27 suhteet: Aakkoslaji, Asento, Bysantin arkkitehtuuri, Esine, Henkilö, Jalokivi, Kaarle Suuri, Karolinginen arkkitehtuuri, Kirjallisuus, Kirkko, Kruunajaisevankeliumit, Kulta, Kuvanveisto, Kuvataide, Kuvitus, Mosaiikki, Norsunluu, Ottolainen taide, Papisto, Poikkilaiva, Purppura, Renessanssi, Rooman tasavalta, Runkohuone, Seinämaalaus, Taide, 800.
Aakkoslaji
Suuraakkonen ''A'' ja pienaakkonen ''a'' ovat saman kirjaimen ilmentymiä eri aakkoslajeissa. Aakkoslaji on yläkäsite, joka kuvaa eräiden äännekirjoitusjärjestelmien tapaa jakaa kirjaimet suuraakkosiin (versaalit, majuskelit eli isot kirjaimet) ja pienaakkosiin (gemenat, minuskelit eli pienet kirjaimet).
Uusi!!: Karolinginen renessanssi ja Aakkoslaji · Katso lisää »
Asento
Asento on ihmisen tai eläimen keskikehon, pään ja raajojen muoto ja suunta.
Uusi!!: Karolinginen renessanssi ja Asento · Katso lisää »
Bysantin arkkitehtuuri
Hagia Sofia. Bysantin arkkitehtuuri on vuoden 330 jälkeen syntyneessä Bysantin valtakunnassa kehittynyt arkkitehtuurityyli.
Uusi!!: Karolinginen renessanssi ja Bysantin arkkitehtuuri · Katso lisää »
Esine
Esine on mikä tahansa ihmisen valmistama tavara, laite, kone tai muu väline.
Uusi!!: Karolinginen renessanssi ja Esine · Katso lisää »
Henkilö
Henkilö on yksityinen ihminen ja persoona.
Uusi!!: Karolinginen renessanssi ja Henkilö · Katso lisää »
Jalokivi
Jalokiviä ja puolijalokiviä: timantti (väritön), safiiri (sininen), rubiini (punainen), ametisti (violetti) ja smaragdi (vihreä) Jalokivet ovat kiiltäviä, vahvasti valoa taittavia, läpinäkyviä, värillisiä tai värittömiä ja kovia mineraaleja, jotka kauneutensa, kestävyytensä ja harvinaisuutensa vuoksi ovat haluttuja ja arvokkaita.
Uusi!!: Karolinginen renessanssi ja Jalokivi · Katso lisää »
Kaarle Suuri
Frankfurtissa. Autuas Kaarle Suuri oli frankkien kuningas 768–814 ja langobardien kuningas vuodesta 774 lähtien.
Uusi!!: Karolinginen renessanssi ja Kaarle Suuri · Katso lisää »
Karolinginen arkkitehtuuri
Tunniste.
Uusi!!: Karolinginen renessanssi ja Karolinginen arkkitehtuuri · Katso lisää »
Kirjallisuus
Veistos näytteillä Berliinissä vuonna 2006. Kirjallisuus tarkoittaa kirjoitettuja tai suullisena perinteenä säilyneitä kielellisiä tuotteita kuten romaaneja ja kansanrunoutta.
Uusi!!: Karolinginen renessanssi ja Kirjallisuus · Katso lisää »
Kirkko
Kirkko (Laajimmassa merkityksessään sanalla kirkko voidaan viitata myös kaikki kristityt kattavaan (hengelliseen) yhteisöön. Kirkko-sanaa käytti jo Mikael Agricola teksteissään. Hänen raamatunkäännöksissään sillä viitattiin yksinomaan rakennuksiin. Kristittyjen yhteisöä tarkoittava kreikankielisen alkutekstin sana ekklesia (ekklēsia ’seurakunta’, alun perin ’(väen)kokous’) käännettiin säännönmukaisesti sanalla seurakunta. Nykysanakirjoissa sanalla on myös merkitykset yksityisten seurakuntien muodostama kokonaisuus, kirkkokunta ja joskus koko kristikunta. Uudessa kirkkoraamatussa on kahdessa kohdassa käännetty kreikan sana ekklesia sanalla ’kirkko’, kun vuoden 1938 käännöksessä koko sanaa ei käytetty lainkaan. Kirkkososiologia tutkii kirkon ja muun yhteiskunnan välisiä yhteyksiä. Käsitystä kirkon hengellisestä merkityksestä kutsutaan teologiassa kirkko-opiksi eli ekklesiologiaksi. Eri kirkkokuntien kirkko-opillisia käsityksiä tutkitaan dogmatiikassa.
Uusi!!: Karolinginen renessanssi ja Kirkko · Katso lisää »
Kruunajaisevankeliumit
Kristuksen majesteettia kuvaava sivu Kruunajaisevankeliumeista. Kruunajaisevankeliumit eli Codex Aureus of Lorsch on Kaarle Suuren kaudella vuosien 778 ja 820 välillä valmistettu evankeliumikäsikirjoitus.
Uusi!!: Karolinginen renessanssi ja Kruunajaisevankeliumit · Katso lisää »
Kulta
Kultahippuja Kaliforniasta (yllä) ja Australiasta (alla) Kulta on alkuaine, joka kuuluu metallien ryhmään.
Uusi!!: Karolinginen renessanssi ja Kulta · Katso lisää »
Kuvanveisto
José Antonio Elvira, ''Guantanamon vanginvartijat'', 2006. Kuvanveisto on taiteellista ilmaisua kolmiulotteisessa muodossa.
Uusi!!: Karolinginen renessanssi ja Kuvanveisto · Katso lisää »
Kuvataide
Johannes Vermeer, ''Maalauksen allegoria'', 1667. Kuvataide kuvaa, yhdistelee ja sommittelee silmällä havaittavia elementtejä, kuten muotoja, ulottuvuuksia, valoa ja värejä.
Uusi!!: Karolinginen renessanssi ja Kuvataide · Katso lisää »
Kuvitus
rumpusetistä. Kuvitus eli illustraatio (latinan sanasta illustrare ’valaista’) on kuvataiteen ala, joka tuottaa kirjalliseen teokseen havainnollistavia, koristavia tai täydentäviä piirroksia tai maalauksia.
Uusi!!: Karolinginen renessanssi ja Kuvitus · Katso lisää »
Mosaiikki
Roomalainen seinämosaiikki muinaisessa Herculaneumissa Mosaiikki on pienistä palasista tehty sommitelma.
Uusi!!: Karolinginen renessanssi ja Mosaiikki · Katso lisää »
Norsunluu
Iivana Julman norsunluinen valtaistuin. Käsittelemätöntä norsunluuta kuljetuslaatikossa Työstettyä norsunluuta Norsunluu on valkoista hammasluuta, jota saadaan norsujen syöksyhampaista.
Uusi!!: Karolinginen renessanssi ja Norsunluu · Katso lisää »
Ottolainen taide
''Sclavinia, Saksa, Gaul ja Rooma tuovat lahjoja Otto III:lle'', Otto III:n evankeliumikirja, noin 1000. Ottolainen taide on Euroopassa vallinnut taiteen tyylikausi, jolloin pyrittiin tietoisesti elvyttämään karolingisen renessanssin tyyli ja jota keisari Otto I Suuri tuki voimakkaasti.
Uusi!!: Karolinginen renessanssi ja Ottolainen taide · Katso lisää »
Papisto
Eri uskontojen edustajia World Economic Forumissa 2009. Papisto eli hengellinen sääty on kristittyjen kokonaisuudesta erotettujen, erityisten henkilöiden järjestäytynyt kokonaisuus, joka katolisen kirkon käsityksen mukaan muodostaa kirkon varsinaisen aktiivisen osan, joka on Jumalan asettama ja jolla on erityinen armolahja.
Uusi!!: Karolinginen renessanssi ja Papisto · Katso lisää »
Poikkilaiva
Poikkilaiva merkitty kuvaan harmaana. Poikkilaiva eli transepti on ristinmuotoisen kirkon lyhyempi ristivarsi, joka sijaitsee poikittain runkohuoneen ja kuorin välillä ristikeskuksessa.
Uusi!!: Karolinginen renessanssi ja Poikkilaiva · Katso lisää »
Purppura
Purppura on punertava violetti tai sinertävä punainen väri.
Uusi!!: Karolinginen renessanssi ja Purppura · Katso lisää »
Renessanssi
Firenze, renessanssin syntypaikka. Renessanssi (’uudelleensyntyminen’ Kirjasampo. Viitattu 5.3.2023 Firenzestä 1400-luvulla alkunsa saanut renessanssi oli taiteessa yksi historian suurimpia kukoistuskausia. Täysrenessanssissa 1500-luvulle tultaessa taiteen keskus siirtyi Firenzestä Roomaan ja osin Venetsiaan. Renessanssi levisi vähitellen myös Alppien pohjoispuolelle, jolloin Italia alkoi jo siirtyä manierismiin. Innoituksena oli antiikin taide, jonka uskottiin syntyvän uudelleen välikautena nähdyn keskiajan jälkeen. Maalauksessa ja kuvanveistossa renessanssi ilmeni ihmisfiguurien aiempaa todenmukaisempana kuvaamisena. Tilan kuvaukseen kehitettiin keskeisperspektiivi, ja tieteet, kuten anatomia ja matematiikka, olivat taiteen välineitä. Tunnettuja renessanssitaiteilijoita ovat Albrecht Dürer, Sandro Botticelli, Giorgione, Rafael, Leonardo da Vinci, Michelangelo ja kuvanveistäjä Donatello. Kuvanveistossa ja arkkitehtuurissa antiikin vaikutteita sovellettiin suorimmin. Arkkitehtuurissa renessanssia edusti selvimmin kupolikattoinen keskeiskirkko. Kirjallisuudessa taas kuvattiin aikakauden elämää novelleissa, kuten Giovanni Boccaccio. Muita tunnettuja renessanssin kirjailijoita ovat Dante, William Shakespeare ja Miguel de Cervantes. Teatterissa pyrittiin herättämään antiikin teatteri, jolloin sivutuotteena luotiin ooppera. Musiikissa taas keskiaikaiset muodot muodot, kuten laulumusiikki, kuten messut, motetit ja madrigaalit nousivat suosioon. Renessanssille oli ominaista taiteilijan uusi asema. Italiassa taiteilijoista laadittiin elämäkertoja ja ajan taiteesta on muutenkin saatavilla enemmän kirjallisia lähteitä kuin keskiajan taiteesta. Parhaimmillaan aiemmasta käsityöläisestä tuli riippumaton, oppinut ja luova intellektuelli. Ihanteena oli uomo universale, elämänmyönteinen ja maailmallinen useita tieteitä ja taiteita hallitseva monilahjakkuus. Keskiajan anonyymiyden korvasi individualismi, jota korostettiin elämäkertakirjallisuudessa. Käytännössä yleisneroja tuli kuitenkin esiin vain harvoja.
Uusi!!: Karolinginen renessanssi ja Renessanssi · Katso lisää »
Rooman tasavalta
Rooman tasavalta oli antiikin Rooman valtakunnan vaihe, jolloin valtiolla oli tasavaltainen hallintomuoto.
Uusi!!: Karolinginen renessanssi ja Rooman tasavalta · Katso lisää »
Runkohuone
Lohjan kirkon pohjapiirustus. Kirkossa on kolmilaivainen runkohuone, jonka eteläpuolella on asehuone eli eteinen ja pohjoispuolella sakaristo. Runkohuone on pitkäkirkkotyyppisen kirkon suurin tila, joka on tarkoitettu lähinnä seurakunnalle.
Uusi!!: Karolinginen renessanssi ja Runkohuone · Katso lisää »
Seinämaalaus
José Clemente Orozco, ''Prometeus'', 1927. Pomona, Kalifornia. Seinämaalaus (myös muraali, latinan sanasta murus ’muuri, valli’) maalataan seinään, kattoon tai muuhun pysyvään rakenteeseen.
Uusi!!: Karolinginen renessanssi ja Seinämaalaus · Katso lisää »
Taide
Daavid'', 1501–04. Taide tarkoittaa yleisesti kaikkia niitä toimintoja ja tuotteita, joilla ihminen aistein havaittavin keinoin koettaa herättää toisissa itsessään kokemiaan tunnevaikutuksia.
Uusi!!: Karolinginen renessanssi ja Taide · Katso lisää »
800
Ei kuvausta.
Uusi!!: Karolinginen renessanssi ja 800 · Katso lisää »
Uudelleenohjaukset tässä:
Karolinginen renesanssi, Karolinginen taide.