Nopeamman yhteyden kuin selaimen!
124 suhteet: Aalto (fysiikka), Aerodynamiikka, Aika, Aika-avaruus, Albert Einstein, Amplitudi, Analyysi (matematiikka), André-Marie Ampère, Atomi, Avaruus, Biot’n ja Savartin laki, Charles Augustin de Coulomb, Coulombin laki, Derivaatta, Differentiaaliyhtälö, Dipolimomentti, Ekvivalenssiperiaate, Elastisuus, Elektroni, Erityinen suhteellisuusteoria, Erwin Schrödinger, Eugene Wigner, Fluktuaatio, Fotoni, Gluoni, Gradientti, Gravitaatiokenttä, Gravitaatiopotentiaali, Gravitomagnetismi, Hadroni, Hamiltonin mekaniikka, Heikko vuorovaikutus, Hiukkanen, Hiukkasfysiikka, Isaac Newton, Isospin, James Clerk Maxwell, Jatkuvuus, Jännite, Jännitys, John Wheeler, Kaukovaikutus, Käänteisen neliön laki, Kenttäviiva, Kiihtyvyys, Klassinen mekaniikka, Konservatiivinen kenttä, Kvantittuminen, Kvanttikenttäteoria, Kvanttimekaniikka, ..., Kvanttisähködynamiikka, Kvanttiteoria, Kvanttiväridynamiikka, Kvarkki, Lagrangen mekaniikka, Lämpötila, Liikemäärä, Lineaarikuvaus, Magneetti, Magneettikenttä, Magneettinen monopoli, Magneettivuon tiheys, Magnetismi, Massa, Matriisi, Maxwellin yhtälöt, Metrinen tensori, Michael Faraday, Mittasymmetria, Newton, Newtonin painovoimalaki, Operaattori, Osittaisdifferentiaaliyhtälö, Paine, Painotettu keskiarvo, Painovoima, Paradigma, Paul Dirac, Perusvuorovaikutus, Potentiaali, Protoni, Pyörimismäärä, Reaaliluku, Resultantti, Richard Feynman, Satunnaismuuttuja, Sähködynamiikka, Sähköheikko vuorovaikutus, Sähkökenttä, Sähkömagneettinen kenttä, Sähkömagneettinen säteily, Sähkömagnetismi, Sähkömagnetismi suhteellisuusteoriassa, Sähköstatiikka, Sähkövaraus, Sähkövirta, Säilymislaki, Skalaari, Skalaarikenttä, Spinori, Standardimalli, Suure, Symmetria, Tensori, Tietokonegrafiikka, Tiheys, Tilastollinen fysiikka, Tuuli, Vahva vuorovaikutus, Valoeetteri, Valonnopeus, Vapausaste, Vastus, Värivaraus, Vektori, Vektorianalyysi, Vektorikenttä, Vektoripotentiaali, Virtausdynamiikka, Voima (fysiikka), Werner Heisenberg, Wolfgang Pauli, Yksikkövektori, Yleinen suhteellisuusteoria. Laajenna indeksi (74 lisää) »
Aalto (fysiikka)
harmoninen aaltoliike. Aalto on väliaineessa etenevä dynaaminen häiriö, joka aiheuttaa muutoksen yhdessä tai useammassa suureessa niiden tasapainoaseman suhteen.
Uusi!!: Kenttä (fysiikka) ja Aalto (fysiikka) · Katso lisää »
Aerodynamiikka
Aerodynamiikka on virtausmekaniikan osa-alue, joka tutkii ilman ja kiinteiden kappaleiden vuorovaikutusta niiden liikkuessa toistensa suhteen.
Uusi!!: Kenttä (fysiikka) ja Aerodynamiikka · Katso lisää »
Aika
Hiekka valuu tiimalasin kupista toiseen aina samassa ajassa maapallon pinnalla. Ajan suureen numeerinen arvo määritetään erilaisilla kelloilla. Oheessa on käsiajanottoon soveltuva kello. Aika on olemassaolon ja tapahtumien jatkuvaa ilmeisen peruuttamatonta etenemistä menneisyydestä tulevaisuuteen nykyhetken kautta.
Uusi!!: Kenttä (fysiikka) ja Aika · Katso lisää »
Aika-avaruus
Valokartio Aika-avaruus on neliulotteinen avaruus, jossa on kolme avaruudellista ulottuvuutta (pituus, leveys ja syvyys) ja yksi aikaulottuvuus.
Uusi!!: Kenttä (fysiikka) ja Aika-avaruus · Katso lisää »
Albert Einstein
Albert Einstein (saks.) oli saksanjuutalainen teoreettinen fyysikko, joka loi suhteellisuusteorian.
Uusi!!: Kenttä (fysiikka) ja Albert Einstein · Katso lisää »
Amplitudi
Amplitudi on puolet kuvassa näkyvän käyrän korkeimman ja alimman kohdan välisestä erotuksesta. (Kuvaan merkitty λ on aallonpituus.) RMS-amplitudi eli tehollisarvo(\scriptstyle\hat U/\sqrt2),4.
Uusi!!: Kenttä (fysiikka) ja Amplitudi · Katso lisää »
Analyysi (matematiikka)
Analyysi on matematiikan osa-alue, joka käsittelee reaalilukuja ja kompleksilukuja ja niiden funktioita.
Uusi!!: Kenttä (fysiikka) ja Analyysi (matematiikka) · Katso lisää »
André-Marie Ampère
André-Marie Ampère (22. tammikuuta 1775 Lyon – 10. kesäkuuta 1836 Marseille) oli ranskalainen fyysikko ja matemaatikko, jota pidetään yleisesti yhtenä klassisen sähkömagnetismin alan perustajista ja joka tunnetaan Ampèren lain löytäjänä.
Uusi!!: Kenttä (fysiikka) ja André-Marie Ampère · Katso lisää »
Atomi
Atomi (jakamaton) on alkuaineen kemiallisesti pienin osa.
Uusi!!: Kenttä (fysiikka) ja Atomi · Katso lisää »
Avaruus
Kansainväliseltä avaruusasemalta Yhdysvaltojen yllä vuonna 2015. Avaruuden voidaan sanoa alkavan Kármánin rajasta (100 km), jonka on katsottu erottavan maan ilmakehä ja avaruuden vyöhykkeet toisistaan. Avaruus on tähtitieteessä pääosin tyhjiön muodostama osa maailmankaikkeutta Maan ilmakehän ulkopuolella.
Uusi!!: Kenttä (fysiikka) ja Avaruus · Katso lisää »
Biot’n ja Savartin laki
Biot'n ja Savartin lain mukaan johtimessa kulkeva sähkövirta ''I'' synnyttää johtimen ympärille magneettikentän ''B''. Biot'n ja Savartin laki on sähkömagnetismia kuvaava laki, jolla on myös sovelluksia aerodynamiikassa.
Uusi!!: Kenttä (fysiikka) ja Biot’n ja Savartin laki · Katso lisää »
Charles Augustin de Coulomb
Charles Augustin de Coulomb (14. kesäkuuta 1736 Angoulême, Ranska − 23. elokuuta 1806 Pariisi, Ranska) oli ranskalainen fyysikko.
Uusi!!: Kenttä (fysiikka) ja Charles Augustin de Coulomb · Katso lisää »
Coulombin laki
Coulombin laki kuvastaa sähköistä voimaa, jonka kaksi pistevarausta kohdistavat toisiinsa.
Uusi!!: Kenttä (fysiikka) ja Coulombin laki · Katso lisää »
Derivaatta
Derivaatta tarkoittaa matematiikassa reaaliarvoja saavan funktion herkkyyttä muutokselle yhden sen riippumattoman muuttujan suhteen.
Uusi!!: Kenttä (fysiikka) ja Derivaatta · Katso lisää »
Differentiaaliyhtälö
Differentiaaliyhtälöllä tarkoitetaan matematiikassa yhtälöä, jossa esiintyy tuntematon yhden tai useamman muuttujan funktio sekä sen derivaattoja.
Uusi!!: Kenttä (fysiikka) ja Differentiaaliyhtälö · Katso lisää »
Dipolimomentti
Dipolimomentti voi tarkoittaa seuraavia.
Uusi!!: Kenttä (fysiikka) ja Dipolimomentti · Katso lisää »
Ekvivalenssiperiaate
Ekvivalenssiperiaatteella (ekvivalenssi, yhtäpitävä, täydellinen vastaavuus) tarkoitetaan pääasiallisesti Albert Einsteinin käyttöön ottamaan käsitettä, jonka mukaan gravitaation aiheuttama voima ja kiihtyvyyden seurauksena tunnettu voima on sama (havaitsija on ei-inertiaalikoordinaatistossa).
Uusi!!: Kenttä (fysiikka) ja Ekvivalenssiperiaate · Katso lisää »
Elastisuus
Elastisella materiaalilla tarkoitetaan ainetta, jonka venymät (muodonmuutos) ovat yksikäsitteisesti riippuvia vallitsevasta jännitystilasta eli kappale palaa alkuperäiseen muotoonsa kun jännitykset poistetaan.
Uusi!!: Kenttä (fysiikka) ja Elastisuus · Katso lisää »
Elektroni
Elektroni on alkeishiukkanen, jolla on yhden alkeisvarauksen eli 1,602176634 · 10−19 coulombin suuruinen negatiivinen sähkövaraus.
Uusi!!: Kenttä (fysiikka) ja Elektroni · Katso lisää »
Erityinen suhteellisuusteoria
Suppea suhteellisuusteoria eli erityinen suhteellisuusteoria tai erikoinen suhteellisuusteoria on fysiikassa yleisesti hyväksytty ja kokeellisesti hyvin tuettu tieteellinen teoria, jonka Albert Einstein julkaisi 1905.
Uusi!!: Kenttä (fysiikka) ja Erityinen suhteellisuusteoria · Katso lisää »
Erwin Schrödinger
Erwin Rudolf Josef Alexander Schrödinger (12. elokuuta 1887 Wien, Itävalta-Unkari – 4. tammikuuta 1961 Wien) oli itävaltalainen fyysikko.
Uusi!!: Kenttä (fysiikka) ja Erwin Schrödinger · Katso lisää »
Eugene Wigner
Eugene Paul Wigner (17. marraskuuta 1902 Budapest, Unkari – 1. tammikuuta 1995 Princeton, Yhdysvallat) oli unkarilainen fyysikko ja matemaatikko, joka sai Nobelin fysiikan palkinnon vuonna 1963 atomiydinten ja alkeishiukkasten teorioiden kehittämiseen liittyvästä työstä.
Uusi!!: Kenttä (fysiikka) ja Eugene Wigner · Katso lisää »
Fluktuaatio
Fluktuaatio tai fluktuointi tarkoittaa seuraavia asioita.
Uusi!!: Kenttä (fysiikka) ja Fluktuaatio · Katso lisää »
Fotoni
Fotoni eli valokvantti tai valohiukkanen on sähkömagneettisen vuorovaikutuksen välittäjähiukkanen (mittabosoni).
Uusi!!: Kenttä (fysiikka) ja Fotoni · Katso lisää »
Gluoni
Gluoni on mittabosoneihin kuuluva alkeishiukkanen, joka välittää vahvaa voimaa eli värivoimaa.
Uusi!!: Kenttä (fysiikka) ja Gluoni · Katso lisää »
Gradientti
Gradientti on matemaattinen differentiaalioperaattori, joka on määritelty usean muuttujan skalaarifunktioille f: \mathbb^n \rightarrow \mathbb.
Uusi!!: Kenttä (fysiikka) ja Gradientti · Katso lisää »
Gravitaatiokenttä
Gravitaatiokenttä on fysikaalinen kenttä, jonka avulla voidaan kuvata kappaleiden toisiinsa kohdistama gravitaatiovoimia.
Uusi!!: Kenttä (fysiikka) ja Gravitaatiokenttä · Katso lisää »
Gravitaatiopotentiaali
Gravitaatiopotentiaali on fysiikan käsite.
Uusi!!: Kenttä (fysiikka) ja Gravitaatiopotentiaali · Katso lisää »
Gravitomagnetismi
Gravitomagnetismi on ilmiö, jossa pyörivä tai kiihtyvä kappale vetää vähäisessä määrin avaruutta ja aikaa mukanaan.
Uusi!!: Kenttä (fysiikka) ja Gravitomagnetismi · Katso lisää »
Hadroni
Hadroneiksi sanotaan hiukkasia, jotka koostuvat vahvaa vuorovaikutusta välittävien gluonien yhteensitomista kvarkeista.
Uusi!!: Kenttä (fysiikka) ja Hadroni · Katso lisää »
Hamiltonin mekaniikka
Hamiltonin mekaniikka on irlantilaisen William Rowan Hamiltonin vuonna 1833 esittämä lähestymistapa klassiseen mekaniikkaan.
Uusi!!: Kenttä (fysiikka) ja Hamiltonin mekaniikka · Katso lisää »
Heikko vuorovaikutus
Heikko vuorovaikutus eli heikko ydinvoima on yksi neljästä perusvuorovaikutuksesta.
Uusi!!: Kenttä (fysiikka) ja Heikko vuorovaikutus · Katso lisää »
Hiukkanen
Hiukkanen voi tarkoittaa ainakin seuraavia.
Uusi!!: Kenttä (fysiikka) ja Hiukkanen · Katso lisää »
Hiukkasfysiikka
Hiukkasfysiikka on fysiikan osa-alue, joka tutkii aineen ja säteilyn hienorakennetta ja niiden välisiä vuorovaikutuksia.
Uusi!!: Kenttä (fysiikka) ja Hiukkasfysiikka · Katso lisää »
Isaac Newton
Isaac Newton (juliaanisen kalenterin mukaan 25. joulukuuta 1642 – 20. maaliskuuta 1726, gregoriaanisen kalenterin mukaan 4. tammikuuta 1643 Woolsthorpe-by-Colsterworth – 31. maaliskuuta 1727 Lontoo) oli englantilainen fyysikko, matemaatikko, tähtitieteilijä, alkemisti ja filosofi.
Uusi!!: Kenttä (fysiikka) ja Isaac Newton · Katso lisää »
Isospin
Ydinfysiikassa ja hiukkasfysiikassa Isospin (I, T) on vahvaan vuorovaikutukseen liittyvä kvanttiluku.
Uusi!!: Kenttä (fysiikka) ja Isospin · Katso lisää »
James Clerk Maxwell
James Clerk Maxwell (13. kesäkuuta 1831 Edinburgh – 5. marraskuuta 1879 Cambridge) oli skotlantilainen fyysikko.
Uusi!!: Kenttä (fysiikka) ja James Clerk Maxwell · Katso lisää »
Jatkuvuus
Jatkuvuus voi viitata;Matematiikassa.
Uusi!!: Kenttä (fysiikka) ja Jatkuvuus · Katso lisää »
Jännite
Sähköinen jännite (tunnus U), eli kahden pisteen välinen sähköinen potentiaaliero (ΔV, joskus etenkin amerikkalaisessa tekstissä lyhyesti V), määritellään varatun hiukkasen, näiden pisteiden välillä vallitsevan potentiaalienergiaeron ja hiukkasen varauksen suhteena.
Uusi!!: Kenttä (fysiikka) ja Jännite · Katso lisää »
Jännitys
Jännitys (tunnus s tai σ) ilmaisee pinta-alayksikköön kohdistuvaa voimaa.
Uusi!!: Kenttä (fysiikka) ja Jännitys · Katso lisää »
John Wheeler
John Archibald Wheeler (9. heinäkuuta 1911 Jacksonville, Florida – 13. huhtikuuta 2008 Hightstown, New Jersey) oli yhdysvaltalainen teoreettisen fysiikan professori Princetonin yliopistosta.
Uusi!!: Kenttä (fysiikka) ja John Wheeler · Katso lisää »
Kaukovaikutus
Kaukovaikutuksella tarkoitetaan fysiikassa avaruudessa toisistaan erillään olevien kappaleiden välistä ei-lokaalista vuorovaikutusta.
Uusi!!: Kenttä (fysiikka) ja Kaukovaikutus · Katso lisää »
Käänteisen neliön laki
Käänteisen neliön lailla tarkoitetaan relaatiota, missä x on suhteessa y:n neliön käänteisarvoon, x ~ 1/y^2.
Uusi!!: Kenttä (fysiikka) ja Käänteisen neliön laki · Katso lisää »
Kenttäviiva
Sähkökenttien kenttäviivoja. Vasemmalla kenttäviivat positiivisen, keskellä negatiivisen varauksen ympärillä. Oikealla tilanne, kun varausta ei ole. Vasemmalla kenttäviivat kahden lähellä toisiaan olevan positiivisen varauksen ympärillä. Oikealla kenttäviivat sähköisen dipolin ympärillä, jonka muodostavat positiivinen ja negatiivinen varaus. Käyrät, jotka kulkevat kohtisuoraan kaikkia voimaviivoja vastaan kutsutaan ekvpotentiaalikäyriksi. Ne ovat usein itseensä sulkeutuvia. Kenttäviiva on vektorikenttään liittyvä käyrä, jonka tangentti käyrän jokaisessa pisteessä on kentän suuntainen.
Uusi!!: Kenttä (fysiikka) ja Kenttäviiva · Katso lisää »
Kiihtyvyys
nopeuden ja nopeuden aikaderivaatta antaa kiihtyvyyden. Kiihtyvyys (tunnus \mathbf) on fysikaalinen vektorisuure, joka kuvaa kappaleen nopeuden muutosta ajan funktiona.
Uusi!!: Kenttä (fysiikka) ja Kiihtyvyys · Katso lisää »
Klassinen mekaniikka
Klassisen mekaniikan avulla voidaan ennustaa kappaleiden paikka tietyllä ajan hetkellä. Klassinen mekaniikka on fysikaalinen teoria, joka kuvaa makroskooppisten kappaleiden liikettä ja siihen liittyviä ilmiöitä.
Uusi!!: Kenttä (fysiikka) ja Klassinen mekaniikka · Katso lisää »
Konservatiivinen kenttä
Konservatiivinen kenttä on vektorikenttä F, jolle pätee missä.
Uusi!!: Kenttä (fysiikka) ja Konservatiivinen kenttä · Katso lisää »
Kvantittuminen
elektronien pyörimismäärä on kvantittunut. Kvantittuminen merkitsee ilmiötä, jossa fysikaalinen suure, kuten energia tai spin, voi saada vain diskreettejä arvoja jatkuvan jakauman sijaan, tai se ilmenee vain tietyn suuruisina paketteina, kvantteina.
Uusi!!: Kenttä (fysiikka) ja Kvantittuminen · Katso lisää »
Kvanttikenttäteoria
Kvanttikenttäteoria on fysiikan teoria, joka yhdistää kvanttimekaniikan ja klassisten kenttien teorian.
Uusi!!: Kenttä (fysiikka) ja Kvanttikenttäteoria · Katso lisää »
Kvanttimekaniikka
Kvanttimekaniikka on fysiikan perusteoria, joka kuvaa luontoa atomien ja atomia pienempien hiukkasten mittakaavassa.
Uusi!!: Kenttä (fysiikka) ja Kvanttimekaniikka · Katso lisää »
Kvanttisähködynamiikka
Kvanttisähködynamiikka (QED Sitä sanotaan usein "fysiikan helmeksi", koska se kuvaa äärimmäisen tarkasti elektronin anomaalisen magneettimomentin arvon ja vedyn energiatasojen Lambin siirtymän. Teoriaa QED:stä olivat kehittelemässä Richard Feynman, Julian Schwinger ja Shin’ichirō Tomonaga.
Uusi!!: Kenttä (fysiikka) ja Kvanttisähködynamiikka · Katso lisää »
Kvanttiteoria
Kvanttiteoria voi tarkoittaa seuraavia asioita.
Uusi!!: Kenttä (fysiikka) ja Kvanttiteoria · Katso lisää »
Kvanttiväridynamiikka
Kvanttiväridynamiikka eli kvanttikromodynamiikka eli QCD on kvarkkien ja gluonien välistä vuorovaikutusta eli vahvaa vuorovaikutusta kuvaava fysiikan teoria.
Uusi!!: Kenttä (fysiikka) ja Kvanttiväridynamiikka · Katso lisää »
Kvarkki
Viitattu.
Uusi!!: Kenttä (fysiikka) ja Kvarkki · Katso lisää »
Lagrangen mekaniikka
Lagrangen mekaniikka on ranskalaisen matemaatikon Joseph-Louis Lagrangen vuonna 1788 esittelemä vaihtoehtoinen lähestymistapa klassiseen mekaniikkaan.
Uusi!!: Kenttä (fysiikka) ja Lagrangen mekaniikka · Katso lisää »
Lämpötila
lämpövärähtelyn voimakkuus kasvaa lämpötilan noustessa. Talvipakkanen mitattuna celsiusasteikolla. Lämpötila on suure, joka kuvaa sitä kuinka kylmä tai lämmin kohde on.
Uusi!!: Kenttä (fysiikka) ja Lämpötila · Katso lisää »
Liikemäärä
Liikemäärä (tunnus p) on mekaniikassa liikkeen jatkuvuuteen liittyvä suure, joka määritellään kappaleen massan m ja nopeuden \mathbf tulona Sen SI-järjestelmän mukainen yksikkö on kg·m/s (kilogrammametri per sekunti) eli Ns (newtonsekunti).
Uusi!!: Kenttä (fysiikka) ja Liikemäärä · Katso lisää »
Lineaarikuvaus
Matematiikassa ja erityisesti lineaarialgebrassa sanotaan funktion f: A \to B olevan lineaarikuvaus, jos se toteuttaa ehdot.
Uusi!!: Kenttä (fysiikka) ja Lineaarikuvaus · Katso lisää »
Magneetti
Magneettiset voimaviivat tankomagneetin ympärillä. Kuva on muodostettu ripottelemalla rautajauhetta magneetin päällä olevalle paperille. Magneetti on kappale, joka luo ympärilleen magneettikentän.
Uusi!!: Kenttä (fysiikka) ja Magneetti · Katso lisää »
Magneettikenttä
Rautasirut ovat kääntyneenä magneettikenttäviivojen mukaisesti. Magneettikenttä on voimaan liittyvä ilmiö, joka aiheutuu sähkövirrasta tai sähkökentän muutoksista.
Uusi!!: Kenttä (fysiikka) ja Magneettikenttä · Katso lisää »
Magneettinen monopoli
Teoriassa magneettinen monopoli on hiukkanen, jolla on magneettinen varaus.
Uusi!!: Kenttä (fysiikka) ja Magneettinen monopoli · Katso lisää »
Magneettivuon tiheys
Magneettivuon tiheys (tunnus B) on magnetismin tiheyttä kuvaava suure, jota SI-järjestelmässä mitataan yksiköllä tesla (1 T.
Uusi!!: Kenttä (fysiikka) ja Magneettivuon tiheys · Katso lisää »
Magnetismi
Sauvamagneetin magneettikentän ”voimaviivat” näkyvät rautajauheen sijoittumisessa paperille. Magnetismi on fysikaalinen ilmiöluokka, joihin liittyvät voimat vaikuttavat magneettisten kappaleiden sekä sähkövirtojen ja liikkuvien sähkövarausten välillä.
Uusi!!: Kenttä (fysiikka) ja Magnetismi · Katso lisää »
Massa
Kilogramman prototyypin yhdysvaltalainen kopio (tunnus K4) Massa (tunnus m) on fysiikan perussuure, joka kuvaa toisaalta kappaleen hitautta voiman vaikuttaessa siihen, toisaalta kappaleen kykyä tuntea ja aiheuttaa gravitaatiovoimia.
Uusi!!: Kenttä (fysiikka) ja Massa · Katso lisää »
Matriisi
Matriisi Matriisi on matematiikassa suorakulmainen riveihin ja sarakkeisiin jaettu taulukko, jonka alkiot ovat lukuja (usein reaali- tai kompleksilukuja) tai lausekkeita.
Uusi!!: Kenttä (fysiikka) ja Matriisi · Katso lisää »
Maxwellin yhtälöt
Maxwellin yhtälöt on neljän yhtälön kokoelma, joka kuvaa sähkömagneettisten kenttien käyttäytymistä ja vuorovaikutuksia.
Uusi!!: Kenttä (fysiikka) ja Maxwellin yhtälöt · Katso lisää »
Metrinen tensori
Metrinen tensori eli perustensori on avaruutta kuvaava symmetrinen tensori, joka kertoo kuinka etäisyydet kyseisessä avaruudessa tulee mitata.
Uusi!!: Kenttä (fysiikka) ja Metrinen tensori · Katso lisää »
Michael Faraday
Michael Faraday (22. syyskuuta 1791 – 25. elokuuta 1867) oli englantilainen fyysikko ja kemisti, joka vaikutti suuresti sähkömagnetismin ja sähkökemian kehitykseen.
Uusi!!: Kenttä (fysiikka) ja Michael Faraday · Katso lisää »
Mittasymmetria
Matematiikassa Lagrangen systeemit voidaan yleisesti kirjoittaa mittasymmetrioita sisältäviksi.
Uusi!!: Kenttä (fysiikka) ja Mittasymmetria · Katso lisää »
Newton
Newton (tunnus N, lausutaan, tai) on SI-järjestelmän mukainen voiman yksikkö.
Uusi!!: Kenttä (fysiikka) ja Newton · Katso lisää »
Newtonin painovoimalaki
Newtonin mukaan hiukkasten toisiinsa aiheuttama vetovoima on suoraan verrannollinen niiden massojen tulolle ja kääntäen verrannollinen niiden etäisyyden neliöön. Newtonin painovoima- eli gravitaatiolain mukaan kaksi hiukkasta vetää toisiaan puoleensa voimalla, joka on suoraan verrannollinen niiden massojen tuloon ja kääntäen verrannollinen niiden etäisyyden neliöön.
Uusi!!: Kenttä (fysiikka) ja Newtonin painovoimalaki · Katso lisää »
Operaattori
Operaattori voi tarkoittaa seuraavia.
Uusi!!: Kenttä (fysiikka) ja Operaattori · Katso lisää »
Osittaisdifferentiaaliyhtälö
Osittaisdifferentiaaliyhtälö (lyh. ODY) on differentiaaliyhtälö, joka kuvaa funktion riippuvuutta useista keskenään riippumattomista muuttujista.
Uusi!!: Kenttä (fysiikka) ja Osittaisdifferentiaaliyhtälö · Katso lisää »
Paine
Painetta voi hyödyntää monin tavoin. Paine (tunnus p) on suure, joka ilmaisee pinta-alayksikköön kohdistuvaa kohtisuoraa voimaa.
Uusi!!: Kenttä (fysiikka) ja Paine · Katso lisää »
Painotettu keskiarvo
Painotettu keskiarvo on matematiikassa eräs tapa laskea yleensä aritmeettinen keskiarvo siten, että jokaista lukuarvoa painotetaan yksilöllisellä painokertoimella.
Uusi!!: Kenttä (fysiikka) ja Painotettu keskiarvo · Katso lisää »
Painovoima
Matalalla kiertoradalla Maata kiertävään satelliittiin vaikuttaa alaspäin suuntautuvan painovoiman lisäksi muiden muassa ilmakehän ilmanvastus, joka hidastaa sen nopeutta. Tämän vuoksi satelliitin rataa on korjattava säännöllisin väliajoin, ettei se putoaisi Maata kohti. Painovoima eli gravitaatio on luonnonilmiö, joka saa kaikki massalliset kappaleet vetämään toisiaan puoleensa.
Uusi!!: Kenttä (fysiikka) ja Painovoima · Katso lisää »
Paradigma
Paradigma on jonkin tieteenalan kulloinkin yleisesti hyväksytty oppirakennelma, ajattelutapa, suuntaus.
Uusi!!: Kenttä (fysiikka) ja Paradigma · Katso lisää »
Paul Dirac
Paul Adrien Maurice Dirac (8. elokuuta 1902 Bristol, Yhdistynyt kuningaskunta – 20. lokakuuta 1984 Tallahassee, Florida, Yhdysvallat) oli brittiläinen teoreettinen fyysikko ja kvanttifysiikan kehittäjä.
Uusi!!: Kenttä (fysiikka) ja Paul Dirac · Katso lisää »
Perusvuorovaikutus
Perusvuorovaikutus on fysiikassa voima, jota ei voida eritellä pienempiin vuorovaikutuksiin sekä mekanismi, jolla tietyt alkeishiukkaset vuorovaikuttavat määrättyjen alkeishiukkasten kanssa.
Uusi!!: Kenttä (fysiikka) ja Perusvuorovaikutus · Katso lisää »
Potentiaali
Potentiaali voi tarkoittaa seuraavia asioita.
Uusi!!: Kenttä (fysiikka) ja Potentiaali · Katso lisää »
Protoni
Protoni (tunnus p tai p+) on subatominen hiukkanen, jonka sähkövaraus on +1 ''e'' eli positiivinen alkeisvaraus ja massa noin yhden atomimassayksikön verran.
Uusi!!: Kenttä (fysiikka) ja Protoni · Katso lisää »
Pyörimismäärä
Pyörimismäärä eli liikemäärämomentti (tunnus L) on pyörimisliikettä kuvaava suure.
Uusi!!: Kenttä (fysiikka) ja Pyörimismäärä · Katso lisää »
Reaaliluku
Lukusuora, johon on merkitty joitakin erityisiä reaalilukuja Reaaliluvut voidaan kuvailla havainnollisesti eri tavoin: yksi tapa on sanoa, että niihin luetaan sekä rationaaliluvut (kuten 2 tai 2/3) että irrationaaliluvut (kuten \pi tai neliöjuuri 2).
Uusi!!: Kenttä (fysiikka) ja Reaaliluku · Katso lisää »
Resultantti
Resultantti on voima, joka yksinään vaikuttaisi kappaleen liiketilaan samoin kuin kaksi tai useampi siihen vaikuttavaa voimaa yhdessä.
Uusi!!: Kenttä (fysiikka) ja Resultantti · Katso lisää »
Richard Feynman
Richard Phillips Feynman (11. toukokuuta 1918 – 15. helmikuuta 1988) oli 1900-luvun vaikutusvaltaisimpia fyysikkoja.
Uusi!!: Kenttä (fysiikka) ja Richard Feynman · Katso lisää »
Satunnaismuuttuja
Satunnaismuuttuja eli stokastinen muuttuja on todennäköisyyslaskennan peruskäsite, joka tarkoittaa satunnaisilmiön määräämää lukua.
Uusi!!: Kenttä (fysiikka) ja Satunnaismuuttuja · Katso lisää »
Sähködynamiikka
Sähködynamiikka on sähköopin osa-alue, jossa käsitellään liikkuvia eli dynaamisia sähköisiä ilmiöitä.
Uusi!!: Kenttä (fysiikka) ja Sähködynamiikka · Katso lisää »
Sähköheikko vuorovaikutus
Sähköheikko vuorovaikutus on kahden fysiikan perusvuorovaikutuksen, sähkömagneettisen ja heikon vuorovaikutuksen matemaattinen ja käsitteellinen yhdistelmä.
Uusi!!: Kenttä (fysiikka) ja Sähköheikko vuorovaikutus · Katso lisää »
Sähkökenttä
Sähköisen dipolin sähkökenttäviivat, kentän suunta on positiivisesta varauksesta kohti negatiivista varausta. Sähkökenttä on sähkövarauksen (Gaussin laki sähkökentille) tai ajassa muuttuvan magneettikentän (Faradayn induktiolaki) synnyttämä fysikaalinen kenttä, joka kohdistaa voiman (todellisiin tai kuvitteellisiin) sähkövarauksiin jokaisessa avaruuden pisteessä.
Uusi!!: Kenttä (fysiikka) ja Sähkökenttä · Katso lisää »
Sähkömagneettinen kenttä
Sähkömagneettinen kenttä on staattinen sähkö- tai magneettikenttä - (myös sähkömagneetin synnyttämä) tai ajallisesti muuttuva sähkö-, magneetti- tai sähkömagneettinen kenttä.
Uusi!!: Kenttä (fysiikka) ja Sähkömagneettinen kenttä · Katso lisää »
Sähkömagneettinen säteily
Sähkömagneettinen säteily on säteilyn etenemissuuntaa vasten kohtisuoraan tapahtuvaa sähkö- ja magneettikentien värähtelyä.
Uusi!!: Kenttä (fysiikka) ja Sähkömagneettinen säteily · Katso lisää »
Sähkömagnetismi
Sähkömagnetismi on fysiikan ala, joka tutkii sähkömagneettiseen vuorovaikutukseen liittyviä ilmiöitä.
Uusi!!: Kenttä (fysiikka) ja Sähkömagnetismi · Katso lisää »
Sähkömagnetismi suhteellisuusteoriassa
Sähkömagnetismi suhteellisuusteoriassa käsittelee kysymystä siitä, miten erityinen suhteellisuusteoria vaikutti nykyiseen teoriaan sähkömagnetismista ja elektrodynamiikasta.
Uusi!!: Kenttä (fysiikka) ja Sähkömagnetismi suhteellisuusteoriassa · Katso lisää »
Sähköstatiikka
Sähköstatiikka on sähköopin osa-alue, jossa käsitellään liikkumattomia eli staattisia sähköisiä ilmiöitä.
Uusi!!: Kenttä (fysiikka) ja Sähköstatiikka · Katso lisää »
Sähkövaraus
Sähkökenttä positiivisen ja negatiivisen pistevarauksen muodostaman systeemin ympärillä. Sähkövaraus eli sähkömäärä (tunnus Q) on aineen tai hiukkasen ominaisuus, joka ilmentää, miten voimakkaasti kappale vuorovaikuttaa sähkökentän kanssa, täten vaikuttaen muihin sähkövarauksen omaaviin kappaleisiin.
Uusi!!: Kenttä (fysiikka) ja Sähkövaraus · Katso lisää »
Sähkövirta
Sähkövirta tarkoittaa sekä fysikaalista ilmiötä että siihen liittyvää suuretta.
Uusi!!: Kenttä (fysiikka) ja Sähkövirta · Katso lisää »
Säilymislaki
Säilymislait ovat fysikaalisia luonnonlakeja, joiden mukaan kaikkinaisissa vuorovaikutustapahtumissa tiettyjen suureiden kokonaismäärät pysyvät muuttumattomina.
Uusi!!: Kenttä (fysiikka) ja Säilymislaki · Katso lisää »
Skalaari
Skalaari on matematiikassa ja fysiikassa olio, joka ei muutu koordinaatiston muunnoksissa.
Uusi!!: Kenttä (fysiikka) ja Skalaari · Katso lisää »
Skalaarikenttä
Skalaarikenttä eli skalaarifunktio on matematiikassa ja fysiikassa käytettävä nimitys reaaliarvoisesta tai kompleksiarvoisesta funktiosta.
Uusi!!: Kenttä (fysiikka) ja Skalaarikenttä · Katso lisää »
Spinori
Spinori on matematiikassa ja fysiikassa esiintyvä eräiden kompleksisten vektoriavaruuksien elementti.
Uusi!!: Kenttä (fysiikka) ja Spinori · Katso lisää »
Standardimalli
Standardimalli on jonkin ilmiön kuvaamiseen käytettävä lähes standardin aseman saavuttanut malli.
Uusi!!: Kenttä (fysiikka) ja Standardimalli · Katso lisää »
Suure
Suure on jokin mitattavissa tai muuten määritettävissä oleva ominaisuus esimerkiksi matematiikassa tai fysiikassa.
Uusi!!: Kenttä (fysiikka) ja Suure · Katso lisää »
Symmetria
Vasemmalla symmetrinen, oikealla epäsymmetrinen kuvio Pallosymmetrinen ryhmä o. Leonardo da Vincin ''Vitruviuksen miestä'' (noin vuodelta 1487) käytetään usein osoituksena ihmisruumiin ja laajemmassa mielessä myös luonnollisen maailman symmetriasta. Symmetrisiä arkadeja Kairouanin suuressa moskeijassa Tunisiassa Symmetria merkitsee tasasuhtaisuutta, kokonaisuuden eri osien välistä yhdenmukaisuutta.
Uusi!!: Kenttä (fysiikka) ja Symmetria · Katso lisää »
Tensori
Tensori on matemaattinen objekti lineaarialgebrassa, joka yleistää skalaarin, vektorin, matriisin ja bilineaarisen muodon käsitteet.
Uusi!!: Kenttä (fysiikka) ja Tensori · Katso lisää »
Tietokonegrafiikka
Tietokonegrafiikka on tietotekniikan ala, joka keskittyy digitaalisten kuvien tuottamiseen ja käsittelyyn tietokoneen avulla.
Uusi!!: Kenttä (fysiikka) ja Tietokonegrafiikka · Katso lisää »
Tiheys
Tiheys on suure/määrä, joka ilmaisee kappaleen massan suhteessa sen tilavuuteen.
Uusi!!: Kenttä (fysiikka) ja Tiheys · Katso lisää »
Tilastollinen fysiikka
Tilastollinen fysiikka eli statistinen fysiikka on yksi fysiikan perusteorioista.
Uusi!!: Kenttä (fysiikka) ja Tilastollinen fysiikka · Katso lisää »
Tuuli
Tuulessa taipuvia puita Tuuli on ilmakehässä liikkuva maanpinnan suuntainen ilmavirtaus.
Uusi!!: Kenttä (fysiikka) ja Tuuli · Katso lisää »
Vahva vuorovaikutus
Protoni koostuu kahdesta ylös- ja yhdestä alas-kvarkista. Se pysyy koossa vahvan vuorovaikutuksen ansiosta. Aaltoviivat kuvaavat gluoneja. Protonissa kvarkkien värivaraukset ovat punainen, sininen ja vihreä. Vahva vuorovaikutus (värivoima, vahva voima, vahva ydinvoima, joskus myös ydinvoima) on vahvin kolmesta hiukkasfysiikan standardimallin perusvuorovaikutuksesta.
Uusi!!: Kenttä (fysiikka) ja Vahva vuorovaikutus · Katso lisää »
Valoeetteri
Valoeetteri (luminiferous aether) oli useiden fyysikoiden 1800-luvun lopulla ja 1900-luvun alussa kannattama oletus kaikkeuden täyttäväksi sähkömagneettisen säteilyn väliaineeksi.
Uusi!!: Kenttä (fysiikka) ja Valoeetteri · Katso lisää »
Valonnopeus
Auringosta Maahan. Valonnopeus on fysikaalinen vakio, jota merkitään kirjaimella c (’nopeus’).
Uusi!!: Kenttä (fysiikka) ja Valonnopeus · Katso lisää »
Vapausaste
Vapausasteet merkitsevät monilla tieteenaloilla johonkin systeemiin liittyviä parametreja, jotka voivat vaihdella toisistaan riippumatta, tai tällaisten parametrien lukumäärää.
Uusi!!: Kenttä (fysiikka) ja Vapausaste · Katso lisää »
Vastus
Kolme eriarvoista vastusta Eurooppalaisen standardin mukainen vastuksen piirrosmerkki Amerikkalaisen standardin mukainen vastuksen piirrosmerkki Vastus, resistori, on elektroniikassa komponentti, joka vastustaa tasa- ja vaihtovirran kulkua.
Uusi!!: Kenttä (fysiikka) ja Vastus · Katso lisää »
Värivaraus
Hiukkasfysiikassa väri ei tarkoita mitään silmin havaittavaa väriä, vaan sillä kuvataan erästä kvarkkien ja gluonien ominaisuutta kvanttiväridynamiikan teoriassa.
Uusi!!: Kenttä (fysiikka) ja Värivaraus · Katso lisää »
Vektori
Vektori \mathbf \vec a osoittaa A:sta B:hen Vektori on matematiikassa, fysiikassa ja tekniikassa geometrinen malli, jota käytetään kuvaamaan suureita, joilla on sekä suuruus että suunta.
Uusi!!: Kenttä (fysiikka) ja Vektori · Katso lisää »
Vektorianalyysi
Vektorianalyysi on matematiikan ala, joka käsittelee vektorikenttien differentiointia ja integrointia, pääasiassa kolmiulotteisessa euklidisessa avaruudessa \mathbb^3.
Uusi!!: Kenttä (fysiikka) ja Vektorianalyysi · Katso lisää »
Vektorikenttä
Vektorikenttä, jonka muodostavat vektorit Vektorikentällä tarkoitetaan matematiikassa rakennelmaa, joka liittää vektorin jokaiseen pisteeseen euklidisessa avaruudessa.
Uusi!!: Kenttä (fysiikka) ja Vektorikenttä · Katso lisää »
Vektoripotentiaali
Vektoripotentiaali on matematiikan ja fysiikan tila-avaruuden alue, joka liittyy potentiaaliteoriaan.
Uusi!!: Kenttä (fysiikka) ja Vektoripotentiaali · Katso lisää »
Virtausdynamiikka
Lentokoneen aiheuttama turbulenssi on havainnollistettu värillisen savun avulla. Virtausdynamiikka on virtausmekaniikkaan kuuluva tieteenhaara, joka tutkii epäkiinteiden materiaalien (nesteet ja kaasut) liikettä eli virtaamista.
Uusi!!: Kenttä (fysiikka) ja Virtausdynamiikka · Katso lisää »
Voima (fysiikka)
Voima kuvaa kykyä muuttaa kappaleen liiketilaa. Koska sillä on sekä suunta että suuruus, sitä voidaan kuvata vektoreilla (nuolet kuvassa). Voima (tunnus F) on fysiikassa vuorovaikutuksen voimakkuutta kuvaava vektorisuure, jolla on sekä suuruus että suunta.
Uusi!!: Kenttä (fysiikka) ja Voima (fysiikka) · Katso lisää »
Werner Heisenberg
Werner Karl Heisenberg (5. joulukuuta 1901 Würzburg, Saksan keisarikunta – 1. helmikuuta 1976 München, Länsi-Saksa) oli saksalainen fyysikko ja nobelisti, yksi kvanttimekaniikan kehittäjistä.
Uusi!!: Kenttä (fysiikka) ja Werner Heisenberg · Katso lisää »
Wolfgang Pauli
Wolfgang Ernst Pauli (25. huhtikuuta 1900 Wien – 15. joulukuuta 1958 Zürich) oli itävaltalainen fyysikko.
Uusi!!: Kenttä (fysiikka) ja Wolfgang Pauli · Katso lisää »
Yksikkövektori
Eräät kaksi yksikkövektoria kaksiulotteisessa koordinaatistossa. Yksikkövektoreita on muitakin. Matematiikassa yksikkövektoriksi kutsutaan vektoria, jonka pituus on 1.
Uusi!!: Kenttä (fysiikka) ja Yksikkövektori · Katso lisää »
Yleinen suhteellisuusteoria
Yleinen suhteellisuusteoria on modernin fysiikan painovoimaa kuvaava teoria, jonka kehitti teoreettinen fyysikko Albert Einstein vuosina 1907–1915, ja se on erityisen eli suppean suhteellisuusteorian laajennus.
Uusi!!: Kenttä (fysiikka) ja Yleinen suhteellisuusteoria · Katso lisää »
