Logo
Unionpedia
Viestintä
Get it on Google Play
Uusi! Lataa Unionpedia Android™-laitteella!
Ladata
Nopeamman yhteyden kuin selaimen!
 

Ruotsin kieli

Indeksi Ruotsin kieli

Ruotsin kieli eli ruotsi on indoeurooppalaisten kielten germaanisen haaran skandinaaviseen eli pohjoisgermaaniseen ryhmään kuuluva kieli.

127 suhteet: Ablaut, Adjektiivi, Adverbiaali, Ahvenanmaan maakunta, Aikamuoto, Akkusatiivi, Alasaksa, Artikkeli (kielioppi), August Strindberg, Älvdalen, Bara (Svedala), Blekinge, Bohuslän, Datiivi, Diftongi, Dragsfjärd, Eerikinkronikka, Euroopan unioni, Fäärin kieli, Gammalsvenskby, Götanmaa, Genetiivi, Germaaniset kielet, Gotlanti, Gutniska, Halland, Hansaliitto, Hälsingland, Hen-pronomini, Hiidenmaa, Hufvudstadsbladet, Imperatiivi, Imperfekti, Indoeurooppalaiset kielet, Islannin kieli, Itä-Götanmaa, Jämtland, Kaakkois-Suomi, Kansalliskieli, Katolinen kirkko, Kirjanorja, Kirjoitettu kieli, Konjunktio, Kotimaisten kielten keskus, Kustaa Vaasa, Lainasana, Latinalaiset aakkoset, Laurentius Petri, Länsi-Götanmaa, Liittomuoto, ..., Mälarinlaakso, Minimipari, Muinaisnorja, Muinaisruotsi, Muistisääntö, Murre, Närke, Närpiö, Neuvostoliitto, Nominatiivi, Norjan kieli, Norlanti, Norrbotten, Numeraali, Objekti, Olaus Petri, Orustin kunta, Paino (kielitiede), Pakkoruotsi, Passiivi, Perfekti, Persoona (kielioppi), Persoonapronomini, Perustuslaki, Pluskvamperfekti, Pohjanmaa, Pohjanmaan maakunta, Pohjoismaiset murteet, Porvoo, Predikaatti, Preesens, Preteriti, Pronomini, Prosodia, Raamattu, Riikinruotsi, Riimukirjoitus, Riimukivi, Ruotsalainen kalenteri, Ruotsi, Ruotsin akatemia, Ruotsin kirjallisuus, Saarenmaa, Södermanland, Sija, Sjælland, Skandinaaviset kielet, Skåne, Småland, Subjekti, Subjunktiivi, Substantiivi, Suku (kielioppi), Suomen kielilaki, Suomenruotsalaiset, Suomenruotsi, Suomi, Supiini, Sveanmaa, Taalainmaa, Tanskan kieli, Toinen kotimainen kieli, Turun saaristo, Uplanti, Uskonpuhdistus, Uudenmaan maakunta, Varsinais-Suomen maakunta, Värmlanti, Västerbotten, Verbi, Vironruotsalaiset, Vormsi, Ylikainuu, 1225, 1526, 1541, 1917. Laajenna indeksi (77 lisää) »

Ablaut

Ablaut on kielitieteen käsite, joka tarkoittaa vokaalin vaihtumista sanan vartalossa eri taivutusmuodoissa.

Uusi!!: Ruotsin kieli ja Ablaut · Katso lisää »

Adjektiivi

Adjektiivi eli laatusana on sanaluokka, joka kuuluu nomineihin eli sanoihin, jotka taipuvat sijamuodoissa.

Uusi!!: Ruotsin kieli ja Adjektiivi · Katso lisää »

Adverbiaali

Adverbiaali on yleisnimitys lauseenjäsenille, jotka ovat muussa sijassa kuin nominatiivissa, genetiivissä, partitiivissa tai akkusatiivissa (niin sanotut kieliopilliset sijat).

Uusi!!: Ruotsin kieli ja Adverbiaali · Katso lisää »

Ahvenanmaan maakunta

Ahvenanmaa on saariryhmä sekä Suomen historiallinen ja nykyinen maakunta, sekä ainoa jolla on itsehallinto.

Uusi!!: Ruotsin kieli ja Ahvenanmaan maakunta · Katso lisää »

Aikamuoto

Aikamuoto eli tempus on verbin taivutuskategoria, jolla ilmaistaan verbin kuvaaman tapahtumisen aikaa suhteessa puhehetkeen (Nyt puu on kaatunut) ja/tai kerrottuun viitehetkeen (Eilen tullessani puu oli jo kaatunut).

Uusi!!: Ruotsin kieli ja Aikamuoto · Katso lisää »

Akkusatiivi

Akkusatiivi eli kohdanto on nominatiivi-akkusatiivikielissä transitiiviverbien tekemisen kohteen eli suoran objektin sija.

Uusi!!: Ruotsin kieli ja Akkusatiivi · Katso lisää »

Alasaksa

Alasaksa eli alasaksi on pohjoisessa Saksassa sekä Alankomaiden koillisosissa puhuttava kieli.

Uusi!!: Ruotsin kieli ja Alasaksa · Katso lisää »

Artikkeli (kielioppi)

Kieliopissa artikkeli on substantiiviin kiinteästi liittyvä sana, joka kertoo sen viittaussuhteesta.

Uusi!!: Ruotsin kieli ja Artikkeli (kielioppi) · Katso lisää »

August Strindberg

Johan August Strindberg (22. tammikuuta 1849 – 14. toukokuuta 1912) oli ruotsalainen romaani- ja näytelmäkirjailija sekä taidemaalari. Hän on yksi Ruotsin tunnetuimmista kirjailijoista ja yksi modernin teatterin suurista vaikuttajista. Strindbergin tuotanto on lähinnä naturalistista ja ekspressionistista.

Uusi!!: Ruotsin kieli ja August Strindberg · Katso lisää »

Älvdalen

Älvdalen on samannimisen Älvdalenin kunnan keskustaajama.

Uusi!!: Ruotsin kieli ja Älvdalen · Katso lisää »

Bara (Svedala)

Bara on taajama Etelä-Ruotsissa Svedalan kunnassa.

Uusi!!: Ruotsin kieli ja Bara (Svedala) · Katso lisää »

Blekinge

Metsätammi on Blekingen maakuntakukka. Ukontulikukkaa voidaan myös pitää Blekingen maakuntakukkana. Tamminkainen on Blekingen maakuntaeläin. Blekinge on yksi Ruotsin maakunnista.

Uusi!!: Ruotsin kieli ja Blekinge · Katso lisää »

Bohuslän

Koreaköynnöskuusama on Bohuslänin maakuntakukka. Kirjohylje on Bohuslänin maakuntaeläin. Bohuslän on yksi Ruotsin maakunnista.

Uusi!!: Ruotsin kieli ja Bohuslän · Katso lisää »

Datiivi

Datiivi on sijamuoto, joka viittaa mille tai kenelle jokin kuuluu tai tehdään jotakin.

Uusi!!: Ruotsin kieli ja Datiivi · Katso lisää »

Diftongi

Diftongi eli pariääntiö on kahden samaan tavuun kuuluvan keskenään erilaisen vokaalin yhtymä tai foneettisesti tarkasteltuna oikeammin pitkä vokaali, jonka laatu äännettäessä muuttuu siten, että loppuosa on erilainen kuin alkuosa.

Uusi!!: Ruotsin kieli ja Diftongi · Katso lisää »

Dragsfjärd

Taalintehtaan sataman empiretyyliset rantamakasiinit ovat valmistuneet 1830-luvulla. Kuva vuodelta 1992. Dragsfjärd on entinen Suomen kunta Varsinais-Suomessa. Kunta oli kaksikielinen ja enemmistönä 76 prosenttia asukkaista puhui ruotsia ja 21 prosenttia puhui suomea.

Uusi!!: Ruotsin kieli ja Dragsfjärd · Katso lisää »

Eerikinkronikka

Eerikinkronikka (ruotsiksi Erikskrönikan) on 1320-luvulla kirjoitettu keskiaikainen runoteos ja riimikronikka.

Uusi!!: Ruotsin kieli ja Eerikinkronikka · Katso lisää »

Euroopan unioni

Euroopan unioni (EU) on 28 eurooppalaisen jäsenvaltion muodostama taloudellinen ja poliittinen liitto.

Uusi!!: Ruotsin kieli ja Euroopan unioni · Katso lisää »

Fäärin kieli

Fääri (fääriksi føroyskt) on germaanisten kielten skandinaaviseen haaraan kuuluva, Färsaarilla puhuttava kieli.

Uusi!!: Ruotsin kieli ja Fäärin kieli · Katso lisää »

Gammalsvenskby

Gammalsvenskby (paikallisella murteella Gammölsvänskbi) on nykyisen Zmijivkan kylän osa Ukrainassa Hersonin alueella.

Uusi!!: Ruotsin kieli ja Gammalsvenskby · Katso lisää »

Götanmaa

Götanmaan sijainti Ruotsin kartalla (tummennettu). Götanmaa (myös Göötanmaa) on eteläisin Ruotsin kolmesta pääalueesta.

Uusi!!: Ruotsin kieli ja Götanmaa · Katso lisää »

Genetiivi

Genetiivi eli omanto on sijamuoto, joka ilmaisee omistajaa.

Uusi!!: Ruotsin kieli ja Genetiivi · Katso lisää »

Germaaniset kielet

fääri Germaaniset kielet ovat indoeurooppalaiseen kielikuntaan kuuluva kieliryhmä.

Uusi!!: Ruotsin kieli ja Germaaniset kielet · Katso lisää »

Gotlanti

Gotlanti on Ruotsin ja varsinaisen Itämeren suurin saari.

Uusi!!: Ruotsin kieli ja Gotlanti · Katso lisää »

Gutniska

Gutniska (myös gutemål tai gotländska) on skandinaavinen kieli, jota puhutaan Gotlannin saarella Ruotsissa.

Uusi!!: Ruotsin kieli ja Gutniska · Katso lisää »

Halland

Karvaväriherne on Hallandin maakuntakukka. Lohi on Hallandin maakuntaeläin. Halland on yksi Ruotsin maakunnista.

Uusi!!: Ruotsin kieli ja Halland · Katso lisää »

Hansaliitto

Hansaliiton pääkauppareitit. Hansaliitto (muinaisyläsaksan sanasta hansa ’ryhmä, joukko’) – myös dudische Hanse ja deutsche Hanse, – oli pohjoiseurooppalaisten kaupunkien (varhaisvaiheissa yksittäisten kauppiaiden) liitto, joka hallitsi kauppaa Itämeren ja Pohjois-Saksan alueella 1200–1400-luvuilla.

Uusi!!: Ruotsin kieli ja Hansaliitto · Katso lisää »

Hälsingland

Pellava on Hälsinglandin maakuntakukka. Ilves on Hälsinglandin maakuntaeläin. Hälsingland (joskus myös) on yksi Ruotsin maakunnista.

Uusi!!: Ruotsin kieli ja Hälsingland · Katso lisää »

Hen-pronomini

Hen ’hän’ on ruotsin kielen sukupuolineutraali persoonapronomini.

Uusi!!: Ruotsin kieli ja Hen-pronomini · Katso lisää »

Hiidenmaa

Hiidenmaa Kotimaisten kielten keskus: (ohje), viitattu 28.4.2017 on Itämeressä sijaitseva Viron toiseksi suurin saari sen eteläpuolella sijaitsevan Saarenmaan jälkeen.

Uusi!!: Ruotsin kieli ja Hiidenmaa · Katso lisää »

Hufvudstadsbladet

Hufvudstadsbladet, lyh.

Uusi!!: Ruotsin kieli ja Hufvudstadsbladet · Katso lisää »

Imperatiivi

Imperatiivi eli käskytapa on verbin tapaluokka, joka ilmaisee käskyä tai kehotusta.

Uusi!!: Ruotsin kieli ja Imperatiivi · Katso lisää »

Imperfekti

Imperfekti eli kertoma on verbien mennyt aikamuoto, jolla viitataan lähimenneisyyteen tai menneeseen, mutta yhä keskeneräiseen toimintaan.

Uusi!!: Ruotsin kieli ja Imperfekti · Katso lisää »

Indoeurooppalaiset kielet

Indoeurooppalaisten kielten nykyinen levinneisyys. Tummanvihreällä merkityissä maissa indoeurooppalaiset kielet ovat enemmistön kielinä. Vaaleanvihreällä merkityissä maissa ne ovat virallisina vähemmistökielinä. kielikuntien joukossa. Ei-indoeurooppalaisia kieliä Raidoitetuilla alueilla monikielisyys on yleistä. hollanti Indoeurooppalaiset kielet muodostavat maailman levinneimmän kielikunnan.

Uusi!!: Ruotsin kieli ja Indoeurooppalaiset kielet · Katso lisää »

Islannin kieli

Islannin kieli on skandinaavinen kieli, jota puhutaan etupäässä Islannissa.

Uusi!!: Ruotsin kieli ja Islannin kieli · Katso lisää »

Itä-Götanmaa

Ruiskaunokki on Itä-Götanmaan maakuntakukka. Kyhmyjoutsen on Itä-Götanmaan maakuntaeläin. Itä-Götanmaa on yksi Ruotsin maakunnista.

Uusi!!: Ruotsin kieli ja Itä-Götanmaa · Katso lisää »

Jämtland

Ruskokirkiruoho on Jämtlandin maakuntakukka. Hirvi on Jämtlandin maakuntaeläin. Jämtland (joskus myös) on yksi Ruotsin maakunnista.

Uusi!!: Ruotsin kieli ja Jämtland · Katso lisää »

Kaakkois-Suomi

Kaakkois-Suomi on entisen Etelä-Suomen läänin itäosassa tätä edeltänyttä Kymen lääniä vastaava alue.

Uusi!!: Ruotsin kieli ja Kaakkois-Suomi · Katso lisää »

Kansalliskieli

Kansalliskieli on valtion tai alueen virallinen kieli, jota esimerkiksi viranomaiset saattavat käyttää.

Uusi!!: Ruotsin kieli ja Kansalliskieli · Katso lisää »

Katolinen kirkko

Katolinen kirkko eli roomalaiskatolinen kirkko on kristikunnan suurin kirkko, jonka jäsenmäärä on maailmanlaajuisesti noin 1,25 miljardia.

Uusi!!: Ruotsin kieli ja Katolinen kirkko · Katso lisää »

Kirjanorja

Kirjanorja (’kirjakieli’) on norjan kielen yleiskielimuoto, joka on Norjan kuningaskunnan kahdesta virallisesta kielimuodosta yleisempi.

Uusi!!: Ruotsin kieli ja Kirjanorja · Katso lisää »

Kirjoitettu kieli

Kirjoitettu kieli on kirjoituksen eli erityisten symbolien avulla ilmaistu kieli.

Uusi!!: Ruotsin kieli ja Kirjoitettu kieli · Katso lisää »

Konjunktio

Konjunktio tarkoittaa seuraavia.

Uusi!!: Ruotsin kieli ja Konjunktio · Katso lisää »

Kotimaisten kielten keskus

Kotimaisten kielten keskuksen nykyinen logo. Kotimaisten kielten keskus (lyh. Kotus) on opetus- ja kulttuuriministeriön alainen asiantuntijalaitos.

Uusi!!: Ruotsin kieli ja Kotimaisten kielten keskus · Katso lisää »

Kustaa Vaasa

Kustaa Vaasa (myös Gustav I, todennäköisesti 12. toukokuuta 1496 Uplanti – 29. syyskuuta 1560 Tukholma; alun perin Gustav Eriksson) oli Ruotsin kuningas vuosina 1523–1560.

Uusi!!: Ruotsin kieli ja Kustaa Vaasa · Katso lisää »

Lainasana

Lainasana tarkoittaa kielestä toiseen siirtynyttä sanaa.

Uusi!!: Ruotsin kieli ja Lainasana · Katso lisää »

Latinalaiset aakkoset

Latinalaiset aakkoset ovat laajimmin käytetty aakkospohjainen kirjoitusjärjestelmä.

Uusi!!: Ruotsin kieli ja Latinalaiset aakkoset · Katso lisää »

Laurentius Petri

Laurentius Petri Laurentius Petri (Örebro, Närke 1499 – Uppsala 26. lokakuuta 1573), alkuaan Lars Petterson, liikanimeltään Nericius tai Nericianus (Närkeläinen) oli Ruotsin ensimmäinen luterilainen arkkipiispa ja tärkeä uskonpuhdistaja.

Uusi!!: Ruotsin kieli ja Laurentius Petri · Katso lisää »

Länsi-Götanmaa

Kanerva on Länsi-Götanmaan maakuntakukka. Kurki on Länsi-Götanmaan maakuntaeläin. Länsi-Götanmaa on yksi Ruotsin maakunnista.

Uusi!!: Ruotsin kieli ja Länsi-Götanmaa · Katso lisää »

Liittomuoto

Liittomuoto on sanaliitto, joka merkitykseltään vastaa verbin jotakin aikamuotoa.

Uusi!!: Ruotsin kieli ja Liittomuoto · Katso lisää »

Mälarinlaakso

Mälarinlaakso on alue Mälaren-järven ympärillä Keski-Ruotsissa.

Uusi!!: Ruotsin kieli ja Mälarinlaakso · Katso lisää »

Minimipari

Minimipari on kielitieteellinen käsite, jota tarvitaan kielen foneemien erottelussa.

Uusi!!: Ruotsin kieli ja Minimipari · Katso lisää »

Muinaisnorja

viikinkiajan vallitessa. Kirkkaanpunainen väri ilmaisee läntisen ja oranssi itäisen päämurteen levinnän. Keltainen väri puolestaan kuvaa muinaisenglantia ja vaaleanvihreä muita (länsi)germaanikieliä. Ruusunpunainen (rosa) väri tarkoittaa muinaisgutniskaa ja sininen Krimin goottia. Muinaisnorja tai muinaisskandinaavi (norrǿnt mál tai dǫnsk tunga) on kieli, jota puhuttiin ja kirjoitettiin noin 800–1300-luvuilla nykyisessä Skandinaviassa sekä skandinaavien asuttamilla alueilla muun muassa Islannissa ja Britteinsaarilla, jonkin aikaa myös Itä-Euroopassa.

Uusi!!: Ruotsin kieli ja Muinaisnorja · Katso lisää »

Muinaisruotsi

Muinaisruotsi (nykyruots. fornsvenska) on nimi kahdelle ruotsin kielen muodolle, joita puhuttiin keskiajalla: varhainen muinaisruotsi (klassisk fornsvenska), jota puhuttiin vuosina 1225–1375, ja myöhäinen muinaisruotsi (yngre fornsvenska), jota puhuttiin 1375–1526.

Uusi!!: Ruotsin kieli ja Muinaisruotsi · Katso lisää »

Muistisääntö

Muistisääntö on nimensä mukaisesti muistamisen apuneuvo, muistettavan tiedon tiivistelmä tai viite siihen.

Uusi!!: Ruotsin kieli ja Muistisääntö · Katso lisää »

Murre

Kielitieteessä murre on jonkin ryhmän tai yksilön puhuma kielen muoto.

Uusi!!: Ruotsin kieli ja Murre · Katso lisää »

Närke

Kevätesikko on Närken maakuntakukka. Pähkinähiiri on Närken maakuntaeläin. Närke on yksi Ruotsin maakunnista.

Uusi!!: Ruotsin kieli ja Närke · Katso lisää »

Närpiö

Närpiö on Suomen kaupunki, joka sijaitsee Pohjanmaan maakunnassa Länsi-Suomessa.

Uusi!!: Ruotsin kieli ja Närpiö · Katso lisää »

Neuvostoliitto

Neuvostoliitto (lyhenne NL), virallisesti Sosialististen neuvostotasavaltojen liitto (lyhenne SNTL, ven. СССР, SSSR) oli Neuvostoliiton kommunistisen puolueen hallitsema sosialistinen valtio, joka oli olemassa vuosina 1922–1991.

Uusi!!: Ruotsin kieli ja Neuvostoliitto · Katso lisää »

Nominatiivi

Nominatiivi eli nimentö on nominatiivi-akkusatiivi-kielten nominien eli substantiivien, adjektiivien, pronominien ja numeraalien sijamuoto.

Uusi!!: Ruotsin kieli ja Nominatiivi · Katso lisää »

Norjan kieli

Norjan kieli on Norjan kuningaskunnan virallinen kieli, joka kuuluu kansankielisessä muodossaan skandinaavisten kielten läntiseen haaraan.

Uusi!!: Ruotsin kieli ja Norjan kieli · Katso lisää »

Norlanti

Norlannin sijainti Ruotsin kartalla (tummennettu). Pohjoinen Ruotsi ja Suomi Kalmarin unionin aikaan vuodelta 1880 olevassa kartassa. Suomen kohdalla kartassa lukee ''Österland'' eli "Itämaa". Pohjanmaan kohdalle on kirjoitettu ''Östernorrland'' eli "Itä-Norlanti". saamelaiskylät Ruotsissa, Norjassa, Suomessa ja Venäjällä. Ruotsin ja Norjan osalta kartta kuvaa 1500-luvun, Suomessa 1600-luvun ja Venäjällä 1800-luvun alun tilannetta. Norlanti (joskus myös Norrlanti) on pohjoisin Ruotsin kolmesta pääalueesta.

Uusi!!: Ruotsin kieli ja Norlanti · Katso lisää »

Norrbotten

Mesimarja on Norrbottenin maakuntakukka. Kuukkeli on Norrbottenin maakuntaeläin. Norrbotten (joskus myös) on yksi Ruotsin maakunnista.

Uusi!!: Ruotsin kieli ja Norrbotten · Katso lisää »

Numeraali

Numeraalit eli lukusanat on sanaluokka, joka kuuluu nomineihin.

Uusi!!: Ruotsin kieli ja Numeraali · Katso lisää »

Objekti

Objekti (lat. obiectum ’eteen heitetty’, ’vastaan asetettu’) voi tarkoittaa seuraavia asioita.

Uusi!!: Ruotsin kieli ja Objekti · Katso lisää »

Olaus Petri

Suurkirkon luona. Olaus Petri, myös muodossa Olavus Petri latinalaistettu, alkuaan Olof Persson, (6. tammikuuta 1493 – 9. huhtikuuta 1552 Tukholma) oli Wittenbergissä opiskellut ruotsalainen uskonpuhdistaja ja pappi.

Uusi!!: Ruotsin kieli ja Olaus Petri · Katso lisää »

Orustin kunta

Riimukivi Orustin saarella. Orustin kunta on Länsi-Götanmaan läänissä sijaitseva Ruotsin kunta.

Uusi!!: Ruotsin kieli ja Orustin kunta · Katso lisää »

Paino (kielitiede)

Paino eli prominenssi tarkoittaa kielitieteessä sitä, että jokin puheen osa tuodaan prosodisesti esiin.

Uusi!!: Ruotsin kieli ja Paino (kielitiede) · Katso lisää »

Pakkoruotsi

Pakkoruotsi on ruotsin kielestä Suomen koulujen pakollisena oppiaineena käytetty arkikielinen nimitys, jota käytetään varsinkin silloin, kun ruotsin kielen opiskelua toisena kotimaisena kielenä vastustetaan.

Uusi!!: Ruotsin kieli ja Pakkoruotsi · Katso lisää »

Passiivi

Passiivi (lat. passivum) on yksi verbin pääluokista, muita ovat aktiivi ja medium.

Uusi!!: Ruotsin kieli ja Passiivi · Katso lisää »

Perfekti

Perfekti eli päättymä on aikamuoto, joka ilmaisee tapahtumaa, jonka seuraamukset edelleen näkyvät.

Uusi!!: Ruotsin kieli ja Perfekti · Katso lisää »

Persoona (kielioppi)

Persoona on kieliopillinen käsite, jolla ilmaistaan puhujan ja puhuteltavan suhdetta johonkin asiaan.

Uusi!!: Ruotsin kieli ja Persoona (kielioppi) · Katso lisää »

Persoonapronomini

Persoonapronominit ovat pronomineja, jotka viittaavat johonkin henkilöön tai ryhmään henkilöitä.

Uusi!!: Ruotsin kieli ja Persoonapronomini · Katso lisää »

Perustuslaki

Henrik III:n määräämä laitos vuodelta 1225) Yhdysvaltain perustuslaki on vanhin yhä voimassa oleva kirjoitettu perustuslaki. (ensimmäinen sivu) Perustuslaki on muodolliselta asemaltaan kansallisen oikeusjärjestyksen normihierarkian ylimmänasteinen säädös, joka määrittelee oikeus- ja yhteiskuntajärjestelmän perusteet.

Uusi!!: Ruotsin kieli ja Perustuslaki · Katso lisää »

Pluskvamperfekti

Pluskvamperfekti eli entispäättymä on aikamuoto, joka ilmaisee menneisyydessä päättynyttä tekemistä tai tapahtumaa, joka päättyi ennen kuin jokin toinen toiminta tai tapahtuma alkoi.

Uusi!!: Ruotsin kieli ja Pluskvamperfekti · Katso lisää »

Pohjanmaa

Pohjanmaa voi tarkoittaa seuraavia.

Uusi!!: Ruotsin kieli ja Pohjanmaa · Katso lisää »

Pohjanmaan maakunta

Pohjanmaa on nykymaakunta Länsi-Suomessa.

Uusi!!: Ruotsin kieli ja Pohjanmaan maakunta · Katso lisää »

Pohjoismaiset murteet

Pohjoismaiset murteet tai pohjoisgermaaniset murteet ovat joukko germaanisen kieliryhmän pohjoismaiseen haaraan kuuluvia paikallisia, murteellisia variantteja, joita puhutaan Pohjois-Euroopassa.

Uusi!!: Ruotsin kieli ja Pohjoismaiset murteet · Katso lisää »

Porvoo

Porvoo on Suomen kaupunki, joka sijaitsee maan etelärannikolla Uudenmaan maakunnassa.

Uusi!!: Ruotsin kieli ja Porvoo · Katso lisää »

Predikaatti

Predikaatti tarkoittaa seuraavia asioita.

Uusi!!: Ruotsin kieli ja Predikaatti · Katso lisää »

Preesens

Preesens eli kestämä (läsnäoleva) on verbin aikamuoto, joka ilmaisee, että jotakin tapahtuu nyt taikka yleisesti, aina.

Uusi!!: Ruotsin kieli ja Preesens · Katso lisää »

Preteriti

Preteriti ('mennyt') on menneen ajan aikamuoto, joka ilmaisee selkeästi päättynyttä tapahtumista, mutta ei itsessään tämän ajankohtaa.

Uusi!!: Ruotsin kieli ja Preteriti · Katso lisää »

Pronomini

Pronominit eli asemosanat on sanaluokka, joka kuuluu nomineihin.

Uusi!!: Ruotsin kieli ja Pronomini · Katso lisää »

Prosodia

Prosodia on puhutussa kielessä prosodisten ominaisuuksiensa summa eli sanojen painon ja ajoituksen, sanan osien pituuden, äänen sävyn, äänen korkeuden, sävelkulun ja intonaation avulla tapahtuvaa kommunikoinnin tehostamista tai merkityksen täydentämistä.

Uusi!!: Ruotsin kieli ja Prosodia · Katso lisää »

Raamattu

Raamattu, aiemmin Pyhä Raamattu ja Biblia, on kristinuskon ja juutalaisuuden (Vanha Testamentti) pyhä kirja, kaanon eli ohjeellinen tekstikokoelma.

Uusi!!: Ruotsin kieli ja Raamattu · Katso lisää »

Riikinruotsi

Riikinruotsi eli ruotsinruotsi tarkoittaa Ruotsissa puhuttuja ruotsin kielen varianttia ja alueellisia yleiskieliä, erotuksena esimerkiksi Virossa ja Suomessa puhutuista ruotsin kielen varianteista.

Uusi!!: Ruotsin kieli ja Riikinruotsi · Katso lisää »

Riimukirjoitus

Rökin kivi 800-luvulta. Riimukirjaimet olivat germaanisten kansojen keskuudessa esiintynyt kirjoitusjärjestelmä, jota käyttivät muinaiset gootit, muinaissaksilaiset, friisit, alamannit ja muinaisenglantilaiset sekä skandinaavit.

Uusi!!: Ruotsin kieli ja Riimukirjoitus · Katso lisää »

Riimukivi

Riimukivi U 1011 Uppsalan yliopiston puistossa. Riimukivet ovat rautakaudelta ja varhaiskeskiajalta peräisin olevia kivipaasia, joissa on skandinaavisella kielellä tehtyä riimukirjoitusta.

Uusi!!: Ruotsin kieli ja Riimukivi · Katso lisää »

Ruotsalainen kalenteri

Helmikuu vuoden 1712 ruotsalaisessa kalenterissa. Ruotsalainen kalenteri oli Ruotsissa 1. maaliskuuta 1700 – 30. helmikuuta 1712 käytössä ollut kalenteri.

Uusi!!: Ruotsin kieli ja Ruotsalainen kalenteri · Katso lisää »

Ruotsi

Ruotsin kuningaskunta eli Ruotsi on perustuslaillinen monarkia Skandinaviassa Pohjois-Euroopassa.

Uusi!!: Ruotsin kieli ja Ruotsi · Katso lisää »

Ruotsin akatemia

Ruotsin akatemian tunnus. Tunnukseen on kirjattu akatemian motto ”''Snille och smak''” eli ”nerous ja hyvä maku”. Ruotsin akatemia on yksi Ruotsin kuninkaallisista akatemioista.

Uusi!!: Ruotsin kieli ja Ruotsin akatemia · Katso lisää »

Ruotsin kirjallisuus

Rökstenen. Ruotsin kirjallisuus on ruotsalaista tai ruotsin kielellä kirjoitettua kirjallisuutta.

Uusi!!: Ruotsin kieli ja Ruotsin kirjallisuus · Katso lisää »

Saarenmaa

Saarenmaa Kotimaisten kielten keskus: (ohje), viitattu 28.4.2017 on Viron suurin saari.

Uusi!!: Ruotsin kieli ja Saarenmaa · Katso lisää »

Södermanland

Pohjanlumme on Södermanlandin maakuntakukka. Sääksi on Södermanlandin maakuntaeläin. Södermanland (puhekielessä Sörmland) on yksi Ruotsin maakunnista.

Uusi!!: Ruotsin kieli ja Södermanland · Katso lisää »

Sija

Morfologinen sija eli sijamuoto (kaasus) on nominin taivutusmuoto.

Uusi!!: Ruotsin kieli ja Sija · Katso lisää »

Sjælland

Juutinrauman silta Sjællandin suunnasta salmen yli kohti Ruotsia kuvattuna. Sjælland (suomeksi myös Själlanti) on Tanskan ja koko Itämeren alueen suurin saari.

Uusi!!: Ruotsin kieli ja Sjælland · Katso lisää »

Skandinaaviset kielet

300px Skandinaaviset kielet eli pohjoisgermaaniset kielet ovat indoeurooppalaisen kielikunnan germaaniseen haaraan kuuluvia kieliä.

Uusi!!: Ruotsin kieli ja Skandinaaviset kielet · Katso lisää »

Skåne

Päivänkakkara on Skånen maakuntakukka. Saksanhirvi on Skånen maakuntaeläin. Skånen, Blekingen ja Hallandin kihlakuntajako keskiajalla, jolloin maakunnat olivat osa Tanskaa. Skånen kihlakunnat ja pitäjät vuonna 1865. Skånelaista maanviljelysmaisemaa Kverrestadissa. Skånen maankäyttö:O maatalousmaata O lehtimetsää O havumetsää O kaupunkeja O hedelmänviljelyä ja puutarhoja. Skåne, suomeksi myös Skoone on yksi Ruotsin maakunnista.

Uusi!!: Ruotsin kieli ja Skåne · Katso lisää »

Småland

Vanamo on Smålandin maakuntakukka. Saukko on Smålandin maakuntaeläin. Smålandin seudut viikinkiajalla. Punaiset ja mustat pisteet tarkoittavat maakunnassa sijaitsevia riimukiviä. Punaisten pisteiden riimukivet sisältävät kirjoituksia kaukomatkoilta. Hultaklintin mäki Bergin pitäjässä. Boskvarnasjönin järvi. Kalmarin linna. Småland (myös Smoolanti) on yksi Ruotsin maakunnista.

Uusi!!: Ruotsin kieli ja Småland · Katso lisää »

Subjekti

Subjekti (lat. subiectum, käännös kreikan sanasta hypokeimenon ’alla oleva’) voi tarkoittaa seuraavia asioita.

Uusi!!: Ruotsin kieli ja Subjekti · Katso lisää »

Subjunktiivi

Subjunktiivi on verbin tapaluokka, jolla ilmaistaan epävarmuutta, toivetta, tai muuta sellaista.

Uusi!!: Ruotsin kieli ja Subjunktiivi · Katso lisää »

Substantiivi

Substantiivit eli nimisanat ovat yksi sanaluokista.

Uusi!!: Ruotsin kieli ja Substantiivi · Katso lisää »

Suku (kielioppi)

Suku eli genus (lat.) on nominien kieliopillinen kategoria, jonka mukaisesti substantiivit jakautuvat eri ryhmiin.

Uusi!!: Ruotsin kieli ja Suku (kielioppi) · Katso lisää »

Suomen kielilaki

Kielilaki (SDK 423/2003) on säädös, joka määrittelee Suomen perustuslain mukaisia kansalliskieliä äidinkielenään puhuvan kansalaisen kielelliset oikeudet.

Uusi!!: Ruotsin kieli ja Suomen kielilaki · Katso lisää »

Suomenruotsalaiset

Suomenruotsalaiset ovat ruotsin kieltä äidinkielenään puhuvia syntyperäisiä Suomen asukkaita.

Uusi!!: Ruotsin kieli ja Suomenruotsalaiset · Katso lisää »

Suomenruotsi

Suomenruotsi on ruotsin kielen Suomessa käytetty kirja- ja yleiskielinen variantti, jota puhutaan pääasiassa rannikkoalueilla Uudellamaalla, Turunmaalla ja Pohjanmaalla, sekä jossain määrin myös muualla Suomessa.

Uusi!!: Ruotsin kieli ja Suomenruotsi · Katso lisää »

Suomi

Suomen tasavalta eli Suomi on Pohjoismaihin kuuluva valtio Pohjois-Euroopassa Itämeren rannalla.

Uusi!!: Ruotsin kieli ja Suomi · Katso lisää »

Supiini

Supiini on verbin infiniittimuoto, joka esiintyy muun muassa latinan kielessä.

Uusi!!: Ruotsin kieli ja Supiini · Katso lisää »

Sveanmaa

Sveanmaan sijainti Ruotsin kartalla (tummennettu). Sveanmaa (myös Sveeanmaa, ruots. Svealand) on keskimmäinen Ruotsin kolmesta pääalueesta.

Uusi!!: Ruotsin kieli ja Sveanmaa · Katso lisää »

Taalainmaa

Kissankello on Taalainmaan maakuntakukka. Sarvipöllö on Taalainmaan maakuntaeläin. Taalainmaa yksi Ruotsin maakunnista.

Uusi!!: Ruotsin kieli ja Taalainmaa · Katso lisää »

Tanskan kieli

Tanskan kieli (det danske sprog) on indoeurooppalaiseen kielikunnan pohjoisgermaaniseen haaraan kuuluva kieli.

Uusi!!: Ruotsin kieli ja Tanskan kieli · Katso lisää »

Toinen kotimainen kieli

Toinen kotimainen kieli on suomen tai ruotsin kielestä opetuksessa Suomessa käytetty nimitys silloin kun suomalainen ei puhu kyseistä kieltä äidinkielenään.

Uusi!!: Ruotsin kieli ja Toinen kotimainen kieli · Katso lisää »

Turun saaristo

Lempisaaresta. Varsinais-Suomeen kuuluva osa Särkisalon ja Kustavin välillä. Turun saaristo (myös Lounais-Suomen saaristo tai Varsinais-Suomen saaristo) on noin 20 000 saaresta muodostuva, Särkisalosta ja Hiittisistä Kustavin saaristoon ulottuva saaristoalue Saaristomerellä Varsinais-Suomessa.

Uusi!!: Ruotsin kieli ja Turun saaristo · Katso lisää »

Uplanti

Kirjopikarililja on Uplannin maakuntakukka. Merikotka on Uplannin maakuntaeläin. kihlakuntien rajat. Sana ''skeppslag'' tarkoittaa laivakuntaa. Uplanti on yksi Ruotsin maakunnista.

Uusi!!: Ruotsin kieli ja Uplanti · Katso lisää »

Uskonpuhdistus

Uskonpuhdistaja Martti Luther teoksensa ''Kirkon Babylonian vankeudesta'' kannessa. Uskonpuhdistus (myös reformaatio) on 1500-luvulla Länsi-Euroopassa alkanut liike, joka pyrki oikaisemaan katolisen kirkon opissa näkemiään epäkohtia.

Uusi!!: Ruotsin kieli ja Uskonpuhdistus · Katso lisää »

Uudenmaan maakunta

Uusimaa on Suomen maakunta, joka sijaitsee Suomenlahden rannikolla.

Uusi!!: Ruotsin kieli ja Uudenmaan maakunta · Katso lisää »

Varsinais-Suomen maakunta

Varsinais-Suomi on Suomen maakunta, joka sijaitsee Saaristomeren rannikolla ja saarissa.

Uusi!!: Ruotsin kieli ja Varsinais-Suomen maakunta · Katso lisää »

Värmlanti

Metsätähti on Värmlannin maakuntakukka. Susi on Värmlannin maakuntaeläin. Värmlanti (joskus myös Vermlanti) on yksi Ruotsin maakunnista.

Uusi!!: Ruotsin kieli ja Värmlanti · Katso lisää »

Västerbotten

Kaarlenvaltikka on Västerbottenin maakuntakukka. Kuovi on Västerbottenin maakuntaeläin. Västerbotten (joskus myös) on yksi Ruotsin maakunnista.

Uusi!!: Ruotsin kieli ja Västerbotten · Katso lisää »

Verbi

Verbit eli teonsanat on yksi useimpien kielten sanaluokista.

Uusi!!: Ruotsin kieli ja Verbi · Katso lisää »

Vironruotsalaiset

Vironruotsalaiset (viroksi rannarootslased, ruots. estlandssvenskar) ovat Viron ruotsinkielinen vähemmistö.

Uusi!!: Ruotsin kieli ja Vironruotsalaiset · Katso lisää »

Vormsi

Vormsi on Viroon kuuluva saari ja kunta, joka sijaitsee Hiidenmaan saaren ja Noarootsin niemen välissä maan länsirannikolla.

Uusi!!: Ruotsin kieli ja Vormsi · Katso lisää »

Ylikainuu

Tallvik ja Ylikainuu vuoden 2015 taajamarajauksen mukaan. Ylikainuu on samannimisen Ylikainuun kunnan keskustaajama.

Uusi!!: Ruotsin kieli ja Ylikainuu · Katso lisää »

1225

Ei kuvausta.

Uusi!!: Ruotsin kieli ja 1225 · Katso lisää »

1526

Ei kuvausta.

Uusi!!: Ruotsin kieli ja 1526 · Katso lisää »

1541

Ei kuvausta.

Uusi!!: Ruotsin kieli ja 1541 · Katso lisää »

1917

Ei kuvausta.

Uusi!!: Ruotsin kieli ja 1917 · Katso lisää »

Uudelleenohjaukset tässä:

Ruotsi (kieli), Svenska.

LähteväSaapuvat
Hei! Olemme Facebookissa nyt! »