Viestintä

373 suhteet: Aale Tynni, Aamulehti, Aapinen, Aarni Kouta, Aaro Hellaakoski, Abckiria, Aboa Vetus et Nova, Adolf Ivar Arwidsson, Aeschillus Petraeus, Aila Meriluoto, Aino Kallas, Aleksis Kivi, Alexander Kielland, Algot Untola, Allmän Litteratur-Tidning, Almanakka, Anders Johan Sjögren, Anja Snellman, Anni Blomqvist, Antero Warelius, Antti Lizelius, Antti Puhakka, Antti Törneroos, Antti Tuuri, Arja Tiainen, Arne Garborg, Arto Kytöhonka, Arto Paasilinna, Artturi Järviluoma, Arvi Järventaus, Arvid Genetz, Arvid Järnefelt, Arvo Turtiainen, August Ahlqvist, Aura (kalenteri), Aurora-seura, Balladi, Balttilaiset kielet, Bartholdus Vhaël, Bernt Lie, Biblia, Bjørnstjerne Bjørnson, Bo Carpelan, Carl Axel Gottlund, Carl von Linné, Charlotta Falkman, Christer Kihlman, Christfried Ganander, Christina Regina von Birchenbaum, Codex Aboensis, ..., Dada, Daniel Juslenius, Digitaalisuus, Discursus politicus de prudentia, Edith Södergran, Eepos, Eero Salmelainen, Eeva-Liisa Manner, Einari Vuorela, Eino Leino, Ekspressionismi, Elegia, Elias Lönnrot, Elinan surma, Elvi Sinervo, Emil Elenius, Emil Nervander, Ericus Erici Sorolainen, Erik Alexander Ingman, Erik Cajanus, Essee, Estetiikka, Euroopan unioni, Evald Ferdinand Jahnsson, Feminismi, Fennica (kansallisbibliografia), Fennomania, Fili, Filosofia, Finlandia-palkinto, Frankfurtin kirjamessut, Frans Emil Sillanpää, Frans Mikael Franzén, Fredrik Cygnaeus, Fredrika Runeberg, Fredrika Wilhelmina Carstens, Futurismi, Gallimard, Gösta Ågren, Göteborgin kirjamessut, Germaanit, Gustaf Erik Eurén, Gustaf Renvall, Hallaus, Haluatko todella kirjailijaksi?, Hannu Salama, Häme, Heeros, Heikki Meriläinen, Heikki Toppila, Helsingin Sanomat, Helsingin Sanomien kirjallisuuspalkinto, Helvi Hämäläinen, Helvi Juvonen, Hemminki Maskulainen, Henrik Achrenius, Henrik Florinus, Henrik Gabriel Porthan, Henrik Ibsen, Henry Parland, Herra Martti, Hilja Haahti, Historiallinen romaani, Hj. Nortamo, Humanistiset tieteet, Ilmari Kianto, Imagismi, Iris Uurto, Itämerensuomalaiset kansat, Itämerensuomalaiset kielet, Itämurteet, J. F. Granlund, J. F. Lagervall, J. H. Erkko, J. H. Erkon palkinto, J. V. Snellman, Jaakko Juteini, Jacobus Finno, Jalmari Hahl, Jari Tervo, Jöns Budde, Jörn Donner, Joel Lehtonen, Johan Browallius, Johan Jakob Nervander, Johan Ludvig Runeberg, Johan Wegelius nuorempi, Johannes Linnankoski, Johannes Matthiae Collinus, Johannes Messenius, Juhana Cajanus, Juhana Fredrik Cajan, Juhana Kokko, Juhani Aho, Juhani Siljo, Juhannustanssit, Juho Koskimaa, Juho Reijonen, Julius Krohn, Jumala, Jumalanpalvelus, K. A. Tavaststjerna, Kaarlo Bergbom, Kaarlo Kramsu, Kalevala, Kalevalamitta, Kalevi Jäntin palkinto, Kalle Kajander, Kalle Päätalo, Kanava (aikakauslehti), Kanava (sanomalehti), Kantasuomi, Kanteletar, Kari Hotakainen, Karjalan kieli, Karl Fredrik Mennander, Karl Jacob Gummerus, Kasimir Leino, Katekismus, Katolinen kirkko, Katri Vala, Kauppis-Heikki, Kerberos, Kerttu-Kaarina Suosalmi, Keskiaika, Kielioppi, Kiila (yhdistys), Kiiltomato.net, Kirjallisuuden valtionpalkinto, Kirjo (lehti), Kirkkokäsikirja, Komedia, Konrad Lehtimäki, Kristian Erik Lencqvist, Kristinusko, Kyösti Wilkuna, Kyrillinen kirjaimisto, L. Onerva, Laatokan Karjala, Laila Hirvisaari, Larin-Kyösti, Lars Stenbäck, Latina, Lauantaiseura, Lauri Haarla, Lauri Pietarinpoika Tammelinus, Lauri Viita, Länsimurteet, Leena Krohn, Leena Lehtolainen, Legenda, Ljungo Tuomaanpoika, Loitsu, Loppusointu, Lukukeskus, Lumooja, Luontosuhde, Maa on syntinen laulu, Maarit Verronen, Maila Talvio, Manuale Aboense, Maria Jotuni, Marja Salmela, Mathias Johannis, Matti Kuusi, Matti Yrjänä Joensuu, Mattias Salamnius, Messu, Messukirja, Miika Nousiainen, Mika Waltari, Mikael Agricola, Mikael Choraeus, Mikael Wexionius, Minna Canth, Missale Aboense, Mnemosyne (lehti), Muumi, Muumipeikko ja pyrstötähti, Naantalin luostari, Nihil Interit, Nils-Aslak Valkeapää, Nobelin kirjallisuuspalkinto, Novelli, Novgorodin tuohikirjeet, Nuoren Voiman Liitto, Nuori Voima, Ny Tid, Oikeinkirjoitus, Olli Kymäläinen, Otto Manninen, Oulu, Paavali Juusten, Paavo Cajander, Paavo Haavikko, Paavo Korhonen (kansanrunoilija), Paavo Rintala, Painaminen, Parnasso, PDF, Pentti Haanpää, Pentti Saarikoski, Pergamentti, Piae Cantiones, Pietari Hannikainen, Pietari Päivärinta, Piispa Henrik, Piispa Henrikin liturgia, Piispa Henrikin surmavirsi, Porvoo, Postilla, Psykoanalyysi, Puhdistus, Punainen kuin veri, Raamattu, Rafael Hertzberg, Raine Koskimaa, Random House, Reinhold von Becker, Risto Rasa, Robert Kiljander, Rock, Romaani, Rucouskiria, Runeberg-palkinto, Runous, Ruotsin kieli, Saamelaiset, Saamelaiskielet, Saima Harmaja, Salla Simukka, Sammon ryöstö, Samuel Gustaf Bergh, Samuli Suomalainen, Sananlasku, Santeri Alkio, Santeri Ivalo, Savukeidas, Sääty, Särö (lehti), Se Wsi Testamenti, Seitsemän veljestä, Sensuuri Suomessa, Severi Nuormaa, Sigfridus Aronus Forsius, Simon Achrenius, Sinuhe egyptiläinen, Sirkka Turkka, Sissiluutnantti, Skandinavia, Slaavit, Sofi Oksanen, Suomalainen kansanrunous, Suomalainen lastenkirjallisuus, Suomalainen muinaisusko, Suomalainen mytologia, Suomalainen runous, Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, Suomalaisen Sana-Lugun Coetus, Suomen 1990-luvun alun lama, Suomen arvostelijain liitto, Suomen esihistoria, Suomen historia, Suomen kieli, Suomen Kirjailijaliitto, Suomen Kirjasäätiö, Suomen opetus- ja kulttuuriministeriö, Suomen piispainkronikka, Suomen sisällissota, Suomenkieliset Tieto-Sanomat, Suomennoskirjallisuus, Suomenruotsalaiset, Suometar (sanomalehti), Suomi-palkinto, Syvyyspsykologia, Taikurin hattu, Tanssiva karhu, Täällä Pohjantähden alla, Teuvo Pakkala, Theodolinda Hahnsson, Tidningar Utgifne Af et Sällskap i Åbo, Timo K. Mukka, Tolstoilaisuus, Tove Jansson, Tulenkantajat, Tuli & Savu, Tuntematon sotilas, Tuohikirje 292, Tuomas Anhava, Tuonela, Turun akatemia, Turun ja Suomen arkkipiispa, Turun romantiikka, Turun tuomiokirkon Mustakirja, Turun Wiikko-Sanomat, Työväenliike, Uppsala, Uskonpuhdistus Ruotsissa, Uuno Kailas, Uusimaa (lehti), Uusromantiikka, V. A. Koskenniemi, Vadelmavenepakolainen, Valistus, Valter Juva, Väinö Kataja, Väinö Linna, Veijo Meri, Veikko Huovinen, Viipuri, Viljo Kajava, Viljo Kojo, Viro, Virsikirja, Volter Kilpi, Vouti, Wendla Randelin, William Shakespeare, Wolmar Schildt, Yleisradio, Yrjö Sakari Yrjö-Koskinen, Yxi Wähä Suomenkielinen Wirsikiria, Zachris Topelius. Laajenna indeksi (323 lisää) » « Kutistua indeksi

Aale Tynni

Aale Maria Tynni-Haavio (o.s. Tynni, vuosina 1940–1960 Tynni-Pirinen; 3. lokakuuta 1913 Kolppana, Inkerinmaa, Venäjä – 21. lokakuuta 1997 Helsinki) oli suomalainen runoilija, kirjallisuus- ja teatterikriitikko, suomentaja sekä olympiavoittaja Lontoon olympialaisista 1948.

Uusi!!: Suomen kirjallisuus ja Aale Tynni · Katso lisää »

Aamulehti

Aamulehden konttori vuonna 1906. Aamulehti (AL) on vuonna 1881 perustettu tamperelainen sanomalehti.

Uusi!!: Suomen kirjallisuus ja Aamulehti · Katso lisää »

Aapinen

Aapinen on kirja, jonka tarkoituksena on opettaa lukemista ja jossa käydään tavallisesti eri kirjaimet läpi aakkosjärjestyksessä.

Uusi!!: Suomen kirjallisuus ja Aapinen · Katso lisää »

Aarni Kouta

Aarni Kouta (alk. Arnold Elias Candolin, 24. syyskuuta 1884 Vanaja – 27. helmikuuta 1924 Helsinki) oli suomalainen kirjailija, suomentaja ja sanoittaja.

Uusi!!: Suomen kirjallisuus ja Aarni Kouta · Katso lisää »

Aaro Hellaakoski

Aaro Antti Hellaakoski (vuoteen 1916 saakka Helaakoski, 22. kesäkuuta 1893 Oulu – 23. marraskuuta 1952 Helsinki) oli suomalainen runoilija, maantieteilijä ja maantieteen opettaja.

Uusi!!: Suomen kirjallisuus ja Aaro Hellaakoski · Katso lisää »

Abckiria

Abckiria (”Abc-kirja”) oli ensimmäinen suomenkielinen kirja.

Uusi!!: Suomen kirjallisuus ja Abckiria · Katso lisää »

Aboa Vetus et Nova

Aboa Vetus et Nova on Daniel Jusleniuksen Turun historiasta kertova alun perin latinankielinen väitöskirja vuodelta 1700.

Uusi!!: Suomen kirjallisuus ja Aboa Vetus et Nova · Katso lisää »

Adolf Ivar Arwidsson

Adolf Ivar (Iwar) Arwidsson (7. elokuuta 1791 Padasjoki, Ruotsin kuningaskunta – 21. kesäkuuta 1858 Viipuri, Suomen suuriruhtinaskunta) oli suomalainen poliitikko, kirjailija, runoilija, historiantutkija ja sanomalehtimies.

Uusi!!: Suomen kirjallisuus ja Adolf Ivar Arwidsson · Katso lisää »

Aeschillus Petraeus

Aeschillus (Eskil) Petraeus oli Turun piispa vuosina 1652–1657.

Uusi!!: Suomen kirjallisuus ja Aeschillus Petraeus · Katso lisää »

Aila Meriluoto

Aila Marjatta Meriluoto (vuodesta 1980 Meriluoto-Paakkanen; 10. tammikuuta 1924 Pieksämäki – 21. lokakuuta 2019 Helsinki) oli suomalainen runoilija, prosaisti ja suomentaja.

Uusi!!: Suomen kirjallisuus ja Aila Meriluoto · Katso lisää »

Aino Kallas

Aino Julia Maria Kallas, o.s. Krohn, kirjailijanimi Aino Suonio, (2. elokuuta 1878 Kiiskilä, Viipurin maalaiskunta – 9. marraskuuta 1956 Helsinki) oli suomalainen kirjailija.

Uusi!!: Suomen kirjallisuus ja Aino Kallas · Katso lisää »

Aleksis Kivi

Aleksis Kivi (oik. Alexis Stenvall; 10. lokakuuta 1834 Nurmijärvi – 31. joulukuuta 1872 Tuusula) oli suomalainen kirjailija.

Uusi!!: Suomen kirjallisuus ja Aleksis Kivi · Katso lisää »

Alexander Kielland

Alexander Lange Kielland (18. helmikuuta 1849 Stavanger – 6. huhtikuuta 1906 Bergen) oli norjalainen tehtailija ja kirjailija.

Uusi!!: Suomen kirjallisuus ja Alexander Kielland · Katso lisää »

Algot Untola

Algot Untola, alun perin Algoth Tietäväinen, kirjailijaniminä Maiju Lassila ja Irmari Rantamala (28. marraskuuta 1868 Tohmajärvi – 21. toukokuuta 1918 Helsinki), oli suomalainen kirjailija ja toimittaja.

Uusi!!: Suomen kirjallisuus ja Algot Untola · Katso lisää »

Allmän Litteratur-Tidning

Allmän Litteratur-Tidning oli Turussa vuonna 1803 ilmestynyt ruotsinkielinen aikakauslehti.

Uusi!!: Suomen kirjallisuus ja Allmän Litteratur-Tidning · Katso lisää »

Almanakka

Almanakkasivu vuodelta 1644. Almanakka (kr. almenikhiaká) on painotuote, joka esittää vuoden kierron, tärkeät yleiset merkkipäivät sekä muuta ajankohtaista tietoa.

Uusi!!: Suomen kirjallisuus ja Almanakka · Katso lisää »

Anders Johan Sjögren

Anders Johan Sjögren (8. toukokuuta 1794 Iitti – 18. tammikuuta 1855 Pietari) oli suomalainen kirjailija ja suomen kielen, kansatieteen tutkija, historiantutkija ja tutkimusmatkailija.

Uusi!!: Suomen kirjallisuus ja Anders Johan Sjögren · Katso lisää »

Anja Snellman

Anja Kyllikki Kauranen (kirjailija-terapeuttinimi Anja Snellman, s. 23. toukokuuta 1954 Helsinki) on suomalainen kirjailija, toimittaja ja yleis- sekä seksuaaliterapeutti.

Uusi!!: Suomen kirjallisuus ja Anja Snellman · Katso lisää »

Anni Blomqvist

Anni Viktoria Blomqvist (o.s. Karlsson) oli ahvenanmaalainen kirjailija, kalastaja­perheen tytär ja meri­miehen vaimo.

Uusi!!: Suomen kirjallisuus ja Anni Blomqvist · Katso lisää »

Antero Warelius

Antero (Anders) Warelius (alk. Antti Matinpoika, myöh. Antti Seppä, Andreas Sebell) oli suomalainen kirjailija ja pappi, jolla oli merkittävä osa suomen kirjakielen kehittämisessä.

Uusi!!: Suomen kirjallisuus ja Antero Warelius · Katso lisää »

Antti Lizelius

Anders (Antti) Lizelius (12. lokakuuta 1708 Tyrvää – 15. lokakuuta 1795 Mynämäki) oli suomalainen pappi ja kirjallisuusmies, joka vaikutti myös suomen kirjakielen kehitykseen.

Uusi!!: Suomen kirjallisuus ja Antti Lizelius · Katso lisää »

Antti Puhakka

Kansanrunoilijat Olli Kymäläinen, Pietari Makkonen ja Antti Puhakka Johan Knutsonin piirroksessa vuodelta 1845. Antti Puhakka (24. huhtikuuta 1816 Kontiolahti – 30. maaliskuuta 1893 Juva) oli suomalainen maanviljelijä, talonpoikaisrunoilija ja valtiopäivämies.

Uusi!!: Suomen kirjallisuus ja Antti Puhakka · Katso lisää »

Antti Törneroos

Antti Törneroos eli Tuokko Antti Törneroos, kirjailijanimi Tuokko, (2. maaliskuuta 1835 Iitti – 8. helmikuuta 1896 Helsinki) oli suomalainen runoilija ja suomentaja.

Uusi!!: Suomen kirjallisuus ja Antti Törneroos · Katso lisää »

Antti Tuuri

Antti Elias Tuuri (s. 1. lokakuuta 1944 Kauhava) on palkittu suomalainen kirjailija.

Uusi!!: Suomen kirjallisuus ja Antti Tuuri · Katso lisää »

Arja Tiainen

Arja Riitta Hannele Tiainen (s. 19. lokakuuta 1947 Seinäjoki) on suomalainen kirjailija.

Uusi!!: Suomen kirjallisuus ja Arja Tiainen · Katso lisää »

Arne Garborg

Arne Garborg Olav Rustin maalaama Garborgin muotokuva vuosilta 1912–1914. Arne Garborg (Aadne Eivindsson Garborg) (25. tammikuuta 1851 – 14. tammikuuta 1924) oli norjalainen kirjailija.

Uusi!!: Suomen kirjallisuus ja Arne Garborg · Katso lisää »

Arto Kytöhonka

Arto Olavi Kytöhonka (27. tammikuuta 1944 Pori – 16. helmikuuta 1992 Nastola) oli suomalainen runoilija ja tietokirjailija.

Uusi!!: Suomen kirjallisuus ja Arto Kytöhonka · Katso lisää »

Arto Paasilinna

Arto Tapio Paasilinna (20. huhtikuuta 1942 Kittilä – 15. lokakuuta 2018 Espoo) oli suomalainen kirjailija.

Uusi!!: Suomen kirjallisuus ja Arto Paasilinna · Katso lisää »

Artturi Järviluoma

Kustaa Artturi Järviluoma (vuoteen 1902 Jernström, kirjailijanimi Köpi; 9. elokuuta 1879 Alavus – 31. tammikuuta 1942 Helsinki) oli suomalainen journalisti, elokuvakäsikirjoittaja ja kirjailija.

Uusi!!: Suomen kirjallisuus ja Artturi Järviluoma · Katso lisää »

Arvi Järventaus

Heikki Arvi Järventaus (vuoteen 1908 Ockenström; 17. joulukuuta 1883 Oulu – 5. kesäkuuta 1939 Hartola) oli suomalainen kirjailija ja pappi.

Uusi!!: Suomen kirjallisuus ja Arvi Järventaus · Katso lisää »

Arvid Genetz

”Arwi Jännes 55 w. ikäisenä”, Eva Ingmanin maalaama muotokuva vuodelta 1903. Arvid Oskar Gustaf Genetz (kirjailijanimi Arvi Jännes; 1. heinäkuuta 1848 Impilahti – 3. toukokuuta 1915 Helsinki) oli suomalainen runoilija ja kielentutkija sekä senaattori 1901–1905.

Uusi!!: Suomen kirjallisuus ja Arvid Genetz · Katso lisää »

Arvid Järnefelt

Arvid Järnefelt (16. marraskuuta 1861 Pulkkala – 27. joulukuuta 1932 Helsinki) oli suomalainen kirjailija, koulutukseltaan juristi ja arvoltaan varatuomari.

Uusi!!: Suomen kirjallisuus ja Arvid Järnefelt · Katso lisää »

Arvo Turtiainen

Arvo Albin Turtiainen oli suomalainen runoilija ja suomentaja.

Uusi!!: Suomen kirjallisuus ja Arvo Turtiainen · Katso lisää »

August Ahlqvist

Karl August Engelbrekt Ahlqvist, A. E. Ahlqvist, kirjailijana A. Oksanen (7. elokuuta 1826 Kuopio – 20. marraskuuta 1889 Helsinki), oli suomalainen runoilija, suomalais-ugrilaisten kielten tutkija ja vuodesta 1863 ystäväänsä Elias Lönnrotia seurannut Keisarillisen Aleksanterin yliopiston suomen kielen professori (myöhemmin myös kansleri).

Uusi!!: Suomen kirjallisuus ja August Ahlqvist · Katso lisää »

Aura (kalenteri)

Aura-kalenteri oli vuosina 1817–1818 ilmestynyt suomalainen julkaisu, joka oli yksi Suomen ensimmäisiä aikakauslehtiä.

Uusi!!: Suomen kirjallisuus ja Aura (kalenteri) · Katso lisää »

Aurora-seura

Henrik Gabriel Porthan Pietari Kalm Johan Henric Kellgren Aurora-seura oli Turussa vuosina 1770–1779 toiminut isänmaallis-kirjallinen ja musiikillinen (seuran musiikkiosasto perustettiin 1773) salaseura.

Uusi!!: Suomen kirjallisuus ja Aurora-seura · Katso lisää »

Balladi

Balladi oli alun perin lyhyt lyyrinen, tavallisesti tanssin säestyksenä laulettu lemmenruno.

Uusi!!: Suomen kirjallisuus ja Balladi · Katso lisää »

Balttilaiset kielet

Balttilaiset kielet kartalla Balttilaiset kielet muodostavat yhden indoeurooppalaisen kielikunnan päähaaroista.

Uusi!!: Suomen kirjallisuus ja Balttilaiset kielet · Katso lisää »

Bartholdus Vhaël

Bartholdus ”Pärttyli” Gabrielis Vhaël (1667 Oulu – 19. tammikuuta 1723 Tukholma) oli suomalainen pappi, suomen kielen kieliopin kirjoittaja.

Uusi!!: Suomen kirjallisuus ja Bartholdus Vhaël · Katso lisää »

Bernt Lie

Bernt Lie (13. heinäkuuta 1868 Mandal – 14. heinäkuuta 1916 Sandefjord) oli norjalainen kirjailija.

Uusi!!: Suomen kirjallisuus ja Bernt Lie · Katso lisää »

Biblia

''Biblian'' nimilehti, 1642 Biblia (Biblia: Se on: Coco Pyhä Ramattu Suomexi) oli ensimmäinen kokonainen Raamatun suomennos, joka valmistui vuonna 1642.

Uusi!!: Suomen kirjallisuus ja Biblia · Katso lisää »

Bjørnstjerne Bjørnson

Bjørnstjerne Martinus Bjørnson (8. joulukuuta 1832 Kvikne – 26. huhtikuuta 1910 Pariisi) oli norjalainen runoilija, isänmaanystävä ja kirjailija, joka sai Nobelin kirjallisuuspalkinnon 1903.

Uusi!!: Suomen kirjallisuus ja Bjørnstjerne Bjørnson · Katso lisää »

Bo Carpelan

Bo Gustaf Bertelsson Carpelan (25. lokakuuta 1926 Helsinki – 11. helmikuuta 2011 Espoo) oli suomenruotsalainen kirjailija.

Uusi!!: Suomen kirjallisuus ja Bo Carpelan · Katso lisää »

Carl Axel Gottlund

Carl Axel Gottlund vuonna 1857, tuntemattoman tekijän piirros. Carl Axel Gottlund (24. helmikuuta 1796 Ruotsinpyhtää – 20. huhtikuuta 1875 Helsinki), suomalaisittain Kaarle Aksel Gottlund, oli kirjailija ja Helsingin yliopiston suomen kielen lehtori.

Uusi!!: Suomen kirjallisuus ja Carl Axel Gottlund · Katso lisää »

Carl von Linné

Carl Linnaeus, myöhemmin Carl von Linné,, (23. toukokuuta 1707 – 10. tammikuuta 1778) oli ruotsalainen luonnontutkija, joka kehitti nykyaikaisen taksonomian perusteet.

Uusi!!: Suomen kirjallisuus ja Carl von Linné · Katso lisää »

Charlotta Falkman

Ulrika Charlotta Falkman (18. maaliskuuta 1795 Södermanland, Ruotsi – 24. toukokuuta 1882 Helsinki) oli suomalainen ruotsinkielinen kirjailija.

Uusi!!: Suomen kirjallisuus ja Charlotta Falkman · Katso lisää »

Christer Kihlman

Christer Kihlman. Christer Alfred Kihlman (14. kesäkuuta 1930 Helsinki – 8. maaliskuuta 2021 Helsinki) oli suomenruotsalainen kirjailija ja vasemmistolainen kulttuurikriitikko.

Uusi!!: Suomen kirjallisuus ja Christer Kihlman · Katso lisää »

Christfried Ganander

Laatta Gananderin synnyinkodin seinässä Haapajärvellä. Christfried (Kristfrid) Ganander (21. marraskuuta 1741 Haapajärvi – 17. helmikuuta 1790 Rantsila) oli suomalaisen kansankulttuurin kerääjä, pappi ja sanakirjan tekijä.

Uusi!!: Suomen kirjallisuus ja Christfried Ganander · Katso lisää »

Christina Regina von Birchenbaum

Christina Regina von Birchenbaum (k. 1651 jälkeen) on Suomen kirjallisuuden historiassa ensimmäinen nimeltä tunnettu suomalainen naisrunoilija.

Uusi!!: Suomen kirjallisuus ja Christina Regina von Birchenbaum · Katso lisää »

Codex Aboensis

Maanlain kuninkaankaaren marginaalikuvitusta Codex Aboensiksesta. Codex Aboensis eli Turun käsikirjoitus, aiemmin Codex Kalmarä (Ms. B172), on 1430-luvulla laadittu keskiaikainen lakikirja ja tunnetuin Suomessa käytössä ollut lakikäsikirjoitus, jossa yhdistyvät muun muassa pyhimyskalenteri ja osia esimerkiksi useista avioliittoa säätelevistä laeista sekä kuningas Maunu Eerikinpojan maanlaki ja kirkkokaari.

Uusi!!: Suomen kirjallisuus ja Codex Aboensis · Katso lisää »

Dada

Ensimmäisen dadanäyttelyn avajaiset Berliinissä 5. kesäkuuta 1920. Katosta roikkuu sianpäinen saksalaisupseeri. Henkilöt vasemmalta oikealle: Raoul Hausmann, Hannah Höch (istumassa), Otto Burchard, Johannes Baader, Wieland Herzfelde, Margarete Herzfelde, Dr. Oz (Otto Schmalhausen), George Grosz ja John Heartfield. Hugo Ball, runo Karawane, vuonna 1917 julkaistusta ''Dada''-lehdestä. Hans Arpin veistos ''Tunninlyöjän avain'' Mainzissa, Saksassa. Dada, joskus myös dadaismi, oli ensimmäisen maailmansodan aikana Zürichissä, Sveitsissä kehittynyt taidesuuntaus, joka vaikutti vuosina 1916–1923 kuvataiteessa, kirjallisuudessa (lähinnä runoudessa), teatterissa ja graafisessa suunnittelussa.

Uusi!!: Suomen kirjallisuus ja Dada · Katso lisää »

Daniel Juslenius

Daniel Juslenius (10. kesäkuuta 1676 Mietoinen, Suomi – 17. heinäkuuta 1752 Brunsbo, Skara, Ruotsi) oli suomalainen kirjailija ja isänmaanystävä.

Uusi!!: Suomen kirjallisuus ja Daniel Juslenius · Katso lisää »

Digitaalisuus

Digitaalisuus on datan syöttämisessä, käsittelyssä, siirrossa, tallennuksessa ja esittämisessä käytettävä menetelmä, jossa data esitetään täsmällisinä arvoina, joita on rajallinen määrä.

Uusi!!: Suomen kirjallisuus ja Digitaalisuus · Katso lisää »

Discursus politicus de prudentia

Discursus politicus de prudentia on Turun akatemian professorin Mikael Wexioniuksen laatima valtio-opin väitöskirja vuodelta 1641.

Uusi!!: Suomen kirjallisuus ja Discursus politicus de prudentia · Katso lisää »

Edith Södergran

Edith Irene Södergran (4. huhtikuuta 1892 Pietari – 24. kesäkuuta 1923 Kivennapa) oli suomalainen runoilija.

Uusi!!: Suomen kirjallisuus ja Edith Södergran · Katso lisää »

Eepos

Eepos (puhe) on laaja runomuotoinen kertova teos.

Uusi!!: Suomen kirjallisuus ja Eepos · Katso lisää »

Eero Salmelainen

Erik Rudbeck (kirjailijanimeltään Eero Salmelainen) (17. huhtikuuta 1830 Iisalmi – 29. kesäkuuta 1867 Kuopio) oli suomalainen kansanrunouden tutkija, kirjailija, lehtimies ja suomentaja.

Uusi!!: Suomen kirjallisuus ja Eero Salmelainen · Katso lisää »

Eeva-Liisa Manner

Eeva-Liisa Manner (5. joulukuuta 1921 Helsinki – 7. heinäkuuta 1995 Tampere) oli suomalainen kirjailija, runoilija, kirjallisuuskriitikko ja suomentaja.

Uusi!!: Suomen kirjallisuus ja Eeva-Liisa Manner · Katso lisää »

Einari Vuorela

Einari Arvid Vuorela (17. elokuuta 1889 Keuruu – 10. heinäkuuta 1972 Helsinki) oli suomalainen runoilija ja prosaisti.

Uusi!!: Suomen kirjallisuus ja Einari Vuorela · Katso lisää »

Eino Leino

Eino Leino (oikealta nimeltään Armas Einar Leopold Lönnbohm, 6. heinäkuuta 1878 Paltamo – 10. tammikuuta 1926 Hyvinkään Nuppulinna) oli suomalainen kirjailija, lehtimies ja kriitikko.

Uusi!!: Suomen kirjallisuus ja Eino Leino · Katso lisää »

Ekspressionismi

August Macke, ''Nainen vihreässä takissa'', 1913. Ekspressionismi on 1900-luvun alussa noussut taiteen tekemisen tapa, johon kuuluvat taiteilijan sisäisen tunteen ilmaiseminen sekä voimakkaat värit ja aiheet.

Uusi!!: Suomen kirjallisuus ja Ekspressionismi · Katso lisää »

Elegia

Elegia on antiikkinen runoelma, joka on rakennettu elegisen distikonin eli elegiamitan mukaisista kaksoissäkeistä.

Uusi!!: Suomen kirjallisuus ja Elegia · Katso lisää »

Elias Lönnrot

Elias Lönnrot (9. huhtikuuta 1802 Sammatti – 19. maaliskuuta 1884 Sammatti) oli Suomen kansalliseepoksen Kalevalan sekä Kantelettaren kokoaja, kielentutkija, lääkäri ja suomalaisen kasvitieteen uranuurtaja.

Uusi!!: Suomen kirjallisuus ja Elias Lönnrot · Katso lisää »

Elinan surma

''Elinan surma'', Joseph Alanen, 1916 Elinan surma (myös Elinan surmaruno tai Elinan surmavirsi) on tunnettu 1400- tai 1500-luvulta peräisin oleva kalevalamittainen suomalainen balladi.

Uusi!!: Suomen kirjallisuus ja Elinan surma · Katso lisää »

Elvi Sinervo

Mauri Ryömä ja hänen puolisonsa Elvi Sinervo 1950-luvulla. Elvi Aulikki Sinervo-Ryömä (4. toukokuuta 1912 Helsinki – 28. elokuuta 1986 Pernaja) oli suomalainen työväenluokkainen kirjailija, runoilija ja suomentaja.

Uusi!!: Suomen kirjallisuus ja Elvi Sinervo · Katso lisää »

Emil Elenius

Anton Emil Elenius (16. syyskuuta 1877 Sysmä – 1. maaliskuuta 1949 Helsinki) oli suomalainen kirjailija.

Uusi!!: Suomen kirjallisuus ja Emil Elenius · Katso lisää »

Emil Nervander

Emil Nervander Emil Fredrik Nervander (salanimi Emlekyl, 11. marraskuuta 1840 Helsinki – 27. tammikuuta 1914 Pori) oli suomalainen kirjailija ja taidehistorioitsija.

Uusi!!: Suomen kirjallisuus ja Emil Nervander · Katso lisää »

Ericus Erici Sorolainen

Ericus Erici (Eerik) Sorolainen (n. 1546–1625) toimi Turun piispana vuosina 1583–1625.

Uusi!!: Suomen kirjallisuus ja Ericus Erici Sorolainen · Katso lisää »

Erik Alexander Ingman

Erik Alexander Ingman (14. helmikuuta 1810 Lohtaja – 14. toukokuuta 1858 Helsinki) oli suomalainen lääkäri, kirjailija ja fennomaani.

Uusi!!: Suomen kirjallisuus ja Erik Alexander Ingman · Katso lisää »

Erik Cajanus

Erik Cajanus (myös Eerik Cajanus, 1675 Sotkamo – 1737 Kruunupyy) - Ylioppilasmatrikkeli 1640–1852 oli maisteri, Turun katedraalikoulun konrehtori, Kruunupyyn kirkkoherra, lääninrovasti ja Uuden Suomenkielisen Wirsi-Kirjan (1701) toimittaja.

Uusi!!: Suomen kirjallisuus ja Erik Cajanus · Katso lisää »

Essee

Essee on asiatekstien luokkaan kuuluva tekstilaji.

Uusi!!: Suomen kirjallisuus ja Essee · Katso lisää »

Estetiikka

Estetiikka on filosofian osa-alue, joka tutkii kauneutta, taidetta ja esteettistä eli kauneusarvoihin liittyvää eri esiintymismuodoissaan.

Uusi!!: Suomen kirjallisuus ja Estetiikka · Katso lisää »

Euroopan unioni

Euroopan unioni (EU) on 27 eurooppalaisen jäsenvaltion muodostama taloudellinen ja poliittinen liitto.

Uusi!!: Suomen kirjallisuus ja Euroopan unioni · Katso lisää »

Evald Ferdinand Jahnsson

Evald Ferdinand Jahnsson (22. syyskuuta 1844 Kustavi – 7. syyskuuta 1895 Turku) oli suomalainen kirjailija, opettaja ja pappi.

Uusi!!: Suomen kirjallisuus ja Evald Ferdinand Jahnsson · Katso lisää »

Feminismi

Venus-symbolista johdettu radikaalifeminismin tunnus. Feminismi on sosiaalisista ja poliittisista liikkeistä sekä ideologioista koostuva kokonaisuus, joita yhdistää yhteinen päämäärä: saavuttaa poliittinen, taloudellinen, henkilökohtainen ja sosiaalinen seksuaalisten suuntautumisten sekä sukupuolten tasa-arvo.

Uusi!!: Suomen kirjallisuus ja Feminismi · Katso lisää »

Fennica (kansallisbibliografia)

Fennica eli Suomen kansallisbibliografia on suomalaisen julkaisutuotannon tietovaranto, joka käsittää lähes kaikki Suomessa painetut ja Suomen markkinoita varten valmistetut painojulkaisut, audiovisuaaliset teokset ja tallenteet.

Uusi!!: Suomen kirjallisuus ja Fennica (kansallisbibliografia) · Katso lisää »

Fennomania

Fennomania eli suomalaisuusliike oli Suomen autonomian ajan alkupuolelle ajoittuva suomalaiskansallinen liike.

Uusi!!: Suomen kirjallisuus ja Fennomania · Katso lisää »

Fili

FILI – Kirjallisuuden vientikeskus on suomalainen kirjallisuuden asiantuntija- ja vientiorganisaatio, joka tukee kääntämistä, painattamista ja julkaisemista sekä edistää kotimaisen kirjallisuuden tuntemusta maailmalla.

Uusi!!: Suomen kirjallisuus ja Fili · Katso lisää »

Filosofia

Filosofia on noin 600–400 eaa.

Uusi!!: Suomen kirjallisuus ja Filosofia · Katso lisää »

Finlandia-palkinto

Finlandia-palkinto on vuonna 1984 perustettu suomalainen kirjallisuuspalkinto, jonka jakaa vuosittain Suomen Kirjasäätiö tunnustuksena ansiokkaan romaanin kirjoittajalle.

Uusi!!: Suomen kirjallisuus ja Finlandia-palkinto · Katso lisää »

Frankfurtin kirjamessut

Festhalle Frankfurtin kirjamessujen esittelytelineitä vuonna 2008. Frankfurtin kirjamessut on Frankfurtissa Saksassa vuosittain lokakuussa järjestettävä kirjamessutapahtuma.

Uusi!!: Suomen kirjallisuus ja Frankfurtin kirjamessut · Katso lisää »

Frans Emil Sillanpää

Frans Emil Sillanpää oli suomalainen kirjailija.

Uusi!!: Suomen kirjallisuus ja Frans Emil Sillanpää · Katso lisää »

Frans Mikael Franzén

Frans Mikael Franzén (9. helmikuuta 1772 Oulu – 14. elokuuta 1847 Härnösandin lähellä, Ruotsi) oli suomalainen runoilija, kirkonmies, Härnösandin piispa, professori ja akateemikko.

Uusi!!: Suomen kirjallisuus ja Frans Mikael Franzén · Katso lisää »

Fredrik Cygnaeus

Fredrik Cygnaeus (1. huhtikuuta 1807 Hämeenlinna – 7. helmikuuta 1881 Helsinki) oli Suomen taide- ja tiede-elämän vaikuttaja ja keskeinen hahmo Suomen kansallisessa heräämisessä.

Uusi!!: Suomen kirjallisuus ja Fredrik Cygnaeus · Katso lisää »

Fredrika Runeberg

Fredrika Charlotta Runeberg (o.s. Tengström; 2. syyskuuta 1807 Pietarsaari – 27. toukokuuta 1879 Helsinki) oli suomenruotsalainen kirjailija.

Uusi!!: Suomen kirjallisuus ja Fredrika Runeberg · Katso lisää »

Fredrika Wilhelmina Carstens

Fredrika Wilhelmina Carstens (o.s. Stichaeus, 5. kesäkuuta 1808 Naantali – 13. huhtikuuta 1888 Helsinki) oli suomalainen kirjailija.

Uusi!!: Suomen kirjallisuus ja Fredrika Wilhelmina Carstens · Katso lisää »

Futurismi

Umberto Boccioni, ''Kaupunki kohoaa'', 1910. Futurismi on 1900-luvun alussa Italiassa toiminut taidesuuntaus ja liike kuvataiteessa ja kirjallisuudessa.

Uusi!!: Suomen kirjallisuus ja Futurismi · Katso lisää »

Gallimard

Gallimard on merkittävin ranskalainen kirjankustantamo, jonka perusti 1911 Gaston Gallimard ja jota johtaa Antoine Gallimard.

Uusi!!: Suomen kirjallisuus ja Gallimard · Katso lisää »

Gösta Ågren

Sven Gösta Ågren (3. elokuuta 1936 Uudenkaarlepyyn maalaiskunta – 24. kesäkuuta 2020) oli suomenruotsalainen runoilija ja elokuvaohjaaja, koulutukseltaan filosofian tohtori.

Uusi!!: Suomen kirjallisuus ja Gösta Ågren · Katso lisää »

Göteborgin kirjamessut

Göteborgin kirjamessut Göteborgin kirjamessut on Ruotsissa Göteborgin kaupungissa vuosittain järjestettävät kirjamessut, joka on Pohjoismaiden suurin kulttuuritapahtuma.

Uusi!!: Suomen kirjallisuus ja Göteborgin kirjamessut · Katso lisää »

Germaanit

Germaanit olivat indoeurooppalaiseen kieliryhmään kuuluvia heimoja tai kansoja, jotka olivat neoliittisen kauden lopulla asettuneet Keski-Euroopan pohjoisosiin, Jyllannin niemimaalle ja Etelä-Skandinaviaan.

Uusi!!: Suomen kirjallisuus ja Germaanit · Katso lisää »

Gustaf Erik Eurén

Gustaf Erik Eurén (20. syyskuuta 1818 Pori – 13. helmikuuta 1872 Hämeenlinna) oli suomalainen opettaja, kirjailija ja kielentutkija.

Uusi!!: Suomen kirjallisuus ja Gustaf Erik Eurén · Katso lisää »

Gustaf Renvall

Gustaf (Kustaa) Renvall (23. syyskuuta 1781 Halikko – 22. tammikuuta 1841 Ulvila) oli suomalainen pappi, kielentutkija ja yksi suomen kirja- ja yleiskielen merkittävistä kehittäjistä.

Uusi!!: Suomen kirjallisuus ja Gustaf Renvall · Katso lisää »

Hallaus

Hallaus (murresana, tarkoittaa joko halausta tai hallan vaikutusta) on Pohjois-Suomen merkittävin nykykirjallisuuden aikakauskirja.

Uusi!!: Suomen kirjallisuus ja Hallaus · Katso lisää »

Haluatko todella kirjailijaksi?

Haluatko todella kirjailijaksi? Matkaopas kirjamaailmaan on Jera Hännisen ja Jyri Hännisen vuonna 2012 ilmestynyt kirja.

Uusi!!: Suomen kirjallisuus ja Haluatko todella kirjailijaksi? · Katso lisää »

Hannu Salama

Hannu Sulo Salama (s. 4. lokakuuta 1936 Kouvola) on suomalainen, työväenluokkaisista aiheistaan tunnettu kirjailija.

Uusi!!: Suomen kirjallisuus ja Hannu Salama · Katso lisää »

Häme

Häme on pääosin eteläisessä Suomessa sijaitseva Suomen historiallinen maakunta.

Uusi!!: Suomen kirjallisuus ja Häme · Katso lisää »

Heeros

Heeros tarkoitti antiikin Kreikassa sankaria, jota usein saatettiin pitää puolijumalana. Heerokset olivat joko sotataidoillaan tai muilla uroteoilla ansainneet ihmisten kunnioituksen, ja he saattoivat olla jo syntyjään osaksi jumalaista alkuperää. Todellisia henkilöitä saatettiin korottaa heerokseksi, mutta useat heerosmyytit ovat niin vanhoja, ettei voida enää tietää, mistä ne ovat saaneet alkunsa. Antiikin Kreikassa tunnettuja heeroksia olivat muun muassa Herakles, Kastor ja Polydeukes, Peleus, Pelops, Kadmos, Akhilleus, Aineias, Sarpedon ja Theseus, Roomassa puolestaan esimerkiksi Rooman kaupungin myyttiset perustajat Romulus ja Remus. Jollekin heerokselle omistettua pyhäkköä kutsutaan herooniksi. Termillä eponyymi heeros tarkoitetaan jollekin paikalle tai muulle asialle nimensä antanutta heerosta. Esimerkiksi najadi Euboian katsottiin antaneen nimensä Euboian saarelle. Attikassa eli Ateenan kaupunkivaltion muodostaneella alueella eponyymeillä heeroksilla viitattiin fyleille eli ”heimoille" nimensä antaneisiin heeroksiin. Esimerkiksi Erekhtheis-fylen eponyymi heeros oli Ateenan myyttinen kuningas Erekhtheus. Termillä kulttuuriheeros tarkoitetaan usein luojajumalan rinnalla esiintyvää ja ikään kuin hänen työtään jatkavaa olentoa, joka keksii monet kulttuurin yksityiskohdat. Suomalaisessa muinaisuskossa kulttuuriheeroksia ovat esimerkiksi Väinämöinen, joka valmistaa kanteleen, sekä Ilmarinen, joka takoo Sammon. Kulttuuriheerokseen liittyy usein myös ajatus heeroksen kerran tapahtuvasta paluusta kansansa keskuuteen. Kulttuuriheerosta ei useinkaan palvota, koska myytit säilyttävät muiston hänen teoistaan. Jeesus ja pyhimykset esiintyvät usein kulttuuriheeroksen asemassa nimenomaan kansanomaisessa uskonnollisessa elämässä, mikä osoittaa tämän jumalatyypin produktiivisuutta.

Uusi!!: Suomen kirjallisuus ja Heeros · Katso lisää »

Heikki Meriläinen

Heikki Meriläinen (21. joulukuuta 1847 Sotkamo − 12. helmikuuta 1939 Paltamo) oli Kainuussa elänyt kansankirjailija ja kansanperinteen kerääjä.

Uusi!!: Suomen kirjallisuus ja Heikki Meriläinen · Katso lisää »

Heikki Toppila

Heikki Toppila (4. heinäkuuta 1885 Paavola – 5. huhtikuuta 1963 Kuusankoski) oli suomalainen opettaja, kirjailija ja toimittaja.

Uusi!!: Suomen kirjallisuus ja Heikki Toppila · Katso lisää »

Helsingin Sanomat

Helsingin Sanomat (lyh. HS) on levikiltään Suomen suurin tilattava sanomalehti.

Uusi!!: Suomen kirjallisuus ja Helsingin Sanomat · Katso lisää »

Helsingin Sanomien kirjallisuuspalkinto

Helsingin Sanomien kirjallisuuspalkinto on Helsingin Sanomien vuodesta 1995 vuosittain jakama palkinto vuoden parhaalle suomenkieliselle esikoisteokselle.

Uusi!!: Suomen kirjallisuus ja Helsingin Sanomien kirjallisuuspalkinto · Katso lisää »

Helvi Hämäläinen

Helvi Heleena Hämäläinen (16. kesäkuuta 1907 Hamina – 17. tammikuuta 1998 Espoo) oli suomalainen kirjailija, joka julkaisi yli kuusi vuosikymmentä kestäneen kirjailijanuransa aikana kymmeniä proosa- ja runoteoksia.

Uusi!!: Suomen kirjallisuus ja Helvi Hämäläinen · Katso lisää »

Helvi Juvonen

Helvi Inkeri Juvonen (5. marraskuuta 1919 Iisalmi – 1. lokakuuta 1959 Helsinki) oli suomalainen runoilija, joka sodanjälkeisen modernin lyriikan ensimmäisiä tekijöitä Suomessa.

Uusi!!: Suomen kirjallisuus ja Helvi Juvonen · Katso lisää »

Hemminki Maskulainen

Hemmingin puumerkki. Hemminki Maskulainen (Hemming Henrikinpoika Hollo, Hemmingius Henrici, myös Maskun Hemminki; noin 1550–1619) oli suomalainen pappi, virsirunoilija ja suomentaja.

Uusi!!: Suomen kirjallisuus ja Hemminki Maskulainen · Katso lisää »

Henrik Achrenius

Henrik Achrenius (5. marraskuuta 1730 Sievi – 17. kesäkuuta 1798 Kalajoki) oli suomalainen runoilija ja Kalajoen nimismies.

Uusi!!: Suomen kirjallisuus ja Henrik Achrenius · Katso lisää »

Henrik Florinus

Henrik Florinus (1633 Paimio – 12. huhtikuuta 1705 Paimio), viralliselta nimeltään Henricus Florinus, oli suomalainen pappi, kirjailija ja kääntäjä.

Uusi!!: Suomen kirjallisuus ja Henrik Florinus · Katso lisää »

Henrik Gabriel Porthan

Henrik Gabriel Porthan (8. marraskuuta 1739 Viitasaari – 16. maaliskuuta 1804 Turku) oli Turun akatemian professori ja kirjastonhoitaja, fennofiili ja Suomen 1700-luvun humanistisen kulttuurin merkittävin hahmo.

Uusi!!: Suomen kirjallisuus ja Henrik Gabriel Porthan · Katso lisää »

Henrik Ibsen

Henrik Johan Ibsen (norj.; 20. maaliskuuta 1828 Skien – 23. toukokuuta 1906 Kristiania (nyk. Oslo)) oli norjalainen näytelmäkirjailija ja runoilija.

Uusi!!: Suomen kirjallisuus ja Henrik Ibsen · Katso lisää »

Henry Parland

Henry George William Parland (29. heinäkuuta 1908 Viipuri, Suomen suuriruhtinaskunta – 10. marraskuuta 1930 Kaunas, Liettua) oli suomenruotsalainen runoilija ja kirjailija.

Uusi!!: Suomen kirjallisuus ja Henry Parland · Katso lisää »

Herra Martti

Martti Olavinpoika eli herra Martti (myös Martinus Olavi,,; k. 1580-luvulla, mahdollisesti 1585) oli Tukholman suomalaisen seurakunnan ensimmäinen nimeltä tunnettu pappi ja myöhemmin Ruotsin hovisaarnaaja.

Uusi!!: Suomen kirjallisuus ja Herra Martti · Katso lisää »

Hilja Haahti

Hilja Haahti (oik. Hilja Theodolinda Krohn, o.s. Haahti, ent. Hahnsson; 11. syyskuuta 1874 Hämeenlinna – 6. tammikuuta 1966 Helsinki) oli suomalainen opettaja, kirjailija ja suomentaja.

Uusi!!: Suomen kirjallisuus ja Hilja Haahti · Katso lisää »

Historiallinen romaani

Walter Scott, jonka teokset vaikuttivat voimakkaasti suomalaiseen historialliseen romaaniin sen alkuvaiheissa. Historiallinen romaani on kirjallisuudenlaji ja romaanin alalaji, jossa tapahtumat sijoittuivat pääasiassa aikaan, joka kirjoitushetkestä katsottuna on menneisyyttä.

Uusi!!: Suomen kirjallisuus ja Historiallinen romaani · Katso lisää »

Hj. Nortamo

Frans Hjalmar Nortamo, alun perin Nordling, kirjailijanimeltään Hj.

Uusi!!: Suomen kirjallisuus ja Hj. Nortamo · Katso lisää »

Humanistiset tieteet

Humanistiset tieteet ovat ryhmä tieteitä, joita yhdistää kiinnostus ihmisen toiminnan eri puoliin.

Uusi!!: Suomen kirjallisuus ja Humanistiset tieteet · Katso lisää »

Ilmari Kianto

Ilmari Kianto (vuoteen 1906 Calamnius; 7. toukokuuta 1874 Pulkkila – 27. huhtikuuta 1970 Helsinki) oli yksi 1900-luvun alkupuoliskon huomattavimmista suomalaisista kirjailijoista.

Uusi!!: Suomen kirjallisuus ja Ilmari Kianto · Katso lisää »

Imagismi

Runoilija Ezra Pound Venetsiassa vuonna 1963. Imagismi oli 1900-luvun alussa alkanut runon tyylisuunta, jolle tyypillistä olivat mielikuvituksellisuus sekä selkeä ja terävä kielenkäyttö.

Uusi!!: Suomen kirjallisuus ja Imagismi · Katso lisää »

Iris Uurto

Iris Uurto, oik.

Uusi!!: Suomen kirjallisuus ja Iris Uurto · Katso lisää »

Itämerensuomalaiset kansat

Itämerensuomalaisten kielten puhuma-alue. Itämerensuomalaiset kansat ovat suomalais-ugrilaisia kansoja, jotka puhuvat kantasuomen kielestä polveutuneita itämerensuomalaisia kieliä.

Uusi!!: Suomen kirjallisuus ja Itämerensuomalaiset kansat · Katso lisää »

Itämerensuomalaiset kielet

Itämerensuomalaiset kielet ovat saamelaiskielten ohella toinen kahdesta suomalais-saamelaisten kielten haarasta.

Uusi!!: Suomen kirjallisuus ja Itämerensuomalaiset kielet · Katso lisää »

Itämurteet

Savolaismurteet (6.) ja kaakkoismurteet (7.) ovat suomen kielen itämurteita. Itämurteet ovat Suomen itäosissa puhuttavia suomen kielen murteita.

Uusi!!: Suomen kirjallisuus ja Itämurteet · Katso lisää »

J. F. Granlund

Johan (myöh. Juhana) Fredrik Granlund (8. maaliskuuta 1809 Pori – 14. joulukuuta 1874 Turku) oli suomalainen kirjanpainaja, kirjailija ja kääntäjä.

Uusi!!: Suomen kirjallisuus ja J. F. Granlund · Katso lisää »

J. F. Lagervall

Jaakko (Jacob) Fredrik Lagervall (ent. Oxeman, 19. heinäkuuta 1787 Kontiolahti – 7. marraskuuta 1865 Helsinki) oli majuri ja suomalainen näytelmäkirjailija.

Uusi!!: Suomen kirjallisuus ja J. F. Lagervall · Katso lisää »

J. H. Erkko

Juhana Heikki (Johan Henrik) Erkko (16. tammikuuta 1849 Orimattila – 16. marraskuuta 1906 Helsinki) oli suomalainen runoilija, aforistikko, näytelmäkirjailija ja kulttuurivaikuttaja.

Uusi!!: Suomen kirjallisuus ja J. H. Erkko · Katso lisää »

J. H. Erkon palkinto

J.

Uusi!!: Suomen kirjallisuus ja J. H. Erkon palkinto · Katso lisää »

J. V. Snellman

Johan (Juhana) Vilhelm Snellman (12. toukokuuta 1806 Tukholma, Ruotsi – 4. heinäkuuta 1881 Kirkkonummi, Suomi) oli suomalainen filosofi, kirjailija, sanomalehtimies ja valtiomies, yksi vaikutusvaltaisimmista fennomaaneista 1800-luvun Suomessa.

Uusi!!: Suomen kirjallisuus ja J. V. Snellman · Katso lisää »

Jaakko Juteini

Jaakko Juteini Jaakko Juteini (alk. Jaakko Heikinpoika Juutila, virallinen nimi Jacob Judén, 14. heinäkuuta 1781 Hattula – 20. kesäkuuta 1855 Viipuri) oli suomalainen kansallismielinen kirjailija ja valistusmies.

Uusi!!: Suomen kirjallisuus ja Jaakko Juteini · Katso lisää »

Jacobus Finno

Jacobus Petri Finno (n. 1540–1588), tunnetummin Jaakko Finno, välillä suomalaisittain Jaakko Suomalainen, oli suomalainen pappi ja Turun katedraalikoulun rehtori.

Uusi!!: Suomen kirjallisuus ja Jacobus Finno · Katso lisää »

Jalmari Hahl

Filip Hjalmar (Jalmari) Hahl (13. kesäkuuta 1869 Rautu – 17. elokuuta 1929 Helsinki) oli suomalainen kirjailija, opettaja ja suomentaja.

Uusi!!: Suomen kirjallisuus ja Jalmari Hahl · Katso lisää »

Jari Tervo

Jari Kalevi Tervo (s. 2. helmikuuta 1959 Rovaniemi) on suomalainen kirjailija.

Uusi!!: Suomen kirjallisuus ja Jari Tervo · Katso lisää »

Jöns Budde

Jöns Andersinpoika Budde (myös Jöns Raek tai Räk, Johannes Andreas Budde; s. mahd. noin 1437, k. 1491 jälkeen) oli Naantalin luostarin munkki ja uskonnollinen kirjailija.

Uusi!!: Suomen kirjallisuus ja Jöns Budde · Katso lisää »

Jörn Donner

Jörn Johan Donner (5. helmikuuta 1933 Helsinki – 30. tammikuuta 2020 Helsinki) oli suomalainen kirjailija, elokuvaohjaaja, elokuvatuottaja, poliitikko ja diplomaatti.

Uusi!!: Suomen kirjallisuus ja Jörn Donner · Katso lisää »

Joel Lehtonen

Joel Lehtonen (27. marraskuuta 1881 Sääminki – 20. marraskuuta 1934 Haaga) oli suomalainen kirjailija, kääntäjä, kriitikko ja toimittaja.

Uusi!!: Suomen kirjallisuus ja Joel Lehtonen · Katso lisää »

Johan Browallius

Johan Browallius (1707–1755) toimi Turun piispana vuosina 1748–1755.

Uusi!!: Suomen kirjallisuus ja Johan Browallius · Katso lisää »

Johan Jakob Nervander

J. J. Nervanderin kunniaksi julkaistu suomalainen postimerkki vuodelta 1955. Johan Jakob Nervander (23. helmikuuta 1805 Uusikaupunki – 15. maaliskuuta 1848 Helsinki) oli suomalainen runoilija, fyysikko ja meteorologi.

Uusi!!: Suomen kirjallisuus ja Johan Jakob Nervander · Katso lisää »

Johan Ludvig Runeberg

Johan Ludvig Runeberg (5. helmikuuta 1804 Pietarsaari – 6. toukokuuta 1877 Porvoo) oli suomalainen runoilija, opettaja ja toimittaja.

Uusi!!: Suomen kirjallisuus ja Johan Ludvig Runeberg · Katso lisää »

Johan Wegelius nuorempi

Johan (Johannes) Wegelius nuorempi (14. toukokuuta 1693 Tukholma – 13. toukokuuta 1764 Oulu) oli suomalainen varhaisherännäisyyttä edustanut kirkkoherra.

Uusi!!: Suomen kirjallisuus ja Johan Wegelius nuorempi · Katso lisää »

Johannes Linnankoski

Johannes Linnankosken nuoruudenkoti, kotimuseo Askolassa. Johannes Linnankosken työhuone kotimuseossa Askolassa. Johannes Linnankoski (oik. Vihtori Johan Peltonen 18. lokakuuta 1869 Askola – 10. elokuuta 1913 Helsinki) oli suomalainen kirjailija.

Uusi!!: Suomen kirjallisuus ja Johannes Linnankoski · Katso lisää »

Johannes Matthiae Collinus

Johannes Matthiae Collinus (myös Johan Collinus) (1604–1671) oli suomalainen pappi ja kirjailija.

Uusi!!: Suomen kirjallisuus ja Johannes Matthiae Collinus · Katso lisää »

Johannes Messenius

Oulun tuomiokirkossa oleva Johannes Messeniuksen muotokuva. Maalannut todennäköisesti vuonna 1611 Cornelius Arendtz. Johannes Messenius (synt. Johannes Jönsson, heinäkuu 1579 tai 1580 Södra Freberga - 8. marraskuuta 1636 Oulu) oli ruotsalainen kirjailija, dramaatikko ja historioitsija.

Uusi!!: Suomen kirjallisuus ja Johannes Messenius · Katso lisää »

Juhana Cajanus

Juhana (Johan) Cajanus nuorempi (27. joulukuuta 1655 Paltamo – 27. kesäkuuta 1681 Turku) oli suomalainen professori ja ensimmäisiä suomenkielisiä virsirunoilijoita.

Uusi!!: Suomen kirjallisuus ja Juhana Cajanus · Katso lisää »

Juhana Fredrik Cajan

Juhana (Johan) Fredrik Cajan (Kajaani) (13. syyskuuta 1815 Sotkamo – 28. helmikuuta 1887 Piippola) oli suomalainen historioitsija, kirjailija ja pappi.

Uusi!!: Suomen kirjallisuus ja Juhana Fredrik Cajan · Katso lisää »

Juhana Kokko

Juhana Kokko (12. maaliskuuta 1856 Liminka – 15. syyskuuta 1926 Oulu) oli suomalainen kirjailija, kansanvalistaja, kansankirjailija ja kansakoulunopettaja, joka kirjoitti nimimerkillä Kyösti.

Uusi!!: Suomen kirjallisuus ja Juhana Kokko · Katso lisää »

Juhani Aho

Venny Soldanin maalaamassa muotokuvassa vuonna 1891. Juhani ”Jussi” Aho (alkuaan Johannes Brofeldt, vuodesta 1907 Juhani Aho; 11. syyskuuta 1861 Lapinlahti – 8. elokuuta 1921 Helsinki) oli ensimmäisiä suomeksi pitkän uran tehneitä ammattikirjailijoita.

Uusi!!: Suomen kirjallisuus ja Juhani Aho · Katso lisää »

Juhani Siljo

Juhani Alarik Siljo (vuoteen 1906 Sjögren, 3. toukokuuta 1888 Oulu – 6. toukokuuta 1918 Tampere) oli suomalainen kirjailija.

Uusi!!: Suomen kirjallisuus ja Juhani Siljo · Katso lisää »

Juhannustanssit

Juhannustanssit on Hannu Salaman vuonna 1964 ilmestynyt neljäs romaani ja hänen läpimurtoteoksensa.

Uusi!!: Suomen kirjallisuus ja Juhannustanssit · Katso lisää »

Juho Koskimaa

Juho Koskimaa (vuoteen 1918 Dahlström), (13. toukokuuta 1891 Oulu – 13. heinäkuuta 1926 Ähtäri) oli suomalainen kirjailija ja sanomalehtimies.

Uusi!!: Suomen kirjallisuus ja Juho Koskimaa · Katso lisää »

Juho Reijonen

Juho Heikki Reijonen (27. huhtikuuta 1855 Nurmes – 10. huhtikuuta 1924 Valkjärvi) oli suomalainen kirjailija ja pappi.

Uusi!!: Suomen kirjallisuus ja Juho Reijonen · Katso lisää »

Julius Krohn

Julius Krohn, kirjallisuuden ja kansanrunouden tutkija, runoilija Julius Leopold Fredrik Krohn (19. huhtikuuta 1835 Viipuri – 28. elokuuta 1888 Viipuri) oli suomalainen kansanrunouden tutkija, suomen kielen ja kirjallisuuden professori, runoilija, suomentaja ja lehtimies.

Uusi!!: Suomen kirjallisuus ja Julius Krohn · Katso lisää »

Jumala

Saksassa, myöhään 1400-luvulla. Jumala on teismissä eli jumalauskossa useimmiten persoonallinen, kaikkeuteen vaikuttava yliluonnollinen olento.

Uusi!!: Suomen kirjallisuus ja Jumala · Katso lisää »

Jumalanpalvelus

Jumalanpalvelus on uskonnollisen yhteisön hartaudenharjoituksen vakiintunein muoto.

Uusi!!: Suomen kirjallisuus ja Jumalanpalvelus · Katso lisää »

K. A. Tavaststjerna

Karl August Tavaststjerna (13. toukokuuta 1860 Mikkelin maalaiskunta – 20. maaliskuuta 1898 Pori) on eräs tunnetuimmista suomenruotsalaisista kirjailijoista.

Uusi!!: Suomen kirjallisuus ja K. A. Tavaststjerna · Katso lisää »

Kaarlo Bergbom

Kaarlo Juhana (Karl Johan) Bergbom (2. lokakuuta 1843 Viipuri – 17. tammikuuta 1906 Helsinki) oli suomalainen teatterinjohtaja, suomenkielisen teatterin perustaja ja näytelmäkirjailija.

Uusi!!: Suomen kirjallisuus ja Kaarlo Bergbom · Katso lisää »

Kaarlo Kramsu

Kaarlo Robert Kramsu (22. joulukuuta 1855 Oulu – 28. elokuuta 1895 Kuopio) oli suomalainen runoilija ja toimittaja.

Uusi!!: Suomen kirjallisuus ja Kaarlo Kramsu · Katso lisää »

Kalevala

Taidemaalari Akseli Gallen-Kallela sai paljon innoitusta ''Kalevalasta''. ''Sammon puolustus'', 1896. Kalevala on Suomen kansalliseepos, Elias Lönnrotin kokoama ja toimittama runoelma, joka perustuu hänen vuodesta 1828 alkaen kokoamiinsa suomalais-karjalaisiin kansanrunoihin.

Uusi!!: Suomen kirjallisuus ja Kalevala · Katso lisää »

Kalevalamitta

Lemminkäisen äiti. Akseli Gallen-Kallelan Kalevala-aiheinen maalaus. Kalevalamitta eli nelipolvinen trokee on itämerensuomalaisten kielten parissa lauluissa käytetty runomitta, joka on eräs trokeisen tetrametrin muoto.

Uusi!!: Suomen kirjallisuus ja Kalevalamitta · Katso lisää »

Kalevi Jäntin palkinto

Kalevi Jäntin palkinto on Kalevi Jäntin säätiön vuosittain nuorille kirjailijoille myöntämä kirjallisuuspalkinto.

Uusi!!: Suomen kirjallisuus ja Kalevi Jäntin palkinto · Katso lisää »

Kalle Kajander

Kalle Kustaa Kajander (14. maaliskuuta 1862 Hausjärvi – 3. joulukuuta 1928 Hausjärvi) oli hausjärveläinen kirjailija ja maanviljelijä.

Uusi!!: Suomen kirjallisuus ja Kalle Kajander · Katso lisää »

Kalle Päätalo

Kaarlo (Kalle) Alvar Päätalo (11. marraskuuta 1919 Taivalkoski – 20. marraskuuta 2000 Tampere) oli tunnettu suomalainen kirjailija.

Uusi!!: Suomen kirjallisuus ja Kalle Päätalo · Katso lisää »

Kanava (aikakauslehti)

Kanava on Otavamedian kustantama ja julkaisema aikakauslehti.

Uusi!!: Suomen kirjallisuus ja Kanava (aikakauslehti) · Katso lisää »

Kanava (sanomalehti)

Kanava oli Viipurissa vuosina 1845–1847 ilmestynyt Pietari Hannikaisen toimittama sanomalehti.

Uusi!!: Suomen kirjallisuus ja Kanava (sanomalehti) · Katso lisää »

Kantasuomi

Kantasuomi on historiallisen kielitieteen käsite, joka tarkoittaa historiallisen-vertailevan kielentutkimuksen avulla mallinnettua kantakieltä, joka jakautuu edelleen kolmeen kantakieleen.

Uusi!!: Suomen kirjallisuus ja Kantasuomi · Katso lisää »

Kanteletar

''Kanteletar taikka Suomen Kansan Wanhoja Lauluja ja Wirsiä''. Kanteletar on Elias Lönnrotin kokoama kansanrunokokoelma, jota voidaan pitää Kalevalan ”sisarteoksena".

Uusi!!: Suomen kirjallisuus ja Kanteletar · Katso lisää »

Kari Hotakainen

Kari Matti Hotakainen (s. 9. tammikuuta 1957 Pori) on suomalainen kirjailija.

Uusi!!: Suomen kirjallisuus ja Kari Hotakainen · Katso lisää »

Karjalan kieli

Puhuttua tverinkarjalaa Karjala on uralilainen kieli, joka kuuluu suomalais-ugrilaisten kielten itämerensuomalaisten kielten pohjoisryhmään. Se on suomen läheisin sukukieli inkeroisen ohella. Karjalan kaikkien murteiden puhujia arvioidaan olevan yhteensä noin 60 000 – 95 000, joten se on puhujamäärältään itämerensuomalaisista kielistä suomen ja viron jälkeen kolmanneksi suurin. Karjalaa puhutaan Venäjällä Karjalan tasavallassa eli Itä-Karjalassa sekä Tverin karjalaisalueilla, jossa sitä puhuvat karjalaiset. Suomessa sitä puhuvat suomen karjalankieliset, joista osa identifioituu edellä mainittuun karjalaisten kansaan, kun taas osa kokee kuuluvansa suomalaisiin lukeutuvaan karjalaisten heimoon. Se on samaa jatkumoa karjalaisten kansan kanssa. Karjalan kieli on sekä Venäjällä että Suomessa vakavasti uhanalainen. Karjalan kielen sisäiset murre-erot ovat suuret, eikä yhteisen kirjakielen luominen kaikille karjalaisille ole vielä onnistunut. Tavallisesti karjalan kielessä erotetaan kaksi päämuotoa: varsinaiskarjala ja livvinkarjala eli aunuksenkarjala. Aiemmin karjalan muotona pidetty lyydi luetaan nykyään yleensä omaksi kielekseen. Varsinaiskarjalassa erottuvat edelleen pohjoiset vienalaismurteet ja eteläisempi karjala, johon kuuluu myös Tverin karjalaissaarekkeiden kieli.

Uusi!!: Suomen kirjallisuus ja Karjalan kieli · Katso lisää »

Karl Fredrik Mennander

Karl Fredrik Mennander (19. heinäkuuta 1712 Tukholma – 22. toukokuuta 1786 Uppsala) toimi Turun piispana vuosina 1757–1775.

Uusi!!: Suomen kirjallisuus ja Karl Fredrik Mennander · Katso lisää »

Karl Jacob Gummerus

Kaarle Jaakko Gummerus Kaarle Jaakko (Karl Jakob) Gummerus, yleensä K. J. Gummerus (13. huhtikuuta 1840 Kokkola – 20. maaliskuuta 1898 Helsinki) oli suomalainen lyseon lehtori ja kirjankustantaja.

Uusi!!: Suomen kirjallisuus ja Karl Jacob Gummerus · Katso lisää »

Kasimir Leino

Kasimir Leino (oikealta nimeltään Kasimir Agathon Lönnbohm, 17. marraskuuta 1866 Paltamo – 8. maaliskuuta 1919 Helsinki) oli kirjailija, sanomalehtimies ja teatterimies.

Uusi!!: Suomen kirjallisuus ja Kasimir Leino · Katso lisää »

Katekismus

Katekismus on kristillisen opin tiivistelmä.

Uusi!!: Suomen kirjallisuus ja Katekismus · Katso lisää »

Katolinen kirkko

Katolinen kirkko eli roomalaiskatolinen kirkko on kristikunnan suurin kirkko, jonka jäsenmäärä on maailmanlaajuisesti noin 1,25 miljardia.

Uusi!!: Suomen kirjallisuus ja Katolinen kirkko · Katso lisää »

Katri Vala

Katri Vala (oik. Karin (Kati) Alice Heikel o.s. Wadenström, 11. syyskuuta 1901 Muonionniska – 28. toukokuuta 1944 Eksjö, Ruotsi) oli suomalainen opettaja, runoilija ja suomentaja.

Uusi!!: Suomen kirjallisuus ja Katri Vala · Katso lisää »

Kauppis-Heikki

Kauppis-Heikki, oik.

Uusi!!: Suomen kirjallisuus ja Kauppis-Heikki · Katso lisää »

Kerberos

Kerberos. Gustave Dorén kaiverrus. Kerberos ("ker berethrou", 'kuopan hirviö' tai 'kuopan demoni') on Kreikan mytologiassa koira, joka vartioi Haadeen eli manalan porttia.

Uusi!!: Suomen kirjallisuus ja Kerberos · Katso lisää »

Kerttu-Kaarina Suosalmi

Kerttu-Kaarina Suosalmi Kuusankosken työväenopiston kirjallisuuspiirin vieraana 14.4.1983. Kerttu-Kaarina Suosalmi, (oikeasti Kerttu-Kaarina Suosalmi-Kardén, 9. syyskuuta 1921 Lahti – 14. helmikuuta 2001 Hollola) oli suomalainen kirjailija.

Uusi!!: Suomen kirjallisuus ja Kerttu-Kaarina Suosalmi · Katso lisää »

Keskiaika

''Manessen käsikirjoitus (Codex Manesse)'', saksalainen minnelauluja sisältävä käsikirjoitus 1300-luvulta. Keskiaika on Euroopan historian ajanjakso niin sanottujen ”vanhan ajan” ja ”uuden ajan” välissä noin vuosina 400–1500.

Uusi!!: Suomen kirjallisuus ja Keskiaika · Katso lisää »

Kielioppi

Kielioppi on kielen järjestelmää kuvaileva sääntöjen joukko, joka voidaan kerätä kielen säännönmukaisuuksien pohjalta.

Uusi!!: Suomen kirjallisuus ja Kielioppi · Katso lisää »

Kiila (yhdistys)

Kirjailija- ja taiteilijayhdistys Kiila ry. on vuonna 1936 perustettu suomalainen vasemmistolainen kulttuurijärjestö.

Uusi!!: Suomen kirjallisuus ja Kiila (yhdistys) · Katso lisää »

Kiiltomato.net

Kiiltomato.net (ruots. Lysmasken) on kirjallisuuskritiikin verkkolehti, joka on perustettu vuonna 2000.

Uusi!!: Suomen kirjallisuus ja Kiiltomato.net · Katso lisää »

Kirjallisuuden valtionpalkinto

Kirjallisuuden valtionpalkinto on Suomen valtion kirjallisuustoimikunnan vuosittain myöntämä palkinto kirjailijoille ja kääntäjille.

Uusi!!: Suomen kirjallisuus ja Kirjallisuuden valtionpalkinto · Katso lisää »

Kirjo (lehti)

Kirjo oli suomalainen kirjallisuus- ja kulttuurilehti.

Uusi!!: Suomen kirjallisuus ja Kirjo (lehti) · Katso lisää »

Kirkkokäsikirja

Kirkkokäsikirja (lat. manuale) on jonkin kirkon, esim.

Uusi!!: Suomen kirjallisuus ja Kirkkokäsikirja · Katso lisää »

Komedia

Tragedian (oikealla) sijaan. Komedia ja tragedia ovat draaman kaksi päälajia. Komedia on yleensä onnellisesti päättyvä näytelmä, jossa koomiset ainekset vallitsevat.

Uusi!!: Suomen kirjallisuus ja Komedia · Katso lisää »

Konrad Lehtimäki

Konrad Vilhelm Lehtimäki (18. tammikuuta 1883 Vahto – 25. toukokuuta 1937 Turku) oli suomalainen kansanedustaja, kirjailija ja toimittaja.

Uusi!!: Suomen kirjallisuus ja Konrad Lehtimäki · Katso lisää »

Kristian Erik Lencqvist

Kristian Erik (Eerikinpoika) Lencqvist (19. helmikuuta 1761 Turku – 2. toukokuuta 1808 Lokalahti) oli suomalainen tieteilijä ja Lokalahden kappalainen.

Uusi!!: Suomen kirjallisuus ja Kristian Erik Lencqvist · Katso lisää »

Kristinusko

Kristinusko on monoteistinen uskonto, joka perustuu Raamatun Uudessa testamentissa kuvatun Jeesuksen elämään ja opetuksiin.

Uusi!!: Suomen kirjallisuus ja Kristinusko · Katso lisää »

Kyösti Wilkuna

Kustaa (Kyösti) Felix Wilkuna (4. toukokuuta 1879 Nivala – 12. joulukuuta 1922 Lapua) oli suomalainen kirjailija, valkoinen aktivisti, suojeluskuntaorganisaattori ja heimosoturi.

Uusi!!: Suomen kirjallisuus ja Kyösti Wilkuna · Katso lisää »

Kyrillinen kirjaimisto

Kyrillinen ei ole virallinen, mutta se on käytössä epävirallisesti Kyrillinen kirjaimisto on kirjoitusjärjestelmä, joka perustuu glagoliittiseen ja kreikkalaiseen kirjaimistoon.

Uusi!!: Suomen kirjallisuus ja Kyrillinen kirjaimisto · Katso lisää »

L. Onerva

L.

Uusi!!: Suomen kirjallisuus ja L. Onerva · Katso lisää »

Laatokan Karjala

Laatokan Karjala on historiallinen alue luovutetussa Karjalassa.

Uusi!!: Suomen kirjallisuus ja Laatokan Karjala · Katso lisää »

Laila Hirvisaari

Laila Ellen Kaarina Hirvisaari (vuosina 1958–2004 Hietamies; 7. kesäkuuta 1938 Viipuri – 16. kesäkuuta 2021 Helsinki) oli suomalainen kirjailija.

Uusi!!: Suomen kirjallisuus ja Laila Hirvisaari · Katso lisää »

Larin-Kyösti

Larin-Kyösti (oik. Karl Gustaf Larson; 5. kesäkuuta 1873 Hämeenlinna – 2. joulukuuta 1948 Oulunkylä, Helsinki) oli suomalainen runoilija.

Uusi!!: Suomen kirjallisuus ja Larin-Kyösti · Katso lisää »

Lars Stenbäck

Lars (Lauri) Jakob Stenbäck (26. lokakuuta 1811 Kuortane – 21. huhtikuuta 1870 Isokyrö) oli suomalainen runoilija ja pappi.

Uusi!!: Suomen kirjallisuus ja Lars Stenbäck · Katso lisää »

Latina

Latina (lat. lingua latina, sermo latinus) on indoeurooppalainen kieli, jota puhuttiin alun perin vain Roomassa ja sitä ympäröivällä Latiumin alueella Italiassa.

Uusi!!: Suomen kirjallisuus ja Latina · Katso lisää »

Lauantaiseura

Johan Ludwig Runeberg 1837 J J Nervander Lauantaiseura oli Helsingin yliopiston opiskelijoiden ja nuorten opettajien keväällä 1830 perustama seura, joka kokoontui lauantai-iltaisin jonkun jäsenensä luo.

Uusi!!: Suomen kirjallisuus ja Lauantaiseura · Katso lisää »

Lauri Haarla

Lauri Sulo Armas Haarla (sukunimi vuoteen 1906 Harberg, 18. helmikuuta 1890 Korpilahti – 24. lokakuuta 1944 Helsinki) oli suomalainen kirjailija ja historianopettaja.

Uusi!!: Suomen kirjallisuus ja Lauri Haarla · Katso lisää »

Lauri Pietarinpoika Tammelinus

Lauri Pietarinpoika Tammelinus eli Laurentius Petri Aboicus (1605 Turku – 1671) oli suomalainen pappi.

Uusi!!: Suomen kirjallisuus ja Lauri Pietarinpoika Tammelinus · Katso lisää »

Lauri Viita

Lauri Arvi Viita (17. joulukuuta 1916 Pirkkala – 22. joulukuuta 1965 Helsinki) oli tamperelainen runoilija, prosaisti ja kirvesmies.

Uusi!!: Suomen kirjallisuus ja Lauri Viita · Katso lisää »

Länsimurteet

Suomen kielen länsimurteita ovat1. lounaismurteet2. hämäläismurteet3. Etelä-Pohjanmaan murre4. keski- ja pohjoispohjalaiset murteet5. peräpohjalaiset murteet Länsimurteet on toinen suomen kielen päämurrealueista itämurteiden ohella.

Uusi!!: Suomen kirjallisuus ja Länsimurteet · Katso lisää »

Leena Krohn

Leena Elisabeth Krohn (s. 28. helmikuuta 1947 Helsinki) on suomalainen kirjailija.

Uusi!!: Suomen kirjallisuus ja Leena Krohn · Katso lisää »

Leena Lehtolainen

Leena Katriina Lehtolainen (s. 11. maaliskuuta 1964 Vesanto) on suomalainen kirjailija, joka on tullut tunnetuksi erityisesti poliisi Maria Kalliosta kertovasta kirjasarjastaan, josta tehtiin myös MTV3:lla esitetty televisiosarja Rikospoliisi Maria Kallio (2003) sekä niin ikään MTV:n C More-suoratoistopalvelussa esitettävä Maria Kallio (2021).

Uusi!!: Suomen kirjallisuus ja Leena Lehtolainen · Katso lisää »

Legenda

Legenda (latinan sanasta legenda ’luettava’) on eri yhteyksissä käytettävä ja eri asioita tarkoittava ilmaisu.

Uusi!!: Suomen kirjallisuus ja Legenda · Katso lisää »

Ljungo Tuomaanpoika

Ljungo (Ljungi) Tuomaanpoika (Ljungo Thomae) (k. 1611 Nyköping) oli suomalainen pappi, valtiopäivämies ja lainsuomentaja.

Uusi!!: Suomen kirjallisuus ja Ljungo Tuomaanpoika · Katso lisää »

Loitsu

Loitsut ovat lausuttujen, kuiskattujen, ajateltujen tai laulettujen sanojen ketjuja, joilla on tarkoitus vaikuttaa tapahtumien kulkuun tai aikaansaada jotain tapahtumaan yliluonnollisesti.

Uusi!!: Suomen kirjallisuus ja Loitsu · Katso lisää »

Loppusointu

Loppusointu eli riimi tarkoittaa runoudessa säkeiden lopputavujen äänteellistä yhtäläisyyttä.

Uusi!!: Suomen kirjallisuus ja Loppusointu · Katso lisää »

Lukukeskus

Lukukeskus – Läscentrum ry (aiemmin Kirjailijakeskus) on kirjailijajärjestöjen ja -liittojen vuonna 1972 perustama lukemista edistävä järjestö ja kirjailijavierailujen välittäjä.

Uusi!!: Suomen kirjallisuus ja Lukukeskus · Katso lisää »

Lumooja

Lumooja on suomalainen vuodesta 2000 alkaen ilmestynyt uutta kotimaista kirjallisuutta ja luovaa kirjoittamista käsittelevä kirjallisuuslehti.

Uusi!!: Suomen kirjallisuus ja Lumooja · Katso lisää »

Luontosuhde

Luontosuhde (myös ympäristösuhde) kuvaa ihmisen tai yhteisön tapaa suhtautua ympäröivään luontoon.

Uusi!!: Suomen kirjallisuus ja Luontosuhde · Katso lisää »

Maa on syntinen laulu

Maa on syntinen laulu on Timo K. Mukan vuonna 1964 julkaistu romaani.

Uusi!!: Suomen kirjallisuus ja Maa on syntinen laulu · Katso lisää »

Maarit Verronen

Maarit Hannele Verronen (s. 20. elokuuta 1965 Kalajoki) on suomalainen kirjailija.

Uusi!!: Suomen kirjallisuus ja Maarit Verronen · Katso lisää »

Maila Talvio

Maila Talvio (oikea nimi Maila Mikkola, o.s. Winter; 17. lokakuuta 1871 Hartola – 6. tammikuuta 1951 Helsinki) oli suomalainen kirjailija.

Uusi!!: Suomen kirjallisuus ja Maila Talvio · Katso lisää »

Manuale Aboense

''Manuale Aboense'' Manuale Aboense (”Turun kirkkokäsikirja”) oli Turun hiippakuntaa varten keskiajan lopulla painettu kirkkokäsikirja.

Uusi!!: Suomen kirjallisuus ja Manuale Aboense · Katso lisää »

Maria Jotuni

Maria Gustava Jotuni (vuoteen 1906 Haggrén, vuodesta 1911 Tarkiainen, 9. huhtikuuta 1880 Kuopio – 30. syyskuuta 1943 Helsinki) oli suomalainen kirjailija ja näytelmäkirjailija.

Uusi!!: Suomen kirjallisuus ja Maria Jotuni · Katso lisää »

Marja Salmela

Marja Salmela (oik. Naemi Maria Stenroth, 25. syyskuuta 1875 Helsinki – 9. marraskuuta 1924 Helsinki) oli suomalainen kirjailija.

Uusi!!: Suomen kirjallisuus ja Marja Salmela · Katso lisää »

Mathias Johannis

Mathias Johannis (West) (k. 1549) oli Rauman kappalainen ja kaupunginpedagogi.

Uusi!!: Suomen kirjallisuus ja Mathias Johannis · Katso lisää »

Matti Kuusi

Matti Akseli Kuusi (25. maaliskuuta 1914 Helsinki – 16. tammikuuta 1998 Helsinki) oli suomalainen kansanrunoudentutkija ja Helsingin yliopiston professori 1959–1977 sekä akateemikko vuodesta 1985.

Uusi!!: Suomen kirjallisuus ja Matti Kuusi · Katso lisää »

Matti Yrjänä Joensuu

Matti Yrjänä Joensuu oli Suomen arvostetuimpia rikoskirjailijoita.

Uusi!!: Suomen kirjallisuus ja Matti Yrjänä Joensuu · Katso lisää »

Mattias Salamnius

Mattias Salamnius (n. 1650 – 21. tammikuuta 1691, Parainen) oli suomalainen pappi ja runoilija.

Uusi!!: Suomen kirjallisuus ja Mattias Salamnius · Katso lisää »

Messu

Paavi Benedictus XVI toimittamassa messua vuonna 2007. Päämessu Växjön tuomiokirkossa Ruotsissa Messu tarkoittaa useissa kristillisissä kirkkokunnissa ehtoollisjumalanpalvelusta.

Uusi!!: Suomen kirjallisuus ja Messu · Katso lisää »

Messukirja

Sivu messukirjan käsikirjoituksesta 1300- tai 1400-luvulta. Messukirja (lat. missale) on katoliseen kirkkoon kuuluvien, latinalaista riitusta käyttävien paikalliskirkkojen liturginen kirja, joka sisältää kaikki ohjeet ja tekstit kaikkien vuoden messujen viettämiseen.

Uusi!!: Suomen kirjallisuus ja Messukirja · Katso lisää »

Miika Nousiainen

Miika Pauli Kalevi Nousiainen (s. 23. syyskuuta 1973 Haukipudas) on suomalainen toimittaja ja kirjailija.

Uusi!!: Suomen kirjallisuus ja Miika Nousiainen · Katso lisää »

Mika Waltari

Mika Toimi Waltari (19. syyskuuta 1908 Helsinki, Suomen suuriruhtinaskunta – 26. elokuuta 1979 Helsinki, Suomi) oli merkittävä suomalainen kirjailija.

Uusi!!: Suomen kirjallisuus ja Mika Waltari · Katso lisää »

Mikael Agricola

Albert Edelfeltin piirros Mikael Agricolasta. Ainuttakaan aikalaiskuvaa Agricolasta ei ole säilynyt. R. W. Ekman, ''Mikael Agricola luovuttaa Uuden testamentin suomennoksen kuningas Kustaa Vaasalle'', 1853. Mikael Agricola (noin 1510 Pernaja – 9. huhtikuuta 1557 Uusikirkko) oli Turun piispa ja uskonpuhdistaja, joka raamatunsuomennoksellaan loi suomen kirjakielen pohjan sekä kirjoitti ja käänsi ensimmäiset suomenkieliset painetut kirjat.

Uusi!!: Suomen kirjallisuus ja Mikael Agricola · Katso lisää »

Mikael Choraeus

Mikael Choraeus Mikael Choraeus (15. maaliskuuta 1774 Vöyri – 3. kesäkuuta 1806 Karlberg, Ruotsi) oli suomenruotsalainen runoilija.

Uusi!!: Suomen kirjallisuus ja Mikael Choraeus · Katso lisää »

Mikael Wexionius

Mikael Wexionius promovointivuonna 1650. Mikael Wexionius (aateloituna vuodesta 1650 Gyldenstolpe; 16. helmikuuta 1608 tai 1609 Småland – 28. kesäkuuta 1670 Turku) oli ruotsalaissyntyinen Turun akatemian professori.

Uusi!!: Suomen kirjallisuus ja Mikael Wexionius · Katso lisää »

Minna Canth

Minna Canth (alkujaan Ulrika Wilhelmina o.s. Johnson;Huhtala 1998.) oli suomalainen kirjailija, lehtinainen, liikenainen ja yhteiskunnallinen vaikuttaja.

Uusi!!: Suomen kirjallisuus ja Minna Canth · Katso lisää »

Missale Aboense

''Missale Aboense'' Missale Aboense (”Turun messukirja”) oli ensimmäinen Suomea varten painettu kirja.

Uusi!!: Suomen kirjallisuus ja Missale Aboense · Katso lisää »

Mnemosyne (lehti)

Lehden ensimmäisen numeron etusivu. Mnemosyne oli Turussa vuosina 1819–1823 ilmestynyt ruotsinkielinen aikakauslehti.

Uusi!!: Suomen kirjallisuus ja Mnemosyne (lehti) · Katso lisää »

Muumi

Tove Janssonin piirtämä sarjakuvakirjan kansikuva. Muumihahmot vasemmalta oikealle: Nipsu, Nuuskamuikkunen, Muumipappa, Muumimamma, Muumipeikko, Mymmelin tytär, Mörkö, Niiskuneiti, Samun serkku ja hattivatteja. Muumi on suomenruotsalaisen kirjailijan ja taiteilijan Tove Janssonin luoma satuhahmolaji.

Uusi!!: Suomen kirjallisuus ja Muumi · Katso lisää »

Muumipeikko ja pyrstötähti

Muumipeikko ja pyrstötähti (ruots. Kometjakten, myöh. Mumintrollet på kometjakt ja Kometen kommer) on Tove Janssonin kirjoittama muumikirja.

Uusi!!: Suomen kirjallisuus ja Muumipeikko ja pyrstötähti · Katso lisää »

Naantalin luostari

Naantalin luostarikirkon sisältä. Suurikokoinen kirkko on luostarin rakennuksista ainoa säilynyt. Naantalin luostari (Armonlaakson luostari) oli Suomessa katolisella keskiajalla ja vielä pitkälle 1500-luvulle toiminut birgittalaisluostari.

Uusi!!: Suomen kirjallisuus ja Naantalin luostari · Katso lisää »

Nihil Interit

Nihil Interit on vuonna 1993 perustettu valtakunnallinen runoyhdistys, joka pyrkii edistämään Suomessa tapahtuvaa runouden kirjoittamista ja esittämistä sekä runoudesta keskustelemista.

Uusi!!: Suomen kirjallisuus ja Nihil Interit · Katso lisää »

Nils-Aslak Valkeapää

Nils-Aslak Valkeapää, saamelaisnimeltään Áilu, taiteilijanimeltään Áillohaš (23. maaliskuuta 1943 Enontekiö – 27. marraskuuta 2001 Espoo) oli saamelainen taiteilija sekä kansallisesti ja kansainvälisesti tunnetuimpia saamelaiskulttuurin edistäjiä.

Uusi!!: Suomen kirjallisuus ja Nils-Aslak Valkeapää · Katso lisää »

Nobelin kirjallisuuspalkinto

Vuoden 2008 Nobelin kirjallisuuspalkinnon julkistustilaisuus. Nobelin kirjallisuuspalkinto on yksi viidestä alkuperäisestä Nobel-palkinnosta ja se on maailman arvostetuin kirjallisuuspalkinto.

Uusi!!: Suomen kirjallisuus ja Nobelin kirjallisuuspalkinto · Katso lisää »

Novelli

Novelli (’uutinen’) on kirjallinen proosateos, joka esittää jonkin tapahtumasarjan tai tilanteen tiiviissä muodossa.

Uusi!!: Suomen kirjallisuus ja Novelli · Katso lisää »

Novgorodin tuohikirjeet

itämerensuomalaisella kielellä kirjoitettu teksti. Novgorodin tuohikirjeiksi kutsutaan vanhan Novgorodin kaupungin kaivauksissa löydettyjä tuohelle kirjoitettuja tekstejä.

Uusi!!: Suomen kirjallisuus ja Novgorodin tuohikirjeet · Katso lisää »

Nuoren Voiman Liitto

Nuoren Voiman Liitto (lyhenne NVL) on kirjallisuusyhdistys, jonka tarkoituksena on tukea eri-ikäisiä kirjoittajia ja edistää kirjallisuuden asemaa ja tunnettavuutta.

Uusi!!: Suomen kirjallisuus ja Nuoren Voiman Liitto · Katso lisää »

Nuori Voima

Nuori Voima on vuonna 1908 perustettu kulttuurilehti, jonka avustajakunta koostuu kirjailijoista, kriitikoista, kääntäjistä, filosofeista ja tutkijoista.

Uusi!!: Suomen kirjallisuus ja Nuori Voima · Katso lisää »

Ny Tid

Ny Tid (aiemmin Folktidningen ja Folktidningen Ny Tid) on suomenruotsalainen kuukausittain ilmestyvä poliittinen kulttuurilehti ja oli monta vuotta Suomen ainoa kulttuuriviikkolehti.

Uusi!!: Suomen kirjallisuus ja Ny Tid · Katso lisää »

Oikeinkirjoitus

Oikeinkirjoitus eli ortografia on kielen kirjoitussäännöstö.

Uusi!!: Suomen kirjallisuus ja Oikeinkirjoitus · Katso lisää »

Olli Kymäläinen

Kansanrunoilijat Olli Kymäläinen, Pietari Makkonen ja Antti Puhakka Johan Knutsonin vesivärimaalauksessa. Olli Kymäläinen (25. maaliskuuta 1790 Soinilansalmi, Leppävirta – 3. toukokuuta 1855 Heinävesi) oli suomalainen kansanrunoilija.

Uusi!!: Suomen kirjallisuus ja Olli Kymäläinen · Katso lisää »

Otto Manninen

Otto Manninen (13. elokuuta 1872 Kangasniemi – 6. huhtikuuta 1950 Helsinki) oli suomalainen kirjailija, runoilija ja suomentaja.

Uusi!!: Suomen kirjallisuus ja Otto Manninen · Katso lisää »

Oulu

Oulu on Suomen kaupunki ja Pohjois-Pohjanmaan maakuntakeskus, joka sijaitsee Oulujoen suulla Perämeren rannikolla Pohjois-Pohjanmaan maakunnassa.

Uusi!!: Suomen kirjallisuus ja Oulu · Katso lisää »

Paavali Juusten

Paulus Petri (Paavali) Juusten (n. 1516–1520 Juustila, Viipurin pitäjä – 22. elokuuta 1575 Turku) oli Viipurin ja Turun piispa, Turun katedraalikoulun rehtori ja Ruotsin kuninkaan Juhana III:n lähettiläs.

Uusi!!: Suomen kirjallisuus ja Paavali Juusten · Katso lisää »

Paavo Cajander

Paavo (Paul) Emil Cajander (24. joulukuuta 1846 Hämeenlinna – 14. kesäkuuta 1913 Helsinki) oli suomalainen runoilija ja kaikkien aikojen työteliäin suomentaja.

Uusi!!: Suomen kirjallisuus ja Paavo Cajander · Katso lisää »

Paavo Haavikko

Paavo Juhani Haavikko (25. tammikuuta 1931 Helsinki – 6. lokakuuta 2008 Helsinki) oli suomalainen kirjailija, runoilija ja kustantaja.

Uusi!!: Suomen kirjallisuus ja Paavo Haavikko · Katso lisää »

Paavo Korhonen (kansanrunoilija)

Paavo Korhonen (1. huhtikuuta 1775 Rautalampi – 1. lokakuuta 1840 Rautalampi) oli suomalainen kansanrunoilija.

Uusi!!: Suomen kirjallisuus ja Paavo Korhonen (kansanrunoilija) · Katso lisää »

Paavo Rintala

Paavo Olavi Rintala (20. syyskuuta 1930 Viipuri – 8. elokuuta 1999 Kirkkonummi) oli suomalainen kirjailija, jonka tuotantoon kuuluu näytelmiä, kuunnelmia ja romaaneja.

Uusi!!: Suomen kirjallisuus ja Paavo Rintala · Katso lisää »

Painaminen

Kirjapaino vuodelta 1568 Painaminen on tapa muodostaa kuva sileälle alustalle, useimmiten paperille tai kankaalle.

Uusi!!: Suomen kirjallisuus ja Painaminen · Katso lisää »

Parnasso

Parnasso on suomalainen kirjallisuuslehti.

Uusi!!: Suomen kirjallisuus ja Parnasso · Katso lisää »

PDF

PDF on Adoben 1990-luvulla kehittämä PostScript-kieleen pohjautuva ohjelmistoriippumaton, siirrettävä tiedostomuoto.

Uusi!!: Suomen kirjallisuus ja PDF · Katso lisää »

Pentti Haanpää

Pentti Mikael Haanpää (14. lokakuuta 1905 Piippola – 30. syyskuuta 1955 Pyhäntä) oli suomalainen kirjailija, joka tunnetaan erityisesti laajasta novellituotannostaan.

Uusi!!: Suomen kirjallisuus ja Pentti Haanpää · Katso lisää »

Pentti Saarikoski

Pentti Ilmari Saarikoski (2. syyskuuta 1937 Impilahti – 24. elokuuta 1983 Joensuu) oli suomalainen runoilija, prosaisisti ja suomentaja.

Uusi!!: Suomen kirjallisuus ja Pentti Saarikoski · Katso lisää »

Pergamentti

puupiirros vuodelta 1568. Saxo Grammaticuksen pergamentille kirjoittaman Gesta Danorumin neljä lehteä käsittävä osa, jota sanotaan Angersin katkelmaksi. Pergamentti on käsiteltyä eläimen nahkaa, jolle aikoinaan kirjoitettiin käsin kirjoja ja muistiinpanoja.

Uusi!!: Suomen kirjallisuus ja Pergamentti · Katso lisää »

Piae Cantiones

''Piae cantiones'', vuoden 1582 laitoksen kansilehti. Piae Cantiones (lat. ’hurskaita lauluja’; koko nimeltään Piæ Cantiones ecclesiasticæ et scholasticæ veterum episcoporum) on kokoelma latinankielisiä teini- eli apupappilauluja, joita laulettiin Suomessa ja Ruotsissa katoliselta keskiajalta 1800-luvulle asti.

Uusi!!: Suomen kirjallisuus ja Piae Cantiones · Katso lisää »

Pietari Hannikainen

pienoiskuva Pietari (Petter) Hannikainen, sukunimi vuoteen 1852 Hanén (24. elokuuta 1813 Sääminki – 27. syyskuuta 1899 Parikkala) oli suomalainen kirjailija, lehtimies ja maanmittari.

Uusi!!: Suomen kirjallisuus ja Pietari Hannikainen · Katso lisää »

Pietari Päivärinta

Pietari Päivärinta Pietari Päivärinta (18. syyskuuta 1827 Ylivieska – 26. heinäkuuta 1913 Ylivieska) oli suomalainen kansankirjailija, lukkari ja moninkertainen valtiopäivämies.

Uusi!!: Suomen kirjallisuus ja Pietari Päivärinta · Katso lisää »

Piispa Henrik

Piispa Henrik tai pyhä Henrik oli keskiajalta periytyvän käsityksen mukaan Suomen kristillistäjä ja ensimmäinen piispa.

Uusi!!: Suomen kirjallisuus ja Piispa Henrik · Katso lisää »

Piispa Henrikin liturgia

''Graduale Aboensen'' sivulla osa Piispa Henrikin juhlamessusta. Piispa Henrikin liturgia on Suomen legendaarisen ensimmäisen piispan Pyhän Henrikin muistoksi noin vuonna 1290 luotu messuliturgia, jota on esitetty hänen muistopäivinään 19.–20. tammikuuta järjestetyissä muistomessuissa, heikinmessuissa.

Uusi!!: Suomen kirjallisuus ja Piispa Henrikin liturgia · Katso lisää »

Piispa Henrikin surmavirsi

Piispa Henrik ja Lalli. Missale Aboense -kirjan kuvitusta vuodelta 1488. Piispa Henrikin surmavirsi on suomalainen kansanruno, jossa kerrotaan, kuinka piispa Henrikille kävi hänen asettuessaan Suomeen oletetun ensimmäisen ristiretken jälkeen.

Uusi!!: Suomen kirjallisuus ja Piispa Henrikin surmavirsi · Katso lisää »

Porvoo

Porvoo on Suomen kaupunki, joka sijaitsee maan etelärannikolla Uudenmaan maakunnassa.

Uusi!!: Suomen kirjallisuus ja Porvoo · Katso lisää »

Postilla

Postilla on tarkoittanut alun perin Raamatun evankeliumiperikooppeja, mutta myös epistolatekstejä seuraavaa selittävää saarnanomaista tekstiä.

Uusi!!: Suomen kirjallisuus ja Postilla · Katso lisää »

Psykoanalyysi

Psykoanalyysin perustaja Sigmund Freud noin vuonna 1905. Psykoanalyysi (Pieni tietosanakirja. Osa III, s. 593. Kokonaan uusittu laitos. Toimituskunta Arvi Poijärvi, J. A. Wecksell, R. H. Oittinen ja I. Havu. Helsinki: Otava, 1951. Sanaa psykoanalyysi käytetään myös viittaamaan psykoanalyyttiseen psykoterapiaan. Psykoanalyysissa psykoanalyytikko auttaa potilasta ymmärtämään mielenterveyden häiriöiden taustalla piileviä mielensisäisiä ristiriitoja, minkä tarkoituksena on helpottaa potilaan estoja ja ahdistusta. Mielensisäiset konfliktit paljastuvat tulkitsemalla ja empaattisesti kuvaamalla potilaan mielleyhtymiä, tunteensiirtoa, unia ja niin sanottuja virhe- ja oiretoimintoja. Apuna voidaan käyttää myös huomion kiinnittämistä potilaalle ominaisiin käyttäytymiseen tai hänen lihasjännityksiinsä.

Uusi!!: Suomen kirjallisuus ja Psykoanalyysi · Katso lisää »

Puhdistus

Puhdistus on Sofi Oksasen näytelmä ja romaani.

Uusi!!: Suomen kirjallisuus ja Puhdistus · Katso lisää »

Punainen kuin veri

Punainen kuin veri on Salla Simukan Lumikki-trilogian ensimmäinen osa.

Uusi!!: Suomen kirjallisuus ja Punainen kuin veri · Katso lisää »

Raamattu

Raamattu, aiemmin Pyhä raamattu ja Biblia, on kristinuskon ja juutalaisuuden (Vanha testamentti) pyhä kirja, kaanon eli ohjeellinen tekstikokoelma.

Uusi!!: Suomen kirjallisuus ja Raamattu · Katso lisää »

Rafael Hertzberg

Rafael Hertzberg. Rafael Hertzberg (18. syyskuuta 1845 Turku – 5. joulukuuta 1896 Helsinki) oli suomalainen ruotsinkielinen kirjailija.

Uusi!!: Suomen kirjallisuus ja Rafael Hertzberg · Katso lisää »

Raine Koskimaa

Raine Koskimaa (s. 29. syyskuuta 1968) on filosofian tohtori, Jyväskylän yliopiston nykykulttuurin professori.

Uusi!!: Suomen kirjallisuus ja Raine Koskimaa · Katso lisää »

Random House

Random House on vuonna 1927 perustettu kustantamo, jonka pääkonttori on New Yorkissa.

Uusi!!: Suomen kirjallisuus ja Random House · Katso lisää »

Reinhold von Becker

Reinhold von Becker (26. joulukuuta 1788 Kangasniemi – 10. kesäkuuta 1858 Helsinki) oli suomalainen kirjailija ja suomen kielen tutkija.

Uusi!!: Suomen kirjallisuus ja Reinhold von Becker · Katso lisää »

Risto Rasa

Risto Rasa kesäkuussa 2012. Risto Olavi Rasa (s. 29. huhtikuuta 1954 Helsinki) on suomalainen runoilija, ammatiltaan kirjastonhoitaja.

Uusi!!: Suomen kirjallisuus ja Risto Rasa · Katso lisää »

Robert Kiljander

Karl Johan Robert Kiljander (15. elokuuta 1848 Lapinlahti – 14. marraskuuta 1924 Jyväskylä) oli suomalainen kirjailija ja Jyväskylän postikonttorin ekspeditööri.

Uusi!!: Suomen kirjallisuus ja Robert Kiljander · Katso lisää »

Rock

Rock eli rokki on 1950-luvulla syntynyt populaarimusiikin tyyli, joka jakautuu useisiin alalajeihin.

Uusi!!: Suomen kirjallisuus ja Rock · Katso lisää »

Romaani

''Aarresaari''-romaanin vuoden 1911 painoksen kansikuva. Romaani on laaja proosamuotoinen, sepitteellinen kirjallinen teos.

Uusi!!: Suomen kirjallisuus ja Romaani · Katso lisää »

Rucouskiria

Rucouskiria Bibliasta oli Mikael Agricolan kirjoittama rukouskirja.

Uusi!!: Suomen kirjallisuus ja Rucouskiria · Katso lisää »

Runeberg-palkinto

Runeberg-palkinto on suomalainen kirjallisuuspalkinto, joka myönnetään vuosittain Johan Ludvig Runebergin syntymäpäivänä 5. helmikuuta.

Uusi!!: Suomen kirjallisuus ja Runeberg-palkinto · Katso lisää »

Runous

epiikkaa. Philippe-Laurent Roland, ''Homeros'', 1812. Runous eli lyriikka on kirjallisuuden muoto, jossa kieltä käytetään esteettisesti sen merkityksen ja kieliopillisen oikeellisuuden sijaan tai lisäksi.

Uusi!!: Suomen kirjallisuus ja Runous · Katso lisää »

Ruotsin kieli

Ruotsi on indoeurooppalaisten kielten germaanisen haaran skandinaaviseen eli pohjoisgermaaniseen ryhmään kuuluva kieli.

Uusi!!: Suomen kirjallisuus ja Ruotsin kieli · Katso lisää »

Saamelaiset

Saamelaisten perinteinen asuinalue kartalla. Saamelaiset (tai sápmelaččat) ovat pääosin Fennoskandian pohjoisosissa elävä kielellisesti suomalais-ugrilainen alkuperäiskansa.

Uusi!!: Suomen kirjallisuus ja Saamelaiset · Katso lisää »

Saamelaiskielet

Saamelaiskielet, aikaisemmin lappalaiskielet, ovat uralilaisen kielikunnan suomalais-ugrilaiseen haaraan kuuluva kieliryhmä, joita saamelaiset puhuvat.

Uusi!!: Suomen kirjallisuus ja Saamelaiskielet · Katso lisää »

Saima Harmaja

Saima Rauha Maria Harmaja (8. toukokuuta 1913 Helsinki – 21. huhtikuuta 1937 Helsinki) oli suomalainen runoilija.

Uusi!!: Suomen kirjallisuus ja Saima Harmaja · Katso lisää »

Salla Simukka

Salla Simukka kesällä 2014, valokuvaaja Lars Kastilan. Salla Simukka (s. 16. kesäkuuta 1981 Tampere) on suomalainen nuortenkirjailija, suomentaja ja kirjallisuuskriitikko.

Uusi!!: Suomen kirjallisuus ja Salla Simukka · Katso lisää »

Sammon ryöstö

Sammon ryöstö'', 1905. Sammon ryöstö on suomalainen kansanruno, jossa Väinämöinen, Seppo Ilmarinen ja Lemminkäinen lähtevät ryöstämään Sampoa kuultuaan, että Pohjolan väki viettää Sammon ansiosta kissanpäiviä.

Uusi!!: Suomen kirjallisuus ja Sammon ryöstö · Katso lisää »

Samuel Gustaf Bergh

Samuel Gustaf Bergh (2. joulukuuta 1803, Oulu – 5. heinäkuuta 1852, Halikko), kirjailijanimeltään Kallio ja suomalaisittain Samuli Kustaa Bergh, oli suomalainen runoilija.

Uusi!!: Suomen kirjallisuus ja Samuel Gustaf Bergh · Katso lisää »

Samuli Suomalainen

''Tärkeimmät sähkölait'' -niminen sivu Samuli Suomalaisen suomentamasta ja toimittamasta 1885 ilmestyneestä teoksesta ''Suuret keksinnöt''. Carl Gustaf Samuel (Karl Gustaf Samuli; Kaarle Kustaa Samuli) Suomalainen (8. helmikuuta 1850 Pietari – 4. toukokuuta 1907 Sortavala) oli suomalainen kirjailija, sanomalehtimies ja opettaja.

Uusi!!: Suomen kirjallisuus ja Samuli Suomalainen · Katso lisää »

Sananlasku

Sananlaskut ovat lyhyitä, usein vertauskuvalliseen muotoon puettuja mietelauseita ja elämänohjeita, jotka leviävät suullisesti kansan keskuudessa.

Uusi!!: Suomen kirjallisuus ja Sananlasku · Katso lisää »

Santeri Alkio

Santeri Alkio (vuoteen 1898 Aleksander Filander, 17. kesäkuuta 1862 Laihia – 24. heinäkuuta 1930 Laihia)* oli 1900-luvun alun johtavia suomalaisia poliitikkoja, kirjailija ja toimittaja, joka muistetaan ennen kaikkea Maalaisliiton (nykyisen Suomen Keskustan) perustajana ja ideologina.

Uusi!!: Suomen kirjallisuus ja Santeri Alkio · Katso lisää »

Santeri Ivalo

Santeri Ivalo (vuoteen 1907 Herman Alexander Ingman, 9. kesäkuuta 1866 Sodankylä – 25. tammikuuta 1937 Helsinki) oli suomalainen kirjailija, lehtimies ja historiantutkija.

Uusi!!: Suomen kirjallisuus ja Santeri Ivalo · Katso lisää »

Savukeidas

Savukeidas Kustannus oli vuosina 2001–2018 toiminut turkulainen kustantamo, jonka painopiste oli runoudessa, esseistiikassa ja klassikkokäännöksissä.

Uusi!!: Suomen kirjallisuus ja Savukeidas · Katso lisää »

Sääty

Sääty on nimitys, jota käytetään etenkin antiikin aikana ja keskiajalla yhteiskunnalliseen työnjakoon perustuneista erioikeuksia nauttineista yhteiskuntaluokista.

Uusi!!: Suomen kirjallisuus ja Sääty · Katso lisää »

Särö (lehti)

Särö on suomalainen vuonna 2006 perustettu kolme kertaa vuodessa ilmestyvä kirjallisuus- ja kulttuurilehti.

Uusi!!: Suomen kirjallisuus ja Särö (lehti) · Katso lisää »

Se Wsi Testamenti

Se Wsi Testamenti, nimilehti Agricola ojentaa ''Se Wsi Testamenti'' -käännöksensä Kustaa Vaasalle, R. W. Ekmanin maalaus vuodelta 1853. Se Wsi Testamenti ("Se uusi testamentti") oli ensimmäinen suomenkielinen käännös Raamatun Uudesta testamentista.

Uusi!!: Suomen kirjallisuus ja Se Wsi Testamenti · Katso lisää »

Seitsemän veljestä

Seitsemän veljestä on Aleksis Kiven kirjoittama romaani, jota pidetään yhtenä suomalaisen kirjallisuuden suurimmista merkkiteoksista.

Uusi!!: Suomen kirjallisuus ja Seitsemän veljestä · Katso lisää »

Sensuuri Suomessa

Sensuuri Suomessa alkoi virallisesti vuonna 1686, kun Ruotsin valtakuntaan perustettiin censor librorumin virka, jonka haltijan tuli valvoa sekä kirjallisuuden maahantuontia että maassa julkaistua kirjallisuutta.

Uusi!!: Suomen kirjallisuus ja Sensuuri Suomessa · Katso lisää »

Severi Nuormaa

Severi Nuormaa (15. lokakuuta 1865 Pälkäne – 11. kesäkuuta 1924 Turku), vuoteen 1906 asti Nyman, oli suomalainen runoilija, sanoittaja, toimittaja ja kansansivistäjä.

Uusi!!: Suomen kirjallisuus ja Severi Nuormaa · Katso lisää »

Sigfridus Aronus Forsius

Aron Sigfrid Forsius Sigfridus Aronus Forsius (Sigfrid Aron Forsius) (noin 1560 Helsinki – 1624 Tammisaari) oli suomalainen pappi, tähtitieteilijä, astrologi, almanakkojen julkaisija, luonnonfilosofi, runoilija ja tieteen yleismies.

Uusi!!: Suomen kirjallisuus ja Sigfridus Aronus Forsius · Katso lisää »

Simon Achrenius

Simon (Simo) Achrenius (22. elokuuta 1729 Sievi – 31. joulukuuta 1782 Kruunupyy) oli suomalainen runoilija ja pappi.

Uusi!!: Suomen kirjallisuus ja Simon Achrenius · Katso lisää »

Sinuhe egyptiläinen

Sinuhe egyptiläinen on suomalaisen kirjailijan Mika Waltarin kirjoittama historiallinen romaani, joka ilmestyi WSOY:n kustantamana vuonna 1945.

Uusi!!: Suomen kirjallisuus ja Sinuhe egyptiläinen · Katso lisää »

Sirkka Turkka

Sirkka Annikki Turkka (2. helmikuuta 1939 Helsinki – 23. lokakuuta 2021 Lohja) oli suomalainen runoilija.

Uusi!!: Suomen kirjallisuus ja Sirkka Turkka · Katso lisää »

Sissiluutnantti

Sissiluutnantti on Paavo Rintalan romaani vuodelta 1963.

Uusi!!: Suomen kirjallisuus ja Sissiluutnantti · Katso lisää »

Skandinavia

Skandinavian maat Ruotsi, Norja ja Tanska. Skandinavia tarkoittaa suomen kielessä ensisijaisesti Pohjois-Euroopan aluetta, joka käsittää Ruotsin ja Norjan, usein myös Tanskan.

Uusi!!: Suomen kirjallisuus ja Skandinavia · Katso lisää »

Slaavit

Eteläslaavit Slaavit ovat slaavilaisia kieliä puhuvia kansoja, jotka asuvat pääasiassa Itä-Euroopassa ja Balkanin niemimaalla.

Uusi!!: Suomen kirjallisuus ja Slaavit · Katso lisää »

Sofi Oksanen

Sofi-Elina Oksanen (s. 7. tammikuuta 1977 Jyväskylä) on suomalainen kirjailija ja näytelmäkirjailija.

Uusi!!: Suomen kirjallisuus ja Sofi Oksanen · Katso lisää »

Suomalainen kansanrunous

Runonlaulajia kuvattuna vuonna 1897. Suomalaisen kansanrunouden juuret ulottuvat pitkälle esihistoriaan.

Uusi!!: Suomen kirjallisuus ja Suomalainen kansanrunous · Katso lisää »

Suomalainen lastenkirjallisuus

Suomalainen lastenkirjallisuus on suomeksi tai ruotsiksi kirjoitettua, lapsille suunnattua kirjallisuutta.

Uusi!!: Suomen kirjallisuus ja Suomalainen lastenkirjallisuus · Katso lisää »

Suomalainen muinaisusko

Joutsen ja muna Karjalassa sijaitsevan kalliopiirroksen mukaan Suomalainen muinaisusko tarkoittaa ennen kristinuskon valtakautta Suomen alueella harjoitettuja uskonnollisia tapoja ja uskomuksia.

Uusi!!: Suomen kirjallisuus ja Suomalainen muinaisusko · Katso lisää »

Suomalainen mytologia

kivikautisia. Suomalaisessa mytologiassa on kerrostumia eri aikakausilta.

Uusi!!: Suomen kirjallisuus ja Suomalainen mytologia · Katso lisää »

Suomalainen runous

Eino Leinon ''Helkavirsiä''; kuvittanut K. Carlstedt. Suomalainen runous on kirjoitettu pääasiassa suomen ja ruotsin kielillä, mutta siihen kuuluu myös esimerkiksi pohjoissaameksi kirjoitettua kirjallisuutta.

Uusi!!: Suomen kirjallisuus ja Suomalainen runous · Katso lisää »

Suomalaisen Kirjallisuuden Seura

Suomalaisen Kirjallisuuden Seura ry (lyh. SKS) on vuonna 1831 perustettu tieteellinen seura ja yleishyödyllinen yhdistys.

Uusi!!: Suomen kirjallisuus ja Suomalaisen Kirjallisuuden Seura · Katso lisää »

Suomalaisen Sana-Lugun Coetus

Suomalaisen Sana-Lugun Coetus oli ensimmäinen varsinainen suomen kieltä sisältänyt laajempi sanakirja.

Uusi!!: Suomen kirjallisuus ja Suomalaisen Sana-Lugun Coetus · Katso lisää »

Suomen 1990-luvun alun lama

Suomen 1990-luvun alun lama alkoi loppuvuonna 1990.

Uusi!!: Suomen kirjallisuus ja Suomen 1990-luvun alun lama · Katso lisää »

Suomen arvostelijain liitto

Suomen arvostelijain liitto SARV on eri taiteenalojen kriitikoiden ammatillinen yhteenliittymä.

Uusi!!: Suomen kirjallisuus ja Suomen arvostelijain liitto · Katso lisää »

Suomen esihistoria

Viitattu.

Uusi!!: Suomen kirjallisuus ja Suomen esihistoria · Katso lisää »

Suomen historia

ImageSize.

Uusi!!: Suomen kirjallisuus ja Suomen historia · Katso lisää »

Suomen kieli

Suomen kieli eli suomi on uralilaisten kielten itämerensuomalaiseen ryhmään kuuluva kieli, jota puhuvat pääosin suomalaiset.

Uusi!!: Suomen kirjallisuus ja Suomen kieli · Katso lisää »

Suomen Kirjailijaliitto

Suomen Kirjailijaliitto r.y. on vuonna 1897 perustettu suomeksi kirjoittavien kaunokirjailijoiden aatteellinen ja ammatillinen järjestö.

Uusi!!: Suomen kirjallisuus ja Suomen Kirjailijaliitto · Katso lisää »

Suomen Kirjasäätiö

Suomen Kirjasäätiö on Suomen Kustannusyhdistyksen ja opetusministeriön vuonna 1983 perustama säätiö.

Uusi!!: Suomen kirjallisuus ja Suomen Kirjasäätiö · Katso lisää »

Suomen opetus- ja kulttuuriministeriö

Suomen opetus- ja kulttuuriministeriö (OKM) on valtioneuvostoon kuuluva ministeriö, jonka toimiala kattaa sivistys-, kulttuuri-, liikunta-, nuoriso- ja kirkollisasiat.

Uusi!!: Suomen kirjallisuus ja Suomen opetus- ja kulttuuriministeriö · Katso lisää »

Suomen piispainkronikka

Suomen piispainkronikka (käytetään myös nimeä Suomen piispain kronikka, alkuteos Catalogus et ordinaria successio Episcoporum Finlandesium) on piispa Paavali Juustenin 1550–1570-luvulla laatima latinankielinen teos, joka sisältää Suomen siihenastisten piispojen lyhyet elämäkerrat.

Uusi!!: Suomen kirjallisuus ja Suomen piispainkronikka · Katso lisää »

Suomen sisällissota

Suomen sisällissota tai Suomen vapaussota käytiin Suomen senaatin ja Suomen kansanvaltuuskunnan johtamien joukkojen välillä 27.

Uusi!!: Suomen kirjallisuus ja Suomen sisällissota · Katso lisää »

Suomenkieliset Tieto-Sanomat

Syyskuussa 1775 ilmestyneen näytenumeron etusivu. Suomenkieliset Tieto-Sanomat oli ensimmäinen suomenkielinen sanomalehti.

Uusi!!: Suomen kirjallisuus ja Suomenkieliset Tieto-Sanomat · Katso lisää »

Suomennoskirjallisuus

Suomennoskirjallisuus on mitä tahansa muusta kielestä suomen kielelle käännettyä eli suomennettua kirjallisuutta.

Uusi!!: Suomen kirjallisuus ja Suomennoskirjallisuus · Katso lisää »

Suomenruotsalaiset

Suomenruotsalaiset ovat ruotsia äidinkielenään puhuvia syntyperäisiä Suomen asukkaita.

Uusi!!: Suomen kirjallisuus ja Suomenruotsalaiset · Katso lisää »

Suometar (sanomalehti)

Suometar oli nuorten suomenmielisten opiskelijoiden perustama Helsingissä vuosina 1847–1866 ilmestynyt sanomalehti.

Uusi!!: Suomen kirjallisuus ja Suometar (sanomalehti) · Katso lisää »

Suomi-palkinto

Suomi-palkinto on opetus- ja kulttuuriministeriön vuosittain jakama kulttuuripalkinto.

Uusi!!: Suomen kirjallisuus ja Suomi-palkinto · Katso lisää »

Syvyyspsykologia

Syvyyspsykologia on psykologian suuntaus, jossa oletetaan, että osa ihmisen psyykestä on tietoisuuden ja tahdon tavoittamattomissa.

Uusi!!: Suomen kirjallisuus ja Syvyyspsykologia · Katso lisää »

Taikurin hattu

Taikurin hattu on Tove Janssonin kirjoittama muumikirja.

Uusi!!: Suomen kirjallisuus ja Taikurin hattu · Katso lisää »

Tanssiva karhu

Tanssiva karhu -runopalkinto on vuodesta 1994 lähtien jaettu tunnustus kirjallisesti korkeatasoisesta kotimaisesta runoteoksesta.

Uusi!!: Suomen kirjallisuus ja Tanssiva karhu · Katso lisää »

Täällä Pohjantähden alla

Täällä Pohjantähden alla on Väinö Linnan kirjoittama romaanitrilogia, jonka osat julkaistiin vuosina 1959, 1960 ja 1962.

Uusi!!: Suomen kirjallisuus ja Täällä Pohjantähden alla · Katso lisää »

Teuvo Pakkala

Teuvo Pakkala (alun perin Teodor Oskar Johaninpoika Frosterus, 9. huhtikuuta 1862 Oulu – 7. toukokuuta 1925 Kuopio) oli suomalainen kirjailija.

Uusi!!: Suomen kirjallisuus ja Teuvo Pakkala · Katso lisää »

Theodolinda Hahnsson

Sofia Theodolinda Hahnsson (vuosina 1864–1894 Yrjö-Koskinen, o.s. Limón; 1. helmikuuta 1838 Tyrvää – 20. huhtikuuta 1919 Helsinki) oli suomalainen kirjailija.

Uusi!!: Suomen kirjallisuus ja Theodolinda Hahnsson · Katso lisää »

Tidningar Utgifne Af et Sällskap i Åbo

''Tidningar Utgifne Af et Sällskap i Åbo'', 31. tammikuuta 1776. Tidningar Utgifne Af et Sällskap i Åbo (”Erään turkulaisen seuran julkaisemia sanomia”) oli Suomen ensimmäinen sanomalehti.

Uusi!!: Suomen kirjallisuus ja Tidningar Utgifne Af et Sällskap i Åbo · Katso lisää »

Timo K. Mukka

Timo Kustaa Mukka (17. joulukuuta 1944 Bollnäs, Ruotsi – 27. maaliskuuta 1973 Rovaniemi) oli lappilainen kirjailija ja taidemaalari.

Uusi!!: Suomen kirjallisuus ja Timo K. Mukka · Katso lisää »

Tolstoilaisuus

Tolstoilaisuudeksi nimitetään kirjailija Leo Tolstoin ajattelua.

Uusi!!: Suomen kirjallisuus ja Tolstoilaisuus · Katso lisää »

Tove Jansson

Tove Marika Jansson (9. elokuuta 1914 Helsinki, Suomen suuriruhtinaskunta – 27. kesäkuuta 2001 Helsinki) oli suomenruotsalainen kirjailija, taidemaalari, pilapiirtäjä ja sarjakuvataiteilija, joka tunnetaan parhaiten muumihahmojen luojana.

Uusi!!: Suomen kirjallisuus ja Tove Jansson · Katso lisää »

Tulenkantajat

Anja Juurikkala, ''Tulenkantaja'', 1987. Uuno Kailaan ja Arvi Kivimaan muistomerkki Heinolassa. Tulenkantajat oli 1920–1930-luvulla Suomessa vaikuttanut hajanainen kirjailijaryhmittymä, joka on nimetty Nuoren Voiman Liiton julkaiseman Tulenkantajat-albumin mukaan.

Uusi!!: Suomen kirjallisuus ja Tulenkantajat · Katso lisää »

Tuli & Savu

Tuli & Savu on suomalainen Runoyhdistys Nihil Interitin julkaisema neljästi vuodessa ilmestyvä kulttuurilehti, jonka aiheena on suomalainen ja kansainvälinen runous.

Uusi!!: Suomen kirjallisuus ja Tuli & Savu · Katso lisää »

Tuntematon sotilas

Tuntematon sotilas on vuonna 1954 ilmestynyt Väinö Linnan kirjoittama sotaromaani, joka kuvaa konekiväärikomppanian kokemuksia jatkosodassa.

Uusi!!: Suomen kirjallisuus ja Tuntematon sotilas · Katso lisää »

Tuohikirje 292

Novgorodin tuohikirje nro 292 Tuohikirje numero 292 on vanhin tunnettu itämerensuomalaisella kielellä kirjoitettu teksti, eräs Novgorodin tuohikirjeistä.

Uusi!!: Suomen kirjallisuus ja Tuohikirje 292 · Katso lisää »

Tuomas Anhava

Tuomas Anhava (5. kesäkuuta 1927 Helsinki – 22. tammikuuta 2001 Helsinki) oli runoilija, suomentaja, kriitikko ja suomalaisen kirjallisuuden taustavaikuttaja.

Uusi!!: Suomen kirjallisuus ja Tuomas Anhava · Katso lisää »

Tuonela

''Lemminkäisen äiti'' Tuonelan joella (Akseli Gallen-Kallela). Tuonela, Tuoni, Manala, Mana tai Vainajala on mytologinen kuolleiden valtakunta.

Uusi!!: Suomen kirjallisuus ja Tuonela · Katso lisää »

Turun akatemia

Turun akatemian rakennus vuoden 1827 tulipalon jälkeen. Kuninkaallinen Turun Akatemia (nyk. Helsingin yliopisto) on Suomen ensimmäinen yliopisto, joka perustettiin Turkuun vuonna 1640.

Uusi!!: Suomen kirjallisuus ja Turun akatemia · Katso lisää »

Turun ja Suomen arkkipiispa

Turun ja Suomen arkkipiispa (vuoteen 1817 Turun piispa) on Suomen evankelis-luterilaisen kirkon piispa.

Uusi!!: Suomen kirjallisuus ja Turun ja Suomen arkkipiispa · Katso lisää »

Turun romantiikka

Turun romantiikka oli Turun akatemian piirissä 1800-luvun alkupuolella syntynyt poliittis-kirjallinen liike, jossa yhtyivät eurooppalaisen romantiikan vaikutteet ja Henrik Gabriel Porthanin aateperintö.

Uusi!!: Suomen kirjallisuus ja Turun romantiikka · Katso lisää »

Turun tuomiokirkon Mustakirja

Turun tuomiokirkon Mustakirja (Registrum ecclesiae Aboensis) on Suomen keskiajan historian tärkein lähdeteos.

Uusi!!: Suomen kirjallisuus ja Turun tuomiokirkon Mustakirja · Katso lisää »

Turun Wiikko-Sanomat

''Turun Wiikko-Sanomat'' 8. tammikuuta 1820. Turun Wiikko-Sanomat oli Turussa vuosina 1820–1827 ja 1829–1831 ilmestynyt sanomalehti.

Uusi!!: Suomen kirjallisuus ja Turun Wiikko-Sanomat · Katso lisää »

Työväenliike

Työväenliike on yhteisnimitys poliittisesta työväenliikkeestä, ammattiyhdistysliikkeestä ja osuustoimintaliikkeestä.

Uusi!!: Suomen kirjallisuus ja Työväenliike · Katso lisää »

Uppsala

goottilainen tuomiokirkko Uppsalan keskusrautatieaseman vanha osa Uppsalan kasvitieteellinen puutarha Uppsalan linnan pohjoistorni Uppsala (vanh. ja aik. Upsala) on Ruotsin neljänneksi suurin kaupunki (taajama) ja sijaitsee noin 70 kilometriä pohjoiseen Tukholmasta.

Uusi!!: Suomen kirjallisuus ja Uppsala · Katso lisää »

Uskonpuhdistus Ruotsissa

Raamatun ruotsinkielinen käännös vuodelta 1541. Uskonpuhdistus eli reformaatio lähti liikkeelle saksalais-roomalaisesta keisarikunnasta Martti Lutherin toiminnan seurauksena 1500-luvun alussa.

Uusi!!: Suomen kirjallisuus ja Uskonpuhdistus Ruotsissa · Katso lisää »

Uuno Kailas

Frans Uuno Kailas (alk. Salonen; 29. maaliskuuta 1901 Heinola – 22. maaliskuuta 1933 Nizza, Ranska) oli suomalainen runoilija ja prosaisti.

Uusi!!: Suomen kirjallisuus ja Uuno Kailas · Katso lisää »

Uusimaa (lehti)

Uusimaa on Porvoossa ilmestyvä sanomalehti, jonka levikkialue on Itä-Uusimaa.

Uusi!!: Suomen kirjallisuus ja Uusimaa (lehti) · Katso lisää »

Uusromantiikka

Uusromantiikan ajaksi kutsutaan 1800-luvun ja 1900-luvun vaihdetta, jolloin taiteessa ja kirjallisuudessa nousivat uudelleen esiin romantiikan aiheet.

Uusi!!: Suomen kirjallisuus ja Uusromantiikka · Katso lisää »

V. A. Koskenniemi

Veikko Antero Koskenniemi (vuoteen 1906 Forsnäs; 8. heinäkuuta 1885 Oulu – 4. elokuuta 1962 Turku) oli suomalainen runoilija, sanomalehtitoimittaja, kirjallisuustieteen professori ja akateemikko.

Uusi!!: Suomen kirjallisuus ja V. A. Koskenniemi · Katso lisää »

Vadelmavenepakolainen

Vadelmavenepakolainen on Miika Nousiaisen esikoisromaani vuodelta 2007.

Uusi!!: Suomen kirjallisuus ja Vadelmavenepakolainen · Katso lisää »

Valistus

Valistus oli eurooppalainen aatevirtaus, joka korosti muun muassa järjen ja tiedon merkitystä.

Uusi!!: Suomen kirjallisuus ja Valistus · Katso lisää »

Valter Juva

Valter Juva (oik. Valter Henrik Juvelius; 3. syyskuuta 1865 Pyhäjoki – 25. joulukuuta 1922 Viipuri) oli suomalainen kirjailija ja kääntäjä, joka käytti salanimeä Heikki Kenttä.

Uusi!!: Suomen kirjallisuus ja Valter Juva · Katso lisää »

Väinö Kataja

Väinö Kataja (oik. Väinö Mikael (Mikko) Johan (Juhani) Ferdinand Jurvelius, 28. syyskuuta 1867 Hailuoto – 2. joulukuuta 1914 Ylitornio viitattu 24.10.2014 (lähteessä Katajaa käsittelevien artikkeleiden luettelo)) oli suomalainen kirjailija ja maanviljelijä.

Uusi!!: Suomen kirjallisuus ja Väinö Kataja · Katso lisää »

Väinö Linna

Väinö Valtteri Linna oli suomalainen kirjailija ja tieteen akateemikko.

Uusi!!: Suomen kirjallisuus ja Väinö Linna · Katso lisää »

Veijo Meri

Veijo Väinö Valvo Meri oli suomalainen kirjailija ja akateemikko.

Uusi!!: Suomen kirjallisuus ja Veijo Meri · Katso lisää »

Veikko Huovinen

Veikko Johannes Huovinen (7. toukokuuta 1927 Simo – 4. lokakuuta 2009 Sotkamo) oli suomalainen kirjailija ja metsänhoitaja.

Uusi!!: Suomen kirjallisuus ja Veikko Huovinen · Katso lisää »

Viipuri

Viipuri on kaupunki Luoteis-Venäjällä Suomenlahden pohjoisrannikolla Viipurinlahden perukassa Karjalankannaksen länsipäässä.

Uusi!!: Suomen kirjallisuus ja Viipuri · Katso lisää »

Viljo Kajava

Viljo Lennart Kajava (22. syyskuuta 1909 Tampere – 2. helmikuuta 1998 Helsinki) oli suomalainen runoilija, suomentaja, kirjallisuuskriitikko ja journalisti.

Uusi!!: Suomen kirjallisuus ja Viljo Kajava · Katso lisää »

Viljo Kojo

Viljo Johannes Kojo, salanimi Juho Poutanen (13. joulukuuta 1891 Kaukola – 21. huhtikuuta 1966 Helsinki) oli suomalainen kirjailija, sanomalehtitoimittaja ja kuvataiteilija (taidemaalari, kuvittaja ja pilapiirtäjä).

Uusi!!: Suomen kirjallisuus ja Viljo Kojo · Katso lisää »

Viro

Viron tasavalta eli Viro on valtio, joka sijaitsee Pohjois-Euroopassa Itämeren itärannalla Suomenlahden eteläpuolella Baltiassa.

Uusi!!: Suomen kirjallisuus ja Viro · Katso lisää »

Virsikirja

Virsikirja voi tarkoittaa.

Uusi!!: Suomen kirjallisuus ja Virsikirja · Katso lisää »

Volter Kilpi

Volter Adalbert Kilpi (vuoteen 1886 Ericsson) oli suomalainen kirjailija.

Uusi!!: Suomen kirjallisuus ja Volter Kilpi · Katso lisää »

Vouti

Vouti on Pohjoismaissa kuninkaan virkamiehestä käytetty nimitys.

Uusi!!: Suomen kirjallisuus ja Vouti · Katso lisää »

Wendla Randelin

Wendla Johanna Randelin (13. joulukuuta 1823 Huittinen – 4. helmikuuta 1906 Lokalahti), o.s. Cumenius, kirjailijanimeltään Wendela, oli suomalainen kirjailija.

Uusi!!: Suomen kirjallisuus ja Wendla Randelin · Katso lisää »

William Shakespeare

William Shakespeare (engl.; kastettu 26. huhtikuuta 1564 Stratford-upon-Avon, Warwickshire – 3. toukokuuta (J: 23. huhtikuuta) 1616 Stratford-upon-Avon, Warwickshire) oli englantilainen näytelmäkirjailija ja runoilija.

Uusi!!: Suomen kirjallisuus ja William Shakespeare · Katso lisää »

Wolmar Schildt

Wolmar Styrbjörn Schildt (Wolmari Kilpinen, W. Kilpinen) (31. heinäkuuta 1810 Laukaa – 8. toukokuuta 1893 Jyväskylä) oli suomalainen Jyväskylän piirilääkäri, fennomaani, uudissanaston kehittäjä ja suomentaja.

Uusi!!: Suomen kirjallisuus ja Wolmar Schildt · Katso lisää »

Yleisradio

Yleisradio Oy (lyhyesti Yle) on Suomen valtion omistama valtakunnallinen mediayhtiö, joka harjoittaa yleisradiotoimintaa.

Uusi!!: Suomen kirjallisuus ja Yleisradio · Katso lisää »

Yrjö Sakari Yrjö-Koskinen

Yrjö Sakari Yrjö-Koskinen (vuoteen 1882 Georg Zacharias Forsman, kirjailijanimi Yrjö Koskinen, 10. joulukuuta 1830 Vaasa – 13. marraskuuta 1903 Helsinki) oli suomalainen vapaaherra, senaattori, professori, historioitsija, vanhasuomalainen suomalaisuusmies ja Suomalaisen puolueen puheenjohtaja J. V. Snellmanin jälkeen.

Uusi!!: Suomen kirjallisuus ja Yrjö Sakari Yrjö-Koskinen · Katso lisää »

Yxi Wähä Suomenkielinen Wirsikiria

Hemminki Maskulaisen virsikirjasta.http://www.kansalliskirjasto.fi/fi/yleistieto/uutisarkisto/uutiset20022006/2005/2512005.html Yxi wähä suomenkielinen wirsikirja Kansalliskirjasto 25.1.2015. Viitattu 12.12.2015. Yxi Wähä Suomenkielinen Wirsikiria oli ensimmäinen suomenkielinen virsikirja.

Uusi!!: Suomen kirjallisuus ja Yxi Wähä Suomenkielinen Wirsikiria · Katso lisää »

Zachris Topelius

Zacharias (Zachris, Sakari) Topelius oli suomenruotsalainen kirjailija, runoilija, toimittaja, historioitsija ja Helsingin yliopiston rehtori.

Uusi!!: Suomen kirjallisuus ja Zachris Topelius · Katso lisää »

Uudelleenohjaukset tässä:

Suomalainen kirjallisuus, Suomenkielinen kirjallisuus.

Unionpedia on käsite kartan tai semanttinen verkko järjestetyn tietosanakirjan tai sanakirjan. Se antaa lyhyt määritelmä kunkin käsitteen ja sen suhteita.

Tämä on valtava online psyykkistä kartta, joka toimii pohjana konseptin kaavioita. Se on vapaasti käyttää ja jokainen artikkeli tai asiakirja voidaan ladata. Se on työkalu, resurssi tai viite tutkimus, tutkimus, koulutus, oppiminen ja opetus, joka voidaan käyttää myös opettajat, kasvattajat, oppilaiden tai opiskelijoiden; yliopistomaailman: koulu, toisen asteen, lukion, keski, korkeakoulu, tekninen aste, korkeakoulu, yliopisto, perustutkintoa, maisterin tai tohtorin tutkinnot; paperit, raportit, projektit, ideoita, asiakirjat, selvitykset, yhteenvedot tai tutkielma. Tässä on määritelmä, selitys, kuvaus, tai merkitys jokaisen merkittävän johon tarvitset tietoa, ja luettelon niihin liittyvät käsitteet sanasto. Saatavissa suomalainen, Englanti, Espanjan, Portugalin kieli, Japanilainen, Kiinalainen, French, Saksan kieli, Italian, Kiillottaa, Hollanti, Venäjän kieli, Arabia, Hindi, Ruotsalainen, Ukrainan, Unkarin kieli, Katalaani, Czech, Heprealainen, tanskalainen, indonesialainen, norja, romania, turkki, vietnam, korealainen, thain, kreikan, bulgarian, kroatian, slovakin, liettualainen, filipino, latvian, eestin ja slovenian. Lisää kieliä pian.

Kaikki tieto uutettiin Wikipedia, ja se on saatavilla Creative Commons Attribution/Share-Alike -lisenssillä.

Unionpedia ei ole Wikimedia Foundationin tukema tai sidoksissa siihen.

Google Play, Android ja Google Play ‑logo ovat Google Inc:n tavaramerkkejä.

Tietosuojakäytäntö

LähteväSaapuvat