilosofia
Luonnonfilosofialla voidaan tarkoittaa seuraavia asioita.
Uusi!!: Keskiajan tiede ja Luonnonfilosofia · Katso lisää »
Luostari
Uuden Valamon luostarin pääkirkko Heinävedellä Pohjois-Karjalassa Luostari (suljettu) on paikka, jonne voivat vetäytyä henkilöt, jotka haluavat keskittyä uskonnolliseen elämään.
Uusi!!: Keskiajan tiede ja Luostari · Katso lisää »
Magna Carta
Henrik III:n määräämä laitos). Magna Carta (latinaa, suomeksi ”suuri peruskirja”) on Britannian julkista valtaa rajoittava säädöskokoelma vuodelta 1215.
Uusi!!: Keskiajan tiede ja Magna Carta · Katso lisää »
Matematiikka
Eukleides, yksityiskohta Rafaelin teoksesta ''Ateenan koulu''. Matematiikka on deduktiiviseen päättelyyn perustuva formaali eli käsitteellinen tiede.
Uusi!!: Keskiajan tiede ja Matematiikka · Katso lisää »
Merton College
Merton College on yksi Oxfordin yliopiston 38 collegesta.
Uusi!!: Keskiajan tiede ja Merton College · Katso lisää »
Merv
kaupunkilinnakkeen rauniot Mervissä. Khorasanin maakunnan pääkaupunki. Merv (muinaispersiaksi Margu, Margiana,, Marv.) oli Keski-Aasiassa sijainnut historiallinen suurkaupunki.
Uusi!!: Keskiajan tiede ja Merv · Katso lisää »
Mongolit
Mongolit ovat itäaasialainen kansa, joka puhuu mongolilaisia kieliä.
Uusi!!: Keskiajan tiede ja Mongolit · Katso lisää »
Mont Saint-Michel
Mont Saint-Michel kuvattuna vanhassa väripostikortissa Yövalaistuksessa joulukuussa 2006 Mont Saint-Michel on luostarisaari Normandian rannikon edustalla.
Uusi!!: Keskiajan tiede ja Mont Saint-Michel · Katso lisää »
Muawija I
Hammat Gaderin padon kreikkalainen piirtokirjoitus vuodelta 663. Kirjoituksen ensimmäinen merkki on ristisymboli. Muawija I oli Lähi-idän arabivaltakunnan ensimmäinen arkeologisten lähteiden historialliseksi varmistama hallitsija vuosina 641/661–678/680.
Uusi!!: Keskiajan tiede ja Muawija I · Katso lisää »
Muhammed Ibn-Djabir Al Battani
Al BattaniMuhammed Ibn-Djabir Al Battani, (nimi latinalaistettu muotoon Albategnius) oli 900-luvulla elänyt arabimatemaatikko ja tähtitieteilijä.
Uusi!!: Keskiajan tiede ja Muhammed Ibn-Djabir Al Battani · Katso lisää »
Museion (Aleksandria)
Museion (tai Mouseion) eli Muusien pyhäkkö oli antiikin aikainen pyhäkkö ja oppineisuuden keskus Aleksandriassa Egyptissä.
Uusi!!: Keskiajan tiede ja Museion (Aleksandria) · Katso lisää »
Musta surma
Mustan surman uhrien hautausta. ''Gilles Li Muisisin kronikat'', 1272–1352. Musta surma oli Eurooppaa ja sen lähiseutuja vuosina 1346–1353 runnellut kulkutauti, jonka arvioidaan tappaneen 30–60 prosenttia Euroopan väestöstä eli 25–50 miljoonaa ihmistä ja saman verran Lähi-idässä ja Pohjois-Afrikassa.
Uusi!!: Keskiajan tiede ja Musta surma · Katso lisää »
Navigointi
Navigointia sekstanttia apuna käyttäen. Persialainen navigointilaite 1700-luvulta. Navigointi on minkä tahansa aluksen tai ajoneuvon paikan ja kulkusuunnan määrittämistä eri menetelmillä.
Uusi!!: Keskiajan tiede ja Navigointi · Katso lisää »
Nicole Oresme
Nicole Oresme (Nicolas Oresme; n. 1320 – 11. heinäkuuta 1382) oli ranskalainen skolastinen filosofi ja teologi, jonka työt koskettelivat taloustiedettä, matematiikkaa, tähtitiedettä, fysiikkaa, psykologiaa ja musiikin teoriaa, ja toimi Lisieux'n piispana ja kuningas Kaarle V:n neuvonantajana.
Uusi!!: Keskiajan tiede ja Nicole Oresme · Katso lisää »
Nikolaus Kopernikus
''De Revolutionibusin'' kansilehti, jossa lukee ”toruńilaisen Nicolaus Copernicuksen kuusi kirjaa taivaanpallojen vierimisestä.” Nikolaus Kopernikus (19. helmikuuta 1473 Thorn, Länsi-Preussi (nykyinen Toruń, Puola) – 24. toukokuuta 1543 Frauenburg, Itä-Preussi (nyk. Frombork, Puola)) oli puolalainen pappi, matemaatikko, talous- ja tähtitieteilijä.
Uusi!!: Keskiajan tiede ja Nikolaus Kopernikus · Katso lisää »
Nikomakhos Gerasalainen
Nikomakhos Gerasalainen (n. 60 – n. 120) oli antiikin kreikkalainen uuspythagoralainen filosofi ja matemaatikko.
Uusi!!: Keskiajan tiede ja Nikomakhos Gerasalainen · Katso lisää »
Nominalismi
Nominalismi eli olio-olemassaolokäsitys on ontologinen kanta, josta on olemassa kaksi versiota.
Uusi!!: Keskiajan tiede ja Nominalismi · Katso lisää »
Omar Khaijam
Omar Khaijam (18. toukokuuta 1048 Nišapur – 4. joulukuuta 1131 Nišapur) oli persialainen runoilija, matemaatikko ja tähtitieteilijä.
Uusi!!: Keskiajan tiede ja Omar Khaijam · Katso lisää »
Painaminen
Kirjapaino vuodelta 1568 Painaminen on tapa muodostaa kuva sileälle alustalle, useimmiten paperille tai kankaalle.
Uusi!!: Keskiajan tiede ja Painaminen · Katso lisää »
Pakistan
Pakistanin islamilainen tasavalta eli Pakistan on valtio Etelä-Aasiassa.
Uusi!!: Keskiajan tiede ja Pakistan · Katso lisää »
Pariisin oppituomiot
Pariisin oppituomioissa (myös Pariisin yliopistokiista) Pariisin yliopistossa 1270-luvulla tuomittiin tiettyjen filosofisten oppien esittäminen harhaoppisena.
Uusi!!: Keskiajan tiede ja Pariisin oppituomiot · Katso lisää »
Pääsiäinen
Ylösnousemus'', 1665. Pääsiäinen on vuosittainen kristillinen juhla, jota vietetään Jeesuksen ylösnousemuksen kunniaksi.
Uusi!!: Keskiajan tiede ja Pääsiäinen · Katso lisää »
Peripateettinen koulukunta
Gustav Adolph Spangenberg: ''Aristoteleen koulu'', osa freskosta (1883–1888). Peripateettinen koulukunta oli yksi antiikin Kreikan filosofisista koulukunnista.
Uusi!!: Keskiajan tiede ja Peripateettinen koulukunta · Katso lisää »
Persia
Akemenidien hallitsema Persian valtakunta laajimmillaan noin 490 eaa. Persia on Iranin historiallinen – kreikkalaisten siitä käyttämä – nimi.
Uusi!!: Keskiajan tiede ja Persia · Katso lisää »
Pierre Duhem
Pierre Duhem Pierre Maurice Marie Duhem (10. kesäkuuta 1861 – 14. syyskuuta 1916) oli ranskalainen fyysikko, tieteenfilosofi ja tieteen historioitsija, joka tunnetaan parhaiten kirjoituksista, jotka koskivat kokeellisen tieteen luonnetta ja tieteellistä kehitystä keskiajalla.
Uusi!!: Keskiajan tiede ja Pierre Duhem · Katso lisää »
Platon
Platon (427–347 eaa.) oli antiikin kreikkalainen filosofi ja Akatemian perustaja, jota pidetään yhtenä antiikin ja koko historian vaikutusvaltaisimmista filosofeista.
Uusi!!: Keskiajan tiede ja Platon · Katso lisää »
Platonin Akatemia
Platonin Akatemiaa esittävä roomalainen mosaiikki. Pompeji, ensimmäinen vuosisata. Akatemia oli Platonin vuonna 385 eaa. perustama filosofikoulu Ateenassa, antiikin Kreikassa. Se sai nimensä toimintapaikastaan Akademeian lehdosta. Koulu säilyi läpi hellenistisen ajan ja hajaantui Filon Larissalaisen kuoltua vuonna 83 eaa. Akatemia heräsi eloon lyhyeksi aikaa 200-luvulla Kassios Longinoksen aikana, ja perustettiin uudelleen vuonna 410 uusplatonismin keskukseksi. Koulun toiminta lakkasi viimeistään vuonna 529.Tahkokallio 2019, s. 94–95 Platonin Akatemia ei ollut akatemia sanan nykyisessä merkityksessä, vaan lähinnä alue, jonne voitiin kokoontua keskustelemaan sen aikaisen filosofian kiinnostuksen kohteista, kuten totuus, sielu, elämän tarkoitus ja hyvä elämä. Koulussa opetettiin dialektiikan avulla muun muassa ideaoppia ja muita platonistisia ajatuksia. Platonin koulukunnan jäseniä kutsuttiin akatemialaisiksi, akadēmikoi. Platonin Akatemiaa verrataan usein Aristoteleen vastaavaan kouluun, Lykeionissa toimineeseen peripateettiseen kouluun. Aristoteles opiskeli ja opetti Akatemiassa lähes 20 vuotta ennen oman opetustoimintansa aloittamista.
Uusi!!: Keskiajan tiede ja Platonin Akatemia · Katso lisää »
Ptolemaios I
Lysimakhoksen kuningaskunnat. Ptolemaios I Soter (367–283 eaa.) oli makedonialainen kenraali ja Egyptin kuningas eli faarao vuosina 305–283 eaa.
Uusi!!: Keskiajan tiede ja Ptolemaios I · Katso lisää »
Ptolemaiosten hallitsijasuku
Ptolemaiosten hallitsijasuku hallitsi Egyptiä vuodesta 305 eaa. vuoteen 30 eaa., jolloin Rooma valtasi Egyptin.
Uusi!!: Keskiajan tiede ja Ptolemaiosten hallitsijasuku · Katso lisää »
Pythagoras
Pythagoras Samoslainen (582–496 eaa.) oli antiikin kreikkalainen filosofi, joka oli kotoisin Samoksesta.
Uusi!!: Keskiajan tiede ja Pythagoras · Katso lisää »
Raamattu
Raamattu, aiemmin Pyhä raamattu ja Biblia, on kristinuskon ja juutalaisuuden (Vanha testamentti) pyhä kirja, kaanon eli ohjeellinen tekstikokoelma.
Uusi!!: Keskiajan tiede ja Raamattu · Katso lisää »
Reconquista
Alfonso VI ottaa vastaan Toledon antautumisen 1085. Reconquista (espanjaa) oli runsaan 700 vuoden mittainen ajanjakso, jonka aikana kristityt karkottivat arabit Pyreneiden niemimaalta, jonka nämä olivat valloittaneet 710-luvulla.
Uusi!!: Keskiajan tiede ja Reconquista · Katso lisää »
René Descartes
René Descartes (äännetään, latinalaistettu muoto Renatus Cartesius; 31. maaliskuuta 1596 La Haye en Touraine – 11. helmikuuta 1650 Tukholma) oli huomattava ranskalainen filosofi, matemaatikko, kirjailija ja tutkija, jota on kutsuttu uuden ajan filosofian perustajaksi.
Uusi!!: Keskiajan tiede ja René Descartes · Katso lisää »
Renessanssi
Firenze, renessanssin syntypaikka. Renessanssi (’uudelleensyntyminen’ Kirjasampo. Viitattu 5.3.2023 Firenzestä 1400-luvulla alkunsa saanut renessanssi oli taiteessa yksi historian suurimpia kukoistuskausia. Täysrenessanssissa 1500-luvulle tultaessa taiteen keskus siirtyi Firenzestä Roomaan ja osin Venetsiaan. Renessanssi levisi vähitellen myös Alppien pohjoispuolelle, jolloin Italia alkoi jo siirtyä manierismiin. Innoituksena oli antiikin taide, jonka uskottiin syntyvän uudelleen välikautena nähdyn keskiajan jälkeen. Maalauksessa ja kuvanveistossa renessanssi ilmeni ihmisfiguurien aiempaa todenmukaisempana kuvaamisena. Tilan kuvaukseen kehitettiin keskeisperspektiivi, ja tieteet, kuten anatomia ja matematiikka, olivat taiteen välineitä. Tunnettuja renessanssitaiteilijoita ovat Albrecht Dürer, Sandro Botticelli, Giorgione, Rafael, Leonardo da Vinci, Michelangelo ja kuvanveistäjä Donatello. Kuvanveistossa ja arkkitehtuurissa antiikin vaikutteita sovellettiin suorimmin. Arkkitehtuurissa renessanssia edusti selvimmin kupolikattoinen keskeiskirkko. Kirjallisuudessa taas kuvattiin aikakauden elämää novelleissa, kuten Giovanni Boccaccio. Muita tunnettuja renessanssin kirjailijoita ovat Dante, William Shakespeare ja Miguel de Cervantes. Teatterissa pyrittiin herättämään antiikin teatteri, jolloin sivutuotteena luotiin ooppera. Musiikissa taas keskiaikaiset muodot muodot, kuten laulumusiikki, kuten messut, motetit ja madrigaalit nousivat suosioon. Renessanssille oli ominaista taiteilijan uusi asema. Italiassa taiteilijoista laadittiin elämäkertoja ja ajan taiteesta on muutenkin saatavilla enemmän kirjallisia lähteitä kuin keskiajan taiteesta. Parhaimmillaan aiemmasta käsityöläisestä tuli riippumaton, oppinut ja luova intellektuelli. Ihanteena oli uomo universale, elämänmyönteinen ja maailmallinen useita tieteitä ja taiteita hallitseva monilahjakkuus. Keskiajan anonyymiyden korvasi individualismi, jota korostettiin elämäkertakirjallisuudessa. Käytännössä yleisneroja tuli kuitenkin esiin vain harvoja.
Uusi!!: Keskiajan tiede ja Renessanssi · Katso lisää »
Ristiretket
Ristiretket (lat. expeditio cruciata) olivat paavin hyväksymiä, uskonnon avulla perusteltuja sotaretkiä, joita tehtiin keskiajalla.
Uusi!!: Keskiajan tiede ja Ristiretket · Katso lisää »
Robert Grosseteste
Robert Grosseteste. 1300-luvun kirjankuvitusta. Robert Grosseteste (n. 1175 – 9. lokakuuta 1253) oli englantilainen valtiomies, teologi ja Lincolnin piispa.
Uusi!!: Keskiajan tiede ja Robert Grosseteste · Katso lisää »
Roger Bacon
Roger Bacon Roger Bacon (n. 1214–1294) oli englantilainen fransiskaanifilosofi, joka painotti huomattavasti empiirisyyttä sekä matematiikan hyödyntämistä luonnontieteissä, koska ”vain matematiikka kertoo yksiselitteisesti totuuden”.
Uusi!!: Keskiajan tiede ja Roger Bacon · Katso lisää »
Romaaniset kielet
Romaaniset kielet ovat latinasta kehittyneitä indoeurooppalaisia kieliä ja muodostavat itaalisten kielten alaluokan.
Uusi!!: Keskiajan tiede ja Romaaniset kielet · Katso lisää »
Roomalainen oikeus
Roomalainen oikeus tarkoittaa oikeusjärjestelmää, joka kehittyi muinaisessa Rooman valtakunnassa.
Uusi!!: Keskiajan tiede ja Roomalainen oikeus · Katso lisää »
Rooman tasavalta
Rooman tasavalta oli antiikin Rooman valtakunnan vaihe, jolloin valtiolla oli tasavaltainen hallintomuoto.
Uusi!!: Keskiajan tiede ja Rooman tasavalta · Katso lisää »
Ruuti
Vihtavuoren N110 kivääriruutia Luoti 2. Hylsy 3. '''Ruuti''' 4. Hylsyn kanta 5. Nalli Ruuti on nopeasti palava aine, jota käytetään muun muassa ilotulitteissa ja erilaisten ampuma-aseiden ammusten ajoaineena.
Uusi!!: Keskiajan tiede ja Ruuti · Katso lisää »
Saattohoito
Saattohoidossa sekä potilas että omaiset tarvitsevat henkistä tukea. Saattohoito on kuolevan ihmisen hoitoa hänen viimeisinä viikkoinaan tai kuukausinaan ennen kuolemaa.
Uusi!!: Keskiajan tiede ja Saattohoito · Katso lisää »
Sachsenspiegel
Sachsenspiegel (alasaksaksi Sassenspegel, keskialasaksaksi Sassen Speyghel) on tärkein saksalainen keskiajalta peräisin oleva oikeudellinen säädös ja lakikirja.
Uusi!!: Keskiajan tiede ja Sachsenspiegel · Katso lisää »
Sassanidit
Sassanidien dynastia laajimmillaan vuonna 619 jaa. vähän ennen lopullista romahdusta. Sassanidit tai sasanidit (ساسانیان, Ṣāṣānīyān) olivat persialainen hallitsijasuku, joka hallitsi Persiaa ja suuria alueita Lähi-idässä toisen Persian valtakunnan aikana vuosina 226–651.
Uusi!!: Keskiajan tiede ja Sassanidit · Katso lisää »
Satavuotinen sota
Satavuotinen sota on nimi, jonka historioitsijat ovat antaneet sarjalle toisiinsa liittyviä sotia, joita käytiin 116 vuoden jakson aikana Englannin ja Ranskan välillä.
Uusi!!: Keskiajan tiede ja Satavuotinen sota · Katso lisää »
Serapeion (Aleksandria)
Serapeion (myös) eli Serapiksen temppeli oli antiikin aikainen temppeli Aleksandriassa Egyptissä.
Uusi!!: Keskiajan tiede ja Serapeion (Aleksandria) · Katso lisää »
Skeptismi
Skeptismi (muinaiskreikan sanasta skeptesthai ’tutkia’; käytetään myös termejä skeptisismi, skeptisyys, skepsismi) on oppi, jonka mukaan ihminen ei voi saavuttaa varmaa tietoa.
Uusi!!: Keskiajan tiede ja Skeptismi · Katso lisää »
Skolastiikka
Danten ''Paratiisi'', Danten ja Beatricen ympärillä muun muassa skolastikot Tuomas Akvinolainen, Albert Suuri ja Petrus Lombardus (Philipp Veit, maalaus Casino Massimossa Roomassa) Skolastiikka oli filosofinen suuntaus tai menetelmä, jonka mukainen opetus oli vallalla keskiajan oppineiden parissa noin vuosina 1100–1500.
Uusi!!: Keskiajan tiede ja Skolastiikka · Katso lisää »
Sokrates
Sokrates (470/469–399 eaa.)Thesleff & Sihvola 1994, s. 99–102.
Uusi!!: Keskiajan tiede ja Sokrates · Katso lisää »
Suoneniskentä
Lääkäri iskee suonta. Kuva keskiajalta. Suoneniskentäkohtia ruttoa vastaan. Kuva kirjasta vuodelta 1555. Suoneniskentä eli venesektio on hoitomuoto, jossa verta vähennetään imemällä sitä laskimosuoneen isketystä haavasta.
Uusi!!: Keskiajan tiede ja Suoneniskentä · Katso lisää »
Suuri nälänhätä 1315–1317
Suuri nälänhätä 1315–1317 tappoi miljoonia ihmisiä Pohjois-Euroopassa.
Uusi!!: Keskiajan tiede ja Suuri nälänhätä 1315–1317 · Katso lisää »
Sylvester II
Sylvester II:n patsas Aurillacissa, Ranskan Auvergnessa. Paavi Sylvester II (noin 945–12. toukokuuta 1003) oli ensimmäinen ranskalainen paavi.
Uusi!!: Keskiajan tiede ja Sylvester II · Katso lisää »
Tähtitiede
Linnunradan keskus. Tähtitiede eli astronomia on luonnontiede, joka tutkii maailmankaikkeutta ja sen kohteita, ilmiöitä sekä kehitystä.
Uusi!!: Keskiajan tiede ja Tähtitiede · Katso lisää »
Tertullianus
Tertullianus (Quintus Septimius Florens Tertullianus) (noin 160–220) oli kirkollinen johtaja ja merkittävä kirjailija kristinuskon varhaisina vuosina.
Uusi!!: Keskiajan tiede ja Tertullianus · Katso lisää »
Theodosius I
Keisari Theodosius Rooman valtakunta Theodosius I:n kuoleman aikaan vuonna 395 Theodosius I Suuri (11. tammikuuta 347 – 17. tammikuuta 395) oli Rooman keisari vuosina 379–395.
Uusi!!: Keskiajan tiede ja Theodosius I · Katso lisää »
Thomas Bradwardine
Thomas Bradwardine (n. 1300–1349) oli englantilainen skolastikko, tieteilijä ja lyhyen aikaa Canterburyn arkkipiispa.
Uusi!!: Keskiajan tiede ja Thomas Bradwardine · Katso lisää »
Tiede
Tiede tarkoittaa todellisuuden ilmiöiden ja niiden välisten suhteiden järjestelmällistä ja arvostelevaa tutkimista sekä sen avulla saatua tietojen jäsentynyttä kokonaisuutta.
Uusi!!: Keskiajan tiede ja Tiede · Katso lisää »
Tiede keskiajan islamilaisessa maailmassa
Tiede keskiajan islamilaisessa maailmassa tarkoittaa islamilaisen sivilisaation maissa suunnilleen vuosien 800–1500 välillä tapahtunutta tieteellistä toimintaa.
Uusi!!: Keskiajan tiede ja Tiede keskiajan islamilaisessa maailmassa · Katso lisää »
Tieteellinen vallankumous
Tieteellinen vallankumous (myös tieteen tai luonnontieteiden vallankumous) tarkoittaa suunnilleen vuosien 1500–1700 välisenä aikana Euroopassa tapahtunutta luonnontieteiden nousua.
Uusi!!: Keskiajan tiede ja Tieteellinen vallankumous · Katso lisää »
Tigris
Eufrat ja Tigris. Valuma-alue on kartassa keltaisella. Tigris on itäisempi kahdesta suuresta joesta, Tigris ja Eufrat, joista Kaksoisvirtainmaa eli Mesopotamia on saanut nimensä.
Uusi!!: Keskiajan tiede ja Tigris · Katso lisää »
Timur Lenk
uzbekistanilaisessa postimerkissä. Bagdadin valtaus vuonna 1401 Timur Lenk (9. huhtikuuta 1336, Shahr-e-Sabz – 14. helmikuuta 1405) eli Tamerlan oli 1300-luvun merkittävä turkkilaismongolilainen valloittaja ja hallitsija Keski-Aasiassa, erityisesti eteläisellä Venäjällä ja Persiassa.
Uusi!!: Keskiajan tiede ja Timur Lenk · Katso lisää »
Toinen analytiikka
Toinen analytiikka on Aristoteleen logiikan alan Organon-kokoelmaan kuuluva teos, joka käsittelee tieteellistä tietoa, määritelmiä ja todistamista.
Uusi!!: Keskiajan tiede ja Toinen analytiikka · Katso lisää »
Toledo (Espanja)
Toledo on kaupunki keskisessä Espanjassa, sekä samannimisen maakunnan ja Kastilia-La Manchan itsehallintoalueen pääkaupunki.
Uusi!!: Keskiajan tiede ja Toledo (Espanja) · Katso lisää »
Topiikka
Topiikka on Aristoteleen logiikan alan Organon-kokoelmaan kuuluva teos, joka sisältää Aristoteleen dialektiikan teorian.
Uusi!!: Keskiajan tiede ja Topiikka · Katso lisää »
Trigonometrinen funktio
Trigonometriset funktiot ovat matematiikassa kulman funktioita, jotka ovat tärkeitä, kun tutkitaan kolmioita tai mallinnetaan jaksollisia ilmiöitä.
Uusi!!: Keskiajan tiede ja Trigonometrinen funktio · Katso lisää »
Tuomas Akvinolainen
Tuomas Akvinolainen (1225 Roccasecca, Sisilian kuningaskunta – 7. maaliskuuta 1274 Fossanova, Kirkkovaltio) oli italialainen katolinen filosofi, teologi ja pappi, joka edusti skolastista koulukuntaa.
Uusi!!: Keskiajan tiede ja Tuomas Akvinolainen · Katso lisää »
Tykki
Tykkejä Kremlin asevarastossa. Pienikaliiperinen tykki 1700-luvulta. Yhdysvaltalainen toisen maailmansodan aikainen M114 155 mm haupitsi. M198 haupitsilla. Saksalainen moderni Panzerhaubitze 2000 telatykki. USS Iowa'' ampuu 16-tuumaisilla tykeillään. Tykki on yleisnimitys suurikaliiperiselle tuliaseelle, joka ampuu raskaita ammuksia.
Uusi!!: Keskiajan tiede ja Tykki · Katso lisää »
Umaijadien kalifaatti
Umaijadikalifaatti 740-luvulla juuri ennen abbasidien vallankumousta Umaijadien dynastia (tai الأمويون, al-Umawiyyūn) oli islamilaisen 800-luvulla kirjatun tarinaperinteen mukaan abbasidien vallankumousta edeltänyt, Damaskoksesta käsin arabien valtakuntaa hallinnut arabidynastia vuosina 661–750.
Uusi!!: Keskiajan tiede ja Umaijadien kalifaatti · Katso lisää »
Universaalikiista
Universaalikiista oli universaalien eli yleiskäsitteiden ongelmaa koskenut kiista erityisesti 1000- ja 1100-lukujen varhaisskolastiikassa.
Uusi!!: Keskiajan tiede ja Universaalikiista · Katso lisää »
Uthman ibn Affan
Uthman ibn Affan, myös Uthman tai Othman, oli islamilaisen tarinaperinteen mukaan muslimien kolmas ”oikeaan johdettu” kalifi ja hallitsi vuosina 644–656.
Uusi!!: Keskiajan tiede ja Uthman ibn Affan · Katso lisää »
Uusi aika
Uusi aika on Euroopan historian periodisoinnissa käytetty käsite, jolla tarkoitetaan useimmiten ajanjaksoa, joka kattaa ajan 1400–1500-luvuilta nykypäiviin saakka.
Uusi!!: Keskiajan tiede ja Uusi aika · Katso lisää »
Uusplatonismi
Uusplatonismi on filosofinen koulukunta, joka syntyi 200-luvulla kreikkalaisen filosofian eri suuntausten, pääosin platonismin ja aristotelismin, yhtymisestä.
Uusi!!: Keskiajan tiede ja Uusplatonismi · Katso lisää »
Vapaat taidot
Herrad Landsbergilaisen teoksen ''Hortus deliciarum'' käsikirjoituksesta vuodelta 1180. Vapaat taidot tai vapaat taiteet käsittävät antiikin aikana ja sittemmin yleensä koulutuksen historiassa ja erityisesti keskiaikaisissa yliopistoissa opetetut tärkeimmät oppiaineet.
Uusi!!: Keskiajan tiede ja Vapaat taidot · Katso lisää »
Vasco da Gama
Vasco da Gama (1460-luvulla Sines, Portugalin kuningaskunta – 24. joulukuuta 1524 Kochi, Portugalin Intia) oli portugalilainen tutkimusmatkailija.
Uusi!!: Keskiajan tiede ja Vasco da Gama · Katso lisää »
Viisauden talo
Abbasidien aikainen käsikirjoitus Viisauden talo (bayt al-hikma) oli Bagdadissa sijainnut, abbasidikalifien aikana toiminut hovikirjasto.
Uusi!!: Keskiajan tiede ja Viisauden talo · Katso lisää »
Vilhelm Occamilainen
Vilhelm Ockhamilaisen kuva (''frater Occham iste'') hänen teoksensa ''Summa Logicae'' käsikirjoituksesta vuodelta 1341. Vilhelm Occamilainen (myös Ockhamilainen, Okkamilainen tai Occam; tai William of Occam) (n. 1285 – 1349) oli englantilainen fransiskaanimunkki ja filosofi.
Uusi!!: Keskiajan tiede ja Vilhelm Occamilainen · Katso lisää »
Voluntarismi
Voluntarismi (”tahto”, ”halu”; myös ”mielivaltaisuus”) on filosofinen koulukunta, joka pitää tahtoa eli pyrkimistä ihmisen ymmärryksen perustana (tieto-opillinen voluntarismi, vastakohtana intellektualismille ja emotionalismille), kaiken kaikkein syvimpänä olemuksena ja koko todellisuuden syynä (metafyysinen voluntarismi) tai ihmisen mielen peruskykynä, jossa ajattelu ja tunteet kuuluvat tahdolle (psykologinen voluntarismi).
Uusi!!: Keskiajan tiede ja Voluntarismi · Katso lisää »
Vulgata
Vulgata on latinankielinen raamatunkäännös.
Uusi!!: Keskiajan tiede ja Vulgata · Katso lisää »
Yliopisto
Teknillisen korkeakoulun matematiikan luennolla. Yliopisto on tieteellistä tutkimusta tekevä ja korkeinta tieteellistä opetusta antava laitos.
Uusi!!: Keskiajan tiede ja Yliopisto · Katso lisää »
Zarathustra
Zarathustra tai Zoroaster (nykypersiaksi Zardošt) oli persialainen profeetta ja zarathustralaisuuden perustaja.
Uusi!!: Keskiajan tiede ja Zarathustra · Katso lisää »
0 (luku)
Nolla ilmaisee lukumäärää ”ei yhtään”.
Uusi!!: Keskiajan tiede ja 0 (luku) · Katso lisää »
1100-luvun renessanssi
goottilaisen tyylin kehityksen. Kuvassa Kölnin tuomiokirkko. 1100-luvun renessanssin aikaan sydänkeskiajan sosiaalisessa ja poliittisessa ympäristössä tapahtui monia muutoksia, jotka voidaan nähdä eräänlaisena esirenessanssina.
Uusi!!: Keskiajan tiede ja 1100-luvun renessanssi · Katso lisää »
1428
Ei kuvausta.
Uusi!!: Keskiajan tiede ja 1428 · Katso lisää »
1472
Ei kuvausta.
Uusi!!: Keskiajan tiede ja 1472 · Katso lisää »
