Nopeamman yhteyden kuin selaimen!
122 suhteet: Aallonpituus, Aalto-hiukkasdualismi, Aalto-optiikka, Aaltorintama, Aberraatio (tähtitiede), Abu al-Hasan ibn al-Haitham, Afrodite, Aine, Aksiooma, Albert Einstein, Aleksandr Prohorov, Aristoteles, Arkhimedes, Auringon säteily, Auringonpimennys, Charles Hard Townes, Christiaan Huygens, Demokritos, Dennis Gabor, Diffraktio, Dispersio, Empedokles, Eukleides, Fermat’n periaate, Fotoniikka, Francesco Maria Grimaldi, Fraunhoferin diffraktio, Fresnelin diffraktio, Frits Zernike, Fysiikka, Galileo Galilei, Heijastuminen, Heinrich Hertz, Heron Aleksandrialainen, Holografia, Hopeakloridi, Huygensin periaate, Infrapunasäteily, Intensiteetti, Interferenssi, Isaac Newton, James Bradley, James Clerk Maxwell, Johann Wilhelm Ritter, Johannes Kepler, John Dollond, Jupiter, Kalifornian yliopisto, Kandela, Klassiset alkuaineet, ..., Klaudios Ptolemaios, Koherenssi (fysiikka), Kokonaisheijastuminen, Kulma, Kuunpimennys, Kuva, Kvanttimekaniikka, Laser, Lääketiede, Léon Foucault, Leonardo da Vinci, Linssi (optiikka), Louis de Broglie, Luksi, Luminanssi, Luumen, Magnetismi, Maser, Massachusetts Institute of Technology, Max Planck, Maxwellin yhtälöt, Metamateriaali, Michael Faraday, Monokkeli, Nikolai Basov, Nobelin fysiikanpalkinto, Normaali (matematiikka), Ole Rømer, Optiikka (täsmennyssivu), Optometristi, Peili, Permeabiliteetti, Permittiivisyys, Persia, Pierre de Fermat, Platon, Platonin Akatemia, Polarisaatio, Polystyreeni, Prisma (optiikka), Pythagoras, René Descartes, Robert Hooke, Sateenkaari, Sädeoptiikka, Sähkö, Sähkömagneettinen säteily, Sähkömagnetismi, Sähkötekniikka, Seneca nuorempi, Snellin laki, Solusykli, Spektri, Superpositioperiaate, Taajuus, Taitekerroin, Taittuminen, Tähtitiede, Telluuri, Thomas Young, Ultraviolettisäteily, Vaihenopeus, Valaistusvoimakkuus, Valo, Valosähköinen ilmiö, Valovirta, Valovoima, Väri, Verkkokalvo, Willebrord Snellius, William Herschel, Youngin kaksoisrakokoe. Laajenna indeksi (72 lisää) »
Aallonpituus
Aallonpituus \lambda. Aallonpituus on paikan suhteen jaksollisen ilmiön kahden vierekkäisen samassa vaiheessa olevan pisteen välinen etäisyys.
Uusi!!: Optiikka ja Aallonpituus · Katso lisää »
Aalto-hiukkasdualismi
Aalto-hiukkasdualismi on kvanttimekaniikan käsite, jolla tarkoitetaan sitä, että sähkömagneettisella säteilyllä ja aineella on sekä aaltoliikkeen että hiukkasten ominaisuuksia.
Uusi!!: Optiikka ja Aalto-hiukkasdualismi · Katso lisää »
Aalto-optiikka
Aalto-optiikka eli fysikaalinen optiikka tutkii niitä optiikan ilmiöitä, joissa valon aaltoluonteella on oleellinen merkitys ja joita sen vuoksi ei voida käsitellä pelkästään sädeoptiikan eli geometrisen optiikan keinoin.
Uusi!!: Optiikka ja Aalto-optiikka · Katso lisää »
Aaltorintama
Linssi saa tasoaaltojen suorat aaltorintamat kaartumaan Aaltorintama on optiikassa ja muualla fysiikassa pinta tai viiva, jonka muodostamat pisteet ovat aallon samassa vaiheessa.
Uusi!!: Optiikka ja Aaltorintama · Katso lisää »
Aberraatio (tähtitiede)
Tähden näennäinen asema Maasta katsottuna riippuu Maan nopeudesta. Poikkeama on todellisuudessa paljon pienempi kuin tässä kaaviokuvassa. Ekliptikan navalla oleva tähti näyttää aberraation vuoksi kiertävän ympyrää, tarkalleen ekliptikalla oleva taas kulkevan janaa pitkin edestakaisin. Muualla sijaitsevat tähdet näyttävät kiertävän ellipsin muotoista rataa. James Bradley. Aberraatio on tähtitieteessä havaitsijan liikkeestä aiheutuva tähden paikan näennäinen muutos maapallon liikesuunnassa, ja se saa tähden kiertämään vuoden kuluessa ellipsinmuotoisen kierroksen todellisen paikkansa ympäri.
Uusi!!: Optiikka ja Aberraatio (tähtitiede) · Katso lisää »
Abu al-Hasan ibn al-Haitham
"Opticae thesauruksen" (1572) nimiölehden kuparikaiverrus esittää Arkhimedesta sytyttämässä parabolisilla peileillä roomalaisia sotalaivoja tuleen Syrakusan satamassa Abū ‘Alī al-Haṣan ibn al-Haṣan ibn al-Haitham (lat. Alhacen tai Alhazen), (965 Basra, Irak – 1040 Kairo, Egypti) oli irakilainen matemaatikko, astronomi ja fyysikko, jolla oli merkittävä panos etenkin optiikan perusteiden tutkimuksessa.
Uusi!!: Optiikka ja Abu al-Hasan ibn al-Haitham · Katso lisää »
Afrodite
Kreikan hellenistisellä kaudella syntyneen Milon Venus -veistoksen oletetaan esittävän rakkauden ja kauneuden jumalatar Afroditea. William-Adolphe Bouguereaun näkemys Afroditen syntymästä. (''La naissance de Venus'', 1879). Hera ja Afrodite. Afroditen vieressä maassa istumassa Eros. Afrodite on kreikkalaisessa mytologiassa rakkauden, kauneuden, sulouden, hedelmällisyyden ja seksuaalisuuden jumalatar.
Uusi!!: Optiikka ja Afrodite · Katso lisää »
Aine
Taiteilijan näkemys aineen perusosan, atomin, rakenteesta. Aine, eli materia määritellään usein substanssiksi, josta havaittavat fysikaaliset objektit ja maailmankaikkeus koostuvat.
Uusi!!: Optiikka ja Aine · Katso lisää »
Aksiooma
Aksiooma on matematiikassa peruskäsitteiden epäsuora määritelmä, jota käytetään päättelyssä muiden tulosten todistamiseen.
Uusi!!: Optiikka ja Aksiooma · Katso lisää »
Albert Einstein
Albert Einstein (saks.) oli saksanjuutalainen teoreettinen fyysikko, joka loi suhteellisuusteorian.
Uusi!!: Optiikka ja Albert Einstein · Katso lisää »
Aleksandr Prohorov
Aleksandr Mihailovitš Prohorov (11. heinäkuuta 1916 – 8. tammikuuta 2002 Moskova) oli Australiassa syntynyt neuvostoliittolainen fyysikko.
Uusi!!: Optiikka ja Aleksandr Prohorov · Katso lisää »
Aristoteles
Aristoteles (384 eaa. Stageira – 322 eaa.) oli antiikin kreikkalainen filosofi ja tiedemies.
Uusi!!: Optiikka ja Aristoteles · Katso lisää »
Arkhimedes
Arkhimedes Syrakusalainen (noin 287 – 212/211 eaa.) oli kreikkalainen filosofi, fyysikko, tähtitieteilijä, keksijä ja matemaatikko.
Uusi!!: Optiikka ja Arkhimedes · Katso lisää »
Auringon säteily
intensiteetin spektri heti Maan ilmakehän ulkopuolella sekä meren pinnan tasolla. Keltainen väri kuvaa säteilyä ilmakehän ulkopuolella ja punainen merenpinnan tasolla. Viiva kuvaa laskennallista 5 523 K mustan kappaleen säteilyä. Auringon säteily on Auringon säteilemää sähkömagneettista säteilyä.
Uusi!!: Optiikka ja Auringon säteily · Katso lisää »
Auringonpimennys
Aurinko, Maa, Kuu sekä Kuun täysvarjo ja puolivarjo auringonpimennyksen aikana. Täysvarjon kohdalla näkyy täydellinen auringonpimennys, puolivarjon kohdalla osittainen. Auringonpimennys on luonnonilmiö, joka syntyy Kuun liikkuessa Maan ja Auringon väliin siten, että kaikki kolme ovat samalla suoralla.
Uusi!!: Optiikka ja Auringonpimennys · Katso lisää »
Charles Hard Townes
Charles Hard Townes (28. heinäkuuta 1915 Greenville, Etelä-Carolina – 27. tammikuuta 2015 Berkeley, Kalifornia) oli yhdysvaltalainen fyysikko.
Uusi!!: Optiikka ja Charles Hard Townes · Katso lisää »
Christiaan Huygens
Christiaan Huygens jr. FRS (latinalaistettu muoto Christianus Hugenius; 14. huhtikuuta 1629 Haag – 8. heinäkuuta 1695 Haag) oli hollantilainen matemaatikko, fyysikko, tähtitieteilijä ja keksijä.
Uusi!!: Optiikka ja Christiaan Huygens · Katso lisää »
Demokritos
Demokritos (n. 460–370 eaa.) oli antiikin kreikkalainen esisokraatikkoihin lukeutunut filosofi, joka oli kotoisin Abderasta, Traakiasta.
Uusi!!: Optiikka ja Demokritos · Katso lisää »
Dennis Gabor
Dennis Gabor (5. kesäkuuta 1900 Budapest, Itävalta-Unkari – 8. helmikuuta 1979 Lontoo, Yhdistynyt kuningaskunta) oli unkarilainen fyysikko, joka keksi hologrammit.
Uusi!!: Optiikka ja Dennis Gabor · Katso lisää »
Diffraktio
tasoaallon) muoto muuttuu eli se diffraktoituu kahdeksi pallomaiseksi aaltolähteeksi kun se osuu kaksi rakoa sisältävään levyyn. Levyn oikealla puolella diffraktoituneet pallomaiset aaltorintamat menevät päällekkäin, jolloin ne paikoitellen joko vahvistavat (keltaiset/punaiset ja siniset alueet) tai heikentävät toisiaan (vihreät alueet) eli interferoivat keskenään. Jos raot olisivat paljon leveämpiä, ei aaltorintaman muoto muuttuisi yhtä voimakkaasti leveästä pallomaiseksi. Diffraktio on ilmiö, jossa aallon muoto muuttuu, kun sen kulkuun on vaikuttanut jokin kappale, esimerkiksi rako tai kide.
Uusi!!: Optiikka ja Diffraktio · Katso lisää »
Dispersio
prismassa. Dispersio tarkoittaa fysiikassa sitä, että aallon etenemisnopeus riippuu sen taajuudesta.
Uusi!!: Optiikka ja Dispersio · Katso lisää »
Empedokles
Empedokles Empedokles (n. 492–432 eaa.) oli antiikin kreikkalainen esisokraattinen filosofi.
Uusi!!: Optiikka ja Empedokles · Katso lisää »
Eukleides
Eukleides Aleksandrialainen (n. 300 eaa.) oli antiikin kreikkalainen matemaatikko, joka kirjoitti muun muassa antiikin geometrian kokonaisesityksen Alkeet (Stoikheia, latinaksi Elementa).
Uusi!!: Optiikka ja Eukleides · Katso lisää »
Fermat’n periaate
Fermat’n periaate on optiikkaan liittyvä periaate, jonka mukaan valo kulkee kahden pisteen välillä nopeinta mahdollista reittiä pitkin.
Uusi!!: Optiikka ja Fermat’n periaate · Katso lisää »
Fotoniikka
Fotoniikka eli fotonitiede tai valotiede on tieteen ja tekniikan ala, jossa käsitellään esimerkiksi fotonien tuottamista, säteilyä, siirtoa, modulointia, signaaliprosessointia, kytkemistä ja vahvistamista.
Uusi!!: Optiikka ja Fotoniikka · Katso lisää »
Francesco Maria Grimaldi
Francesco Maria Grimaldi (2. huhtikuuta 1618 Bologna, Italia – 28. joulukuuta 1663 Bologna) oli italialainen fyysikko ja jesuiitta, joka teki uraauurtavia havaintoja optiikan alalla ja tutki kuun pinnanmuotoja.
Uusi!!: Optiikka ja Francesco Maria Grimaldi · Katso lisää »
Fraunhoferin diffraktio
Fraunhoferin diffraktio on diffraktioon liittyvä matemaattinen malli, jota käytetään silloin, kun aaltorintaman kulkema matka esimerkiksi diffraktion aiheuttavaan aukkoon tai rakoon on suhteellisen pitkä.
Uusi!!: Optiikka ja Fraunhoferin diffraktio · Katso lisää »
Fresnelin diffraktio
Fresnelin diffraktio on diffraktioon sovellettu matemaattinen malli, jota käytetään silloin, kun aaltorintama on lähellä esimerkiksi diffraktion aiheuttavaa aukkoa.
Uusi!!: Optiikka ja Fresnelin diffraktio · Katso lisää »
Frits Zernike
Frederik (Frits) Zernike (16. heinäkuuta 1888 Amsterdam – 10. maaliskuuta 1966) oli alankomaalainen fyysikko.
Uusi!!: Optiikka ja Frits Zernike · Katso lisää »
Fysiikka
Fysiikka (fysis eli luonto) on ainetta, energiaa ja perusluonteisia luonnonlakeja tutkiva tiede.
Uusi!!: Optiikka ja Fysiikka · Katso lisää »
Galileo Galilei
Galileo Galilei (15. helmikuuta 1564 Pisa, Firenzen herttuakunta – 8. tammikuuta 1642 Arcetri, Toscanan suurherttuakunta) oli italialainen tähtitieteilijä, filosofi ja fyysikko.
Uusi!!: Optiikka ja Galileo Galilei · Katso lisää »
Heijastuminen
Heijastuminen tarkoittaa fysiikassa aaltoliikkeen kahden eri faasin rajapinnalla tapahtuvaa vuorovaikutusta, jossa aaltoliike muuttaa suuntaansa ja jatkaa liikettään samassa faasissa.
Uusi!!: Optiikka ja Heijastuminen · Katso lisää »
Heinrich Hertz
Heinrich Rudolf Hertz (22. helmikuuta 1857 Hampuri, Saksa – 1. tammikuuta 1894 Bonn, Saksa) oli saksalainen fyysikko, jonka mukaan taajuuden yksikkö hertsi on nimetty.
Uusi!!: Optiikka ja Heinrich Hertz · Katso lisää »
Heron Aleksandrialainen
Heronin aeolipiili Heron Aleksandrialainen (n. 10–70) oli antiikin kreikkalainen keksijä, mekaanikko ja matemaatikko.
Uusi!!: Optiikka ja Heron Aleksandrialainen · Katso lisää »
Holografia
Hologrammi turvallisuuselementtinä saksalaisessa henkilökortissa. Holografia (kreikaksi όλος-hòlòs koko + γραφή-grafè kirjoittaminen, piirtäminen) on tiede ja menetelmä, jossa lasersäteen avulla luodaan kolmiulotteinen (3-D) kuva eli hologrammi.
Uusi!!: Optiikka ja Holografia · Katso lisää »
Hopeakloridi
Hopeakloridi (AgCl) on hopea- ja kloridi-ionien muodostama ioniyhdiste.
Uusi!!: Optiikka ja Hopeakloridi · Katso lisää »
Huygensin periaate
Huygensin periaatetta havainnollistava kuva, johon alkeisaallon synnyttävä piste on merkitty keltaisella, alkeisaalto harmaalla ja alkeisaaltojen summa-aalto vihreällä. Huygensin periaate tai Huygensin–Fresnelin periaate on aallon etenemisen kuvailuun käytetty tarkastelutapa.
Uusi!!: Optiikka ja Huygensin periaate · Katso lisää »
Infrapunasäteily
Koira kuvattuna infrapunakameralla. Infrapunasäteily on sähkömagneettista säteilyä, jonka aallonpituus on suurempi kuin näkyvän valon mutta pienempi kuin mikroaaltojen.
Uusi!!: Optiikka ja Infrapunasäteily · Katso lisää »
Intensiteetti
Intensiteetti on fysiikassa suure, joka ilmoittaa kuinka paljon energiaa siirtyy pinta-alayksikön läpi aikayksikössä.
Uusi!!: Optiikka ja Intensiteetti · Katso lisää »
Interferenssi
Destruktiivinen (vas.) ja konstruktiivinen (oik.) interferenssi Interferenssi tarkoittaa kahden aallon, joiden välinen vaihe-ero on vakio, yhdistymistä superpositioperiaatteen mukaisesti.
Uusi!!: Optiikka ja Interferenssi · Katso lisää »
Isaac Newton
Isaac Newton (juliaanisen kalenterin mukaan 25. joulukuuta 1642 – 20. maaliskuuta 1726, gregoriaanisen kalenterin mukaan 4. tammikuuta 1643 Woolsthorpe-by-Colsterworth – 31. maaliskuuta 1727 Lontoo) oli englantilainen fyysikko, matemaatikko, tähtitieteilijä, alkemisti ja filosofi.
Uusi!!: Optiikka ja Isaac Newton · Katso lisää »
James Bradley
James Bradley (maaliskuu 1693 – 13. heinäkuuta 1762) oli englantilainen tähtitieteilijä ja vuodesta 1742 lähtien Edmund Halleyn seuraajana Astronomer Royal.
Uusi!!: Optiikka ja James Bradley · Katso lisää »
James Clerk Maxwell
James Clerk Maxwell (13. kesäkuuta 1831 Edinburgh – 5. marraskuuta 1879 Cambridge) oli skotlantilainen fyysikko.
Uusi!!: Optiikka ja James Clerk Maxwell · Katso lisää »
Johann Wilhelm Ritter
Johann Wilhelm Ritter (16. joulukuuta 1776 Samitz, Sleesia – 23. tammikuuta 1810 München, Baijeri) oli saksalainen fyysikko, joka löysi ultraviolettisäteilyn vuonna 1801.
Uusi!!: Optiikka ja Johann Wilhelm Ritter · Katso lisää »
Johannes Kepler
Johannes Kepler (27. joulukuuta 1571 Weil der Stadt – 15. marraskuuta 1630 Regensburg) oli saksalainen tähtitieteilijä, joka laati planeettojen liikkeitä koskevia teorioita.
Uusi!!: Optiikka ja Johannes Kepler · Katso lisää »
John Dollond
John Dollond (1706–1761) oli englantilainen optikko.
Uusi!!: Optiikka ja John Dollond · Katso lisää »
Jupiter
Jupiter (symboli: ♃) on Aurinkokunnan viides planeetta Auringosta päin lukien.
Uusi!!: Optiikka ja Jupiter · Katso lisää »
Kalifornian yliopisto
Kalifornian yliopisto (lyhenne UC) on julkinen yliopistojärjestelmä Kaliforniassa.
Uusi!!: Optiikka ja Kalifornian yliopisto · Katso lisää »
Kandela
Kandela (yksikön tunnus cd) on SI-järjestelmän mukainen mittayksikkö perussuureelle valovoima, jota nimitetään myös valon intensiteetiksi ja valon voimakkuudeksi.
Uusi!!: Optiikka ja Kandela · Katso lisää »
Klassiset alkuaineet
Monet vanhan ajan filosofisista näkemyksistä jäsensivät maailman rakennetta ja sen ilmiöitä klassisten alkuaineiden eli elementtien avulla.
Uusi!!: Optiikka ja Klassiset alkuaineet · Katso lisää »
Klaudios Ptolemaios
Keskiaikaisen taiteilijan näkemys Klaudios Ptolemaioksesta. Klaudios Ptolemaios (n. 85 – n. 165) oli antiikin kreikkalainen matemaatikko, tähtitieteilijä, maantieteilijä ja astrologi.
Uusi!!: Optiikka ja Klaudios Ptolemaios · Katso lisää »
Koherenssi (fysiikka)
Koherentit aallot ovat aaltoja, joissa on keskenään pelkästään ja muuttumattomasti saman vaihe-eron, taajuuden, amplitudin ja aaltomuodon aaltoja, jotka etenevät samaan suuntaan.
Uusi!!: Optiikka ja Koherenssi (fysiikka) · Katso lisää »
Kokonaisheijastuminen
Kokonaisheijastuminen. Valo taittuu ensin ilma–lasi-rajapintaan ja sen jälkeen lasi–ilma-rajapinnassa se kokonaisheijastuu. Kokonaisheijastuminen on aalto-opillinen ilmiö, jossa aaltoliike heijastuu täydellisesti, kun se saapuu kriittisen kulman ylittävässä kulmassa pinnan normaalin suhteen.
Uusi!!: Optiikka ja Kokonaisheijastuminen · Katso lisää »
Kulma
Kulma (josta käytetään erotukseksi avaruuskulmasta myös nimitystä tasokulma) on geometriassa kahden säteen väliin jäävän tason osa.
Uusi!!: Optiikka ja Kulma · Katso lisää »
Kuunpimennys
Kuunpimennys 9. marraskuuta 2003. Kuu näyttää pimennyksen aikana usein punaruskealta. Kuunpimennys on tilanne, jolloin Kuu siirtyy Maan varjoon eli Aurinko jää Kuusta katsottuna Maan taakse.
Uusi!!: Optiikka ja Kuunpimennys · Katso lisää »
Kuva
Kuva on kaksi- tai kolmiulotteinen esitys. Brian MacKay & Ahmad Abas ''Mahdoton kolmio'' (eli Penrosen kolmio) veistoksena. Kuva Kuva on näköaistin tai tuntoaistin avulla havaittava kaksi- tai kolmiulotteinen esitys.
Uusi!!: Optiikka ja Kuva · Katso lisää »
Kvanttimekaniikka
Kvanttimekaniikka on fysiikan perusteoria, joka kuvaa luontoa atomien ja atomia pienempien hiukkasten mittakaavassa.
Uusi!!: Optiikka ja Kvanttimekaniikka · Katso lisää »
Laser
6 eriväristä laseria Laser on laite, joka tuottaa koherenttia valoa.
Uusi!!: Optiikka ja Laser · Katso lisää »
Lääketiede
Asklepios sauvoineen, joka on toiminut lääketieteen symbolina antiikin ajoista saakka. Lääketiede tarkoittaa suppeassa merkityksessä terveyden ylläpitämiseen ja palauttamiseen sekä sairauksien ehkäisemiseen ja hoitoon kohdistuvaa tiedettä.
Uusi!!: Optiikka ja Lääketiede · Katso lisää »
Léon Foucault
Jean Bernard Léon Foucault (18. syyskuuta 1819 Pariisi, Ranska – 11. helmikuuta 1868 Pariisi, Ranska) oli ranskalainen fyysikko, joka tunnetaan parhaiten Foucault'n heilurin keksijänä.
Uusi!!: Optiikka ja Léon Foucault · Katso lisää »
Leonardo da Vinci
Leonardo di ser Piero da Vinci (15. huhtikuuta 1452 Vinci, Toscana, Kirkkovaltio – 2. toukokuuta 1519 Amboise, Indre-et-Loire, Ranskan kuningaskunta) oli italialainen tieteilijä, matemaatikko, insinööri, keksijä, anatomi, taidemaalari, kuvanveistäjä, arkkitehti, kasvitieteilijä, muusikko ja kirjailija.
Uusi!!: Optiikka ja Leonardo da Vinci · Katso lisää »
Linssi (optiikka)
Linssityyppejä Linssi on lasista tai muusta läpinäkyvästä aineesta tehty kaarevapintainen optinen kappale, joka taittaa valonsäteitä tai muuta sähkömagneettista säteilyä tietyllä tavalla, kooten tai hajottaen sitä.
Uusi!!: Optiikka ja Linssi (optiikka) · Katso lisää »
Louis de Broglie
Louis Victor Pierre Raymond de Broglie (15. elokuuta 1892 Dieppe, Ranska – 19. maaliskuuta 1987 Pariisi, Ranska) oli ranskalainen fyysikko.
Uusi!!: Optiikka ja Louis de Broglie · Katso lisää »
Luksi
Työtilojen valaistusta mittaava luksimittari Luksi (tunnus lx) on SI-järjestelmän mukainen yksikkö valaistusvoimakkuudelle.
Uusi!!: Optiikka ja Luksi · Katso lisää »
Luminanssi
Lampun valovoima (I) ja luminanssi (L) Luminanssi (tunnus L) on fotometrian suure, joka kuvaa pinnalta lähtevää valon voimakkuutta eli "pinnan kirkkautta".
Uusi!!: Optiikka ja Luminanssi · Katso lisää »
Luumen
Luumen (vanh. lumen (’valo’), tunnus lm, on SI-järjestelmän mukainen valovirran yksikkö. Se on valon määrä, jonka valovoimaltaan kandelan valonlähde säteilee steradiaanin avaruuskulmaan: tämä valon määrä lankeaa metrin päästä kartion pohjalle, jonka (pallomainen) pinta-ala on neliömetri. 60 W:n hehkulampun valovirta on noin 800 luumenia.
Uusi!!: Optiikka ja Luumen · Katso lisää »
Magnetismi
Sauvamagneetin magneettikentän ”voimaviivat” näkyvät rautajauheen sijoittumisessa paperille. Magnetismi on fysikaalinen ilmiöluokka, joihin liittyvät voimat vaikuttavat magneettisten kappaleiden sekä sähkövirtojen ja liikkuvien sähkövarausten välillä.
Uusi!!: Optiikka ja Magnetismi · Katso lisää »
Maser
Maser (microwave amplification by stimulated emission of radiation eli "mikroaaltojen vahvistaminen stimuloidulla säteilyn emissiolla") on optinen laite.
Uusi!!: Optiikka ja Maser · Katso lisää »
Massachusetts Institute of Technology
Massachusetts Institute of Technology eli MIT on teknillinen korkeakoulu Cambridgen kaupungissa Yhdysvalloissa Massachusettsissa.
Uusi!!: Optiikka ja Massachusetts Institute of Technology · Katso lisää »
Max Planck
Max Karl Ernst Ludwig Planck (kastenimeltään Marx; 23. huhtikuuta 1858 Kiel – 4. lokakuuta 1947 Göttingen) oli saksalainen fyysikko, jonka mustan kappaleen säteilyn tutkimukset, johtivat energian kvanttiluonteen (fotoni) löytämiseen, minkä vuoksi häntä pidetään kvanttimekaniikan löytäjänä.
Uusi!!: Optiikka ja Max Planck · Katso lisää »
Maxwellin yhtälöt
Maxwellin yhtälöt on neljän yhtälön kokoelma, joka kuvaa sähkömagneettisten kenttien käyttäytymistä ja vuorovaikutuksia.
Uusi!!: Optiikka ja Maxwellin yhtälöt · Katso lisää »
Metamateriaali
Metamateriaalit ovat keinotekoisia materiaaleja, joilla on tavanomaisista luonnonmateriaaleista poikkeavia erityisominaisuuksia.
Uusi!!: Optiikka ja Metamateriaali · Katso lisää »
Michael Faraday
Michael Faraday (22. syyskuuta 1791 – 25. elokuuta 1867) oli englantilainen fyysikko ja kemisti, joka vaikutti suuresti sähkömagnetismin ja sähkökemian kehitykseen.
Uusi!!: Optiikka ja Michael Faraday · Katso lisää »
Monokkeli
Joseph Chamberlain monokkeli silmällä Monokkeli (ranskan sanasta monocle, joka tulee myöhäislatinan sanasta monoculus, ”yksisilmäinen”) on optinen linssi, joka asetetaan toisen silmän eteen korjaamaan sen näkökykyä, eräänlainen ”yhden silmän silmälasi”.
Uusi!!: Optiikka ja Monokkeli · Katso lisää »
Nikolai Basov
Nikolai Gennadijevitš Basov (14. joulukuuta 1922 – 1. heinäkuuta 2001) oli neuvostoliittolainen fyysikko.
Uusi!!: Optiikka ja Nikolai Basov · Katso lisää »
Nobelin fysiikanpalkinto
Nobelin fysiikan- ja kemianpalkintojen mitalien kääntöpuoli Nobelin fysiikanpalkinto on yksi viidestä alkuperäisestä Nobel-palkinnosta.
Uusi!!: Optiikka ja Nobelin fysiikanpalkinto · Katso lisää »
Normaali (matematiikka)
Kohtisuoruus merkitään kuvioon kulmakaarella, jonka sisällä on piste tai pienellä neliöllä. Normaali on geometriassa vektori tai suora, joka leikkaa tasossa kohtisuorasti toista janaa, suoraa, vektoria tai käyrää vasten, taikka tilassa myös tasoa tai pintaa vasten.
Uusi!!: Optiikka ja Normaali (matematiikka) · Katso lisää »
Ole Rømer
Ole Rømer Ole (Christensen) Rømer (25. syyskuuta 1644 Aarhus – 19. syyskuuta 1710 Kööpenhamina) oli tanskalainen tähtitieteilijä, joka mittasi ensimmäisenä valonnopeuden vuonna 1676.
Uusi!!: Optiikka ja Ole Rømer · Katso lisää »
Optiikka (täsmennyssivu)
Optiikka tarkoittaa seuraavia asioita.
Uusi!!: Optiikka ja Optiikka (täsmennyssivu) · Katso lisää »
Optometristi
Foropteri (näöntutkimuslaite, jossa on kaikki eri tutkimuslinssit laitteen sisällä) thumb Optometristi ja optikko ovat ammattinimikkeitä, joita saa käyttää laillistettu optikko.
Uusi!!: Optiikka ja Optometristi · Katso lisää »
Peili
Ruukku, peili ja peilistä heijastuva ruukun kuva. Peili (vanh. kuvastin) on tekoperäinen heijastava pinta, joka on niin tasainen, että se voi muodostaa kuvajaisen.
Uusi!!: Optiikka ja Peili · Katso lisää »
Permeabiliteetti
Permeabiliteetti (tunnus &mu) on aineen magneettista käyttäytymistä kuvaava suure, jota SI-järjestelmässä mitataan yksiköllä henry per metri (1 H/m.
Uusi!!: Optiikka ja Permeabiliteetti · Katso lisää »
Permittiivisyys
Permittiivisyys (tunnus ε) on suure, joka kuvaa, miten sähkökenttä vaikuttaa väliaineeseen.
Uusi!!: Optiikka ja Permittiivisyys · Katso lisää »
Persia
Akemenidien hallitsema Persian valtakunta laajimmillaan noin 490 eaa. Persia on Iranin historiallinen – kreikkalaisten siitä käyttämä – nimi.
Uusi!!: Optiikka ja Persia · Katso lisää »
Pierre de Fermat
Pierre de Fermat (17. elokuuta 1601 Beaumont-de-Lomagne – 12. tammikuuta 1665 Castres) oli ranskalainen lakimies ja matemaatikko.
Uusi!!: Optiikka ja Pierre de Fermat · Katso lisää »
Platon
Platon (427–347 eaa.) oli antiikin kreikkalainen filosofi ja Akatemian perustaja, jota pidetään yhtenä antiikin ja koko historian vaikutusvaltaisimmista filosofeista.
Uusi!!: Optiikka ja Platon · Katso lisää »
Platonin Akatemia
Platonin Akatemiaa esittävä roomalainen mosaiikki. Pompeji, ensimmäinen vuosisata. Akatemia oli Platonin vuonna 385 eaa. perustama filosofikoulu Ateenassa, antiikin Kreikassa. Se sai nimensä toimintapaikastaan Akademeian lehdosta. Koulu säilyi läpi hellenistisen ajan ja hajaantui Filon Larissalaisen kuoltua vuonna 83 eaa. Akatemia heräsi eloon lyhyeksi aikaa 200-luvulla Kassios Longinoksen aikana, ja perustettiin uudelleen vuonna 410 uusplatonismin keskukseksi. Koulun toiminta lakkasi viimeistään vuonna 529.Tahkokallio 2019, s. 94–95 Platonin Akatemia ei ollut akatemia sanan nykyisessä merkityksessä, vaan lähinnä alue, jonne voitiin kokoontua keskustelemaan sen aikaisen filosofian kiinnostuksen kohteista, kuten totuus, sielu, elämän tarkoitus ja hyvä elämä. Koulussa opetettiin dialektiikan avulla muun muassa ideaoppia ja muita platonistisia ajatuksia. Platonin koulukunnan jäseniä kutsuttiin akatemialaisiksi, akadēmikoi. Platonin Akatemiaa verrataan usein Aristoteleen vastaavaan kouluun, Lykeionissa toimineeseen peripateettiseen kouluun. Aristoteles opiskeli ja opetti Akatemiassa lähes 20 vuotta ennen oman opetustoimintansa aloittamista.
Uusi!!: Optiikka ja Platonin Akatemia · Katso lisää »
Polarisaatio
Polarisaatio on poikittaiseen aaltoliikkeeseen liittyvä käsite, jolla tarkoitetaan aaltoliikkeen värähtelyjen amplitudin suuntariippuvuutta aallon etenemissuuntaan nähden kohtisuorassa tasossa.
Uusi!!: Optiikka ja Polarisaatio · Katso lisää »
Polystyreeni
Polystyreenistä valmistettu pakkaus. Polystyreeni on polymeeri, jota valmistetaan sen monomeeristä eli styreenistä, joka on aromaattinen hiilivety.
Uusi!!: Optiikka ja Polystyreeni · Katso lisää »
Prisma (optiikka)
Prisma hajottaa valoa Prisma on optinen laite, jolla voidaan taittaa tai heijastaa valoa ja taittamisen yhteydessä myös hajottaa valoa valospektrin väreihin, esimerkiksi auringon valkoista valoa sateenkaaren väreihin.
Uusi!!: Optiikka ja Prisma (optiikka) · Katso lisää »
Pythagoras
Pythagoras Samoslainen (582–496 eaa.) oli antiikin kreikkalainen filosofi, joka oli kotoisin Samoksesta.
Uusi!!: Optiikka ja Pythagoras · Katso lisää »
René Descartes
René Descartes (äännetään, latinalaistettu muoto Renatus Cartesius; 31. maaliskuuta 1596 La Haye en Touraine – 11. helmikuuta 1650 Tukholma) oli huomattava ranskalainen filosofi, matemaatikko, kirjailija ja tutkija, jota on kutsuttu uuden ajan filosofian perustajaksi.
Uusi!!: Optiikka ja René Descartes · Katso lisää »
Robert Hooke
Robert Hooke (18. heinäkuuta 1635 – 3. maaliskuuta 1703) oli englantilainen fyysikko ja monilahjainen tutkija.
Uusi!!: Optiikka ja Robert Hooke · Katso lisää »
Sateenkaari
Sateenkaari Sateenkaari on spektrin väreissä esiintyvä ilmakehän optinen ilmiö.
Uusi!!: Optiikka ja Sateenkaari · Katso lisää »
Sädeoptiikka
Sädeoptiikaksi tai geometriseksi valo-opiksi kutsutaan sellaista valo-oppia, jossa valon kulkua tarkastellaan käyttämällä mallina yksittäisiä valonsäteitä.
Uusi!!: Optiikka ja Sädeoptiikka · Katso lisää »
Sähkö
Energiantuotanto. Vaarallisesta jännitteestä varoittava merkki. Salama on luonnossa tapahtuva sähköpurkaus. Sähkö on luonnonilmiö, joka liittyy sähkövaraukseen.
Uusi!!: Optiikka ja Sähkö · Katso lisää »
Sähkömagneettinen säteily
Sähkömagneettinen säteily on säteilyn etenemissuuntaa vasten kohtisuoraan tapahtuvaa sähkö- ja magneettikentien värähtelyä.
Uusi!!: Optiikka ja Sähkömagneettinen säteily · Katso lisää »
Sähkömagnetismi
Sähkömagnetismi on fysiikan ala, joka tutkii sähkömagneettiseen vuorovaikutukseen liittyviä ilmiöitä.
Uusi!!: Optiikka ja Sähkömagnetismi · Katso lisää »
Sähkötekniikka
Sähkötekniikka on sähköä ja sähkömagnetismia hyödyntävä ja tutkiva tekniikan haara.
Uusi!!: Optiikka ja Sähkötekniikka · Katso lisää »
Seneca nuorempi
Lucius Annaeus Seneca (yleensä tunnettu lyhyesti nimellä Seneca tai Seneca nuorempi; noin 4 eaa. Corduba – 65 jaa. Rooma) oli roomalainen valtiomies, konsuli, kirjailija ja stoalainen filosofi.
Uusi!!: Optiikka ja Seneca nuorempi · Katso lisää »
Snellin laki
Aineiden A ja B rajapinnan läpi kulkeva valo taittuu Snellin lain mukaisesti. N on pinnan normaali. Aine B on tässä optisesti harvempi aine kuin A. Näkyvän valon tapauksessa esimerkiksi A voisi olla lasia ja B ilmaa. Snellin laki (myös Snelliuksen laki) eli taittumislaki kuvaa valon taittumista kahden aineen rajapinnalla.
Uusi!!: Optiikka ja Snellin laki · Katso lisää »
Solusykli
Solukierto eli solusykli on aitotumaisen solun elämänvaihe, jonka aikana solu jakautuu kahdeksi uudeksi soluksi.
Uusi!!: Optiikka ja Solusykli · Katso lisää »
Spektri
Kiinteä valonlähde (A) säteilee jatkuvan spektrin 1). Hehkuva kaasu (B) säteilee kirkasviivaisen emissiospektrin (2), ja kiinteästä valonlähteestä hehkuvan kaasun läpi tuleva valo säteilee absorptioviivaspektrin (3), jossa on tummia imeytymisviivoja jatkuvan spektrin päällä. Jatkuva spektri Raudan (Fe) emissioviivaspektri. Muutaman alkuaineen absorptioviivaspektri. Spektri eli kirjo tarkoittaa yleisesti havaitun suureen jakautumista komponentteihin taajuuden tai energian suhteen.
Uusi!!: Optiikka ja Spektri · Katso lisää »
Superpositioperiaate
Lineaarialgebran superpositioperiaatteen mukaan lineaarisen systeemin ratkaisujen lineaarinen yhdistelmä on myös kyseessä olevan systeemin ratkaisu.
Uusi!!: Optiikka ja Superpositioperiaate · Katso lisää »
Taajuus
Eritaajuisia siniaaltoja. Taajuus (vanhalta nimeltä jaksoluku) kuvaa jonkin ilmiön tapahtumien määrää aikayksikköä kohti.
Uusi!!: Optiikka ja Taajuus · Katso lisää »
Taitekerroin
Taitekerroin kuvaa sitä, miten aine vaikuttaa sähkömagneettiseen säteilyyn.
Uusi!!: Optiikka ja Taitekerroin · Katso lisää »
Taittuminen
Taittuminen eli refraktio tarkoittaa fysiikassa aaltoliikkeen suunnan muuttumista kahden eri faasin rajapinnassa.
Uusi!!: Optiikka ja Taittuminen · Katso lisää »
Tähtitiede
Linnunradan keskus. Tähtitiede eli astronomia on luonnontiede, joka tutkii maailmankaikkeutta ja sen kohteita, ilmiöitä sekä kehitystä.
Uusi!!: Optiikka ja Tähtitiede · Katso lisää »
Telluuri
Telluuri on alkuaine, jonka kemiallinen merkki Te, järjestysluku 52 ja CAS-numero 13494-80-9.
Uusi!!: Optiikka ja Telluuri · Katso lisää »
Thomas Young
Thomas Young (13. kesäkuuta 1773 – 10. toukokuuta 1829) oli englantilainen yleisnero.
Uusi!!: Optiikka ja Thomas Young · Katso lisää »
Ultraviolettisäteily
Sähkömagneettisen säteilyn aallonpituudet. Ultraviolettisäteily (lyh. UV-säteily) on esimerkiksi auringosta, loiste- tai halogeenivalaisimesta tai ultraviolettilampusta peräisin olevaa sähkömagneettista säteilyä.
Uusi!!: Optiikka ja Ultraviolettisäteily · Katso lisää »
Vaihenopeus
ryhmänopeudella. Tässä syvän veden tapauksessa vaihenopeus on kaksi kertaa niin suuri kuin ryhmänopeus. Jokainen punainen neliö kohtaa kaksi vihreää kiekkoa kulkiessaan kuvan vasemmasta laidasta oikeaan. Aaltoryhmän takana näyttää muodostuvan uusia aaltoja, joiden amplitudi kasvaa, kunnes ne ovat kuvan keskellä, minkä jälkeen ne häviävät ennen saapumistaan kuvan oikeaan laitaan. Veden pinnalla etenevissä painovoima-aalloissa vesipisaroiden nopeudet nopeudet ovat useimmiten paljon pienempiä kuin aallon vaihenopeus. Etenevä aaltopaketti, jossa vaihenopeus on suurempi kuin ryhmänopeus. pmid.
Uusi!!: Optiikka ja Vaihenopeus · Katso lisää »
Valaistusvoimakkuus
Valaistusvoimakkuus (tunnus E), on fotometrian suure, joka kuvaa tietylle pinta-alalle lankeavaa valovirran määrää.
Uusi!!: Optiikka ja Valaistusvoimakkuus · Katso lisää »
Valo
Valoa ja varjoja. Valo on ihmissilmälle näkyvää sähkömagneettista säteilyä.
Uusi!!: Optiikka ja Valo · Katso lisää »
Valosähköinen ilmiö
Fotonit osuvat aineeseen, jolloin fotonien tuoma energia emittoituu aineesta irronneina elektroneina. Valosähköisessä ilmiössä fotoni absorboituu atomiin irrottaen tästä elektronin.
Uusi!!: Optiikka ja Valosähköinen ilmiö · Katso lisää »
Valovirta
Valovirta (myös "valonmäärä", tunnus F tai Φ) on fotometrian suure, joka kuvaa, kuinka paljon näkyvää valoa valonlähde säteilee kokonaisuudessaan.
Uusi!!: Optiikka ja Valovirta · Katso lisää »
Valovoima
Valon ja ultravioletin aallonpituusalueilla säteilevä UV-LED tuottaa valoa 2–2,2 kandelan intensiteetillä. Valovoima on fysiikassa perussuure (tunnus Iv), joka kuvaa pistemäisen valon lähteen lähettämän valon määrää avaruuskulmaa kohti.
Uusi!!: Optiikka ja Valovoima · Katso lisää »
Väri
Värikynillä muodostettu väriympyrä. Väri on esineestä, aineesta tai muusta vastaavasta säteilevän tai heijastuvan valon aallonpituudesta ja intensiteetistä riippuva näköaistimuksena havaittava ominaisuus.
Uusi!!: Optiikka ja Väri · Katso lisää »
Verkkokalvo
Verkkokalvoa. R: sauvasolu, C: tappisolu, M: Müllerin gliasolu Verkkokalvo eli retina on silmän aistiva osa, joka muistuttaa rakenteeltaan keskushermostoa.
Uusi!!: Optiikka ja Verkkokalvo · Katso lisää »
Willebrord Snellius
Willebrord Snellius (synnyinnimeltään Willebrord van Roijen Snell; 1580 – 30. lokakuuta 1628) oli alankomaalainen matemaatikko, joka löysi aallon taittumislain eli Snellin lain.
Uusi!!: Optiikka ja Willebrord Snellius · Katso lisää »
William Herschel
Herschelin 12-metrinen kaukoputki. Frederick William Herschel (Friedrich Wilhelm, 15. marraskuuta 1738 – 25. elokuuta 1822) oli saksalaissyntyinen englantilainen tähtitieteilijä ja säveltäjä.
Uusi!!: Optiikka ja William Herschel · Katso lisää »
Youngin kaksoisrakokoe
Kaksoisrakokokeessa valo kulkee kahden lähekkäin olevan raon läpi muodostaen tummemmista ja vaaleammista vyöhykkeistä muodostuvan kuvion takana olevalle heijastimelle.
Uusi!!: Optiikka ja Youngin kaksoisrakokoe · Katso lisää »
