Logo
Unionpedia
Viestintä
Get it on Google Play
Uusi! Lataa Unionpedia Android™-laitteella!
Vapaa
Nopeamman yhteyden kuin selaimen!
 

Optiikka

Indeksi Optiikka

auringonsäteet. Kuvan värit itsessäänkin kuuluvat optiikan tutkimuskohteisiin. Optiikka eli valo-oppi (optikee, ’näkemistä koskeva’) on fysiikan valon tai yleisemmin sähkömagneettisen säteilyn käyttäytymistä ja ominaisuuksia sekä valon ja aineen vuorovaikutusta tutkiva osa-alue.

122 suhteet: Aallonpituus, Aalto-hiukkasdualismi, Aalto-optiikka, Aaltorintama, Aberraatio (tähtitiede), Abu al-Hasan ibn al-Haitham, Afrodite, Aine, Aksiooma, Albert Einstein, Aleksandr Prohorov, Aristoteles, Arkhimedes, Auringon säteily, Auringonpimennys, Bagdad, Charles Hard Townes, Christiaan Huygens, Demokritos, Dennis Gabor, Diffraktio, Dispersio, Empedokles, Eukleides, Fermat’n periaate, Fotoniikka, Frits Zernike, Fysiikka, Galileo Galilei, Heijastuminen, Heinrich Hertz, Heron Aleksandrialainen, Hologrammi, Hopeakloridi, Huygensin periaate, Infrapunasäteily, Intensiteetti, Interferenssi, Isaac Newton, James Bradley, James Clerk Maxwell, Johannes Kepler, Jupiter, Kalifornian yliopisto, Kandela, Klassiset alkuaineet, Klaudios Ptolemaios, Koherenssi (fysiikka), Kokonaisheijastuminen, Kulma, ..., Kuunpimennys, Kuva, Kvanttimekaniikka, Laser, Lasi, Latina, Lääketiede, Léon Foucault, Leonardo da Vinci, Linssi (optiikka), Louis de Broglie, Luksi, Luminanssi, Luumen, Magnetismi, Maser, Massachusetts Institute of Technology, Max Planck, Maxwellin yhtälöt, Metamateriaali, Michael Faraday, Monokkeli, Nikolai Basov, Nobelin fysiikanpalkinto, Normaali (matematiikka), Ole Rømer, Optiikka (täsmennyssivu), Optinen tiheys, Optometristi, Peili, Permeabiliteetti, Permittiivisyys, Persia, Pierre de Fermat, Platon, Platonin Akatemia, Polarisaatio, Polystyreeni, Prisma, Pythagoras, René Descartes, Robert Hooke, Sateenkaari, Sädeoptiikka, Sähkö, Sähkömagneettinen säteily, Sähkömagnetismi, Sähkötekniikka, Seneca nuorempi, Silmälasit, Snellin laki, Solusykli, Spektri, Superpositioperiaate, Taajuus, Taitekerroin, Taittuminen, Tähtitiede, Telluuri, Thomas Young, Ultraviolettisäteily, Valaistusvoimakkuus, Valo, Valosähköinen ilmiö, Valovirta, Valovoima, Väri, Verkkokalvo, Viisauden talo, Willebrord Snellius, William Herschel, Youngin kaksoisrakokoe. Laajenna indeksi (72 lisää) »

Aallonpituus

Aallonpituus \scriptstyle \lambda. Aallonpituus on paikan suhteen jaksollisen ilmiön kahden vierekkäisen samassa vaiheessa olevan pisteen välinen etäisyys.

Uusi!!: Optiikka ja Aallonpituus · Katso lisää »

Aalto-hiukkasdualismi

Aalto-hiukkasdualismi on kvanttimekaniikan käsite, jolla tarkoitetaan sitä, että sähkömagneettisella säteilyllä ja aineella on sekä aaltoliikkeen­ että hiukkasten ominaisuuksia.

Uusi!!: Optiikka ja Aalto-hiukkasdualismi · Katso lisää »

Aalto-optiikka

Aalto-optiikka eli fysikaalinen optiikka tutkii niitä optiikan ilmiöitä, joissa valon aaltoluonteella on oleellinen merkitys ja joita sen vuoksi ei voida käsitellä pelkästään sädeoptiikan eli geometrisen optiikan keinoin.

Uusi!!: Optiikka ja Aalto-optiikka · Katso lisää »

Aaltorintama

Linssi saa tasoaaltojen suorat aaltorintamat kaartumaan Aaltorintama on optiikassa ja muualla fysiikassa pinta tai viiva, jonka muodostamat pisteet ovat aallon samassa vaiheessa.

Uusi!!: Optiikka ja Aaltorintama · Katso lisää »

Aberraatio (tähtitiede)

Tähden näennäinen asema Maasta katsottuna riippuu Maan nopeudesta. Poikkeama on todellisuudessa paljon pienempi kuin tässä kaaviokuvassa. Ekliptikan navalla oleva tähti näyttää aberraation vuoksi kiertävän ympyrää, tarkalleen ekliptikalla oleva taas kulkevan janaa pitkin edestakaisin. Muualla sijaitsevat tähdet näyttävät kiertävän ellipsin muotoista rataa. James Bradley. Aberraatio on tähtitieteessä havaitsijan liikkeestä aiheutuva tähden paikan näennäinen muutos maapallon liikesuunnassa, ja se saa tähden kiertämään vuoden kuluessa ellipsinmuotoisen kierroksen todellisen paikkansa ympäri.

Uusi!!: Optiikka ja Aberraatio (tähtitiede) · Katso lisää »

Abu al-Hasan ibn al-Haitham

Opticae thesauruksen latinankielisen käännöksen nimiölehden kuparikaiverrus esittää Arkhimedesta sytyttämässä parabolisilla peileillä roomalaisia sotalaivoja tuleen Syrakusan satamassa Abū ‘Alī al-Haṣan ibn al-Haṣan ibn al-Haitham (latinasoitu: Alhacen tai (vanhentunut ilmaisu) Alhazen), (965 Basra, Irak –1040 Kairo, Egypti) oli irakilainen, islamilainen matemaatikko, astronomi ja fyysikko, jolla oli merkittävä panos optiikan perusteiden tutkimukseen ja tieteellisten kokeiden käyttöön.

Uusi!!: Optiikka ja Abu al-Hasan ibn al-Haitham · Katso lisää »

Afrodite

William-Adolphe Bouguereaun näkemys Afroditen syntymästä. (''La naissance de Venus'', 1879). Hera ja Afrodite. Afroditen vieressä maassa istumassa Eros. Afrodite on kreikkalaisessa mytologiassa rakkauden, kauneuden, sulouden, hedelmällisyyden ja seksuaalisuuden jumalatar.

Uusi!!: Optiikka ja Afrodite · Katso lisää »

Aine

Taiteilijan näkemys aineen perusosan, atomin, rakenteesta. Aine määritellään usein substanssiksi, josta havaittavat fysikaaliset objektit ja maailmankaikkeus koostuvat.

Uusi!!: Optiikka ja Aine · Katso lisää »

Aksiooma

Aksiooma on matematiikassa peruskäsitteiden epäsuora määritelmä, jota käytetään päättelyssä muiden tulosten todistamiseen.

Uusi!!: Optiikka ja Aksiooma · Katso lisää »

Albert Einstein

Albert Einstein (lausunta saksaksi) oli saksanjuutalainen teoreettinen fyysikko, joka loi suhteellisuusteorian.

Uusi!!: Optiikka ja Albert Einstein · Katso lisää »

Aleksandr Prohorov

Aleksandr Mihailovitš Prohorov (11. heinäkuuta 1916 – 8. tammikuuta 2002) oli Australiassa syntynyt neuvostoliittolainen fyysikko.

Uusi!!: Optiikka ja Aleksandr Prohorov · Katso lisää »

Aristoteles

Aristoteles (384–322 eaa.) oli antiikin kreikkalainen filosofi ja tiedemies.

Uusi!!: Optiikka ja Aristoteles · Katso lisää »

Arkhimedes

Arkhimedes Syrakusalainen (noin 287 eaa.–212 eaa. tai 211 eaa.) oli kreikkalainen filosofi, fyysikko, tähtitieteilijä, matemaatikko ja insinööri.

Uusi!!: Optiikka ja Arkhimedes · Katso lisää »

Auringon säteily

intensiteetin spektri heti Maan ilmakehän ulkopuolella sekä meren pinnan tasolla. Keltainen väri kuvaa säteilyä ilmakehän ulkopuolella ja punainen merenpinnan tasolla. Viiva kuvaa laskennallista 5523 K mustan kappaleen säteilyä. Auringon säteily on Auringon säteilemää sähkömagneettista säteilyä.

Uusi!!: Optiikka ja Auringon säteily · Katso lisää »

Auringonpimennys

Täydellinen auringonpimennys Ranskassa vuonna 1999 Osittainen auringonpimennys tammikuussa 2011. 20. maaliskuuta 2015 täydellisen auringonpimennyksen näkyvyysalue. Ajat UTC. 21. elokuuta 2017 täydellisen auringonpimennyksen näkyvyysalue. Ajat UTC. Täydellinen auringonpimennys Turkin Kemerissä 29. maaliskuuta 2006. Auringonpimennys on luonnonilmiö, joka syntyy Kuun liikkuessa Maan ja Auringon väliin siten, että kaikki kolme ovat samalla suoralla.

Uusi!!: Optiikka ja Auringonpimennys · Katso lisää »

Bagdad

Bagdad on Irakin ja Bagdadin maakunnan pääkaupunki, joka sijaitsee Tigris-joen varrella.

Uusi!!: Optiikka ja Bagdad · Katso lisää »

Charles Hard Townes

Charles Hard Townes (28. heinäkuuta 1915 Greenville, Etelä-Carolina – 27. tammikuuta 2015) oli yhdysvaltalainen fyysikko.

Uusi!!: Optiikka ja Charles Hard Townes · Katso lisää »

Christiaan Huygens

Christiaan Huygens jr. FRS (latinalaistettu muoto Christianus Hugenius; 14. huhtikuuta 1629 Haag – 8. heinäkuuta 1695 Haag) syntyi vaikutusvaltaiseen hollantilaisperheeseen Haagissa, Hollannissa.

Uusi!!: Optiikka ja Christiaan Huygens · Katso lisää »

Demokritos

Demokritos (n. 460–370 eaa.) oli antiikin kreikkalainen esisokraatikkoihin lukeutunut filosofi, joka oli kotoisin Abderasta, Traakiasta.

Uusi!!: Optiikka ja Demokritos · Katso lisää »

Dennis Gabor

Dennis Gabor (5. kesäkuuta 1900 Budapest - 8. helmikuuta 1979) oli unkarilainen fyysikko, joka keksi hologrammit.

Uusi!!: Optiikka ja Dennis Gabor · Katso lisää »

Diffraktio

tasoaallon) muoto muuttuu eli se diffraktoituu kahdeksi pallomaiseksi aaltolähteeksi kun se osuu kaksi rakoa sisältävään levyyn. Levyn oikealla puolella diffraktoituneet pallomaiset aaltorintamat menevät päällekkäin, jolloin ne paikoitellen joko vahvistavat (keltaiset/punaiset ja siniset alueet) tai heikentävät toisiaan (vihreät alueet) eli interferoivat keskenään. Jos raot olisivat paljon leveämpiä, ei aaltorintaman muoto muuttuisi yhtä voimakkaasti leveästä pallomaiseksi. Diffraktio on ilmiö, jossa aallon muoto muuttuu, kun sen kulkuun on vaikuttanut jokin kappale, esimerkiksi rako tai kide.

Uusi!!: Optiikka ja Diffraktio · Katso lisää »

Dispersio

prismassa. Dispersio tarkoittaa fysiikassa sitä, että aallon etenemisnopeus riippuu sen taajuudesta.

Uusi!!: Optiikka ja Dispersio · Katso lisää »

Empedokles

Empedokles Empedokles (n. 492–432 eaa.) oli antiikin kreikkalainen esisokraattinen filosofi.

Uusi!!: Optiikka ja Empedokles · Katso lisää »

Eukleides

Eukleides Aleksandrialainen (n. 300 eaa.) oli kreikkalainen matemaatikko, joka kirjoitti muun muassa antiikin geometrian kokonaisesityksen Stoikheia (Alkeet, latinaksi Elementa).

Uusi!!: Optiikka ja Eukleides · Katso lisää »

Fermat’n periaate

Fermat’n periaate on optiikkaan liittyvä periaate, jonka mukaan valo kulkee kahden pisteen välillä nopeinta mahdollista reittiä pitkin.

Uusi!!: Optiikka ja Fermat’n periaate · Katso lisää »

Fotoniikka

Fotoniikka eli fotonitiede tai valotiede on tieteen ja tekniikan ala, jossa käsitellään esimerkisi fotonien tuottamista, säteilyä, siirtoa, modulointia, signaaliprosessointia, kytkemistä ja vahvistamista.

Uusi!!: Optiikka ja Fotoniikka · Katso lisää »

Frits Zernike

Frederik (Frits) Zernike (16. heinäkuuta 1888 Amsterdam – 10. maaliskuuta 1966) oli alankomaalainen fyysikko.

Uusi!!: Optiikka ja Frits Zernike · Katso lisää »

Fysiikka

Fysiikka (fysis eli luonto) on ainetta, energiaa ja perusluonteisia luonnonlakeja tutkiva tiede.

Uusi!!: Optiikka ja Fysiikka · Katso lisää »

Galileo Galilei

Galileo Galilei (15. helmikuuta 1564 Pisa, Italia – 8. tammikuuta 1642 Arcetri, Italia) oli italialainen tähtitieteilijä, filosofi ja fyysikko.

Uusi!!: Optiikka ja Galileo Galilei · Katso lisää »

Heijastuminen

Heijastuminen tarkoittaa fysiikassa aaltoliikkeen kahden eri faasin rajapinnalla tapahtuvaa vuorovaikutusta, jossa aaltoliike muuttaa suuntaansa ja jatkaa liikettään samassa faasissa.

Uusi!!: Optiikka ja Heijastuminen · Katso lisää »

Heinrich Hertz

Heinrich Rudolf Hertz (22. helmikuuta 1857 Hampuri, Saksa – 1. tammikuuta 1894 Bonn, Saksa) oli saksalainen fyysikko, jonka mukaan taajuuden yksikkö hertsi on nimetty.

Uusi!!: Optiikka ja Heinrich Hertz · Katso lisää »

Heron Aleksandrialainen

Heronin aeolipiili Heron Aleksandrialainen (n. 10–70) oli antiikin kreikkalainen keksijä, mekaanikko ja matemaatikko.

Uusi!!: Optiikka ja Heron Aleksandrialainen · Katso lisää »

Hologrammi

Hologrammi on kolmiulotteinen (3-D) kuva.

Uusi!!: Optiikka ja Hologrammi · Katso lisää »

Hopeakloridi

Hopeakloridi (AgCl) on hopea- ja kloridi-ionien muodostama ioniyhdiste.

Uusi!!: Optiikka ja Hopeakloridi · Katso lisää »

Huygensin periaate

Huygensin periaatetta havainnollistava kuva, johon alkeisaallon synnyttävä piste on merkitty keltaisella, alkeisaalto harmaalla ja alkeisaaltojen summa-aalto vihreällä. Huygensin periaate tai Huygensin–Fresnelin periaate on aallon etenemisen kuvailuun käytetty tarkastelutapa.

Uusi!!: Optiikka ja Huygensin periaate · Katso lisää »

Infrapunasäteily

Koira kuvattuna infrapunakameralla Infrapunasäteily on sähkömagneettista säteilyä, jonka aallonpituus on suurempi kuin näkyvän valon mutta pienempi kuin mikroaaltojen.

Uusi!!: Optiikka ja Infrapunasäteily · Katso lisää »

Intensiteetti

Intensiteetti on fysiikassa suure, joka ilmoittaa kuinka paljon energiaa siirtyy pinta-alayksikön läpi aikayksikössä.

Uusi!!: Optiikka ja Intensiteetti · Katso lisää »

Interferenssi

Destruktiivinen (vas.) ja konstruktiivinen (oik.) interferenssi Interferenssi tarkoittaa kahden aallon, joiden välinen vaihe-ero on vakio, yhdistymistä superpositioperiaatteen mukaisesti.

Uusi!!: Optiikka ja Interferenssi · Katso lisää »

Isaac Newton

Sir Isaac Newton PRS, FRS (juliaanisen kalenterin mukaan 25. joulukuuta 1642 – 20. maaliskuuta 1726, gregoriaanisen kalenterin mukaan 4. tammikuuta 1643 – 31. maaliskuuta 1727) oli englantilainen fyysikko, matemaatikko, tähtitieteilijä, alkemisti ja filosofi.

Uusi!!: Optiikka ja Isaac Newton · Katso lisää »

James Bradley

James Bradley (maaliskuu 1693 – 13. heinäkuuta 1762) oli englantilainen tähtitieteilijä ja vuodesta 1742 lähtien Edmund Halleyn seuraajana Astronomer Royal.

Uusi!!: Optiikka ja James Bradley · Katso lisää »

James Clerk Maxwell

James Clerk Maxwell (13. kesäkuuta 1831 Edinburgh – 5. marraskuuta 1879 Cambridge) oli skotlantilainen fyysikko.

Uusi!!: Optiikka ja James Clerk Maxwell · Katso lisää »

Johannes Kepler

Johannes Kepler (27. joulukuuta 1571 – 15. marraskuuta 1630) oli saksalainen tähtitieteilijä, joka laati planeettojen liikkeitä koskevia teorioita.

Uusi!!: Optiikka ja Johannes Kepler · Katso lisää »

Jupiter

Jupiter (symboli) on Aurinkokunnan viides planeetta Auringosta päin lukien.

Uusi!!: Optiikka ja Jupiter · Katso lisää »

Kalifornian yliopisto

Kalifornian yliopisto eli University of California (UC) on julkinen yliopistojärjestelmä Kaliforniassa.

Uusi!!: Optiikka ja Kalifornian yliopisto · Katso lisää »

Kandela

Kandela (yksikön tunnus cd) on SI-järjestelmän mukainen mittayksikkö perussuureelle valovoima, jota nimitetään myös valon intensiteetiksi ja valon voimakkuudeksi.

Uusi!!: Optiikka ja Kandela · Katso lisää »

Klassiset alkuaineet

Monet vanhan ajan filosofisista näkemyksistä jäsensivät maailman rakennetta ja sen ilmiöitä klassisten alkuaineiden eli elementtien avulla.

Uusi!!: Optiikka ja Klassiset alkuaineet · Katso lisää »

Klaudios Ptolemaios

Keskiaikaisen taiteilijan näkemys Klaudios Ptolemaioksesta. Klaudios Ptolemaios (n. 85 – n. 165) oli kreikkalainen matemaatikko, tähtitieteilijä, maantieteilijä ja astrologi.

Uusi!!: Optiikka ja Klaudios Ptolemaios · Katso lisää »

Koherenssi (fysiikka)

Koherentit aallot ovat aaltoja, joissa on keskenään pelkästään ja muuttumattomasti saman vaihe-eron, taajuuden, amplitudin ja aaltomuodon aaltoja, jotka etenevät samaan suuntaan.

Uusi!!: Optiikka ja Koherenssi (fysiikka) · Katso lisää »

Kokonaisheijastuminen

Kokonaisheijastuminen. Valo taittuu ensin ilma–lasi-rajapintaan ja sen jälkeen lasi–ilma-rajapinnnassa se kokonaisheijastuu. Kokonaisheijastuminen on aalto-opillinen ilmiö, jossa aaltoliike heijastuu täydellisesti, kun se saapuu kriittisen kulman ylittävässä kulmassa pinnan normaalin suhteen.

Uusi!!: Optiikka ja Kokonaisheijastuminen · Katso lisää »

Kulma

Kulma eli tasokulma (erotukseksi avaruuskulmasta), on geometriassa kahden säteen väliin jäävän tason osa.

Uusi!!: Optiikka ja Kulma · Katso lisää »

Kuunpimennys

Kaavakuva kuunpimennyksestä Kuunpimennys 9. marraskuuta 2003. Kuunpimennys on tilanne, jolloin Kuu on Maan varjossa eli Aurinko, Maa ja Kuu ovat samalla suoralla.

Uusi!!: Optiikka ja Kuunpimennys · Katso lisää »

Kuva

Kuva on kaksi- tai kolmiulotteinen esitys. Brian MacKay & Ahmad Abas ''Mahdoton kolmio'' (eli Penrosen kolmio) veistoksena. Kuva Kuva on näköaistin tai tuntoaistin avulla havaittava kaksi- tai kolmiulotteinen esitys.

Uusi!!: Optiikka ja Kuva · Katso lisää »

Kvanttimekaniikka

Kvanttimekaniikka on fysiikan perusteoria, joka kuvaa tapahtumia atomaarisessa mittakaavassa, jossa klassinen mekaniikka ei päde.

Uusi!!: Optiikka ja Kvanttimekaniikka · Katso lisää »

Laser

6 eriväristä laseria Laser on laite, joka tuottaa koherenttia valoa.

Uusi!!: Optiikka ja Laser · Katso lisää »

Lasi

Kaj Franckin kartio-laseja ja kaadin, 1958. Lasi on sulatettujen silikaattien jähmettyessä muodostunut amorfinen massa.

Uusi!!: Optiikka ja Lasi · Katso lisää »

Latina

Latina (lat. lingua latina, sermo latinus) on indoeurooppalainen kieli, jota puhuttiin alun perin vain Roomassa ja sitä ympäröivällä Latiumin alueella Italiassa.

Uusi!!: Optiikka ja Latina · Katso lisää »

Lääketiede

Lääketiede tarkoittaa suppeassa merkityksessä terveyden ylläpitämiseen ja palauttamiseen sekä sairauksien ehkäisemiseen ja hoitoon kohdistuvaa tiedettä.

Uusi!!: Optiikka ja Lääketiede · Katso lisää »

Léon Foucault

Jean Bernard Léon Foucault (18. syyskuuta 1819 Pariisi, Ranska – 11. helmikuuta 1868 Pariisi, Ranska) oli ranskalainen fyysikko, joka tunnetaan parhaiten Foucault'n heilurin keksijänä.

Uusi!!: Optiikka ja Léon Foucault · Katso lisää »

Leonardo da Vinci

Leonardo di ser Piero da Vinci (15. huhtikuuta 1452 Vinci, Toscana, Kirkkovaltio – 2. toukokuuta 1519 Amboise, Indre-et-Loire, Ranska) oli italialainen tieteilijä, matemaatikko, insinööri, keksijä, anatomi, taidemaalari, kuvanveistäjä, arkkitehti, kasvitieteilijä, muusikko ja kirjailija.

Uusi!!: Optiikka ja Leonardo da Vinci · Katso lisää »

Linssi (optiikka)

Linssityyppejä Linssi on lasista tai muusta läpinäkyvästä aineesta tehty kaarevapintainen optinen kappale, joka taittaa valonsäteitä tai muuta sähkömagneettista säteilyä tietyllä tavalla, kooten tai hajottaen sitä.

Uusi!!: Optiikka ja Linssi (optiikka) · Katso lisää »

Louis de Broglie

Louis Victor Pierre Raymond de Broglie (15. elokuuta 1892 – 19. maaliskuuta 1987) oli ranskalainen fyysikko.

Uusi!!: Optiikka ja Louis de Broglie · Katso lisää »

Luksi

Työtilojen valaistusta mittaava luksimittari Luksi (tunnus lx) on SI-järjestelmän mukainen yksikkö valaistus­voimakkuudelle.

Uusi!!: Optiikka ja Luksi · Katso lisää »

Luminanssi

Lampun valovoima (I) ja luminanssi (L) Luminanssi (tunnus L) on fotometrian suure, joka kuvaa pinnalta lähtevää valon voimakkuutta eli "pinnan kirkkautta".

Uusi!!: Optiikka ja Luminanssi · Katso lisää »

Luumen

Luumen (vanh. lumen (’valo’), tunnus lm, on SI-järjestelmän mukainen valovirran yksikkö. Se on valon määrä, jonka valovoimaltaan kandelan valonlähde säteilee steradiaanin avaruuskulmaan: tämä valon määrä lankeaa metrin päästä kartion pohjalle, jonka (pallomainen) pinta-ala on neliömetri. 60 W:n hehkulampun valovirta on noin 710 luumenia.

Uusi!!: Optiikka ja Luumen · Katso lisää »

Magnetismi

Sauvamagneetin magneettikentän ”voimaviivat” näkyvät rautajauheen sijoittumisessa paperille. Magnetismi on fysikaalinen ilmiöluokka, joihin liittyvät voimat vaikuttavat magneettisten kappaleiden sekä sähkövirtojen ja liikkuvien sähkövarausten välillä.

Uusi!!: Optiikka ja Magnetismi · Katso lisää »

Maser

Maser (microwave amplification by stimulated emission of radiation eli "mikroaaltojen vahvistaminen stimuloidulla säteilyn emissiolla") on optinen laite.

Uusi!!: Optiikka ja Maser · Katso lisää »

Massachusetts Institute of Technology

Massachusetts Institute of Technology eli MIT on teknillinen korkeakoulu Cambridgen kaupungissa Massachusettsissa Yhdysvalloissa.

Uusi!!: Optiikka ja Massachusetts Institute of Technology · Katso lisää »

Max Planck

Max Karl Ernst Ludwig Planck (kastenimeltään Marx; 23. huhtikuuta 1858 – 4. lokakuuta 1947) oli saksalainen fyysikko, jonka mustan kappaleen säteilyn tutkimukset, johtivat energian kvanttiluonteen (fotoni) löytämiseen, minkä vuoksi häntä pidetään kvanttimekaniikan löytäjänä.

Uusi!!: Optiikka ja Max Planck · Katso lisää »

Maxwellin yhtälöt

Maxwellin yhtälöt ovat neljän yhtälön kokoelma, joka kuvaa sähköisten ja magneettisten kenttien käyttäytymistä ja niiden vuorovaikutusta.

Uusi!!: Optiikka ja Maxwellin yhtälöt · Katso lisää »

Metamateriaali

Metamateriaalit ovat keinotekoisia materiaaleja, joilla on tavanomaisista luonnonmateriaaleista poikkeavia erityisominaisuuksia.

Uusi!!: Optiikka ja Metamateriaali · Katso lisää »

Michael Faraday

Michael Faraday (22. syyskuuta 1791 – 25. elokuuta 1867) oli englantilainen fyysikko ja kemisti, joka vaikutti suuresti sähkömagnetismin ja sähkökemian kehitykseen.

Uusi!!: Optiikka ja Michael Faraday · Katso lisää »

Monokkeli

Joseph Chamberlain monokkeli silmällä Monokkeli (ranskan sanasta monocle, joka tulee myöhäislatinan sanasta monoculus, ”yksisilmäinen”) on optinen linssi, joka asetetaan toisen silmän eteen korjaamaan sen näkökykyä, eräänlainen ”yhden silmän silmälasi”.

Uusi!!: Optiikka ja Monokkeli · Katso lisää »

Nikolai Basov

Nikolai Gennadijevitš Basov (14. joulukuuta 1922 – 1. heinäkuuta 2001) oli neuvostoliittolainen fyysikko.

Uusi!!: Optiikka ja Nikolai Basov · Katso lisää »

Nobelin fysiikanpalkinto

Nobelin fysiikan- ja kemianpalkintojen mitalien kääntöpuoli Nobelin fysiikanpalkinto on yksi viidestä alkuperäisestä Nobel-palkinnosta.

Uusi!!: Optiikka ja Nobelin fysiikanpalkinto · Katso lisää »

Normaali (matematiikka)

Kohtisuoruus merkitään kuvioon kulmakaarella, jonka sisällä on piste tai pienellä neliöllä. Normaali on geometriassa vektori tai suora, joka leikkaa tasossa kohtisuorasti toista janaa, suoraa, vektoria tai käyrää vasten, taikka tilassa myös tasoa tai pintaa vasten.

Uusi!!: Optiikka ja Normaali (matematiikka) · Katso lisää »

Ole Rømer

Ole Rømer Ole (Christensen) Rømer (25. syyskuuta 1644 Aarhus – 19. syyskuuta 1710 Kööpenhamina) oli tanskalainen tähtitieteilijä, joka mittasi ensimmäisenä valonnopeuden vuonna 1676.

Uusi!!: Optiikka ja Ole Rømer · Katso lisää »

Optiikka (täsmennyssivu)

Optiikka tarkoittaa seuraavia asioita.

Uusi!!: Optiikka ja Optiikka (täsmennyssivu) · Katso lisää »

Optinen tiheys

Optinen tiheys kuvaa aineen kykyä taittaa valoa.

Uusi!!: Optiikka ja Optinen tiheys · Katso lisää »

Optometristi

Optikon näöntutkimuslaite. Optometristi on tutkintonimike Terveydenhuollon oikeusturvakeskuksen laillistamalle optikolle.

Uusi!!: Optiikka ja Optometristi · Katso lisää »

Peili

Ruukku, peili ja peilistä heijastuva ruukun kuva. Peili (vanh. kuvastin) on tekoperäinen heijastava pinta, joka on niin tasainen, että se voi muodostaa kuvajaisen.

Uusi!!: Optiikka ja Peili · Katso lisää »

Permeabiliteetti

Permeabiliteetti (tunnus &mu) on aineen magneettista käyttäytymistä kuvaava suure, jota SI-järjestelmässä mitataan yksiköllä henry per metri (1 H/m.

Uusi!!: Optiikka ja Permeabiliteetti · Katso lisää »

Permittiivisyys

Permittiivisyys (tunnus ε) on suure, joka kuvaa, miten väliaine vaikuttaa siihen kohdistuvaan sähkökenttään.

Uusi!!: Optiikka ja Permittiivisyys · Katso lisää »

Persia

Akemenidien hallitsema Persian valtakunta laajimmillaan noin 490 eaa. Persia on Lähi-idän alueella sijainnut historiallinen valtio, jonka nimi on nykyään Iran.

Uusi!!: Optiikka ja Persia · Katso lisää »

Pierre de Fermat

Pierre de Fermat (17. elokuuta 1601 Beaumont-de-Lomagne – 12. tammikuuta 1665 Castres) oli ranskalainen lakimies ja matemaatikko.

Uusi!!: Optiikka ja Pierre de Fermat · Katso lisää »

Platon

Platon (427–347 eaa.) oli antiikin kreikkalainen filosofi ja Akatemian perustaja, jota pidetään yhtenä antiikin ja koko historian vaikutusvaltaisimmista filosofeista.

Uusi!!: Optiikka ja Platon · Katso lisää »

Platonin Akatemia

Platonin Akatemiaa esittävä roomalainen mosaiikki. Pompeji, ensimmäinen vuosisata. Akatemia oli Platonin vuonna 385 eaa. perustama filosofikoulu Ateenassa, antiikin Kreikassa.

Uusi!!: Optiikka ja Platonin Akatemia · Katso lisää »

Polarisaatio

Polarisaatio on poikittaiseen aaltoliikkeeseen liittyvä käsite, jolla tarkoitetaan aaltoliikkeen värähtelyjen amplitudin suuntariippuvuutta aallon etenemissuuntaan nähden kohtisuorassa tasossa.

Uusi!!: Optiikka ja Polarisaatio · Katso lisää »

Polystyreeni

Polystyreenistä valmistettu pakkaus Polystyreeni on polymeeri, jota valmistetaan styreenistä joka on aromaattinen hiilivety.

Uusi!!: Optiikka ja Polystyreeni · Katso lisää »

Prisma

Prisma tarkoittaa seuraavia asioita.

Uusi!!: Optiikka ja Prisma · Katso lisää »

Pythagoras

Pythagoras Pythagoras (582–496 eaa.) oli antiikin Kreikassa elänyt filosofi ja tutkija.

Uusi!!: Optiikka ja Pythagoras · Katso lisää »

René Descartes

René Descartes (latinalaistettu muoto Renatus Cartesius; 31. maaliskuuta 1596 La Haye en Touraine – 11. helmikuuta 1650 Tukholma), oli huomattava ranskalainen filosofi, matemaatikko, kirjailija ja tutkija, jota on kutsuttu uuden ajan filosofian perustajaksi.

Uusi!!: Optiikka ja René Descartes · Katso lisää »

Robert Hooke

Robert Hooke (18. heinäkuuta 1635 – 3. maaliskuuta 1703) oli englantilainen fyysikko ja monilahjainen tutkija.

Uusi!!: Optiikka ja Robert Hooke · Katso lisää »

Sateenkaari

Sateenkaari Sateenkaari on spektrin väreissä esiintyvä ilmakehän optinen ilmiö.

Uusi!!: Optiikka ja Sateenkaari · Katso lisää »

Sädeoptiikka

Sädeoptiikaksi tai geometriseksi valo-opiksi kutsutaan sellaista valo-oppia, jossa valon kulkua tarkastellaan käyttämällä mallina yksittäisiä valonsäteitä.

Uusi!!: Optiikka ja Sädeoptiikka · Katso lisää »

Sähkö

Sähkö on erittäin pitkälle jalostettu energian muoto. Sen tuotantoa edeltävät monet välivaiheet. Vaarallisesta jännitteestä varoittava merkki. Salama on luonnossa tapahtuva sähköpurkaus. Sähkö on luonnonilmiö, joka liittyy sähkövaraukseen, eli siihen, miten aine tai hiukkanen vuorovaikuttaa sähkökentän kanssa.

Uusi!!: Optiikka ja Sähkö · Katso lisää »

Sähkömagneettinen säteily

Sähkömagneettisen säteilyn spektri Sähkömagneettinen säteily eli sähkömagneettiset aallot ovat fotonien eli säteilykvanttien liikkeen aiheuttamia aaltoja.

Uusi!!: Optiikka ja Sähkömagneettinen säteily · Katso lisää »

Sähkömagnetismi

Sähkömagnetismi on fysiikan ala, joka käsittelee sähköisiä ja magneettisia ilmiöitä sekä niiden välisiä riippuvuuksia.

Uusi!!: Optiikka ja Sähkömagnetismi · Katso lisää »

Sähkötekniikka

Sähkötekniikka on sähköä ja sähkömagnetismia hyödyntävä ja tutkiva tekniikanhaara.

Uusi!!: Optiikka ja Sähkötekniikka · Katso lisää »

Seneca nuorempi

Lucius Annaeus Seneca (yleensä tunnettu lyhyesti nimellä Seneca tai Seneca nuorempi, n. 4 eaa. – 65 jaa.) oli roomalainen valtiomies, konsuli, kirjailija ja stoalainen filosofi.

Uusi!!: Optiikka ja Seneca nuorempi · Katso lisää »

Silmälasit

Emporio Armani -merkkisillä kehyksillä. Silmälasit ovat kehyksen ja linssien, tai vain linssien ja sankojen muodostama optinen apulaite, jota pidetään silmien edessä.

Uusi!!: Optiikka ja Silmälasit · Katso lisää »

Snellin laki

Aineiden A ja B rajapinnan läpi kulkeva valo taittuu Snellin lain mukaisesti. N on pinnan normaali. Aine B on tässä optisesti harvempi aine kuin A. Näkyvän valon tapauksessa esimerkiksi A voisi olla lasia ja B ilmaa. Snellin laki (myös Snelliuksen laki) eli taittumislaki kuvaa valon taittumista kahden aineen rajapinnalla.

Uusi!!: Optiikka ja Snellin laki · Katso lisää »

Solusykli

Solukierto eli solusykli on aitotumaisen solun elämänvaihe, jonka aikana solu jakautuu kahdeksi uudeksi soluksi.

Uusi!!: Optiikka ja Solusykli · Katso lisää »

Spektri

Kiinteä valonlähde (A) säteilee jatkuvan spektrin 1). Hehkuva kaasu (B) säteilee kirkasviivaisen emissiospektrin (2), ja kiinteästä valonlähteestä hehkuvan kaasun läpi tuleva valo säteilee absorptioviivaspektrin (3), jossa on tummia imeytymisviivoja jatkuvan spektrin päällä. Jatkuva spektri Raudan (Fe) emissioviivaspektri. Spektri eli kirjo tarkoittaa yleisesti havaitun suureen jakautumista komponentteihin taajuuden tai energian suhteen.

Uusi!!: Optiikka ja Spektri · Katso lisää »

Superpositioperiaate

Lineaarialgebran superpositioperiaatteen mukaan lineaarisen systeemin ratkaisujen lineaarinen yhdistelmä on myös kyseessä olevan systeemin ratkaisu.

Uusi!!: Optiikka ja Superpositioperiaate · Katso lisää »

Taajuus

Eritaajuisia siniaaltoja. Taajuus (vanhalta nimeltä jaksoluku) kuvaa jonkin toistuvan ilmiön tapahtumien määrää aikayksikköä kohti.

Uusi!!: Optiikka ja Taajuus · Katso lisää »

Taitekerroin

Taitekerroin kuvaa sitä, miten aine vaikuttaa sähkömagneettiseen säteilyyn, toisin sanoen se kuvaa aineen optista tiheyttä.

Uusi!!: Optiikka ja Taitekerroin · Katso lisää »

Taittuminen

Taittuminen eli refraktio tarkoittaa fysiikassa aaltoliikkeen suunnan muuttumista kahden eri faasin rajapinnassa.

Uusi!!: Optiikka ja Taittuminen · Katso lisää »

Tähtitiede

Linnunradan keskus. Tähtitiede eli astronomia on luonnontiede, joka tutkii maailmankaikkeutta ja sen kohteita, ilmiöitä sekä kehitystä.

Uusi!!: Optiikka ja Tähtitiede · Katso lisää »

Telluuri

Telluuri on alkuaine, jonka kemiallinen merkki Te, järjestysluku 52 ja CAS-numero 13494-80-9.

Uusi!!: Optiikka ja Telluuri · Katso lisää »

Thomas Young

Sir Thomas Young (13. kesäkuuta 1773 – 10. toukokuuta 1829) oli englantilainen yleisnero.

Uusi!!: Optiikka ja Thomas Young · Katso lisää »

Ultraviolettisäteily

Sähkömagneettisen säteilyn aallonpituudet. Ultraviolettisäteily eli lyhennettynä UV-säteily, on sähkömagneettista säteilyä.

Uusi!!: Optiikka ja Ultraviolettisäteily · Katso lisää »

Valaistusvoimakkuus

Valaistusvoimakkuus (tunnus E), on fotometrian suure, joka kuvaa tietylle pinta-alalle lankeavaa valovirran määrää.

Uusi!!: Optiikka ja Valaistusvoimakkuus · Katso lisää »

Valo

Valoa ja varjoja. Valo on sähkömagneettisen spektrin ihmissilmällä nähtävä osa.

Uusi!!: Optiikka ja Valo · Katso lisää »

Valosähköinen ilmiö

Fotonit osuvat aineeseen, jolloin fotonien tuoma energia emittoituu aineesta irronneina elektroneina. Valosähköisessä ilmiössä fotoni absorboituu atomiin irrottaen tästä elektronin.

Uusi!!: Optiikka ja Valosähköinen ilmiö · Katso lisää »

Valovirta

Valovirta (myös "valonmäärä", tunnus F tai Φ) on fotometrian suure, joka kuvaa, kuinka paljon näkyvää valoa valonlähde säteilee kokonaisuudessaan.

Uusi!!: Optiikka ja Valovirta · Katso lisää »

Valovoima

Valovoima on fysiikassa perussuure (tunnus Iv), joka kuvaa pistemäisen valon lähteen lähettämän valon määrää avaruuskulmaa kohti.

Uusi!!: Optiikka ja Valovoima · Katso lisää »

Väri

Värikyniä Väri on auringosta tai muusta valolähteestä tulevaa aaltomuotoista sähkömagneettista säteilyä eli valoa.

Uusi!!: Optiikka ja Väri · Katso lisää »

Verkkokalvo

Verkkokalvoa. R: sauvasolu, C: tappisolu, M: Müllerin gliasolu Verkkokalvo eli retina on silmän aistiva osa, joka muistuttaa rakenteeltaan keskushermostoa.

Uusi!!: Optiikka ja Verkkokalvo · Katso lisää »

Viisauden talo

Abbasidien aikainen käsikirjoitus Viisauden talo (Bayt Ul-Hikma) oli Bagdadissa sijainnut, 760-luvulla Abbasidien aikaan perustettu kirjasto ja käännösinstituutti.

Uusi!!: Optiikka ja Viisauden talo · Katso lisää »

Willebrord Snellius

Willebrord Snellius (synnyinnimeltään Willebrord van Roijen Snell; 1580 – 30. lokakuuta 1628) oli alankomaalainen matemaatikko, joka löysi aallon taittumislain eli Snellin lain.

Uusi!!: Optiikka ja Willebrord Snellius · Katso lisää »

William Herschel

Herschelin 12-metrinen kaukoputki. Sir Frederick William Herschel (Friedrich Wilhelm, 15. marraskuuta 1738 – 25. elokuuta 1822) oli saksalaissyntyinen englantilainen tähtitieteilijä ja säveltäjä.

Uusi!!: Optiikka ja William Herschel · Katso lisää »

Youngin kaksoisrakokoe

Kaksoisrakokokeessa valo kulkee kahden lähekkäin olevan raon läpi muodostaen tummemmista ja vaaleammista vyöhykkeistä muodostuvan kuvion takana olevalle heijastimelle.

Uusi!!: Optiikka ja Youngin kaksoisrakokoe · Katso lisää »

Uudelleenohjaukset tässä:

Optinen, Valo-oppi.

LähteväSaapuvat
Hei! Olemme Facebookissa nyt! »