Nopeamman yhteyden kuin selaimen!Yhtäläisyyksiä Optiikka ja Valo
Optiikka ja Valo on 37 yhteisiä asioita (in Unionpedia): Aallonpituus, Aalto-hiukkasdualismi, Aalto-optiikka, Albert Einstein, Auringon säteily, Christiaan Huygens, Diffraktio, Heijastuminen, Holografia, Intensiteetti, Interferenssi, Isaac Newton, James Clerk Maxwell, Kandela, Kvanttimekaniikka, Laser, Leonardo da Vinci, Linssi (optiikka), Luksi, Luumen, Max Planck, Maxwellin yhtälöt, Peili, Polarisaatio, Prisma (optiikka), Sädeoptiikka, Sähkömagneettinen säteily, Spektri, Taitekerroin, Taittuminen, ..., Ultraviolettisäteily, Valaistusvoimakkuus, Valosähköinen ilmiö, Valovirta, Valovoima, Väri, Youngin kaksoisrakokoe. Laajenna indeksi (7 lisää) »
Aallonpituus
Aallonpituus \lambda. Aallonpituus on paikan suhteen jaksollisen ilmiön kahden vierekkäisen samassa vaiheessa olevan pisteen välinen etäisyys.
Aallonpituus ja Optiikka · Aallonpituus ja Valo ·
Aalto-hiukkasdualismi
Aalto-hiukkasdualismi on kvanttimekaniikan käsite, jolla tarkoitetaan sitä, että sähkömagneettisella säteilyllä ja aineella on sekä aaltoliikkeen että hiukkasten ominaisuuksia.
Aalto-hiukkasdualismi ja Optiikka · Aalto-hiukkasdualismi ja Valo ·
Aalto-optiikka
Aalto-optiikka eli fysikaalinen optiikka tutkii niitä optiikan ilmiöitä, joissa valon aaltoluonteella on oleellinen merkitys ja joita sen vuoksi ei voida käsitellä pelkästään sädeoptiikan eli geometrisen optiikan keinoin.
Aalto-optiikka ja Optiikka · Aalto-optiikka ja Valo ·
Albert Einstein
Albert Einstein (saks.) oli saksanjuutalainen teoreettinen fyysikko, joka loi suhteellisuusteorian.
Albert Einstein ja Optiikka · Albert Einstein ja Valo ·
Auringon säteily
intensiteetin spektri heti Maan ilmakehän ulkopuolella sekä meren pinnan tasolla. Keltainen väri kuvaa säteilyä ilmakehän ulkopuolella ja punainen merenpinnan tasolla. Viiva kuvaa laskennallista 5 523 K mustan kappaleen säteilyä. Auringon säteily on Auringon säteilemää sähkömagneettista säteilyä.
Auringon säteily ja Optiikka · Auringon säteily ja Valo ·
Christiaan Huygens
Christiaan Huygens jr. FRS (latinalaistettu muoto Christianus Hugenius; 14. huhtikuuta 1629 Haag – 8. heinäkuuta 1695 Haag) oli hollantilainen matemaatikko, fyysikko, tähtitieteilijä ja keksijä.
Christiaan Huygens ja Optiikka · Christiaan Huygens ja Valo ·
Diffraktio
tasoaallon) muoto muuttuu eli se diffraktoituu kahdeksi pallomaiseksi aaltolähteeksi kun se osuu kaksi rakoa sisältävään levyyn. Levyn oikealla puolella diffraktoituneet pallomaiset aaltorintamat menevät päällekkäin, jolloin ne paikoitellen joko vahvistavat (keltaiset/punaiset ja siniset alueet) tai heikentävät toisiaan (vihreät alueet) eli interferoivat keskenään. Jos raot olisivat paljon leveämpiä, ei aaltorintaman muoto muuttuisi yhtä voimakkaasti leveästä pallomaiseksi. Diffraktio on ilmiö, jossa aallon muoto muuttuu, kun sen kulkuun on vaikuttanut jokin kappale, esimerkiksi rako tai kide.
Diffraktio ja Optiikka · Diffraktio ja Valo ·
Heijastuminen
Heijastuminen tarkoittaa fysiikassa aaltoliikkeen kahden eri faasin rajapinnalla tapahtuvaa vuorovaikutusta, jossa aaltoliike muuttaa suuntaansa ja jatkaa liikettään samassa faasissa.
Heijastuminen ja Optiikka · Heijastuminen ja Valo ·
Holografia
Hologrammi turvallisuuselementtinä saksalaisessa henkilökortissa. Holografia (kreikaksi όλος-hòlòs koko + γραφή-grafè kirjoittaminen, piirtäminen) on tiede ja menetelmä, jossa lasersäteen avulla luodaan kolmiulotteinen (3-D) kuva eli hologrammi.
Holografia ja Optiikka · Holografia ja Valo ·
Intensiteetti
Intensiteetti on fysiikassa suure, joka ilmoittaa kuinka paljon energiaa siirtyy pinta-alayksikön läpi aikayksikössä.
Intensiteetti ja Optiikka · Intensiteetti ja Valo ·
Interferenssi
Destruktiivinen (vas.) ja konstruktiivinen (oik.) interferenssi Interferenssi tarkoittaa kahden aallon, joiden välinen vaihe-ero on vakio, yhdistymistä superpositioperiaatteen mukaisesti.
Interferenssi ja Optiikka · Interferenssi ja Valo ·
Isaac Newton
Isaac Newton (juliaanisen kalenterin mukaan 25. joulukuuta 1642 – 20. maaliskuuta 1726, gregoriaanisen kalenterin mukaan 4. tammikuuta 1643 Woolsthorpe-by-Colsterworth – 31. maaliskuuta 1727 Lontoo) oli englantilainen fyysikko, matemaatikko, tähtitieteilijä, alkemisti ja filosofi.
Isaac Newton ja Optiikka · Isaac Newton ja Valo ·
James Clerk Maxwell
James Clerk Maxwell (13. kesäkuuta 1831 Edinburgh – 5. marraskuuta 1879 Cambridge) oli skotlantilainen fyysikko.
James Clerk Maxwell ja Optiikka · James Clerk Maxwell ja Valo ·
Kandela
Kandela (yksikön tunnus cd) on SI-järjestelmän mukainen mittayksikkö perussuureelle valovoima, jota nimitetään myös valon intensiteetiksi ja valon voimakkuudeksi.
Kandela ja Optiikka · Kandela ja Valo ·
Kvanttimekaniikka
Kvanttimekaniikka on fysiikan perusteoria, joka kuvaa luontoa atomien ja atomia pienempien hiukkasten mittakaavassa.
Kvanttimekaniikka ja Optiikka · Kvanttimekaniikka ja Valo ·
Laser
6 eriväristä laseria Laser on laite, joka tuottaa koherenttia valoa.
Laser ja Optiikka · Laser ja Valo ·
Leonardo da Vinci
Leonardo di ser Piero da Vinci (15. huhtikuuta 1452 Vinci, Toscana, Kirkkovaltio – 2. toukokuuta 1519 Amboise, Indre-et-Loire, Ranskan kuningaskunta) oli italialainen tieteilijä, matemaatikko, insinööri, keksijä, anatomi, taidemaalari, kuvanveistäjä, arkkitehti, kasvitieteilijä, muusikko ja kirjailija.
Leonardo da Vinci ja Optiikka · Leonardo da Vinci ja Valo ·
Linssi (optiikka)
Linssityyppejä Linssi on lasista tai muusta läpinäkyvästä aineesta tehty kaarevapintainen optinen kappale, joka taittaa valonsäteitä tai muuta sähkömagneettista säteilyä tietyllä tavalla, kooten tai hajottaen sitä.
Linssi (optiikka) ja Optiikka · Linssi (optiikka) ja Valo ·
Luksi
Työtilojen valaistusta mittaava luksimittari Luksi (tunnus lx) on SI-järjestelmän mukainen yksikkö valaistusvoimakkuudelle.
Luksi ja Optiikka · Luksi ja Valo ·
Luumen
Luumen (vanh. lumen (’valo’), tunnus lm, on SI-järjestelmän mukainen valovirran yksikkö. Se on valon määrä, jonka valovoimaltaan kandelan valonlähde säteilee steradiaanin avaruuskulmaan: tämä valon määrä lankeaa metrin päästä kartion pohjalle, jonka (pallomainen) pinta-ala on neliömetri. 60 W:n hehkulampun valovirta on noin 800 luumenia.
Luumen ja Optiikka · Luumen ja Valo ·
Max Planck
Max Karl Ernst Ludwig Planck (kastenimeltään Marx; 23. huhtikuuta 1858 Kiel – 4. lokakuuta 1947 Göttingen) oli saksalainen fyysikko, jonka mustan kappaleen säteilyn tutkimukset, johtivat energian kvanttiluonteen (fotoni) löytämiseen, minkä vuoksi häntä pidetään kvanttimekaniikan löytäjänä.
Max Planck ja Optiikka · Max Planck ja Valo ·
Maxwellin yhtälöt
Maxwellin yhtälöt on neljän yhtälön kokoelma, joka kuvaa sähkömagneettisten kenttien käyttäytymistä ja vuorovaikutuksia.
Maxwellin yhtälöt ja Optiikka · Maxwellin yhtälöt ja Valo ·
Peili
Ruukku, peili ja peilistä heijastuva ruukun kuva. Peili (vanh. kuvastin) on tekoperäinen heijastava pinta, joka on niin tasainen, että se voi muodostaa kuvajaisen.
Optiikka ja Peili · Peili ja Valo ·
Polarisaatio
Polarisaatio on poikittaiseen aaltoliikkeeseen liittyvä käsite, jolla tarkoitetaan aaltoliikkeen värähtelyjen amplitudin suuntariippuvuutta aallon etenemissuuntaan nähden kohtisuorassa tasossa.
Optiikka ja Polarisaatio · Polarisaatio ja Valo ·
Prisma (optiikka)
Prisma hajottaa valoa Prisma on optinen laite, jolla voidaan taittaa tai heijastaa valoa ja taittamisen yhteydessä myös hajottaa valoa valospektrin väreihin, esimerkiksi auringon valkoista valoa sateenkaaren väreihin.
Optiikka ja Prisma (optiikka) · Prisma (optiikka) ja Valo ·
Sädeoptiikka
Sädeoptiikaksi tai geometriseksi valo-opiksi kutsutaan sellaista valo-oppia, jossa valon kulkua tarkastellaan käyttämällä mallina yksittäisiä valonsäteitä.
Optiikka ja Sädeoptiikka · Sädeoptiikka ja Valo ·
Sähkömagneettinen säteily
Sähkömagneettinen säteily on säteilyn etenemissuuntaa vasten kohtisuoraan tapahtuvaa sähkö- ja magneettikentien värähtelyä.
Optiikka ja Sähkömagneettinen säteily · Sähkömagneettinen säteily ja Valo ·
Spektri
Kiinteä valonlähde (A) säteilee jatkuvan spektrin 1). Hehkuva kaasu (B) säteilee kirkasviivaisen emissiospektrin (2), ja kiinteästä valonlähteestä hehkuvan kaasun läpi tuleva valo säteilee absorptioviivaspektrin (3), jossa on tummia imeytymisviivoja jatkuvan spektrin päällä. Jatkuva spektri Raudan (Fe) emissioviivaspektri. Muutaman alkuaineen absorptioviivaspektri. Spektri eli kirjo tarkoittaa yleisesti havaitun suureen jakautumista komponentteihin taajuuden tai energian suhteen.
Optiikka ja Spektri · Spektri ja Valo ·
Taitekerroin
Taitekerroin kuvaa sitä, miten aine vaikuttaa sähkömagneettiseen säteilyyn.
Optiikka ja Taitekerroin · Taitekerroin ja Valo ·
Taittuminen
Taittuminen eli refraktio tarkoittaa fysiikassa aaltoliikkeen suunnan muuttumista kahden eri faasin rajapinnassa.
Optiikka ja Taittuminen · Taittuminen ja Valo ·
Ultraviolettisäteily
Sähkömagneettisen säteilyn aallonpituudet. Ultraviolettisäteily (lyh. UV-säteily) on esimerkiksi auringosta, loiste- tai halogeenivalaisimesta tai ultraviolettilampusta peräisin olevaa sähkömagneettista säteilyä.
Optiikka ja Ultraviolettisäteily · Ultraviolettisäteily ja Valo ·
Valaistusvoimakkuus
Valaistusvoimakkuus (tunnus E), on fotometrian suure, joka kuvaa tietylle pinta-alalle lankeavaa valovirran määrää.
Optiikka ja Valaistusvoimakkuus · Valaistusvoimakkuus ja Valo ·
Valosähköinen ilmiö
Fotonit osuvat aineeseen, jolloin fotonien tuoma energia emittoituu aineesta irronneina elektroneina. Valosähköisessä ilmiössä fotoni absorboituu atomiin irrottaen tästä elektronin.
Optiikka ja Valosähköinen ilmiö · Valo ja Valosähköinen ilmiö ·
Valovirta
Valovirta (myös "valonmäärä", tunnus F tai Φ) on fotometrian suure, joka kuvaa, kuinka paljon näkyvää valoa valonlähde säteilee kokonaisuudessaan.
Optiikka ja Valovirta · Valo ja Valovirta ·
Valovoima
Valon ja ultravioletin aallonpituusalueilla säteilevä UV-LED tuottaa valoa 2–2,2 kandelan intensiteetillä. Valovoima on fysiikassa perussuure (tunnus Iv), joka kuvaa pistemäisen valon lähteen lähettämän valon määrää avaruuskulmaa kohti.
Optiikka ja Valovoima · Valo ja Valovoima ·
Väri
Värikynillä muodostettu väriympyrä. Väri on esineestä, aineesta tai muusta vastaavasta säteilevän tai heijastuvan valon aallonpituudesta ja intensiteetistä riippuva näköaistimuksena havaittava ominaisuus.
Optiikka ja Väri · Väri ja Valo ·
Youngin kaksoisrakokoe
Kaksoisrakokokeessa valo kulkee kahden lähekkäin olevan raon läpi muodostaen tummemmista ja vaaleammista vyöhykkeistä muodostuvan kuvion takana olevalle heijastimelle.
Optiikka ja Youngin kaksoisrakokoe · Valo ja Youngin kaksoisrakokoe ·
Luettelossa yläpuolella vastaa seuraaviin kysymyksiin
- Millä näyttävät Optiikka ja Valo
- Mitä heillä on yhteistä Optiikka ja Valo
- Yhtäläisyyksiä Optiikka ja Valo
Vertailu Optiikka ja Valo
Optiikka on 122 suhteet, kun taas Valo on 166. niillä on yhteistä 37, Jaccard'in indeksi on 12.85% = 37 / (122 + 166).
Viitteet
Tämä artikkeli osoittaa suhdetta Optiikka ja Valo. Pääset jokainen artikkeli, jossa tieto uutettiin osoitteessa:
