Nopeamman yhteyden kuin selaimen!
40 suhteet: Aallonpituus, Aalto-hiukkasdualismi, Absorptio (sähkömagneettinen säteily), Albert Einstein, Atomi, Berliini, Diskreetti matematiikka, Elektroni, Energia, Fotoni, Heinrich Hertz, Klassinen mekaniikka, Kvantti, Kvanttimekaniikka, Lämpötila, Max Planck, Metalli, Musta, Musta kappale, Nobelin fysiikanpalkinto, Planckin laki, Planckin vakio, Pyörimismäärä, Rayleigh’n–Jeansin laki, Spin, Teoria, Thomas Young, Todennäköisyysjakauma, Valo, Valosähköinen ilmiö, Wienin siirtymälaki, Wilhelm Wien, 1803, 1887, 1894, 1900, 1900-luku, 1905, 1918, 1921.
Aallonpituus
Aallonpituus \lambda. Aallonpituus on paikan suhteen jaksollisen ilmiön kahden vierekkäisen samassa vaiheessa olevan pisteen välinen etäisyys.
Uusi!!: Kvantittuminen ja Aallonpituus · Katso lisää »
Aalto-hiukkasdualismi
Aalto-hiukkasdualismi on kvanttimekaniikan käsite, jolla tarkoitetaan sitä, että sähkömagneettisella säteilyllä ja aineella on sekä aaltoliikkeen että hiukkasten ominaisuuksia.
Uusi!!: Kvantittuminen ja Aalto-hiukkasdualismi · Katso lisää »
Absorptio (sähkömagneettinen säteily)
Alemmalla energiatilalla oleva elektroni nousee korkeammalle energiatilalle saatuaan energiaa säteilystä. Absorptiolla tarkoitetaan kvanttimekaniikassa prosessia, jossa fotonin energia siirtyy esimerkiksi atomille, jonka valenssielektroni siirtyy korkeampaan energiatilaan.
Uusi!!: Kvantittuminen ja Absorptio (sähkömagneettinen säteily) · Katso lisää »
Albert Einstein
Albert Einstein (saks.) oli saksanjuutalainen teoreettinen fyysikko, joka loi suhteellisuusteorian.
Uusi!!: Kvantittuminen ja Albert Einstein · Katso lisää »
Atomi
Atomi (jakamaton) on alkuaineen kemiallisesti pienin osa.
Uusi!!: Kvantittuminen ja Atomi · Katso lisää »
Berliini
Berliini on Saksan pääkaupunki ja yksi Saksan osavaltioista.
Uusi!!: Kvantittuminen ja Berliini · Katso lisää »
Diskreetti matematiikka
Diskreetti matematiikka on matematiikan osa-alue, joka keskittyy diskreettien ("epäjatkuvien") rakenteiden tutkimiseen.
Uusi!!: Kvantittuminen ja Diskreetti matematiikka · Katso lisää »
Elektroni
Elektroni on alkeishiukkanen, jolla on yhden alkeisvarauksen eli 1,602176634 · 10−19 coulombin suuruinen negatiivinen sähkövaraus.
Uusi!!: Kvantittuminen ja Elektroni · Katso lisää »
Energia
Pomppivalla pallolla energia muuttuu vuoroin potentiaali- vuoroin liike-energiaksi. Mekaaninen energia, eli potentiaali- ja liike-energian summa, pienenee kitkan ja äänen tuottamisen vuoksi. Lopulta liike lakkaa. Energia (Otavan iso Fokus, 2. osa (Em-Io), art. Energia), Otava 1973, ISBN 951-1-00272-4 Fysiikan, erityisesti termodynamiikan, kehitys on kuitenkin johtanut energian käsitteen laajenemiseen, eikä tämä määritelmä mutkattomasti sovellu kaikkiin energian muotoihin.
Uusi!!: Kvantittuminen ja Energia · Katso lisää »
Fotoni
Fotoni eli valokvantti tai valohiukkanen on sähkömagneettisen vuorovaikutuksen välittäjähiukkanen (mittabosoni).
Uusi!!: Kvantittuminen ja Fotoni · Katso lisää »
Heinrich Hertz
Heinrich Rudolf Hertz (22. helmikuuta 1857 Hampuri, Saksa – 1. tammikuuta 1894 Bonn, Saksa) oli saksalainen fyysikko, jonka mukaan taajuuden yksikkö hertsi on nimetty.
Uusi!!: Kvantittuminen ja Heinrich Hertz · Katso lisää »
Klassinen mekaniikka
Klassisen mekaniikan avulla voidaan ennustaa kappaleiden paikka tietyllä ajan hetkellä. Klassinen mekaniikka on fysikaalinen teoria, joka kuvaa makroskooppisten kappaleiden liikettä ja siihen liittyviä ilmiöitä.
Uusi!!: Kvantittuminen ja Klassinen mekaniikka · Katso lisää »
Kvantti
Kvantti ("kuinka paljon") merkitsee fysiikassa jonkin asian, esimerkiksi energian määräsuureen diskreettiyttä, eli epäjatkuvuutta; määrällisyyttä.
Uusi!!: Kvantittuminen ja Kvantti · Katso lisää »
Kvanttimekaniikka
Kvanttimekaniikka on fysiikan perusteoria, joka kuvaa luontoa atomien ja atomia pienempien hiukkasten mittakaavassa.
Uusi!!: Kvantittuminen ja Kvanttimekaniikka · Katso lisää »
Lämpötila
lämpövärähtelyn voimakkuus kasvaa lämpötilan noustessa. Talvipakkanen mitattuna celsiusasteikolla. Lämpötila on suure, joka kuvaa sitä kuinka kylmä tai lämmin kohde on.
Uusi!!: Kvantittuminen ja Lämpötila · Katso lisää »
Max Planck
Max Karl Ernst Ludwig Planck (kastenimeltään Marx; 23. huhtikuuta 1858 Kiel – 4. lokakuuta 1947 Göttingen) oli saksalainen fyysikko, jonka mustan kappaleen säteilyn tutkimukset, johtivat energian kvanttiluonteen (fotoni) löytämiseen, minkä vuoksi häntä pidetään kvanttimekaniikan löytäjänä.
Uusi!!: Kvantittuminen ja Max Planck · Katso lisää »
Metalli
Yttriummetallia Sulaa rautaa Rautajauhetta valaa muotteihin. Alkuaineryhmänä metallit ovat alkuaineita, joilla on useita seuraavista, epämetalleista poikkeavia ominaisuuksia.
Uusi!!: Kvantittuminen ja Metalli · Katso lisää »
Musta
right huonon onnen aiheuttajina. Musta on väri, jonka ihminen aistii, kun kohteesta ei heijastu eikä säteile juuri lainkaan valoa.
Uusi!!: Kvantittuminen ja Musta · Katso lisää »
Musta kappale
Mustaa kappaletta kuvaava koejärjestely. Sisältä mustaksi maalattu laatikko absorboi kaiken säteilyn, joka pääsee sisälle aukosta. Musta kappale on fysiikassa käytetty termi ideaalisesta kappaleesta, joka absorboi kaiken siihen kohdistuvan säteilyn eikä siis heijasta sitä lainkaan.
Uusi!!: Kvantittuminen ja Musta kappale · Katso lisää »
Nobelin fysiikanpalkinto
Nobelin fysiikan- ja kemianpalkintojen mitalien kääntöpuoli Nobelin fysiikanpalkinto on yksi viidestä alkuperäisestä Nobel-palkinnosta.
Uusi!!: Kvantittuminen ja Nobelin fysiikanpalkinto · Katso lisää »
Planckin laki
Planckin laki kuvaa mustan kappaleen lämpötilan ja sen säteilemän sähkömagneettisen säteilyn energian suhdetta.
Uusi!!: Kvantittuminen ja Planckin laki · Katso lisää »
Planckin vakio
Planckin vakio on erityisesti kvanttimekaniikassa esiintyvä luonnonvakio, joka yhdistää taajuuden ja energian yksiköt toisiinsa.
Uusi!!: Kvantittuminen ja Planckin vakio · Katso lisää »
Pyörimismäärä
Pyörimismäärä eli liikemäärämomentti (tunnus L) on pyörimisliikettä kuvaava suure.
Uusi!!: Kvantittuminen ja Pyörimismäärä · Katso lisää »
Rayleigh’n–Jeansin laki
Planckin lain mukaista todellista tilannetta. Rayleigh'n-Jeansin lain mukaan säteilyteho kasvaa äärettömäksi lyhyillä aallonpituuksilla, kun taas Planckin lain mukaan se lähestyy nollaa. Rayleigh’n–Jeansin laki on Planckin lain approksimaatio matalilla taajuuksilla.
Uusi!!: Kvantittuminen ja Rayleigh’n–Jeansin laki · Katso lisää »
Spin
Elektroni on esimerkki spin-½-hiukkasesta. Sillä on kaksi mahdollista spinin arvoa z-akselin suuntaan, +½ ħ ja -½ ħ, jossa ħ on redusoitu Planckin vakio. Spin on alkeishiukkasten ominaisuus, jonka lähin klassinen analogia on sisäinen pyörimismäärä.
Uusi!!: Kvantittuminen ja Spin · Katso lisää »
Teoria
Teoria on mietiskelevä ja rationaalinen tyyppi abstrahoidusta tai yleistävästä ajattelusta, tai sellaisen ajattelun lopputulos.
Uusi!!: Kvantittuminen ja Teoria · Katso lisää »
Thomas Young
Thomas Young (13. kesäkuuta 1773 – 10. toukokuuta 1829) oli englantilainen yleisnero.
Uusi!!: Kvantittuminen ja Thomas Young · Katso lisää »
Todennäköisyysjakauma
Todennäköisyysjakauma kuvaa todennäköisyyslaskennassa kuinka yleisiä satunnaismuuttujan eri arvot ovat.
Uusi!!: Kvantittuminen ja Todennäköisyysjakauma · Katso lisää »
Valo
Valoa ja varjoja. Valo on ihmissilmälle näkyvää sähkömagneettista säteilyä.
Uusi!!: Kvantittuminen ja Valo · Katso lisää »
Valosähköinen ilmiö
Fotonit osuvat aineeseen, jolloin fotonien tuoma energia emittoituu aineesta irronneina elektroneina. Valosähköisessä ilmiössä fotoni absorboituu atomiin irrottaen tästä elektronin.
Uusi!!: Kvantittuminen ja Valosähköinen ilmiö · Katso lisää »
Wienin siirtymälaki
Mustan kappaleen säteilyn aallonpituusjakauma eri lämpötiloissa. Wienin siirtymälaki on fysiikan laki, jonka mukaan mustan kappaleen säteilyn spektrin huippua vastaava aallonpituus \lambda_\mathrm on kääntäen verrannollinen kappaleen lämpötilaan: \lambda_\mathrm.
Uusi!!: Kvantittuminen ja Wienin siirtymälaki · Katso lisää »
Wilhelm Wien
Wilhelm Carl Werner Otto Fritz Franz Wien (13. tammikuuta 1864 – 30. elokuuta 1928) oli saksalainen fyysikko, jolle myönnettiin Nobelin fysiikanpalkinto 1911.
Uusi!!: Kvantittuminen ja Wilhelm Wien · Katso lisää »
1803
Ei kuvausta.
Uusi!!: Kvantittuminen ja 1803 · Katso lisää »
1887
Vuosi 1887 oli normaalivuosi, joka alkoi lauantaista.
Uusi!!: Kvantittuminen ja 1887 · Katso lisää »
1894
Vuosi 1894 oli normaalivuosi, joka alkoi maanantaista.
Uusi!!: Kvantittuminen ja 1894 · Katso lisää »
1900
1900 (MCM) oli normaalivuosi (ei karkausvuosi), joka alkoi maanantaista.
Uusi!!: Kvantittuminen ja 1900 · Katso lisää »
1900-luku
1900-luku oli vuosisata, johon kuuluivat vuodet 1900–1999.
Uusi!!: Kvantittuminen ja 1900-luku · Katso lisää »
1905
Vuosi 1905 oli normaalivuosi, joka alkoi sunnuntaista.
Uusi!!: Kvantittuminen ja 1905 · Katso lisää »
1918
Vuosi 1918 oli normaalivuosi, joka alkoi tiistaista.
Uusi!!: Kvantittuminen ja 1918 · Katso lisää »
1921
Vuosi 1921 oli normaalivuosi, joka alkoi lauantaista.
Uusi!!: Kvantittuminen ja 1921 · Katso lisää »
