Nopeamman yhteyden kuin selaimen!
61 suhteet: Adolf Ivar Arwidsson, Agathon Meurman, Aitosuomalaisuus, Aleksanteri II (Venäjä), Åbo Morgonblad, Carl Christoffer Gjörwell (vanhempi), Daniel Juslenius, Elias Lönnrot, Eric Gustaf Ehrström, Fredrik Bergbom, Friedrich Rühs, Hämeenlinna, Henkivakuutusyhtiö Suomi, Henrik Gabriel Porthan, J. V. Snellman, Joensuu, Johan Erik Hedberg, Johan Gabriel Linsén, Johan Ludvig Runeberg, Juha Manninen, Jyväskylä, Kalevala, Kansallis-Osake-Pankki, Kansalliskirjallisuus, Kansallisromantiikka, Kansallisvaltio, Karelianismi, Keski-Suomi, Kieliasetus (1850), Kielireskripti, Kielitaistelu, Kirkko, Krimin sota, Kuopio, Kuvataide, Lauantaiseura, Luettelo Helsingin yliopiston suomen kielen lehtoreista ja professoreista, Matthias Alexander Castrén, Matti Klinge, Mnemosyne (lehti), Musiikki, Nimien suomalaistaminen, Oppikoulu, Saima (lehti), Suomalainen nationalismi, Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, Suomen kieli, Suomen suuriruhtinaskunnan valtiopäivät, Suomen suuriruhtinaskunta, Suomenruotsalaiset, ..., Suometar (sanomalehti), Svekomania, Teatteri, Turun akatemia, Turun romantiikka, Venäjän keisarikunta, Viron kansallinen herääminen, Wolmar Schildt, Yliopisto, Yrjö Sakari Yrjö-Koskinen, Zachris Topelius. Laajenna indeksi (11 lisää) »
Adolf Ivar Arwidsson
Adolf Ivar (Iwar) Arwidsson (7. elokuuta 1791 Padasjoki, Ruotsin kuningaskunta – 21. kesäkuuta 1858 Viipuri, Suomen suuriruhtinaskunta) oli suomalainen poliitikko, kirjailija, runoilija, historiantutkija ja sanomalehtimies.
Uusi!!: Fennomania ja Adolf Ivar Arwidsson · Katso lisää »
Agathon Meurman
Agathon Meurman, ”Kangasalan Karhu”, (9. lokakuuta 1826 Kangasala – 17. tammikuuta 1909 Helsinki) oli suomalainen kunnallisneuvos, poliitikko, suomalaisuusmies, sanomalehti- ja tietokirjailija ja aikansa huomattavimpia yhteiskunnallisia vaikuttajia.
Uusi!!: Fennomania ja Agathon Meurman · Katso lisää »
Aitosuomalaisuus
alt.
Uusi!!: Fennomania ja Aitosuomalaisuus · Katso lisää »
Aleksanteri II (Venäjä)
Keisari Aleksanteri II:n hallitsijanvakuutus. Aleksanteri II (29. huhtikuuta (J: 17. huhtikuuta) 1818 Moskovan Kreml, Moskova – 13. maaliskuuta (J: 1. maaliskuuta) 1881 Talvipalatsi, Pietari) oli Venäjän keisari, Puolan tsaari ja Suomen suuriruhtinas vuosina 1855–1881.
Uusi!!: Fennomania ja Aleksanteri II (Venäjä) · Katso lisää »
Åbo Morgonblad
Åbo Morgonblad oli Adolf Ivar Arwidssonin perustama suomalainen sanomalehti.
Uusi!!: Fennomania ja Åbo Morgonblad · Katso lisää »
Carl Christoffer Gjörwell (vanhempi)
Per Krafft vanhemman maalaama muotokuva Carl Christoffer Gjörwellista. Carl Christoffer Gjörwell vanhempi (1731–1811) oli ruotsalainen kirjailija.
Uusi!!: Fennomania ja Carl Christoffer Gjörwell (vanhempi) · Katso lisää »
Daniel Juslenius
Daniel Juslenius (10. kesäkuuta 1676 Mietoinen, Suomi – 17. heinäkuuta 1752 Brunsbo, Skara, Ruotsi) oli suomalainen kirjailija ja isänmaanystävä.
Uusi!!: Fennomania ja Daniel Juslenius · Katso lisää »
Elias Lönnrot
Elias Lönnrot (9. huhtikuuta 1802 Sammatti – 19. maaliskuuta 1884 Sammatti) oli Suomen kansalliseepoksen Kalevalan sekä Kantelettaren kokoaja, kielentutkija, lääkäri ja suomalaisen kasvitieteen uranuurtaja.
Uusi!!: Fennomania ja Elias Lönnrot · Katso lisää »
Eric Gustaf Ehrström
Eric Gustaf Ehrström (29. toukokuuta 1791 Luoto – 25. huhtikuuta 1835 Pietari) oli suomalainen pappi ja kirjailija.
Uusi!!: Fennomania ja Eric Gustaf Ehrström · Katso lisää »
Fredrik Bergbom
Fredrik Bergbom (1785–1830) oli suomalainen filosofi, Turun akatemian teoreettisen filosofian professori vuodesta 1823 ja yliopiston rehtori 1825–1826.
Uusi!!: Fennomania ja Fredrik Bergbom · Katso lisää »
Friedrich Rühs
Friedrich Rühs. Christian Friedrich Rühs (1. maaliskuuta 1781 Greifswald, Ruotsin Pommeri – 1. helmikuuta 1820 Firenze, Toscanan suurherttuakunta) Runeberg.org.
Uusi!!: Fennomania ja Friedrich Rühs · Katso lisää »
Hämeenlinna
Hämeenlinna on Suomen kaupunki ja Kanta-Hämeen maakuntakeskus Vanajaveden rannalla.
Uusi!!: Fennomania ja Hämeenlinna · Katso lisää »
Henkivakuutusyhtiö Suomi
Keskinäinen Henkivakuutusyhtiö Suomi eli Suomi-yhtiö oli suomalainen henkivakuutusyhtiö, joka toimi vuosina 1890–2017.
Uusi!!: Fennomania ja Henkivakuutusyhtiö Suomi · Katso lisää »
Henrik Gabriel Porthan
Henrik Gabriel Porthan (8. marraskuuta 1739 Viitasaari – 16. maaliskuuta 1804 Turku) oli Turun akatemian professori ja kirjastonhoitaja, fennofiili ja Suomen 1700-luvun humanistisen kulttuurin merkittävin hahmo.
Uusi!!: Fennomania ja Henrik Gabriel Porthan · Katso lisää »
J. V. Snellman
Johan (Juhana) Vilhelm Snellman (12. toukokuuta 1806 Tukholma, Ruotsi – 4. heinäkuuta 1881 Kirkkonummi, Suomi) oli suomalainen filosofi, kirjailija, sanomalehtimies ja valtiomies, yksi vaikutusvaltaisimmista fennomaaneista 1800-luvun Suomessa.
Uusi!!: Fennomania ja J. V. Snellman · Katso lisää »
Joensuu
kaupungintalo ja ravintolalaiva. Suvantosillalle, joka yhdistää Niinivaaran ja keskustan kaupunginosat. Joensuu on Suomen kaupunki ja Pohjois-Karjalan maakuntakeskus, joka sijaitsee Saimaan Pyhäselän pohjoisrannalla Pielisjoen suulla Pohjois-Karjalan maakunnassa.
Uusi!!: Fennomania ja Joensuu · Katso lisää »
Johan Erik Hedberg
Johan Erik Hedberg: Henrik Gabriel Porthan, 1799. Johan Erik Hedberg (9. maaliskuuta 1767 Tukholma Ruotsi – 9. elokuuta 1823) oli suomalainen taidemaalari.
Uusi!!: Fennomania ja Johan Erik Hedberg · Katso lisää »
Johan Gabriel Linsén
Johan Gabriel Linsén (27. joulukuuta 1785 Helsinki – 16. marraskuuta 1848 Helsinki) oli suomalainen professori, runoilija, kirjailija ja kansallisen herätyksen puolestapuhuja.
Uusi!!: Fennomania ja Johan Gabriel Linsén · Katso lisää »
Johan Ludvig Runeberg
Johan Ludvig Runeberg (5. helmikuuta 1804 Pietarsaari – 6. toukokuuta 1877 Porvoo) oli suomalainen runoilija, opettaja ja toimittaja.
Uusi!!: Fennomania ja Johan Ludvig Runeberg · Katso lisää »
Juha Manninen
pienoiskuva Juha Arvid Mikael Manninen (vuoteen 1950 Jauhiainen; s. 24.11.1945) on suomalainen aate- ja tieteenhistorioitsija.
Uusi!!: Fennomania ja Juha Manninen · Katso lisää »
Jyväskylä
Jyväskylä on Suomen kaupunki ja Keski-Suomen maakuntakeskus Päijänteen pohjoisrannalla.
Uusi!!: Fennomania ja Jyväskylä · Katso lisää »
Kalevala
Taidemaalari Akseli Gallen-Kallela sai paljon innoitusta ''Kalevalasta''. ''Sammon puolustus'', 1896. Kalevala on Suomen kansalliseepos, Elias Lönnrotin kokoama ja toimittama runoelma, joka perustuu hänen vuodesta 1828 alkaen kokoamiinsa suomalais-karjalaisiin kansanrunoihin.
Uusi!!: Fennomania ja Kalevala · Katso lisää »
Kansallis-Osake-Pankki
alt.
Uusi!!: Fennomania ja Kansallis-Osake-Pankki · Katso lisää »
Kansalliskirjallisuus
Kansalliskirjallisuus on se osa kansan kirjallisuutta, jossa kansan ominaispiirteet selvimmin ilmenevät.
Uusi!!: Fennomania ja Kansalliskirjallisuus · Katso lisää »
Kansallisromantiikka
Pekka Halosta, kirjallisuuden alalla Juhani Ahoa ja säveltaiteessa Jean Sibeliusta. Kansallisromantiikka on oman kansakunnan menneisyydestä virikkeitä etsinyt romanttinen tyylisuuntaus Euroopan eri maissa noin 1890–1910.
Uusi!!: Fennomania ja Kansallisromantiikka · Katso lisää »
Kansallisvaltio
Suurin osa Euroopan maista on kansallisvaltioita. Kansallisvaltio on valtio, jossa kansallisuus ja kansalaisuus vastaavat toisiaan.
Uusi!!: Fennomania ja Kansallisvaltio · Katso lisää »
Karelianismi
Sammon puolustus (1896). Karelianismi leimasi Akseli Gallen-Kallela töitä ja hän oli yksi suuntauksen tunnetuimmista edustajista. Kuvassa muun muassa Louis Sparre, Axel Gallén ja Albert Edelfelt työskentelemässä Imatran kosken partaalla 1890-luvulla.. Karelianismi oli eri alojen tutkijoiden ja taiteilijoiden, kuten taidemaalareiden, valokuvaajien, arkkitehtien, kirjailijoiden ja säveltäjien kansallisromanttista Karjala-harrastusta.
Uusi!!: Fennomania ja Karelianismi · Katso lisää »
Keski-Suomi
Keski-Suomella voidaan tarkoittaa.
Uusi!!: Fennomania ja Keski-Suomi · Katso lisää »
Kieliasetus (1850)
Kieliasetus (täsmälliseltä säädösnimekkeeltään Nådig Förordning till Censur-Öfver-styrelsen angående åtskilliga tillägg till författningarne om censuren i landet) oli 8. huhtikuuta 1850 annettu sensuuriasetus, jolla pyrittiin estämään Euroopan hullun vuoden 1848 aatteiden leviäminen Suomen suuriruhtinaskuntaan.
Uusi!!: Fennomania ja Kieliasetus (1850) · Katso lisää »
Kielireskripti
asetuskokoelmassa. Kielireskripti eli Keisarillisen Majesteetin Armollinen Asetus Suomen kielen asettamisesta yhdenmoisiin oikeuksiin Ruotsin kielen kanssa kaikissa semmoisissa kohdissa, jotka wälittömästi koskevat maan nimen-omaan suomalaista wäestöä (AsK 26/1863) oli keisari Aleksanteri II:n antama säädös, joka kohensi suomen kielen asemaa Suomen suuriruhtinaskunnan valtionhallinnossa.
Uusi!!: Fennomania ja Kielireskripti · Katso lisää »
Kielitaistelu
Kielitaisteluksi tai kieliriidoiksi kutsutaan Suomessa etenkin 1800-luvun fennomaanien sekä 1920- ja 1930-lukujen aitosuomalaisten pyrkimyksiä parantaa suomen kielen asemaa Suomessa ruotsin kieleen nähden.
Uusi!!: Fennomania ja Kielitaistelu · Katso lisää »
Kirkko
Kirkko (Laajimmassa merkityksessään sanalla kirkko voidaan viitata myös kaikki kristityt kattavaan (hengelliseen) yhteisöön. Kirkko-sanaa käytti jo Mikael Agricola teksteissään. Hänen raamatunkäännöksissään sillä viitattiin yksinomaan rakennuksiin. Kristittyjen yhteisöä tarkoittava kreikankielisen alkutekstin sana ekklesia (ekklēsia ’seurakunta’, alun perin ’(väen)kokous’) käännettiin säännönmukaisesti sanalla seurakunta. Nykysanakirjoissa sanalla on myös merkitykset yksityisten seurakuntien muodostama kokonaisuus, kirkkokunta ja joskus koko kristikunta. Uudessa kirkkoraamatussa on kahdessa kohdassa käännetty kreikan sana ekklesia sanalla ’kirkko’, kun vuoden 1938 käännöksessä koko sanaa ei käytetty lainkaan. Kirkkososiologia tutkii kirkon ja muun yhteiskunnan välisiä yhteyksiä. Käsitystä kirkon hengellisestä merkityksestä kutsutaan teologiassa kirkko-opiksi eli ekklesiologiaksi. Eri kirkkokuntien kirkko-opillisia käsityksiä tutkitaan dogmatiikassa.
Uusi!!: Fennomania ja Kirkko · Katso lisää »
Krimin sota
Krimin sota eli itämainen sota käytiin Venäjän sekä Osmanivaltakunnan, Britannian, Ranskan ja Sardinian muodostaman liittouman välillä vuosina 1853–1856.
Uusi!!: Fennomania ja Krimin sota · Katso lisää »
Kuopio
Kuopio on Suomen kaupunki ja Pohjois-Savon maakuntakeskus, joka sijaitsee Kallaveden rannalla.
Uusi!!: Fennomania ja Kuopio · Katso lisää »
Kuvataide
Johannes Vermeer, ''Maalauksen allegoria'', 1667. Kuvataide kuvaa, yhdistelee ja sommittelee silmällä havaittavia elementtejä, kuten muotoja, ulottuvuuksia, valoa ja värejä.
Uusi!!: Fennomania ja Kuvataide · Katso lisää »
Lauantaiseura
Johan Ludwig Runeberg 1837 J J Nervander Lauantaiseura oli Helsingin yliopiston opiskelijoiden ja nuorten opettajien keväällä 1830 perustama seura, joka kokoontui lauantai-iltaisin jonkun jäsenensä luo.
Uusi!!: Fennomania ja Lauantaiseura · Katso lisää »
Luettelo Helsingin yliopiston suomen kielen lehtoreista ja professoreista
Tämä on luettelo Helsingin yliopiston suomen kielen lehtoreista ja professoreista.
Uusi!!: Fennomania ja Luettelo Helsingin yliopiston suomen kielen lehtoreista ja professoreista · Katso lisää »
Matthias Alexander Castrén
Matthias Alexander Castrén (myös muodossa Matias Aleksanteri Castrén; 2. joulukuuta 1813 Tervola – 7. toukokuuta 1852 Helsinki) oli Helsingin yliopiston ensimmäinen suomen kielen professori ja uralilaisten kielten tutkimuksen ja etnografian uranuurtaja.
Uusi!!: Fennomania ja Matthias Alexander Castrén · Katso lisää »
Matti Klinge
Matti Klinge (31. elokuuta 1936 Helsinki – 5. maaliskuuta 2023) oli suomalainen historiantutkija ja professori.
Uusi!!: Fennomania ja Matti Klinge · Katso lisää »
Mnemosyne (lehti)
Lehden ensimmäisen numeron etusivu. Mnemosyne oli Turussa vuosina 1819–1823 ilmestynyt ruotsinkielinen aikakauslehti.
Uusi!!: Fennomania ja Mnemosyne (lehti) · Katso lisää »
Musiikki
Jan Mijtens: ''Luuttua soittava nainen'', 1648. Musiikki eli säveltaide on ihmisen kulttuurille ominainen ääneen perustuva taiteen ja viestinnän muoto.
Uusi!!: Fennomania ja Musiikki · Katso lisää »
Nimien suomalaistaminen
Alex Federleyn pilapiirros, jossa pilkataan sivistyneistön intoa suomalaistaa nimensä. Knalleihin ja pitkiin takkeihin pukeutuneet säätyläismiehet kyyristyvät "Ylioppilaiden keskusteluseuran nimenmuuttotoimikunta" -käytävään, josta tulevat ulos 'juntteina' suomalaisissa kansanpuvuissa. Nimien suomalaistamisella tarkoitetaan Suomessa kansallisaatteen hengessä tapahtunutta liikettä, jossa muita kuin suomenkielisiä, yleensä ruotsinkielisiä, sukunimiä muutettiin suomenkielisiksi.
Uusi!!: Fennomania ja Nimien suomalaistaminen · Katso lisää »
Oppikoulu
Useimmat kaupunkien valtiolliset oppikoulut rakennettiin 1920- ja 1930-luvuilla ja niiden arkkitehtuuri edusti klassismia. Kuvassa Kemin lyseo. Oppikoulu oli Suomessa ennen vuosien 1972 - 1981 peruskoulu-uudistusta valtioneuvoston luvalla ylempää koulusivistystä varten perustettu valtion, kunnallinen tai yksityinen oppilaitos, johon saattoi pyrkiä kansakoulua 4 - 6 vuotta käytyään.
Uusi!!: Fennomania ja Oppikoulu · Katso lisää »
Saima (lehti)
Saiman ensimmäinen numero. Saima oli Kuopiossa 4. tammikuuta 1844 – 31. joulukuuta 1846 ilmestynyt ruotsinkielinen lehti, jota julkaisi J. V. Snellman.
Uusi!!: Fennomania ja Saima (lehti) · Katso lisää »
Suomalainen nationalismi
Suomen henkilöitymä Suomi-neito postikortin kuvassa vuodelta 1906. Suomalainen nationalismi syntyi poliittisena ilmiönä 1800-luvulla.
Uusi!!: Fennomania ja Suomalainen nationalismi · Katso lisää »
Suomalaisen Kirjallisuuden Seura
Suomalaisen Kirjallisuuden Seura ry (lyh. SKS) on vuonna 1831 perustettu tieteellinen seura ja yleishyödyllinen yhdistys.
Uusi!!: Fennomania ja Suomalaisen Kirjallisuuden Seura · Katso lisää »
Suomen kieli
Suomen kieli eli suomi on uralilaisten kielten itämerensuomalaiseen ryhmään kuuluva kieli, jota puhuvat pääosin suomalaiset.
Uusi!!: Fennomania ja Suomen kieli · Katso lisää »
Suomen suuriruhtinaskunnan valtiopäivät
Emanuel Thelningin maalaus ''Porvoon valtiopäivien avajaiset 1809'' vuodelta 1812. Suomen suuriruhtinaskunnan valtiopäivät olivat Suomen suuriruhtinaskunnan lakia säätävä elin.
Uusi!!: Fennomania ja Suomen suuriruhtinaskunnan valtiopäivät · Katso lisää »
Suomen suuriruhtinaskunta
Suomen suuriruhtinaskunta (aikalaisnimenä Suomen suuriruhtinaanmaa) oli Venäjän keisarikunnan autonominen osa pääosin nykyisen Suomen valtion alueella vuosina 1809–1917.
Uusi!!: Fennomania ja Suomen suuriruhtinaskunta · Katso lisää »
Suomenruotsalaiset
Suomenruotsalaiset ovat ruotsia äidinkielenään puhuvia syntyperäisiä Suomen asukkaita.
Uusi!!: Fennomania ja Suomenruotsalaiset · Katso lisää »
Suometar (sanomalehti)
Suometar oli nuorten suomenmielisten opiskelijoiden perustama Helsingissä vuosina 1847–1866 ilmestynyt sanomalehti.
Uusi!!: Fennomania ja Suometar (sanomalehti) · Katso lisää »
Svekomania
Svekomania tai ruotsalaisuusliike oli Suomessa 1800-luvun jälkipuoliskolla fennomanian vastareaktiona syntynyt ruotsinmielinen liike ja poliittinen aate.
Uusi!!: Fennomania ja Svekomania · Katso lisää »
Teatteri
Modernit teatterin sisätilat. Teatteri eli näyttämötaide on taidemuoto, jossa näyttelijät esiintyvät yleisön edessä puhetta, musiikkia, tanssia, liikkeitä ja eleitä hyödyntäen.
Uusi!!: Fennomania ja Teatteri · Katso lisää »
Turun akatemia
Turun akatemian rakennus vuoden 1827 tulipalon jälkeen. Kuninkaallinen Turun Akatemia (nyk. Helsingin yliopisto) on Suomen ensimmäinen yliopisto, joka perustettiin Turkuun vuonna 1640.
Uusi!!: Fennomania ja Turun akatemia · Katso lisää »
Turun romantiikka
Turun romantiikka oli Turun akatemian piirissä 1800-luvun alkupuolella syntynyt poliittis-kirjallinen liike, jossa yhtyivät eurooppalaisen romantiikan vaikutteet ja Henrik Gabriel Porthanin aateperintö.
Uusi!!: Fennomania ja Turun romantiikka · Katso lisää »
Venäjän keisarikunta
Venäjän keisarikunta oli Euroopan itäosista Beringinmerelle ulottunut keisarikunta, joka oli olemassa vuosina 1721–1917.
Uusi!!: Fennomania ja Venäjän keisarikunta · Katso lisää »
Viron kansallinen herääminen
Viron kansallinen herääminen on historian ajanjakso, jolloin Venäjän keisarikunnan alaisuudessa eläneet virolaiset tunnustivat itsensä kansaksi, joka ansaitsee oikeuden hallita itseään.
Uusi!!: Fennomania ja Viron kansallinen herääminen · Katso lisää »
Wolmar Schildt
Wolmar Styrbjörn Schildt (Wolmari Kilpinen, W. Kilpinen) (31. heinäkuuta 1810 Laukaa – 8. toukokuuta 1893 Jyväskylä) oli suomalainen Jyväskylän piirilääkäri, fennomaani, uudissanaston kehittäjä ja suomentaja.
Uusi!!: Fennomania ja Wolmar Schildt · Katso lisää »
Yliopisto
Teknillisen korkeakoulun matematiikan luennolla. Yliopisto on tieteellistä tutkimusta tekevä ja korkeinta tieteellistä opetusta antava laitos.
Uusi!!: Fennomania ja Yliopisto · Katso lisää »
Yrjö Sakari Yrjö-Koskinen
Yrjö Sakari Yrjö-Koskinen (vuoteen 1882 Georg Zacharias Forsman, kirjailijanimi Yrjö Koskinen, 10. joulukuuta 1830 Vaasa – 13. marraskuuta 1903 Helsinki) oli suomalainen vapaaherra, senaattori, professori, historioitsija, vanhasuomalainen suomalaisuusmies ja Suomalaisen puolueen puheenjohtaja J. V. Snellmanin jälkeen.
Uusi!!: Fennomania ja Yrjö Sakari Yrjö-Koskinen · Katso lisää »
Zachris Topelius
Zacharias (Zachris, Sakari) Topelius oli suomenruotsalainen kirjailija, runoilija, toimittaja, historioitsija ja Helsingin yliopiston rehtori.
Uusi!!: Fennomania ja Zachris Topelius · Katso lisää »
Uudelleenohjaukset tässä:
Fennofiili, Fennofilia, Fennomaani, Fennomaanit, Suomalaisuuden liike, Suomalaisuusaate, Suomalaisuusliike, Suomalaisuusmies, Suomenmielinen, Suomenmielisyys.
