Logo
Unionpedia
Viestintä
Get it on Google Play
Uusi! Lataa Unionpedia Android™-laitteella!
Ladata
Nopeamman yhteyden kuin selaimen!
 

Tiede keskiajan islamilaisessa maailmassa

Indeksi Tiede keskiajan islamilaisessa maailmassa

Tiede keskiajan islamilaisessa maailmassa tarkoittaa islamilaisen sivilisaation maissa suunnilleen vuosien 800–1500 välillä tapahtunutta tieteellistä toimintaa.

103 suhteet: Abbasidikalifaatti, Abbasidit, Abu al-Hasan ibn al-Haitham, Abu Bakr al-Razi, Al-Andalus, Al-Ghazali, Al-Karaouinen yliopisto, Al-Khwarizmi, Al-Mahdi, Al-Mamun, Al-Mansur (abbasidi), Al-Waqidi, Aleksanteri Suuri, Algoritmi, Alkeet, Almohadit, Apollonios Pergeläinen, Arabialaiset numerot, Arabiankielinen matematiikka keskiajalla, Aristoteelinen logiikka, Aristoteles, Aristotelismi, Arkhimedes, Astrolabi, Avesta, Avicenna, Bagdad, Banaani, Córdoban kalifaatti, Córdoban moskeija, Dialektiikka, Diofantos, Durumvehnä, Eukleides, Fatimidit, Galenos, Geber, Granada (kuningaskunta), Greippi (hedelmä), Gundishapurin akatemia, Humoraalioppi, Hunain ibn Ishaq, Ibn al-Nafis, Islam, Islamilainen filosofia, Islamilainen lääketiede keskiajalla, Islamilainen tiede, Islamin kulta-aika, Islamin vaikutus Eurooppaan keskiajalla, Kamferi, ..., Käännökset latinaan keskiajalla, Käännösliike kreikasta arabiaan, Keskiajan tiede, Keskipersian kieli, Kirjodurra, Klaudios Ptolemaios, Kookospalmu, Koraanikoulu, Koraanin jäljittelemättömyys, Latva-artisokka, Limetti, Madrasa, Mango (hedelmä), Maragheh, Merv, Minareetti, Munakoiso, Myski, Nasir al-Din Tusi, Näennäistiede, Nestoriolaisuus, Nikolaus Kopernikus, Omar Khaijam, Pallogeometria, Pii (vakio), Pinaatti, Platon, Pomelo, Reliance of the Traveller, Riisi, Salmiakki, Samarkand, Sädeoptiikka, Sekstantti, Sitruuna, Sokeriruoko, Taaro, Tšingis-kaani, Tähtitiede, Thabit ibn Qurra, Timbuktun yliopisto, Timuridien dynastia, Topiikka, Uusplatonismi, Vesimeloni, Viisauden talo, Viljelykierto, Zarathustra, 1001 Inventions, 1201, 1274, 800, 840. Laajenna indeksi (53 lisää) »

Abbasidikalifaatti

Abbasidikalifaatti syntyi vuonna 750 vallankumouksessa, missä Persian Khorasanista ja Mervistä tullut abbasidien arabiklaani kukisti umaijadien arabidynastian (650–750), jonka keskus oli sijainnut Syyrian Damaskoksessa.

Uusi!!: Tiede keskiajan islamilaisessa maailmassa ja Abbasidikalifaatti · Katso lisää »

Abbasidit

Abbasidien kalifaatti suurimmillaan 700-luvulla. Tummennettuja alueita abbasidit eivät koskaan saaneet haltuunsa. Abbasidien dynastia oli dynastianimi Bagdadin kalifeille, umaijadien dynastian jälkeen toiselle suurelle islamilaisen maailman sunnidynastialle.

Uusi!!: Tiede keskiajan islamilaisessa maailmassa ja Abbasidit · Katso lisää »

Abu al-Hasan ibn al-Haitham

"Opticae thesauruksen" (1572) nimiölehden kuparikaiverrus esittää Arkhimedesta sytyttämässä parabolisilla peileillä roomalaisia sotalaivoja tuleen Syrakusan satamassa Abū ‘Alī al-Haṣan ibn al-Haṣan ibn al-Haitham (lat. Alhacen tai Alhazen), (965 Basra, Irak – 1040 Kairo, Egypti) oli irakilainen matemaatikko, astronomi ja fyysikko, jolla oli merkittävä panos etenkin optiikan perusteiden tutkimuksessa.

Uusi!!: Tiede keskiajan islamilaisessa maailmassa ja Abu al-Hasan ibn al-Haitham · Katso lisää »

Abu Bakr al-Razi

Gerard Cremonalaisen teoksessa ''Recueil des traités de médecine'' (1250-1260). Alkulehti al-Razin lääketieteen oppikirjasta ''Kitāb al-ḥāwī fi al-tibb''. Abū Bakr Muhammad ibn Zakarīya al-Rāzī (Zakaria ye Razi;; tai Rasis) (865–925) oli persialainen alkemisti ja filosofi, jota on pidetty myös islamilaisen maailman suurimpana lääkärinä.

Uusi!!: Tiede keskiajan islamilaisessa maailmassa ja Abu Bakr al-Razi · Katso lisää »

Al-Andalus

Maurilainen basaari (maalaus 1873) Al-Andalus on arabiankielinen nimi arabien valtaamalle ja rajoiltaan vaihtuneelle alueelle Iberian niemimaalla vuosina 711–1492.

Uusi!!: Tiede keskiajan islamilaisessa maailmassa ja Al-Andalus · Katso lisää »

Al-Ghazali

Abū Ḥāmid Muḥammad bin Muḥammad al-Ġazālī (5. heinäkuuta 1057 Tus, Khorasanin provinssi, Persia, nyk. Iran – 19. joulukuuta 1111 Tus), oli persialainen suufi, shafi'ilainen imaami, muslimiteologi ja -filosofi.

Uusi!!: Tiede keskiajan islamilaisessa maailmassa ja Al-Ghazali · Katso lisää »

Al-Karaouinen yliopisto

Al-Karaouinen moskeijan ja nykyisen yliopiston piha muistuttaa Alhambraa Espanjassa. Al-Karaouinen yliopisto Fèsissä Marokossa on kuuluisa kertomuksesta, jonka mukaan sen olisi perustanut vuonna 859 nainen nimeltä Fatima al-Fihri.

Uusi!!: Tiede keskiajan islamilaisessa maailmassa ja Al-Karaouinen yliopisto · Katso lisää »

Al-Khwarizmi

Abu Abdullah Muhammad ibn Musa al-Khwarizmi (noin 780–850) oli kalifi al-Mamunin hovissa Bagdadissa arabiaksi kirjoittanut persialainen matemaatikko ja tähtitieteilijä.

Uusi!!: Tiede keskiajan islamilaisessa maailmassa ja Al-Khwarizmi · Katso lisää »

Al-Mahdi

Abbasidivaltakunnan kultainen dinaari Al Mahdin ajalta (783 jaa.) Abu Abdallah Muhammad ibn Abdallah al-Mansur (arab. أبو عبد الله محمد بن عبد الله المنصور‎) eli al-Mahdi (744 tai 745–785) oli isänsä al-Mansurin jälkeen abbasidivaltakunnan kalifi vuodesta 775 kuolemaansa vuonna 785 saakka.

Uusi!!: Tiede keskiajan islamilaisessa maailmassa ja Al-Mahdi · Katso lisää »

Al-Mamun

Al-Mamun (Al-Mamūn, Abū Jaʿfar Abdullāh al-Maʾmūn ibn Harūn tai Al-Ma'mun, syyskuu 786 – 9. elokuuta 833) oli Abbasidivaltion kalifi vuosina 813–833.

Uusi!!: Tiede keskiajan islamilaisessa maailmassa ja Al-Mamun · Katso lisää »

Al-Mansur (abbasidi)

Abbasidien kultainen dinaari (4,23 gr.) Al- Mansurin ajalta 758 jaa. Al-Mansur eli Abu Ja'far Abdallah ibn Muhammad al-Mansur (714–775); arab.:ابو جعفر عبدالله بن محمد المنصور oli toinen abbasidikalifi vuodesta 754 vuoteen 775.

Uusi!!: Tiede keskiajan islamilaisessa maailmassa ja Al-Mansur (abbasidi) · Katso lisää »

Al-Waqidi

Islamilainen kuva vuodelta 1250 esittää muslimin ja ristiretkeilijän kaksintaistelua. Al-Waqidin kirjoittamaksi oletettiin pitkään Syyrian valtauksesta kertovaa teosta ''Futuh al-Shaam.'' Nykyisin katsotaan, että se on peräisin ristiretkien ajoilta. Abu Abdullah Muhammad ibn Omar ibn Waqid al-Aslami (n. 747 – n. 822) eli al-Waqidi oli varhainen muslimihistorioitsija, joka tunnetaan erityisesti profeetta Muhammedin sotaretkien kuvaajana.

Uusi!!: Tiede keskiajan islamilaisessa maailmassa ja Al-Waqidi · Katso lisää »

Aleksanteri Suuri

Aleksanteri Suuri eli Aleksanteri III (noin 20. heinäkuuta 356 eaa. –10. kesäkuuta 323 eaa.) oli Makedonian kuningas 336–323 eaa.

Uusi!!: Tiede keskiajan islamilaisessa maailmassa ja Aleksanteri Suuri · Katso lisää »

Algoritmi

Algoritmi on yksityiskohtainen kuvaus tai ohje siitä, miten tehtävä tai prosessi suoritetaan; jota seuraamalla voidaan ratkaista tietty ongelma.

Uusi!!: Tiede keskiajan islamilaisessa maailmassa ja Algoritmi · Katso lisää »

Alkeet

Alkeet (usein, harvemmin) on kreikkalaisen matemaatikon Eukleideen noin vuonna 300 eaa. laatima geometrian oppikirja.

Uusi!!: Tiede keskiajan islamilaisessa maailmassa ja Alkeet · Katso lisää »

Almohadit

Almohadien dynastua Almohadit (arabiaksi الموحدون, al-Muwahhidun) olivat alun perin pohjoisafrikkalaisia berbereitä, jotka muodostivat viidennen dynastian maurien valtakunnassa 1100-luvulla.

Uusi!!: Tiede keskiajan islamilaisessa maailmassa ja Almohadit · Katso lisää »

Apollonios Pergeläinen

Apollonios Pergeläinen (200-luku eaa.) oli antiikin kreikkalainen matemaatikko ja tähtitieteilijä, joka oli kotoisin Pergestä Pamfyliasta.

Uusi!!: Tiede keskiajan islamilaisessa maailmassa ja Apollonios Pergeläinen · Katso lisää »

Arabialaiset numerot

abudhabilaisessa tienviitassa Uppsalan tuomiokirkon kelloa esittävä puukaiverrus 1500-luvulta. Siinä on kaksi kellotaulua, joista toisessa on roomalaiset, toisessa arabialaiset numerot. Arabialaiset numerot (myös intialaiset numerot tai intialaisarabialaiset numerot) ovat nykyään yleisin tapa esittää lukuja kirjallisesti.

Uusi!!: Tiede keskiajan islamilaisessa maailmassa ja Arabialaiset numerot · Katso lisää »

Arabiankielinen matematiikka keskiajalla

Sivu al-Khwarizmin kirjasta ''al-Kitāb al-mukhtaṣar fī ḥisāb al-jabr wa-l-muqābala'', jonka nimestä on peräisin sana "algebra". Latinaksi käännettynä se oli oppikirjana Euroopassa 1500-luvulle asti. Arabiankielinen matematiikka, jota harjoitettiin islamilaisen sivilisaation maissa, oli maailman edistyneintä 800-luvulta 1400-luvulle ylittäen sekä Euroopassa, Intiassa että Kiinassa saavutetun tason.

Uusi!!: Tiede keskiajan islamilaisessa maailmassa ja Arabiankielinen matematiikka keskiajalla · Katso lisää »

Aristoteelinen logiikka

Aristoteelinen logiikka eli syllogistiikka on yksinkertaista yksipaikkaisten (subjekti-objekti-predikaatti) väitelauseiden logiikkaa, jonka on kehittänyt Aristoteles.

Uusi!!: Tiede keskiajan islamilaisessa maailmassa ja Aristoteelinen logiikka · Katso lisää »

Aristoteles

Aristoteles (384 eaa. Stageira – 322 eaa.) oli antiikin kreikkalainen filosofi ja tiedemies.

Uusi!!: Tiede keskiajan islamilaisessa maailmassa ja Aristoteles · Katso lisää »

Aristotelismi

Aristotelismiksi kutsutaan Aristoteleelle ominaista filosofista ajattelua ja Aristoteleen filosofian myöhempää systematisointia.

Uusi!!: Tiede keskiajan islamilaisessa maailmassa ja Aristotelismi · Katso lisää »

Arkhimedes

Arkhimedes Syrakusalainen (noin 287 – 212/211 eaa.) oli kreikkalainen filosofi, fyysikko, tähtitieteilijä, keksijä ja matemaatikko.

Uusi!!: Tiede keskiajan islamilaisessa maailmassa ja Arkhimedes · Katso lisää »

Astrolabi

Toledossa tehty "al-Sahlin" astrolabi vuodelta 1067 (''Museo Arqueológico Nacional de España,'' Madrid'')''. Astrolabi on antiikin maailmassa ja keskiajalla käytössä ollut laite, joka lähes taskuun mahtuvassa koossa sisälsi kolmiulotteisen maailman projektion kaksiulotteiseksi.

Uusi!!: Tiede keskiajan islamilaisessa maailmassa ja Astrolabi · Katso lisää »

Avesta

Avesta on zarathustralainen, muinaisen Persiaan liittyvä pyhien kirjoitusten kokoelma, joka sisältää zarathustralaisuuden maailmankuvan, lain, liturgian ja profeetta Zarathustran opit.

Uusi!!: Tiede keskiajan islamilaisessa maailmassa ja Avesta · Katso lisää »

Avicenna

Avicenna, arabiaksi Ibn Sina (arab. ابن سین) (980 tai 990–1037) oli persialainen lääkäri, filosofi ja tiedemies, jota pidetään yhtenä Islamin kultakauden merkittävimmistä oppineista.

Uusi!!: Tiede keskiajan islamilaisessa maailmassa ja Avicenna · Katso lisää »

Bagdad

Bagdad on Irakin ja Bagdadin maakunnan pääkaupunki, joka sijaitsee Tigris-joen varrella.

Uusi!!: Tiede keskiajan islamilaisessa maailmassa ja Bagdad · Katso lisää »

Banaani

Banaani (Musa sapientum) on banaanien (Musa) sukuun kuuluva jalostettu hyötykasvi.

Uusi!!: Tiede keskiajan islamilaisessa maailmassa ja Banaani · Katso lisää »

Córdoban kalifaatti

Córdoban kalifaatti (arab. خلافة قرطبة, Khilāfat Qurṭuba) oli islamilainen dynastia, joka hallitsi alueita Iberian niemimaalla ja Pohjois-Afrikassa Córdoban kaupungista käsin vuosina 929–1031.

Uusi!!: Tiede keskiajan islamilaisessa maailmassa ja Córdoban kalifaatti · Katso lisää »

Córdoban moskeija

Córdoban Mezquitan keskelle rakennettiin 1500-luvulla kirkko. Rukoilusalissa on 856 pylvästä La Mezquita (espanjaa, arabian kielen sanasta Masijd “moskeija”) on Córdobassa, Espanjan Andalusiassa sijaitseva pyhäkkö.

Uusi!!: Tiede keskiajan islamilaisessa maailmassa ja Córdoban moskeija · Katso lisää »

Dialektiikka

Filosofien keskustelua Platonin Akatemiassa (Carl Johan Wahlbom). Dialektiikka on antiikin kreikkalaisten keksimä ja filosofien käyttämä keskustelumuoto, jonka avulla pyrittiin etsimään totuutta, yhteisymmärrystä, kumoamaan ristiriitaisia näkemyksiä tai voittamaan vastapuoli väittelyssä.

Uusi!!: Tiede keskiajan islamilaisessa maailmassa ja Dialektiikka · Katso lisää »

Diofantos

Diofantoksen ''Aritmetiikan'' kansisivu vuodelta 1621. Kreikasta latinaan teoksen käänsi Claude Gaspard Bachet de Méziriac. Diofantos Aleksandrialainen (n. 200/214 – n. 284/298) oli kreikkalainen matemaatikko, joka nimettiin kreikkalaisen algebran isäksi.

Uusi!!: Tiede keskiajan islamilaisessa maailmassa ja Diofantos · Katso lisää »

Durumvehnä

Durumvehnä, makaronivehnä, kovavehnä eli lasi­vehnä (Triticum durum) on vehnien sukuun kuuluva viljalaji.

Uusi!!: Tiede keskiajan islamilaisessa maailmassa ja Durumvehnä · Katso lisää »

Eukleides

Eukleides Aleksandrialainen (n. 300 eaa.) oli antiikin kreikkalainen matemaatikko, joka kirjoitti muun muassa antiikin geometrian kokonaisesityksen Alkeet (Stoikheia, latinaksi Elementa).

Uusi!!: Tiede keskiajan islamilaisessa maailmassa ja Eukleides · Katso lisää »

Fatimidit

Fatimidit tai fatimidien kalifaatti (arab. لدولة الفاطمية) oli šiiamuslimien dynastia, joka hallitsi suurta osaa Pohjois-Afrikasta vuodesta 910 vuoteen 1171.

Uusi!!: Tiede keskiajan islamilaisessa maailmassa ja Fatimidit · Katso lisää »

Galenos

Galenos. Klaudios Galenos (n. 129–216 jaa.) oli antiikin kreikkalainen lääkäri, psykologi, kokeellinen fysiologi ja kirjailija.

Uusi!!: Tiede keskiajan islamilaisessa maailmassa ja Galenos · Katso lisää »

Geber

1400-luvun taiteilijan näkemys Geberistä. Abu Musa Jābir ibn Hayyān al-Bariqi al-Azdi (arabiaksi جابر بن حيان) (n. 721–n. 815), tunnettu lännessä latinalaistetulla nimellään Geber oli persialaissyntyinen yleisnero, jota on kutsuttu "kemian isäksi".

Uusi!!: Tiede keskiajan islamilaisessa maailmassa ja Geber · Katso lisää »

Granada (kuningaskunta)

Granadan kuningaskunta eli Granadan emiraatti tai Granadan sulttaanikunta 1300-luvulta alkaen nasridihallitsijat ottivat itselleen sulttaanin arvonimen; siihen asti he olivat olleet emiirejä.

Uusi!!: Tiede keskiajan islamilaisessa maailmassa ja Granada (kuningaskunta) · Katso lisää »

Greippi (hedelmä)

Greippejä Verigreippejä Greippi on greipin (Citrus × paradisi) hedelmä.

Uusi!!: Tiede keskiajan islamilaisessa maailmassa ja Greippi (hedelmä) · Katso lisää »

Gundishapurin akatemia

Gundishapurin akatemian ajatellut rauniot Gundishapurin akatemia (myös Jondishapoor, Jondishapur, Jondishapour, Gondeshapur, Gondê Shâpûr) on viime aikoihin asti säilynyt historiankirjoituksen myytti.

Uusi!!: Tiede keskiajan islamilaisessa maailmassa ja Gundishapurin akatemia · Katso lisää »

Humoraalioppi

Galenos Humoraalioppi oli antiikin Roomassa työskennelleen kreikkalaisen lääkärin Galenoksen (n. 130–201 jaa) viimeistelemä lääketieteellinen teoria, joka pohjautui Aristoteleen fysiikkaan ja Galenoksen oman väitteen mukaan Hippokrateen ajatuksiin 400-luvulta ennen ajanlaskun alkua.

Uusi!!: Tiede keskiajan islamilaisessa maailmassa ja Humoraalioppi · Katso lisää »

Hunain ibn Ishaq

Hunain ibn Ishaq. Hunain ibn Ishaq (Abū Zaid Ḥunain ibn ’Isḥāq al-‘Ibādī) (809–873) oli nestoriolais/assyrialaiskristitty tieteilijä ja lääkäri, joka tunnetaan ennen kaikkea antiikin kreikkalaisten filosofisten, luonnontieteellisten ja lääketieteellisten teosten kääntäjänä arabian kielelle.

Uusi!!: Tiede keskiajan islamilaisessa maailmassa ja Hunain ibn Ishaq · Katso lisää »

Ibn al-Nafis

Ibn al-Nafis (Piirros 2000-luvulta). Ala al-Din Abu al-Hassan Ali ibn Abi-Hazm al-Qarshi al-Dimashqi eli Ibn al-Nafis (1213–1288) oli arabialainen yleisnero.

Uusi!!: Tiede keskiajan islamilaisessa maailmassa ja Ibn al-Nafis · Katso lisää »

Islam

Islam (’alistuminen’) on monoteistinen, Lähi-idässä syntynyt uskonto.

Uusi!!: Tiede keskiajan islamilaisessa maailmassa ja Islam · Katso lisää »

Islamilainen filosofia

Islamilainen filosofia eli falsafa laajassa mielessä tarkoittaa islamilaisessa maailmassa harjoitettua filosofiaa.

Uusi!!: Tiede keskiajan islamilaisessa maailmassa ja Islamilainen filosofia · Katso lisää »

Islamilainen lääketiede keskiajalla

viitattu.

Uusi!!: Tiede keskiajan islamilaisessa maailmassa ja Islamilainen lääketiede keskiajalla · Katso lisää »

Islamilainen tiede

Islamilainen tiede on viitannut käsitteenä kahteen tapaan käsitellä fyysisen maailman ilmiöitä islamilaisen sivilisaation piirissä.

Uusi!!: Tiede keskiajan islamilaisessa maailmassa ja Islamilainen tiede · Katso lisää »

Islamin kulta-aika

Astrolabi Al-Andalusista vuodelta 1067. Astrolabi on kreikkalainen keksintö ja nykyajan kellojen ja sekstanttien edeltäjä. Siitä on tullut myös keskiajan islamilaisen tieteen symboli. Islamin kulta-aika tai islamin kultakausi on kielikuva, jota alettiin käyttää etenkin 1900-luvun puolivälin jälkeen, kun länsimaissa suhtautuminen orienttiin alkoi vaihtua ylenkatseesta ihailuksi, ja islamista alettiin löytää myös arvokkaaksi koettuja puolia.

Uusi!!: Tiede keskiajan islamilaisessa maailmassa ja Islamin kulta-aika · Katso lisää »

Islamin vaikutus Eurooppaan keskiajalla

www.

Uusi!!: Tiede keskiajan islamilaisessa maailmassa ja Islamin vaikutus Eurooppaan keskiajalla · Katso lisää »

Kamferi

Kamferi on orgaanista, terpeeneihin kuuluvaa vahamaista, huoneenlämmössä kiinteää, väritöntä tai valkoista kiteistä ainetta, jolla on voimakkaan läpitunkeva, pistävän hyväntuoksuinen haju.

Uusi!!: Tiede keskiajan islamilaisessa maailmassa ja Kamferi · Katso lisää »

Käännökset latinaan keskiajalla

Mont Saint-Michelin luostarissa Bretagnessa käännettiin Aristoteleen teoksia kreikasta latinaan 1100-luvulla. Parinsadan vuoden kuluessa 1100- ja 1200-luvuilla käännettiin jokseenkin kaikki tärkeäksi koettu antiikin ajan kreikankielinen kirjallisuus joko kreikasta tai arabiasta latinaksi.

Uusi!!: Tiede keskiajan islamilaisessa maailmassa ja Käännökset latinaan keskiajalla · Katso lisää »

Käännösliike kreikasta arabiaan

Dioskorideen ''De materia medica'' -teoksen arabialaisesta käännöksestä. Aiheena on mm. lääkkeen valmistaminen hunajasta. Käännösliike kreikasta arabiaan tarkoittaa pääasiassa antiikin kreikkalaisen tieteellisen kirjallisuuden käännöstoimintaa, joka alkoi Lähi-idän abbasidivaltakunnassa 700-luvun jälkipuoliskolla ja keskittyi vuonna 762 perustettuun abbasidien hallintokaupunkiin, joka myöhemmin sai nimen Bagdad.

Uusi!!: Tiede keskiajan islamilaisessa maailmassa ja Käännösliike kreikasta arabiaan · Katso lisää »

Keskiajan tiede

Keskiajan tieteellä tarkoitetaan Euroopassa ja Lähi-idän alueella noin vuosien 500–1500 aikana harjoitettua tiedettä.

Uusi!!: Tiede keskiajan islamilaisessa maailmassa ja Keskiajan tiede · Katso lisää »

Keskipersian kieli

Keskipersialainen piirtokirjoitus 300-luvulta. Keskipersian kieli eli pahlavi (myös pehlevi) on muinaispersian ja nykypersian historiallisesta välimuodosta käytetty nimitys.

Uusi!!: Tiede keskiajan islamilaisessa maailmassa ja Keskipersian kieli · Katso lisää »

Kirjodurra

Kirjodurra eli koristedurra, (Sorghum bicolor) on yksivuotinen suurikokoinen heinälaji, jota yleiskielessä kutsutaan usein pelkästään durraksi.

Uusi!!: Tiede keskiajan islamilaisessa maailmassa ja Kirjodurra · Katso lisää »

Klaudios Ptolemaios

Keskiaikaisen taiteilijan näkemys Klaudios Ptolemaioksesta. Klaudios Ptolemaios (n. 85 – n. 165) oli antiikin kreikkalainen matemaatikko, tähtitieteilijä, maantieteilijä ja astrologi.

Uusi!!: Tiede keskiajan islamilaisessa maailmassa ja Klaudios Ptolemaios · Katso lisää »

Kookospalmu

Kookospalmu (Cocos nucifera) on palmukasveihin (Arecaceae) kuuluva kasvi.

Uusi!!: Tiede keskiajan islamilaisessa maailmassa ja Kookospalmu · Katso lisää »

Koraanikoulu

Koraanikoulu Somaliassa. Koraanin katkelmia on kirjoitettu laudanpaloille eli "läksytauluille". Koraanikoulu vuonna 2007 intialaisessa perjantaimoskeijassa Srirangapatnassa. julkaisu.

Uusi!!: Tiede keskiajan islamilaisessa maailmassa ja Koraanikoulu · Katso lisää »

Koraanin jäljittelemättömyys

Iranissa 1500-luvulla tehty koristekuvio, jossa on katkelma Koraanin jakeesta 17:88: "Vaikka ihmiset ja jinnit liittoutuisivat yhteen tehdäkseen jotain tämän kaltaista, eivät he siihen kykenisi, vaikka auttaisivat toinen toisiaan." Koraanin jäljittelemättömyys (arab. ijaz, "ihme") on islamilainen oppi, jonka mukaan Koraani on ihme sekä sisältönsä että muotonsa puolesta.

Uusi!!: Tiede keskiajan islamilaisessa maailmassa ja Koraanin jäljittelemättömyys · Katso lisää »

Latva-artisokka

Latva-artisokka (Cynara scolymus) on monivuotinen ruohovartinen viljelyskasvi.

Uusi!!: Tiede keskiajan islamilaisessa maailmassa ja Latva-artisokka · Katso lisää »

Limetti

Limetti (Citrus aurantiifolia) on ruutakasveihin (Rutaceae) kuuluva sitruspuu (Citrus), joka on kotoisin Kaakkois-Aasiasta.

Uusi!!: Tiede keskiajan islamilaisessa maailmassa ja Limetti · Katso lisää »

Madrasa

Sher-Dorin historiallinen madrasa Samarkandissa Uzbekistanissa. Madrasa on arabiaa ja tarkoittaa suomeksi 'koulua' tai yleensä 'oppilaitosta'.

Uusi!!: Tiede keskiajan islamilaisessa maailmassa ja Madrasa · Katso lisää »

Mango (hedelmä)

Kokonainen ja halkaistu mango. Mango on mangopuun (Mangifera indica) hedelmä.

Uusi!!: Tiede keskiajan islamilaisessa maailmassa ja Mango (hedelmä) · Katso lisää »

Maragheh

Maragheh (joskus muodossa Maragha tai Maraghe, tai jopa Maraqeh) on kaupunki Iranin Itä-Azerbaidžanin provinssissa, noin 495 kilometriä pääkaupunki Teheranista länsiluoteeseen.

Uusi!!: Tiede keskiajan islamilaisessa maailmassa ja Maragheh · Katso lisää »

Merv

kaupunkilinnakkeen rauniot Mervissä. Khorasanin maakunnan pääkaupunki. Merv (muinaispersiaksi Margu, Margiana,, Marv.) oli Keski-Aasiassa sijainnut historiallinen suurkaupunki.

Uusi!!: Tiede keskiajan islamilaisessa maailmassa ja Merv · Katso lisää »

Minareetti

Assuanissa Egyptissä sijaitseva moskeija, jossa on minareetteja. Minareetti (arab. منارة 'manarah,' "majakka") on arkkitehtuuriltaan omaleimainen torni islamilaisissa moskeijoissa.

Uusi!!: Tiede keskiajan islamilaisessa maailmassa ja Minareetti · Katso lisää »

Munakoiso

Munakoiso eli aubergiini tai munahedelmä eli patamunakoiso (Solanum melongena) on koisokasvien (Solanaceae) heimoon ja marjakoisoihin eli koisoihin (Solanum) kuuluva monivuotinen kasvi, jota kuitenkin viljellään yleensä yksivuotisena.

Uusi!!: Tiede keskiajan islamilaisessa maailmassa ja Munakoiso · Katso lisää »

Myski

Myskin keskeisen ainesosan, muskonin, kemiallinen rakenne. Urospuolisesta myskihirvestä irrotettu, myskiä sisältävä anaalirauhanen. Myski on monissa hajuvesissä ja lääkkeissä käytettävä joidenkin nisäkäsurosten talirauhasen eritettä.

Uusi!!: Tiede keskiajan islamilaisessa maailmassa ja Myski · Katso lisää »

Nasir al-Din Tusi

Nasir al-Din Tusi (1201 – 1274) oli persialainen filosofi.

Uusi!!: Tiede keskiajan islamilaisessa maailmassa ja Nasir al-Din Tusi · Katso lisää »

Näennäistiede

Kieli.

Uusi!!: Tiede keskiajan islamilaisessa maailmassa ja Näennäistiede · Katso lisää »

Nestoriolaisuus

Nestorialainen arkkipiispa nykyisen Iranin alueelta Nestoriolaisuus on 400-luvulla Konstantinopolin arkkipiispa Nestorioksen mukaan nimetty kristillinen suunta, jonka keskeisenä oppina oli, että Kristus ei ollut yksi persoona, vaan hänessä oli kaksi erillistä persoonaa: jumalallinen ja inhimillinen.

Uusi!!: Tiede keskiajan islamilaisessa maailmassa ja Nestoriolaisuus · Katso lisää »

Nikolaus Kopernikus

''De Revolutionibusin'' kansilehti, jossa lukee ”toruńilaisen Nicolaus Copernicuksen kuusi kirjaa taivaanpallojen vierimisestä.” Nikolaus Kopernikus (19. helmikuuta 1473 Thorn, Länsi-Preussi (nykyinen Toruń, Puola) – 24. toukokuuta 1543 Frauenburg, Itä-Preussi (nyk. Frombork, Puola)) oli puolalainen pappi, matemaatikko, talous- ja tähtitieteilijä.

Uusi!!: Tiede keskiajan islamilaisessa maailmassa ja Nikolaus Kopernikus · Katso lisää »

Omar Khaijam

Omar Khaijam (18. toukokuuta 1048 Nišapur – 4. joulukuuta 1131 Nišapur) oli persialainen runoilija, matemaatikko ja tähtitieteilijä.

Uusi!!: Tiede keskiajan islamilaisessa maailmassa ja Omar Khaijam · Katso lisää »

Pallogeometria

Pallokolmion kulmien summa ei ole 180°. Pallopinta on kaareva pinta, mutta lokaalisti euklidisen tasogeometrian säännöt ovat siinä likipitäen voimassa. Maapallon pinnalla pienen kolmion kulmien summa on vain vähän yli 180 astetta. Pallopinta ja sille piirretty pallokolmio. Pallogeometria on kaksi­ulotteisen pallo­pinnan geometria.

Uusi!!: Tiede keskiajan islamilaisessa maailmassa ja Pallogeometria · Katso lisää »

Pii (vakio)

kehä on pii. Pii eli '''π''' on matemaattinen vakio, ympyrän kehän suhde halkaisijaan euklidisessa geometriassa.

Uusi!!: Tiede keskiajan islamilaisessa maailmassa ja Pii (vakio) · Katso lisää »

Pinaatti

Pinaatti eli ruokapinaatti (Spinacia oleracea) on ruohokasveihin kuuluva vihannes.

Uusi!!: Tiede keskiajan islamilaisessa maailmassa ja Pinaatti · Katso lisää »

Platon

Platon (427–347 eaa.) oli antiikin kreikkalainen filosofi ja Akatemian perustaja, jota pidetään yhtenä antiikin ja koko historian vaikutusvaltaisimmista filosofeista.

Uusi!!: Tiede keskiajan islamilaisessa maailmassa ja Platon · Katso lisää »

Pomelo

Pomelo Pomelo (Citrus maxima), josta käytetään toisinaan myös nimeä pummelo, on ruutakasveihin (Rutaceae) kuuluva sitruspuu (Citrus).

Uusi!!: Tiede keskiajan islamilaisessa maailmassa ja Pomelo · Katso lisää »

Reliance of the Traveller

Reliance of the Traveller on yhdysvaltalaisen, Jordaniassa asuvan islam-oppineen Nuh Ha Mim Kellerin vuonna 1991 englanniksi kääntämä kokoelma klassisia sunni-islamilaisia lakitekstejä keskiajalta.

Uusi!!: Tiede keskiajan islamilaisessa maailmassa ja Reliance of the Traveller · Katso lisää »

Riisi

Mies töissä riisipellolla Bangladeshissa Riisi eli viljariisi (Oryza sativa) on yksivuotinen 1–1,8 metriä korkea heinäkasvi.

Uusi!!: Tiede keskiajan islamilaisessa maailmassa ja Riisi · Katso lisää »

Salmiakki

Ruotsalaisia salmiakkimakeisia Fazerin Ässä Mix -salmiakkia Salmiakki on ammoniumkloridilla eli salmiakilla maustettu lakritsimakeinen.

Uusi!!: Tiede keskiajan islamilaisessa maailmassa ja Salmiakki · Katso lisää »

Samarkand

Samarkand (uzbekiksi: Samarqand, Самарқанд, tadžikiksi: Самарқанд, persiaksi: سمرقند, venäjäksi: Самарканд) on Samarkandin alueen pääkaupunki Uzbekistanin itäosassa Zeravšan-joen laaksossa lähellä Tadžikistanin rajaa Keski-Aasiassa.

Uusi!!: Tiede keskiajan islamilaisessa maailmassa ja Samarkand · Katso lisää »

Sädeoptiikka

Sädeoptiikaksi tai geometriseksi valo-opiksi kutsutaan sellaista valo-oppia, jossa valon kulkua tarkastellaan käyttämällä mallina yksittäisiä valonsäteitä.

Uusi!!: Tiede keskiajan islamilaisessa maailmassa ja Sädeoptiikka · Katso lisää »

Sekstantti

Sekstantti Sekstantti on vesi- tai ilma-aluksen astronomisessa navigoinnissa käytettävä optinen laite, jota käytetään määritettäessä aluksen paikka suhteessa taivaankappaleeseen: planeettoihin, tähtiin, aurinkoon tai kuuhun.

Uusi!!: Tiede keskiajan islamilaisessa maailmassa ja Sekstantti · Katso lisää »

Sitruuna

Sitruuna eli mehusitruuna (Citrus limon) on ruutakasveihin (Rutaceae) kuuluva sitruspuu.

Uusi!!: Tiede keskiajan islamilaisessa maailmassa ja Sitruuna · Katso lisää »

Sokeriruoko

Sokeriruoko eli jalosokeriruoko (Saccharum officinarum) on heinäkasveihin kuuluva suurikokoinen viljelyskasvi.

Uusi!!: Tiede keskiajan islamilaisessa maailmassa ja Sokeriruoko · Katso lisää »

Taaro

Taaron tyvimukuloita Taaro eli taro (Colocasia esculenta) on vehkakasvi, jota kasvatetaan kosteilla trooppisilla alueilla ruoaksi tyvimukuloidensa vuoksi.

Uusi!!: Tiede keskiajan islamilaisessa maailmassa ja Taaro · Katso lisää »

Tšingis-kaani

Tšingis-kaani (alkuperäinen nimi Temüdžin (Тэмүжин), 1162/1167 – 18. elokuuta 1227) oli mongolien sotilasjohtaja ja lainlaatija, joka valloitti 1200-luvun alussa suuren osan Keski- ja Itä-Aasiaa.

Uusi!!: Tiede keskiajan islamilaisessa maailmassa ja Tšingis-kaani · Katso lisää »

Tähtitiede

Linnunradan keskus. Tähtitiede eli astronomia on luonnontiede, joka tutkii maailmankaikkeutta ja sen kohteita, ilmiöitä sekä kehitystä.

Uusi!!: Tiede keskiajan islamilaisessa maailmassa ja Tähtitiede · Katso lisää »

Thabit ibn Qurra

Apollonios Pergeläisen teoksesta. Thābit ibn Qurra (826–901) oli matemaatikko, fyysikko, astronomi ja kääntäjä, joka eli Bagdadissa abbasidihallinnon aikaan.

Uusi!!: Tiede keskiajan islamilaisessa maailmassa ja Thabit ibn Qurra · Katso lisää »

Timbuktun yliopisto

Sankoren yliopisto Timbuktussa. Timbuktun yliopisto on usein käytetty yhteisnimi kolmelle Timbuktussa sijaitsevalle vanhalle moskeijalle.

Uusi!!: Tiede keskiajan islamilaisessa maailmassa ja Timbuktun yliopisto · Katso lisää »

Timuridien dynastia

Timur Lenkin valtakunta (1365-1405). Timuridien dynastia oli turkkilais-mongolilainen ja persialainen, islaminuskoinen hallitsijasuku, jonka kantaisä oli Timur Lenk (Tamerlane).

Uusi!!: Tiede keskiajan islamilaisessa maailmassa ja Timuridien dynastia · Katso lisää »

Topiikka

Topiikka on Aristoteleen logiikan alan Organon-kokoelmaan kuuluva teos, joka sisältää Aristoteleen dialektiikan teorian.

Uusi!!: Tiede keskiajan islamilaisessa maailmassa ja Topiikka · Katso lisää »

Uusplatonismi

Uusplatonismi on filosofinen koulukunta, joka syntyi 200-luvulla kreikkalaisen filosofian eri suuntausten, pääosin platonismin ja aristotelismin, yhtymisestä.

Uusi!!: Tiede keskiajan islamilaisessa maailmassa ja Uusplatonismi · Katso lisää »

Vesimeloni

Vesimeloni eli arbuusi (Citrullus lanatus, joskus myös C. vulgaris) on Citrullus-sukuun kuuluva viljelyskasvi ja sen hedelmä.

Uusi!!: Tiede keskiajan islamilaisessa maailmassa ja Vesimeloni · Katso lisää »

Viisauden talo

Abbasidien aikainen käsikirjoitus Viisauden talo (bayt al-hikma) oli Bagdadissa sijainnut, abbasidikalifien aikana toiminut hovikirjasto.

Uusi!!: Tiede keskiajan islamilaisessa maailmassa ja Viisauden talo · Katso lisää »

Viljelykierto

Viljelykierto eli vuoroviljely on maanviljelyä, jossa samalla pellolla viljeltävä kasvi vaihtuu peräkkäisinä vuosina.

Uusi!!: Tiede keskiajan islamilaisessa maailmassa ja Viljelykierto · Katso lisää »

Zarathustra

Zarathustra tai Zoroaster (nykypersiaksi Zardošt) oli persialainen profeetta ja zarathustralaisuuden perustaja.

Uusi!!: Tiede keskiajan islamilaisessa maailmassa ja Zarathustra · Katso lisää »

1001 Inventions

Ibn Firnasin patsas on Bagdadin kansainväliselle lentokentälle vievän tien varrella. "1001 Inventions.

Uusi!!: Tiede keskiajan islamilaisessa maailmassa ja 1001 Inventions · Katso lisää »

1201

Ei kuvausta.

Uusi!!: Tiede keskiajan islamilaisessa maailmassa ja 1201 · Katso lisää »

1274

Ei kuvausta.

Uusi!!: Tiede keskiajan islamilaisessa maailmassa ja 1274 · Katso lisää »

800

Ei kuvausta.

Uusi!!: Tiede keskiajan islamilaisessa maailmassa ja 800 · Katso lisää »

840

Ei kuvausta.

Uusi!!: Tiede keskiajan islamilaisessa maailmassa ja 840 · Katso lisää »

Uudelleenohjaukset tässä:

Islamilaiset keksinnöt keskiajalla.

LähteväSaapuvat
Hei! Olemme Facebookissa nyt! »