Logo
Unionpedia
Viestintä
Get it on Google Play
Uusi! Lataa Unionpedia Android™-laitteella!
Vapaa
Nopeamman yhteyden kuin selaimen!
 

Heeros

Indeksi Heeros

Heeros tarkoitti antiikin Kreikassa sankaria, jota usein saatettiin pitää puolijumalana. Heerokset olivat joko sotataidoillaan tai muilla uroteoilla ansainneet ihmisten kunnioituksen, ja he saattoivat olla jo syntyjään osaksi jumalaista alkuperää. Todellisia henkilöitä saatettiin korottaa heerokseksi, mutta useat heerosmyytit ovat niin vanhoja, ettei voida enää tietää, mistä ne ovat saaneet alkunsa. Antiikin Kreikassa tunnettuja heeroksia olivat muun muassa Herakles, Kastor ja Polydeukes, Peleus, Pelops, Kadmos, Akhilleus, Aineias, Sarpedon ja Theseus, Roomassa puolestaan esimerkiksi Rooman kaupungin myyttiset perustajat Romulus ja Remus. Jollekin heerokselle omistettua pyhäkköä kutsutaan herooniksi. Termillä eponyymi heeros tarkoitetaan jollekin paikalle tai muulle asialle nimensä antanutta heerosta. Esimerkiksi najadi Euboian katsottiin antaneen nimensä Euboian saarelle. Attikassa eli Ateenan kaupunkivaltion muodostaneella alueella eponyymeillä heeroksilla viitattiin fyleille eli ”heimoille" nimensä antaneisiin heeroksiin. Esimerkiksi Erekhtheis-fylen eponyymi heeros oli Ateenan myyttinen kuningas Erekhtheus. Termillä kulttuuriheeros tarkoitetaan usein luojajumalan rinnalla esiintyvää ja ikään kuin hänen työtään jatkavaa olentoa, joka keksii monet kulttuurin yksityiskohdat. Suomalaisessa muinaisuskossa kulttuuriheeroksia ovat esimerkiksi Väinämöinen, joka valmistaa kanteleen, sekä Ilmarinen, joka takoo Sammon. Kulttuuriheerokseen liittyy usein myös ajatus heeroksen kerran tapahtuvasta paluusta kansansa keskuuteen. Kulttuuriheerosta ei useinkaan palvota, koska myytit säilyttävät muiston hänen teoistaan. Jeesus ja pyhimykset esiintyvät usein kulttuuriheeroksen asemassa nimenomaan kansanomaisessa uskonnollisessa elämässä, mikä osoittaa tämän jumalatyypin produktiivisuutta.

32 suhteet: Aineias, Akhilleus, Antiikin Ateena, Antiikin Kreikka, Attika, Demiurgi, Dioskuurit, Eponyymi heeros, Erekhtheis, Erekhtheus, Euboia, Euboia (mytologia), Fyle, Heeros (yritys), Herakles, Heroon, Ilmarinen, Jeesus, Kadmos, Myytti, Peleus, Pelops, Puolijumala, Pyhimys, Romulus ja Remus, Rooman valtakunta, Sampo (Kalevala), Sankari, Sarpedon, Suomalainen muinaisusko, Theseus, Väinämöinen.

Aineias

Pompejin raunioista löytynyt terrakottaveistos ''Aineias pakenee Troijasta''. Federico Barocci: ''Aineiaan pako Troijasta'' (1598.) Aineias oli troijalainen tarusankari, Ankhiseen ja Afroditen poika.

Uusi!!: Heeros ja Aineias · Katso lisää »

Akhilleus

Patrokloksen haavoja. Akhilleus (joskus myös Akilles) oli Homeroksen mukaan urhoollisin Troijan sodan kreikkalaisista sankareista, fthialaisten myrmidonien kuninkaan Peleuksen ja merenjumalatar Thetiin poika eli heeros, jota kentauri Kheiron ja sitten Foiniks kasvattivat.

Uusi!!: Heeros ja Akhilleus · Katso lisää »

Antiikin Ateena

Ateena oli antiikin aikana merkittävä kaupunki ja kaupunkivaltio (polis) Attikan maakunnassa Kreikassa.

Uusi!!: Heeros ja Antiikin Ateena · Katso lisää »

Antiikin Kreikka

Antiikin Kreikka on termi, jolla kuvataan antiikin kulttuurin muinaiskreikkaa puhuneita alueita.

Uusi!!: Heeros ja Antiikin Kreikka · Katso lisää »

Attika

Attika eli Attikan alue (Περιφέρεια Αττικής, Periféreia Attikís) on yksi Kreikan aluehallinnon kolmestatoista alueesta.

Uusi!!: Heeros ja Attika · Katso lisää »

Demiurgi

Demiurgi (kreik. δημιουργός, dēmiourgós - "muovaaja", "käsityöläinen") on Platonin filosofiassa ja eräissä muissa oppijärjestelmissä maailman muovannut, alempi taitajajumaluus, joka on muovannut kaaoksen materiasta aineellisen maailman kuvastamaan rationaalista ja ikuista ihannetta.

Uusi!!: Heeros ja Demiurgi · Katso lisää »

Dioskuurit

Roomalainen marmoriveistos dioskuureista 300-luvulta eaa. Metropolitan Museum of Art, New York. Dioskuurien päässä ei ole myssyä vaan munankuoret muistona siitä, että he kuoriutuivat joutsenen munasta.Polkunen 2007, s. 146 Dioskuurit (”Zeuksen pojat”) olivat kreikkalaisessa mytologiassa jumalkaksoset Kastor ja Polydeukes, latinaksi Castor ja Pollux.

Uusi!!: Heeros ja Dioskuurit · Katso lisää »

Eponyymi heeros

Eponyymi heeros (mon., hērōes epōnymoi) tarkoittaa jollekin asialle nimensä antanutta heerosta.

Uusi!!: Heeros ja Eponyymi heeros · Katso lisää »

Erekhtheis

Erekhtheis oli antiikin ajan Attikan eli Ateenan kaupunkivaltion muodostaneen alueen fyle eli ”heimo” tai ennemminkin äänestyspiiri, joka perustettiin Kleistheneen uudistuksessa vuonna 508 eaa.

Uusi!!: Heeros ja Erekhtheis · Katso lisää »

Erekhtheus

Erekhtheus oli kreikkalaisessa mytologiassa Ateenan kuningas, joka usein sekoitetaan Erikhthoniokseen.

Uusi!!: Heeros ja Erekhtheus · Katso lisää »

Euboia

Euboia (tai Évvia) on Kreikan saari, joka sijaitsee Manner-Kreikan itärannikon edustalla.

Uusi!!: Heeros ja Euboia · Katso lisää »

Euboia (mytologia)

Euboia oli kreikkalaisessa mytologiassa usean eri naishahmon nimi.

Uusi!!: Heeros ja Euboia (mytologia) · Katso lisää »

Fyle

Fyle (”heimo”, ”kansa” tarkoitti antiikin Kreikassa heimoa. Jako fyleihin oli käytössä vanhastaan niin doorilaisilla kuin joonialaisilla alueilla. Parhaiten tunnetaan Attikan eli Ateenan kaupunkivaltion muodostaneen alueen kymmenen Kleistheneen uudistuksessa syntynyttä fyleä, jotka olivat käytännössä äänestyspiirejä ja keskeisessä roolissa kaupungin demokratian toiminnassa. Ne jakaantuivat trittyksiin ja demoksiin.

Uusi!!: Heeros ja Fyle · Katso lisää »

Heeros (yritys)

Heeros Oyj on suomalainen ohjelmistoyhtiö, joka tuottaa taloushallinnon ratkaisuja SaaS-pohjaisesti (Software as a Service eli ohjelmistovuokraus) tilitoimistoille ja PK-yrityksille.

Uusi!!: Heeros ja Heeros (yritys) · Katso lisää »

Herakles

Herakles ja Hydra. Antonio Pollaiolon maalaus. Uffizin taidemuseo, Firenze. Eros (keskellä) yhdistää Herakleen (oikealla) ja Iolauksen. Etruskien pronssinen rituaalimalja, 4. vuosisata eaa., Cista Ficoroni, Villa Giulia, Rooma. Herakles tai Herkules on kreikkalaisen mytologian sankarihahmo, Zeuksen poika ja puolijumala, joka suoritti 12 urotyötä ja liittyi kuoltuaan jumalten joukkoon.

Uusi!!: Heeros ja Herakles · Katso lisää »

Heroon

Vähässä-Aasiassa. Heroon on kreikkalais-roomalaisessa arkkitehtuurissa heerokselle omistettu pyhäkkö tai hautamuistomerkki, jossa sankarille voitiin osoittaa kunnioitusta tai harjoittaa häneen liittyvää kulttia.

Uusi!!: Heeros ja Heroon · Katso lisää »

Ilmarinen

Akseli Gallen-Kallelan maalaus ''Sammon taonta'' vuodelta 1893. Ilmarinen on ahjon edessä seisova paidaton mies. Ilmarinen eli seppä tai seppo Ilmarinen on suomalaisten kansanrunojen seppäsankari, yksi Kalevalan päähenkilöistä, alkuperäinen taivaanjumala ja yksi kalevanpojista.

Uusi!!: Heeros ja Ilmarinen · Katso lisää »

Jeesus

Jeesus (lähteenä aramean יֵשׁוּעַ, Yēšûa; noin 4 eaa. – 30 tai 33 jaa.), usein myös Jeesus Nasaretilainen tai Jeesus Kristus, on maailman suurimman uskonnon kristinuskon mukaan Jumalan Pojan tuleminen ihmiseksi ja Vanhassa testamentissa ennustettu messias eli Kristus, joka ristinkuolemallaan sovitti ihmisten synnit.

Uusi!!: Heeros ja Jeesus · Katso lisää »

Kadmos

''Kadmos kylvää lohikäärmeen hampaita'', Maxfield Parrish, 1908. Kadmos oli kreikkalaisessa mytologiassa foinikialaisten kuninkaan poika ja Europan veli.

Uusi!!: Heeros ja Kadmos · Katso lisää »

Myytti

Gustave Moreau, ''Prometheus'', 1868. Myytti eli jumalaistaru (’puhe’, ’kertomus’, ’tarina’) on jumalia, yliluonnollisia olentoja, kaikkeuden syntyä tai muuta vastaavaa aihetta käsittelevä kertomus.

Uusi!!: Heeros ja Myytti · Katso lisää »

Peleus

Peleus, Akhilleus ja Kheiron Peleus oli kreikkalaisessa mytologiassa Aiginan kuningas Aiakoksen ja Endeiksen poika ja Akhilleuksen isä.

Uusi!!: Heeros ja Peleus · Katso lisää »

Pelops

Pelops oli kreikkalaisessa mytologiassa Tantaloksen ja Dionen poika.

Uusi!!: Heeros ja Pelops · Katso lisää »

Puolijumala

Puolijumala on monissa mytologioissa hahmo, jonka toinen vanhempi on Jumala ja toinen ihminen.

Uusi!!: Heeros ja Puolijumala · Katso lisää »

Pyhimys

Pyhä Sebastian, Pyhä Linhart ja Pyhä Katariina. Pyhimys on uskonnoissa pyhänä pidetty henkilö.

Uusi!!: Heeros ja Pyhimys · Katso lisää »

Romulus ja Remus

Romulus ja Remus yhdessä heitä ruokkineen suden ja heidät adoptoineen paimenen (oik.) kanssa Romulus ja hänen kaksosveljensä Remus olivat roomalaisen mytologian mukaan Rooman kaupungin perustajat.

Uusi!!: Heeros ja Romulus ja Remus · Katso lisää »

Rooman valtakunta

Rooman valtakunta (usein myös antiikin Rooma) oli antiikin aikaisen Rooman kaupunkivaltion pohjalta kasvanut laaja imperiumi, joka käsitti koko Välimeren alueen.

Uusi!!: Heeros ja Rooman valtakunta · Katso lisää »

Sampo (Kalevala)

Akseli Gallen-Kallela: ''Sammon taonta'', 1893. Sampo eli kirjokansi on suomalaisessa mytologiassa ihmeellinen kone tai esine, kosintalahja ja sotasaalis, joka liittyy usein Pohjolaan.

Uusi!!: Heeros ja Sampo (Kalevala) · Katso lisää »

Sankari

Akhilleus, sankari kreikkalaisessa mytologiassa Momotaro on kansansankari japanilaisessa mytologiassa Sankari (naisesta sankaritar) on urotöistään ja rohkeudestaan kuuluisa henkilö.

Uusi!!: Heeros ja Sankari · Katso lisää »

Sarpedon

Sarpedon viittaa kreikkalaisessa mytologiassa useampaan eri henkilöön.

Uusi!!: Heeros ja Sarpedon · Katso lisää »

Suomalainen muinaisusko

Joutsen ja muna Karjalassa sijaitsevan kalliopiirroksen mukaan Suomalainen muinaisusko tarkoittaa ennen kristinuskon valtakautta Suomen alueella harjoitettuja uskonnollisia tapoja ja uskomuksia.

Uusi!!: Heeros ja Suomalainen muinaisusko · Katso lisää »

Theseus

Theseus ja Amfitrite, n. 500–490 eaa. Theseus on sankari kreikkalaisessa mytologiassa ja Ateenan myyttinen perustajakuningas.

Uusi!!: Heeros ja Theseus · Katso lisää »

Väinämöinen

Louhelta. Väinämöinen on suomalaisen ja karjalaisen kansanrunouden ja mytologian tärkeimpiä hahmoja.

Uusi!!: Heeros ja Väinämöinen · Katso lisää »

Uudelleenohjaukset tässä:

Kulttuuriheeros.

LähteväSaapuvat
Hei! Olemme Facebookissa nyt! »