Logo
Unionpedia
Viestintä
Get it on Google Play
Uusi! Lataa Unionpedia Android™-laitteella!
Vapaa
Nopeamman yhteyden kuin selaimen!
 

Suomen kieli

Suomen kieli (suomi) on uralilaisen kielten itämerensuomalaiseen ryhmään kuuluva kieli.

274 suhteet: A, Aarni Penttilä, Abckiria, Abessiivi, Ablatiivi, Adessiivi, Adjektiivi, Adpositio, Adverbi, Aeschillus Petraeus, Affiksi, Agglutinatiivinen kieli, Aikamuoto, Akkusatiivi, Allatiivi, Allofoni, Alveolaari, Alveolaarinen nasaali, Alveolaarinen tremulantti, Analyyttinen kieli, Antti Lizelius, Approksimantti, Assimilaatio (fonetiikka), Astevaihtelu, Š, Ž, Ö, Ä, Å, B, Balttilaiset kielet, Bilabiaalinen nasaali, C, D, Daniel Juslenius, Dentaali, Diftongi, E, Eerikinkronikka, Elatiivi, Elias Lönnrot, Elisio, Englannin kieli, Essiivi, Etelä-Karjalan maakunta, Etelä-Pohjanmaan murre, Etelä-Savon maakunta, Euroopan unioni, F, Fennistiikka, ..., Finglish, Foneemi, Frikatiivi, Funktiosana, Futuuri, G, Geminaatta, Genetiivi, Germaaniset kielet, Glottaali, Glottaalifrikatiivi, Glottaaliklusiili, H, Hämäläismurteet, I, Illatiivi, Imperatiivi, Imperfekti, Indikatiivi, Indoeurooppalainen kantakieli, Indoeurooppalaiset kielet, Inessiivi, Infinitiivi, Inkeriläiset, Instruktiivi, Intonaatio, Isä meidän, Iso suomen kielioppi, Itämerensuomalaiset kielet, J, J. V. Snellman, Jällivaara, Järviseudun seutukunta, Johdin (kielitiede), K, Kaakkoismurteet, Kainuun maakunta, Kaisa Häkkinen, Kalevala, Kampakeraaminen kulttuuri, Kanada, Kansallisromantiikka, Kantasaame, Kantaurali, Karjalan kieli, Karjalan tasavalta, Keski- ja pohjoispohjalaiset murteet, Keski-Suomen maakunta, Kieliopillinen luku, Kielioppi, Kielireskripti, Kielitoimisto, Kielitoimiston sanakirja, Kiirunan kunta, Kirjain, Klusiili, Koillismaa, Komitatiivi, Komparatiivi, Konditionaali, Konjunktio, Konjunktio (kielitiede), Konsonantti, Kopula, Kotimaisten kielten keskus, Kristinusko, Kveenin kieli, Kveenit, L, Labiaali, Lainasana, Lateraali, Latinalaiset aakkoset, Lauseenjäsenet, Lauseenvastike, Lauseke, Lavea väljä etuvokaali, Lavea väljä takavokaali, Liitepartikkeli, Lounaismurteet, Luovutettu Karjala, M, Martti Airila, Matti Sadeniemi, Meänkieli, Mikael Agricola, Morfeemi, Morfologinen typologia, Murre, Myöhäiskantasuomi, N, Nasaali, Ng, NK, Nominatiivi, Nomini, Nordic Morning, Norja, Numeraali, Nykysuomen sanakirja, O, Objekti (lauseenjäsen), Obstruentti, Osmo Ikola, P, Paino (kielitiede), Palataali, Partikkeli, Partikkeli (sanaluokka), Partisiippi, Partitiivi, Passiivi, Peräpohjalaiset murteet, Perfekti, Persoona (kielioppi), Pikapuhemuoto, Pluskvamperfekti, Pohjois-Karjalan maakunta, Pohjois-Savon maakunta, Possessiivisuffiksi, Potentiaali, Predikatiivi, Preesens, Pronomini, Prosodia, Q, R, Rajageminaatio, Resonantti, Riimukivi G 319, Riimukivi Gs 13, Riimukivi U 582, Rudimenta linguae finnicae breviter delineata, Ruotsi, Ruotsin kieli, Ruotsinsuomalaiset, Ruuhi, S, Saamelaiskielet, Samojedikielet, Sanajärjestys, Sanakirja, Sanaluokka, Sandhi, Sanojen johtaminen, Savolaismurteet, Sävel, Se Wsi Testamenti, Seitsemän veljestä, Sija, Sitaattilaina, Slaavilaiset kielet, Soinnillinen alveolaarinen klusiili, Soinnillinen bilabiaalinen klusiili, Soinnillinen velaariklusiili, Soinniton alveolaarinen klusiili, Soinniton alveolaarinen sibilantti, Soinniton bilabiaalinen klusiili, Soinniton postalveolaarinen frikatiivi, Soinniton velaariklusiili, Subjekti (lauseenjäsen), Substantiivi, Suffiksi, Suku (kielioppi), Suomalais-ugrilaiset kielet, Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, Suomalaisen Sana-Lugun Coetus, Suomalaiset heimot, Suomen kielen aakkoset, Suomen kielen äännerakenne, Suomen kielen historia, Suomen kielen lautakunta, Suomen kielen sanasto, Suomen kielenhuolto, Suomen kielioppi, Suomen kielipolitiikka, Suomen murteet, Suomen suuriruhtinaskunta, Suomenkieliset Tieto-Sanomat, Suomenruotsalaiset, Suomi, Suomi toisena ja vieraana kielenä, Superlatiivi, SVO-kieli, Synteettinen kieli, T, Taivutus (kielioppi), Tapaluokka, Tavu, Terho Itkonen, Tornionlaakso, Transitiivisuus (kielioppi), Translatiivi, Tremulantti, Triftongi, U, Uisko, Unkari, Unkarin kieli, Ural, Uralilainen sanasto, Uralilaiset kielet, Uskonpuhdistus, Uskontunnustus, V, Vartalo (kielitiede), Velaari, Velaarinen nasaali, Venäjä, Venäjän kieli, Verbi, Viron kieli, Vokaali, Vokaalisointu, Volga, Vuoden 1919 hallitusmuoto, W, WSOY, X, Y, Yhdyssana, Yhdysvallat, Yleiskieli, Z. Laajenna indeksi (224 lisää) »

A

A (a) on latinalaisen kirjaimiston ja suomen aakkosten ensimmäinen kirjain.

Uusi!!: Suomen kieli ja A · Katso lisää »

Aarni Penttilä

Aarni Emanuel Penttilä (vuoteen 1919 Hildén; 5. elokuuta 1899 Raahe – 25. elokuuta 1971 Helsinki) oli suomalainen kielitieteilijä (fennisti), joka palveli 30 vuotta suomen kielen professorina Jyväskylän kasvatusopillisessa korkeakoulussa.

Uusi!!: Suomen kieli ja Aarni Penttilä · Katso lisää »

Abckiria

Abckiria (”Abc-kirja”) oli ensimmäinen suomenkielinen kirja.

Uusi!!: Suomen kieli ja Abckiria · Katso lisää »

Abessiivi

Abessiivi eli vajanto on sijamuoto, joka ilmaisee puuttumista.

Uusi!!: Suomen kieli ja Abessiivi · Katso lisää »

Ablatiivi

Ablatiivi eli ulkoeronto eli ulkoinen erosija on sijamuoto, joka perusmerkityksessään ilmaisee liikettä pois joltain pinnalta tai jonkin luota: tuolilta, seinältä, talolta.

Uusi!!: Suomen kieli ja Ablatiivi · Katso lisää »

Adessiivi

Adessiivi eli ulko-olento eli ulkoinen olosija on sijamuoto, joka perusmerkityksessään ilmaisee sijaintia jonkin päällä, jollain pinnalla tai jonkin lähellä: tuolilla, seinällä, talolla.

Uusi!!: Suomen kieli ja Adessiivi · Katso lisää »

Adjektiivi

Adjektiivi eli laatusana on sanaluokka, joka kuuluu nomineihin eli sanoihin, jotka taipuvat sijamuodoissa.

Uusi!!: Suomen kieli ja Adjektiivi · Katso lisää »

Adpositio

Adposition järjestäytyminen maailmalla. Adpositio on yhteisnimitys postpositioille ja prepositioille.

Uusi!!: Suomen kieli ja Adpositio · Katso lisää »

Adverbi

Adverbi eli seikkasana on verbin tai koko lauseen määritteenä toimiva taipumaton tai vajaasti taipuva sana, joka ilmaisee tyypillisesti aikaa, paikkaa, tapaa, syytä tai keinoa.

Uusi!!: Suomen kieli ja Adverbi · Katso lisää »

Aeschillus Petraeus

Aeschillus (Eskil) Petraeus oli Turun piispa vuosina 1652–1657.

Uusi!!: Suomen kieli ja Aeschillus Petraeus · Katso lisää »

Affiksi

Affiksi on sanan runkoon liitettävä osa.

Uusi!!: Suomen kieli ja Affiksi · Katso lisää »

Agglutinatiivinen kieli

Agglutinatiiviset eli agglutinoivat kielet ovat kielitieteessä sellaisten kielien luokka, joissa sanan vartaloon liittyy (useita) päätteitä ja muita affikseja.

Uusi!!: Suomen kieli ja Agglutinatiivinen kieli · Katso lisää »

Aikamuoto

Aikamuoto eli tempus on verbin taivutuskategoria, jolla ilmaistaan verbin kuvaaman tapahtumisen aikaa suhteessa puhehetkeen (Nyt puu on kaatunut) ja/tai kerrottuun viitehetkeen (Eilen tullessani puu oli jo kaatunut).

Uusi!!: Suomen kieli ja Aikamuoto · Katso lisää »

Akkusatiivi

Akkusatiivi eli kohdanto on nominatiivi-akkusatiivikielissä transitiiviverbien tekemisen kohteen eli suoran objektin sija.

Uusi!!: Suomen kieli ja Akkusatiivi · Katso lisää »

Allatiivi

Allatiivi eli ulkotulento eli ulkoinen tulosija on sijamuoto, joka perusmerkityksessään ilmaisee liikettä jonkin päälle, jollekin pinnalle tai jonkin lähelle: tuolille, seinälle, talolle.

Uusi!!: Suomen kieli ja Allatiivi · Katso lisää »

Allofoni

Allofoni on kielitieteellinen termi, jolla tarkoitetaan tiettyä foneemia edustavan äännejoukon jäsentä.

Uusi!!: Suomen kieli ja Allofoni · Katso lisää »

Alveolaari

Ei kuvausta.

Uusi!!: Suomen kieli ja Alveolaari · Katso lisää »

Alveolaarinen nasaali

Alveolaarinen nasaali (n-äänne) on useissa kielissä käytettävä konsonanttiäänne.

Uusi!!: Suomen kieli ja Alveolaarinen nasaali · Katso lisää »

Alveolaarinen tremulantti

Alveolaarinen tremulantti (r-äänne) on useissa kielissä käytettävä konsonanttiäänne.

Uusi!!: Suomen kieli ja Alveolaarinen tremulantti · Katso lisää »

Analyyttinen kieli

Analyyttinen (isoloiva) kieli on morfologisessa typologiassa kieli, jossa kieliopillisten suhteiden ilmaisemiseen käytetään enimmäkseen prepositioita ja postpositioita, toisin kuin synteettisissä kielissä, joissa siihen käytetään enemmän päätteitä.

Uusi!!: Suomen kieli ja Analyyttinen kieli · Katso lisää »

Antti Lizelius

Antti Lizelius (12. lokakuuta 1708 Tyrvää – 15. lokakuuta 1795 Mynämäki) oli suomalainen pappi ja kirjallisuusmies, joka vaikutti myös suomen kirjakielen kehitykseen.

Uusi!!: Suomen kieli ja Antti Lizelius · Katso lisää »

Approksimantti

Approksimantti on konsonanttinen äänne, jota muodostettaessa ilmavirta pääsee kulkemaan vokaalien tapaan vapaasti suuväylässä ilman hankaushälyn muodostumista, toisin kuin muissa konsonanteissa.

Uusi!!: Suomen kieli ja Approksimantti · Katso lisää »

Assimilaatio (fonetiikka)

Assimilaatio foneettisena ilmiönä tarkoittaa äänteen muuttumista toista äännettä muistuttavaksi tai jopa sulautumista siihen.

Uusi!!: Suomen kieli ja Assimilaatio (fonetiikka) · Katso lisää »

Astevaihtelu

Astevaihtelu tarkoittaa sanansisäisten konsonanttien vaihtelua.

Uusi!!: Suomen kieli ja Astevaihtelu · Katso lisää »

Š

Š (š) on latinalaisiin aakkosiin muutamissa kielissä lisätty kirjain.

Uusi!!: Suomen kieli ja Š · Katso lisää »

Joulu

Viitattu.

Uusi!!: Suomen kieli ja Joulu · Katso lisää »

Joulu eri maissa

Jouluperinteet eri maissa vaihtelevat.

Uusi!!: Suomen kieli ja Joulu eri maissa · Katso lisää »

Jouluaatto

Jouluaatto on joulupäivää edeltävä päivä, jota vietetään 24. joulukuuta.

Uusi!!: Suomen kieli ja Jouluaatto · Katso lisää »

Uudenvuodenpäivä

Uudenvuodenpäivä on juhlapäivä, jota vietetään 1. tammikuuta, vuoden ensimmäisenä vuorokautena.

Uusi!!: Suomen kieli ja Uudenvuodenpäivä · Katso lisää »

Uusivuosi

Ilotulitukset ovat yleinen tapa juhlistaa vuodenvaihdetta. Kuva uudenvuodenyöltä 2004–2005 Zwickausta, Saksasta. Kauppakadulta kuvattuna uudenvuoden aikaan. Uusivuosi on juhla, jolla juhlistetaan vuoden vaihtumista, kun vanhan vuoden viimeinen päivä (uudenvuodenaatto) vaihtuu uuden vuoden ensimmäiseksi päiväksi (uudenvuodenpäivä).

Uusi!!: Suomen kieli ja Uusivuosi · Katso lisää »

Ž

Ž (ž) on latinalaiseen aakkostoon eräissä kielissä lisätty kirjain.

Uusi!!: Suomen kieli ja Ž · Katso lisää »

Ö

Ö (ö) on suomen aakkosten viimeinen eli 29.

Uusi!!: Suomen kieli ja Ö · Katso lisää »

Ä

Ä (ä) on suomen aakkosten 28.

Uusi!!: Suomen kieli ja Ä · Katso lisää »

Å

Å (å) eli ruotsalainen O on suomen ja ruotsin kielen aakkosten 27.

Uusi!!: Suomen kieli ja Å · Katso lisää »

B

B (b) on latinalaisten ja myös suomen aakkosten toinen kirjain.

Uusi!!: Suomen kieli ja B · Katso lisää »

Balttilaiset kielet

Balttilaiset kielet kartalla. Balttilaiset kielet muodostavat yhden indoeurooppalaisen kielikunnan päähaaroista.

Uusi!!: Suomen kieli ja Balttilaiset kielet · Katso lisää »

Bilabiaalinen nasaali

Bilabiaalinen nasaali (m-äänne) on useissa kielissä käytettävä konsonanttiäänne.

Uusi!!: Suomen kieli ja Bilabiaalinen nasaali · Katso lisää »

C

C (c) on latinalaisten ja myös suomen aakkosten kolmas kirjain.

Uusi!!: Suomen kieli ja C · Katso lisää »

D

D (d) on latinalaisten ja myös suomen aakkosten neljäs kirjain.

Uusi!!: Suomen kieli ja D · Katso lisää »

Daniel Juslenius

Suomalaisuuden puolestapuhuja ja sanakirjantekijä Daniel Juslenius. Daniel Juslenius (10. kesäkuuta 1676 Mietoinen, Suomi – 17. heinäkuuta 1752 Brunsbo, Skara, Ruotsi) oli suomalainen kirjailija ja isänmaanystävä.

Uusi!!: Suomen kieli ja Daniel Juslenius · Katso lisää »

Dentaali

Dentaali on äänne, jota tuotettaessa kieli koskettaa hampaita.

Uusi!!: Suomen kieli ja Dentaali · Katso lisää »

Diftongi

Diftongi eli pariääntiö on kahden samaan tavuun kuuluvan keskenään erilaisen vokaalin yhtymä tai foneettisesti tarkasteltuna oikeammin pitkä vokaali, jonka laatu äännettäessä muuttuu siten, että loppuosa on erilainen kuin alkuosa.

Uusi!!: Suomen kieli ja Diftongi · Katso lisää »

E

E (e) on latinalaisten ja myös suomen aakkosten viides kirjain.

Uusi!!: Suomen kieli ja E · Katso lisää »

Eerikinkronikka

Eerikinkronikka (ruotsiksi Erikskrönikan) on 1320-luvulla kirjoitettu keskiaikainen runoteos ja riimikronikka.

Uusi!!: Suomen kieli ja Eerikinkronikka · Katso lisää »

Elatiivi

Elatiivi eli sisäeronto eli sisäinen erosija on sijamuoto, joka perusmerkityksessään ilmaisee liikettä jostakin ulos: talosta, kylästä.

Uusi!!: Suomen kieli ja Elatiivi · Katso lisää »

Elias Lönnrot

Elias Lönnrot (9. huhtikuuta 1802 Sammatti – 19. maaliskuuta 1884 Sammatti) oli Suomen kansalliseepoksen Kalevalan sekä Kantelettaren kokoaja, kielentutkija, lääkäri ja suomalaisen kasvitieteen uranuurtaja.

Uusi!!: Suomen kieli ja Elias Lönnrot · Katso lisää »

Elisio

Elisio on yhden tai useamman äänteen jääminen pois sanasta.

Uusi!!: Suomen kieli ja Elisio · Katso lisää »

Englannin kieli

Englannin kieli on Englannissa syntynyt germaaninen kieli.

Uusi!!: Suomen kieli ja Englannin kieli · Katso lisää »

Essiivi

Essiivi eli olento eli yleinen olosija, joka ilmaisee olotilaa, jonakin olemista: lapsena, äitinä.

Uusi!!: Suomen kieli ja Essiivi · Katso lisää »

Etelä-Karjalan maakunta

Etelä-Karjala on maakunta Kaakkois-Suomessa Etelä-Suomen aluehallintoviraston toimialueella.

Uusi!!: Suomen kieli ja Etelä-Karjalan maakunta · Katso lisää »

Etelä-Pohjanmaan murre

Etelä-Pohjanmaan murteen puhuma-alue Etelä-Pohjanmaan murre on suomen kielen länsimurteisiin kuuluva murre, jota puhutaan Etelä-Pohjanmaan maakunnan alueella.

Uusi!!: Suomen kieli ja Etelä-Pohjanmaan murre · Katso lisää »

Etelä-Savon maakunta

Etelä-Savo on Suomen maakunta, joka sijaitsee Itä-Suomessa.

Uusi!!: Suomen kieli ja Etelä-Savon maakunta · Katso lisää »

Euroopan unioni

Euroopan unioni (EU) on 28 eurooppalaisen jäsenvaltion muodostama taloudellinen ja poliittinen liitto.

Uusi!!: Suomen kieli ja Euroopan unioni · Katso lisää »

F

F (f) on latinalaisten ja myös suomen aakkosten kuudes kirjain.

Uusi!!: Suomen kieli ja F · Katso lisää »

Fennistiikka

Suomen kielen tutkimus eli fennistiikka on humanistinen tieteenala, jonka opetus- ja tutkimuskohteita ovat muun muassa suomen kielen käyttö eri tilanteissa ja ympäristöissä, kielen rakenne syntaktiselta, fonologiselta tai morfologiselta kannalta sekä muut kielen variaatiot.

Uusi!!: Suomen kieli ja Fennistiikka · Katso lisää »

Finglish

Finglish (engl. Finnish + English) eli amerikansuomi tarkoittaa suomen kielen variantteja, joihin englannin kieli on voimakkaasti vaikuttanut, erityisesti Kanadaan ja Yhdysvaltoihin muuttaneiden suomalaisten siirtolaisten puhumaa kieltä.

Uusi!!: Suomen kieli ja Finglish · Katso lisää »

Foneemi

Foneemi on puhutun kielen pienin distinktiivinen eli merkityksiä erottava yksikkö.

Uusi!!: Suomen kieli ja Foneemi · Katso lisää »

Frikatiivi

Frikatiivi eli hankausäänne on obstruenttinen konsonantti, joka syntyy, kun ääntöväylä puristetaan niin kapeaksi, että sen läpi kulkeva ilmavirta aiheuttaa hankaushälyä.

Uusi!!: Suomen kieli ja Frikatiivi · Katso lisää »

Funktiosana

Funktiosana tai kieliopillinen sana tarkoittaa sanaa, jolla on kielessä lähinnä kieliopillinen tai keskustelun kulkuun liittyvä tehtävä.

Uusi!!: Suomen kieli ja Funktiosana · Katso lisää »

Futuuri

Futuuri on verbin aikamuoto, jolla ilmaistaan tulevaa aikaa.

Uusi!!: Suomen kieli ja Futuuri · Katso lisää »

G

G (g) on latinalaisen kirjaimiston ja myös suomen aakkosten seitsemäs kirjain.

Uusi!!: Suomen kieli ja G · Katso lisää »

Geminaatta

Geminaatta on pitkä konsonanttiäänne kielissä, joissa konsonanttien pituuserot tuottavat merkityseroja eli ovat foneemisia.

Uusi!!: Suomen kieli ja Geminaatta · Katso lisää »

Genetiivi

Genetiivi eli omanto on sijamuoto, joka ilmaisee omistajaa.

Uusi!!: Suomen kieli ja Genetiivi · Katso lisää »

Germaaniset kielet

fääri Germaaniset kielet ovat indoeurooppalaiseen kielikuntaan kuuluva kieliryhmä.

Uusi!!: Suomen kieli ja Germaaniset kielet · Katso lisää »

Glottaali

Glottaali on konsonantti, jonka tuottamisessa ainoastaan äänirako on olennainen.

Uusi!!: Suomen kieli ja Glottaali · Katso lisää »

Glottaalifrikatiivi

Glottaalifrikatiivi eli Glottaalinen frikatiivi, on hankausäänne, jota puhekielessä nimitetään h-äänteeksi.

Uusi!!: Suomen kieli ja Glottaalifrikatiivi · Katso lisää »

Glottaaliklusiili

Glottaaliklusiilin ääntöpaikka ja -tapa kuviossa A. Glottaaliklusiili on konsonanttiäänne, joka muodostetaan sulkemalla kokonaan sekä äänihuulirako että rustorako, niin että ilmavirtaus keuhkoista pysähtyy hetkeksi.

Uusi!!: Suomen kieli ja Glottaaliklusiili · Katso lisää »

H

H (h) on latinalaisten ja myös suomen aakkosten kahdeksas kirjain.

Uusi!!: Suomen kieli ja H · Katso lisää »

Hämäläismurteet

Hämäläismurteiden levinneisyysalue Hämäläismurteet ovat suomen kielen länsimurteisiin kuuluvia murteita, joita puhutaan eteläpohjalaisten murteiden eteläpuolella, lounaismurteiden itäpuolella ja savolaismurteiden länsipuolella.

Uusi!!: Suomen kieli ja Hämäläismurteet · Katso lisää »

I

I (i) on latinalaisten ja myös suomen aakkosten yhdeksäs kirjain.

Uusi!!: Suomen kieli ja I · Katso lisää »

Illatiivi

Illatiivi eli sisätulento eli sisäinen tulosija on sijamuoto, joka perusmerkityksessään ilmaisee liikettä jonkin sisään: taloon, kylään.

Uusi!!: Suomen kieli ja Illatiivi · Katso lisää »

Imperatiivi

Imperatiivi eli käskytapa on verbin tapaluokka, joka ilmaisee käskyä tai kehotusta.

Uusi!!: Suomen kieli ja Imperatiivi · Katso lisää »

Imperfekti

Imperfekti eli kertoma on verbien mennyt aikamuoto, jolla viitataan lähimenneisyyteen tai menneeseen, mutta yhä keskeneräiseen toimintaan.

Uusi!!: Suomen kieli ja Imperfekti · Katso lisää »

Indikatiivi

Indikatiivi eli tositapa on verbin tapaluokka eli modus.

Uusi!!: Suomen kieli ja Indikatiivi · Katso lisää »

Indoeurooppalainen kantakieli

Indoeurooppalaisten kielten sukupuu. Indoeurooppalainen kantakieli eli kantaindoeurooppa on oletettu eli hypoteettinen kieli, josta indoeurooppalaiset kielet ovat aikaa myöten eriytyneet.

Uusi!!: Suomen kieli ja Indoeurooppalainen kantakieli · Katso lisää »

Indoeurooppalaiset kielet

Indoeurooppalaisten kielten nykyinen levinneisyys. Tummanvihreällä merkityissä maissa indoeurooppalaiset kielet ovat enemmistön kielinä. Vaaleanvihreällä merkityissä maissa ne ovat virallisina vähemmistökielinä. kielikuntien joukossa. Ei-indoeurooppalaisia kieliä Raidoitetuilla alueilla monikielisyys on yleistä. hollanti Indoeurooppalaiset kielet muodostavat maailman levinneimmän kielikunnan.

Uusi!!: Suomen kieli ja Indoeurooppalaiset kielet · Katso lisää »

Inessiivi

Inessiivi eli sisäolento eli sisäinen olosija on sijamuoto, joka perusmerkityksessään ilmaisee sijaintia jossakin paikassa tai jonkin sisällä ja vastaa esimerkiksi kysymykseen missä.

Uusi!!: Suomen kieli ja Inessiivi · Katso lisää »

Infinitiivi

Infinitiivi on verbin substantiivinen nominaalimuoto.

Uusi!!: Suomen kieli ja Infinitiivi · Katso lisää »

Inkeriläiset

Inkeriläiset eli inkerinsuomalaiset ovat Ruotsin vallan aikana 1600-luvulla Inkerinmaalle siirtyneiden savolaisten (savakot) ja karjalaisten (äyrämöiset) jälkeläisiä, jotka uskonnoltaan ovat pääasiassa evankelis-luterilaisia.

Uusi!!: Suomen kieli ja Inkeriläiset · Katso lisää »

Instruktiivi

Instruktiivi eli keinonto on sijamuoto (ns. tapasija), joka ilmaisee keinoa tai välinettä tai tapaa, jolla toiminta suoritetaan.

Uusi!!: Suomen kieli ja Instruktiivi · Katso lisää »

Intonaatio

Ei kuvausta.

Uusi!!: Suomen kieli ja Intonaatio · Katso lisää »

Isä meidän

Vuorisaarna Isä meidän eli Herran rukous on kristinuskon tunnetuin rukous.

Uusi!!: Suomen kieli ja Isä meidän · Katso lisää »

Iso suomen kielioppi

Iso suomen kielioppi on vuonna 2004 julkaistu suomen referenssikielioppi.

Uusi!!: Suomen kieli ja Iso suomen kielioppi · Katso lisää »

Itämerensuomalaiset kielet

Itämerensuomalaiset kielet ovat saamelaiskielten ohella toinen kahdesta suomalais-saamelaisten kielten haarasta.

Uusi!!: Suomen kieli ja Itämerensuomalaiset kielet · Katso lisää »

J

J (j) on latinalaisten ja myös suomen aakkosten kymmenes kirjain.

Uusi!!: Suomen kieli ja J · Katso lisää »

J. V. Snellman

Johan (Juhana) Vilhelm Snellman (12. toukokuuta 1806 Tukholma, Ruotsi – 4. heinäkuuta 1881 Kirkkonummi, Suomen suuriruhtinaskunta) oli suomalainen filosofi, kirjailija, sanomalehtimies ja valtiomies, yksi vaikutusvaltaisimmista fennomaaneista 1800-luvun Suomessa.

Uusi!!: Suomen kieli ja J. V. Snellman · Katso lisää »

Jällivaara

Jällivaara on samannimisen Jällivaaran kunnan keskustaajama.

Uusi!!: Suomen kieli ja Jällivaara · Katso lisää »

Järviseudun seutukunta

Seutukunnan kunnat. Järviseudun seutukunta on yksi Suomen seutukunnista.

Uusi!!: Suomen kieli ja Järviseudun seutukunta · Katso lisää »

Johdin (kielitiede)

Johdin tai johtopääte on liite, jonka avulla muodostetaan uusia sanoja, johdoksia.

Uusi!!: Suomen kieli ja Johdin (kielitiede) · Katso lisää »

K

K (k) on latinalaisten ja myös suomen aakkosten 11.

Uusi!!: Suomen kieli ja K · Katso lisää »

Kaakkoismurteet

Kaakkoismurteet eli niin sanottu ”Karjalan murre” on Kaakkois-Suomessa puhuttava suomen kielen murreryhmä.

Uusi!!: Suomen kieli ja Kaakkoismurteet · Katso lisää »

Kainuun maakunta

Kainuu on Suomen maakunta, joka sijaitsee Pohjois-Suomessa.

Uusi!!: Suomen kieli ja Kainuun maakunta · Katso lisää »

Kaisa Häkkinen

Kaisa Mervi Maritta Häkkinen (o.s. Ranta, s. 17. marraskuuta 1950 Kouvola) on suomalainen professori ja kielitieteilijä.

Uusi!!: Suomen kieli ja Kaisa Häkkinen · Katso lisää »

Kalevala

Kalevala on Suomen ja Karjalan tasavallan kansalliseepos.

Uusi!!: Suomen kieli ja Kalevala · Katso lisää »

Kampakeraaminen kulttuuri

Kampakeraaminen kulttuuri on Koillis-Euroopan havumetsävyöhykkeellä noin 5000–2000 eaa.

Uusi!!: Suomen kieli ja Kampakeraaminen kulttuuri · Katso lisää »

Kanada

Kanada (engl. ja) on Kansainyhteisöön kuuluva liittovaltio Pohjois-Amerikassa.

Uusi!!: Suomen kieli ja Kanada · Katso lisää »

Kansallisromantiikka

Pekka Halosta, kirjallisuuden alalla Juhani Ahoa ja säveltaiteessa Jean Sibeliusta. Kansallisromantiikka tarkoittaa tyyliä, joka suosi kansallisia aiheita tai kansallisuusaatteen värittämää romantiikkaa.

Uusi!!: Suomen kieli ja Kansallisromantiikka · Katso lisää »

Kantasaame

Kantasaame on rekonstruoitu kantakieli, josta polveutuvat saamelaiskielet.

Uusi!!: Suomen kieli ja Kantasaame · Katso lisää »

Kantaurali

Kantaurali on uralilaisen kielikunnan kantakieli, joka on rekonstruoitu historiallis-vertailevan kielitieteen metodien avulla.

Uusi!!: Suomen kieli ja Kantaurali · Katso lisää »

Karjalan kieli

Karjala on uralilainen kieli, joka kuuluu suomalais-ugrilaisten kielten itämerensuomalaisten kielten pohjoisryhmään.

Uusi!!: Suomen kieli ja Karjalan kieli · Katso lisää »

Karjalan tasavalta

Karjalan tasavalta on Venäjän federaatioon kuuluva autonominen tasavalta Luoteis-Venäjällä, Suomen itäpuolella.

Uusi!!: Suomen kieli ja Karjalan tasavalta · Katso lisää »

Keski- ja pohjoispohjalaiset murteet

250px Keski- ja pohjoispohjalaiset murteet ovat suomen kielen murteita, joita puhutaan Etelä-Pohjanmaan järviseudun pohjoispuolelta aina Peräpohjan eteläisimpään osaan asti.

Uusi!!: Suomen kieli ja Keski- ja pohjoispohjalaiset murteet · Katso lisää »

Keski-Suomen maakunta

Keski-Suomi on yksi Suomen 19 maakunnasta.

Uusi!!: Suomen kieli ja Keski-Suomen maakunta · Katso lisää »

Kieliopillinen luku

Kieliopillinen luku (tai lyhyesti luku; latinaksi numerus) on kieliopillinen kategoria, joka ilmaisee asioiden määrää.

Uusi!!: Suomen kieli ja Kieliopillinen luku · Katso lisää »

Kielioppi

Kielioppi tarkoittaa kielen järjestelmää sääntömuotoon puettuna kuvauksena tai sellaisena kuin se elää kielen käyttäjien (puhujien ja kuulijoiden tai kirjoittajien ja lukijoiden) mielissä.

Uusi!!: Suomen kieli ja Kielioppi · Katso lisää »

Kielireskripti

asetuskokoelmassa. Kielireskripti eli Keisarillisen Majesteetin Armollinen Asetus Suomen kielen asettamisesta yhdenmoisiin oikeuksiin Ruotsin kielen kanssa kaikissa semmoisissa kohdissa, jotka wälittömästi koskevat maan nimen-omaan suomalaista wäestöä (AsK 26/1863) oli keisari Aleksanteri II:n antama säädös, joka kohensi suomen kielen asemaa Suomen suuriruhtinaskunnan valtionhallinnossa.

Uusi!!: Suomen kieli ja Kielireskripti · Katso lisää »

Kielitoimisto

Kielitoimisto on yleisessä käytössä oleva nimitys Kotimaisten kielten keskuksen kielenhuolto-osastolle, jonka tehtävänä on huolehtia suomen kielen huollosta.

Uusi!!: Suomen kieli ja Kielitoimisto · Katso lisää »

Kielitoimiston sanakirja

Kielitoimiston sanakirja on syksyllä 2006 ilmestynyt kolmiosainen painettu suomen kielen sanakirja, Suomen kielen perussanakirjan seuraaja.

Uusi!!: Suomen kieli ja Kielitoimiston sanakirja · Katso lisää »

Kiirunan kunta

Kiirunassa sijaitsee Ruotsin korkein vuori Kebnekaise. Lapporten-vuoristolaakso. Rakisvaara Kiirunan taajamasta kuvattuna. Kolmikielinen paikannimikyltti Svappavaarassa. Kiirunan kaupunkitaajaman keskusta Luossavaaralta kuvattuna. Kiirunan kunta on Norrbottenin läänissä sijaitseva Ruotsin kunta.

Uusi!!: Suomen kieli ja Kiirunan kunta · Katso lisää »

Kirjain

Kreikkalaiset, kyrilliset ja latinalaiset kirjaimet Venn-diagrammissa. Kirjain on äänteisiin perustuvassa kirjoitusjärjestelmässä käytettävä merkki, joka edustaa, pyrkii edustamaan tai on joskus edustanut jotain puhutun kielen foneemia.

Uusi!!: Suomen kieli ja Kirjain · Katso lisää »

Klusiili

Klusiili on äänne, joka syntyy, kun ilmavirta ensin pysäytetään ääntöväylässä ja sitten annetaan sen purkautua äkillisesti.

Uusi!!: Suomen kieli ja Klusiili · Katso lisää »

Koillismaa

Koillismaan sijainti Suomessa. Koillismaa on maantieteellinen alue, jonka muodostavat kolme kuntaa, Pudasjärvi, Taivalkoski ja Kuusamo.

Uusi!!: Suomen kieli ja Koillismaa · Katso lisää »

Komitatiivi

Komitatiivi eli seuranto on sijamuoto.

Uusi!!: Suomen kieli ja Komitatiivi · Katso lisää »

Komparatiivi

Komparatiivi eli voittoaste on adjektiivin tai adverbin vertailuaste.

Uusi!!: Suomen kieli ja Komparatiivi · Katso lisää »

Konditionaali

Konditionaali eli ehtotapa on tapaluokka.

Uusi!!: Suomen kieli ja Konditionaali · Katso lisää »

Konjunktio

Konjunktio tarkoittaa seuraavia.

Uusi!!: Suomen kieli ja Konjunktio · Katso lisää »

Konjunktio (kielitiede)

Konjunktiot, eli sidesanat, ovat partikkelien sanaluokkaan kuuluvia sanoja, joilla yhdistetään virkkeen eri lauseita toisiinsa.

Uusi!!: Suomen kieli ja Konjunktio (kielitiede) · Katso lisää »

Konsonantti

Konsonantit eli kerakkeet ovat vokaalien ohella ihmiskielen äänteiden toinen ryhmä.

Uusi!!: Suomen kieli ja Konsonantti · Katso lisää »

Kopula

Kopula ('side', 'yhdysside') on kielitieteessä käytetty käsite, jolla tarkoitetaan lauserakenteessa subjektin ja predikatiivin yhdistävää sanaa (yleensä verbi "olla").

Uusi!!: Suomen kieli ja Kopula · Katso lisää »

Kotimaisten kielten keskus

Kotimaisten kielten keskuksen nykyinen logo. Kotimaisten kielten keskus (lyh. Kotus) on opetus- ja kulttuuriministeriön alainen asiantuntijalaitos.

Uusi!!: Suomen kieli ja Kotimaisten kielten keskus · Katso lisää »

Kristinusko

Kristinusko on monoteistinen eli yksijumalainen uskonto ja kannattajamäärältään maailman suurin uskonto.

Uusi!!: Suomen kieli ja Kristinusko · Katso lisää »

Kveenin kieli

Kveenin kieli (kveeniksi kväänin kieli), myös kainun kieli on yksi Norjan virallisista vähemmistökielistä.

Uusi!!: Suomen kieli ja Kveenin kieli · Katso lisää »

Kveenit

Kveenien asuinalueita. Kveenit ovat Pohjois-Norjan eli Ruijan (Finnmark) suomalaisperäistä väestöä.

Uusi!!: Suomen kieli ja Kveenit · Katso lisää »

L

L (l) on latinalaisten ja myös suomen aakkosten kahdestoista kirjain.

Uusi!!: Suomen kieli ja L · Katso lisää »

Labiaali

Labiaalisiksi kutsutaan äänteitä, joita äännettäessä huulet sulkeutuvat (klusiilit) tai niillä syntyy hälyä (nasaalit ja spirantit).

Uusi!!: Suomen kieli ja Labiaali · Katso lisää »

Lainasana

Lainasana tarkoittaa kielestä toiseen siirtynyttä sanaa.

Uusi!!: Suomen kieli ja Lainasana · Katso lisää »

Lateraali

Lateraali eli laideäänne (tai lateral approximant) on konsonanttiäänne (kontoidi), jota tuotettaessa ilmavirta kulkee pääosin suun kautta, muttei kuitenkaan kielen keskilinjaa noudattaen vaan kielen jommaltakummalta tai kummaltakin laidalta.

Uusi!!: Suomen kieli ja Lateraali · Katso lisää »

Latinalaiset aakkoset

Latinalaiset aakkoset ovat laajimmin käytetty aakkospohjainen kirjoitusjärjestelmä.

Uusi!!: Suomen kieli ja Latinalaiset aakkoset · Katso lisää »

Lauseenjäsenet

Lauseenjäsenet eli kieliopilliset funktiot tai syntaktiset roolit ovat kielitieteellisiä termejä, joilla kuvataan sanan tai lausekkeen syntaktista asemaa lauseessa.

Uusi!!: Suomen kieli ja Lauseenjäsenet · Katso lisää »

Lauseenvastike

Lauseenvastikkeeksi kutsutaan suomen kielessä sellaista rakennetta, jonka sisältö edustaa lausetta, mutta jossa ei ole predikaattia eli verbin finiittimuotoa, jota pidetään yleensä lauseen tuntomerkkinä.

Uusi!!: Suomen kieli ja Lauseenvastike · Katso lisää »

Lauseke

Lauseke voi tarkoittaa ainakin seuraavia asioita.

Uusi!!: Suomen kieli ja Lauseke · Katso lisää »

Lavea väljä etuvokaali

Lavea väljä etuvokaali on vokaaliäänne, jota suomen kielen oikeinkirjoituksessa merkitään kirjaimella Ä/ä.

Uusi!!: Suomen kieli ja Lavea väljä etuvokaali · Katso lisää »

Lavea väljä takavokaali

Lavea väljä takavokaali on vokaaliäänne, joka esiintyy tiettävästi kaikissa maailman kielissä.

Uusi!!: Suomen kieli ja Lavea väljä takavokaali · Katso lisää »

Liitepartikkeli

Liitepartikkelit ovat varsin irrallisia sanan loppuun liitettäviä morfeemeja, jotka luetaan sanaluokkansa perusteella partikkeleihin.

Uusi!!: Suomen kieli ja Liitepartikkeli · Katso lisää »

Lounaismurteet

Lounaismurteiden levinneisyysalue. Lounaismurteet ovat Lounais-Suomessa melko pienellä mutta tiheästi asutulla maantieteellisellä alueella (kolmio Vihti–Turku–Merikarvia) puhuttuja suomen kielen murteita.

Uusi!!: Suomen kieli ja Lounaismurteet · Katso lisää »

Luovutettu Karjala

Luovutettu Karjala. Luovutettu Karjala tarkoittaa talvisodan päättäneessä Moskovan rauhassa 1940 Suomen Neuvostoliitolle luovuttamista alueista sitä, joka käsitti noin puolet silloisen Karjalan historiallisen maakunnan alueesta.

Uusi!!: Suomen kieli ja Luovutettu Karjala · Katso lisää »

M

M (m) on latinalaisten ja myös suomen aakkosten 13.

Uusi!!: Suomen kieli ja M · Katso lisää »

Martti Airila

Kaarlo Martti Airila (vuoteen 1906 Nyholm; 7. maaliskuuta 1878 Ilmajoki – 22. toukokuuta 1953 Helsinki) oli suomalainen kielentutkija ja Helsingin yliopiston suomen kielen apulaisprofessori.

Uusi!!: Suomen kieli ja Martti Airila · Katso lisää »

Matti Sadeniemi

Matti Juho Sadeniemi (vuoteen 1928 Sadenius; 12. huhtikuuta 1910 Tampere – 29. heinäkuuta 1989 Tyrväntö) oli suomen kielen dosentti.

Uusi!!: Suomen kieli ja Matti Sadeniemi · Katso lisää »

Meänkieli

Meänkieli (yleiskielellä meidän kielemme), tunnettu myös nimellä tornionlaaksonsuomi on yhteisnimitys Norrbottenin läänissä, Ruotsissa puhuttavista suomen kielen peräpohjalaisiin murteisiin kuuluvista Jällivaaran murteista ja läntisistä Tornion murteista.

Uusi!!: Suomen kieli ja Meänkieli · Katso lisää »

Mikael Agricola

Viitattu.

Uusi!!: Suomen kieli ja Mikael Agricola · Katso lisää »

Morfeemi

Morfeemi on kielen pienin merkitystä kantava yksikkö, jonka osilla ei enää ole omaa kielellistä merkitystä.

Uusi!!: Suomen kieli ja Morfeemi · Katso lisää »

Morfologinen typologia

Morfologinen typologia on lingvistisen typologian suuntaus, joka luokittelee kielet sen mukaan, miten sanoja taivutetaan.

Uusi!!: Suomen kieli ja Morfologinen typologia · Katso lisää »

Murre

Kielitieteessä murre on jonkin ryhmän tai yksilön puhuma kielen muoto.

Uusi!!: Suomen kieli ja Murre · Katso lisää »

Myöhäiskantasuomi

Myöhäiskantasuomi on itämerensuomalaisten kielten rekonstruoitu kantamuoto, joka haarautui kantasaamen kanssa varhaiskantasuomesta mahdollisesti yli vuosituhat ennen ajanlaskun alkua.

Uusi!!: Suomen kieli ja Myöhäiskantasuomi · Katso lisää »

N

N (n) on latinalaisten ja myös suomen aakkosten 14.

Uusi!!: Suomen kieli ja N · Katso lisää »

Nasaali

Nasaali eli nenä-äänne on äänne, jota lausuttaessa suussa on sulkeuma ja ilmavirta kulkee nenän kautta.

Uusi!!: Suomen kieli ja Nasaali · Katso lisää »

Ng

Ng tarkoittaa seuraavia.

Uusi!!: Suomen kieli ja Ng · Katso lisää »

NK

NK:n logo. Tukholman NK-tavaratalo. NK eli Nordiska Kompaniet on ruotsalainen tavarataloketju, jonka tavaratalot sijaitsevat Hamngatanilla Tukholmassa ja Östra Hamngatanilla Göteborgissa.

Uusi!!: Suomen kieli ja NK · Katso lisää »

Nominatiivi

Nominatiivi eli nimentö on nominatiivi-akkusatiivi-kielten nominien eli substantiivien, adjektiivien, pronominien ja numeraalien sijamuoto.

Uusi!!: Suomen kieli ja Nominatiivi · Katso lisää »

Nomini

Nomini on suomen kieliopissa sana, joka taipuu sijamuodoissa ja luvussa.

Uusi!!: Suomen kieli ja Nomini · Katso lisää »

Nordic Morning

Nordic Morning Group Oyj on pohjoismainen viestintäkonserni, jonka kotimarkkinat ovat Suomi ja Ruotsi.

Uusi!!: Suomen kieli ja Nordic Morning · Katso lisää »

Norja

Norjan kuningaskunta (kirjanorjaksi Kongeriket Norge) eli Norja on perustuslaillinen monarkia Pohjois-Euroopassa.

Uusi!!: Suomen kieli ja Norja · Katso lisää »

Numeraali

Numeraalit eli lukusanat on sanaluokka, joka kuuluu nomineihin.

Uusi!!: Suomen kieli ja Numeraali · Katso lisää »

Nykysuomen sanakirja

Nykysuomen sanakirja on vuosina 1951–1961 ilmestynyt kuusiosainen suomen kielen sanakirja, jonka on toimittanut Suomalaisen Kirjallisuuden Seura ja julkaissut WSOY.

Uusi!!: Suomen kieli ja Nykysuomen sanakirja · Katso lisää »

O

O (o) on latinalaisten ja myös suomen aakkosten 15.

Uusi!!: Suomen kieli ja O · Katso lisää »

Objekti (lauseenjäsen)

Objekti (’eteen heitetty’, ’vastaan asetettu’) on lingvistiikassa lauseenjäsen, joka ilmaisee tekemisen kohteen, esimerkiksi ”Pekka maalaa taulua”.

Uusi!!: Suomen kieli ja Objekti (lauseenjäsen) · Katso lisää »

Obstruentti

Obstruentti on pulmoninen konsonantti, jonka ääntötapa on sellainen, ettei ilmavirralla ole vapaata pääsyä ulos ääntöväylästä.

Uusi!!: Suomen kieli ja Obstruentti · Katso lisää »

Osmo Ikola

Osmo Kalervo Ikola (6. helmikuuta 1918 Joensuu – 27. huhtikuuta 2016 Turku) oli suomalainen kielitieteilijä.

Uusi!!: Suomen kieli ja Osmo Ikola · Katso lisää »

P

P (p) on latinalaisten ja myös suomen aakkosten 16.

Uusi!!: Suomen kieli ja P · Katso lisää »

Paino (kielitiede)

Paino eli prominenssi tarkoittaa kielitieteessä sitä, että jokin puheen osa tuodaan prosodisesti esiin.

Uusi!!: Suomen kieli ja Paino (kielitiede) · Katso lisää »

Palataali

Palataaleiksi eli lakiäänteiksi kutsutaan äänteitä, joissa kielen selkä kohoaa kovaa kitalakea (palatum) kohti.

Uusi!!: Suomen kieli ja Palataali · Katso lisää »

Partikkeli

Partikkeli tarkoittaa seuraavia.

Uusi!!: Suomen kieli ja Partikkeli · Katso lisää »

Partikkeli (sanaluokka)

Partikkelit eli apusanat ovat sanaluokka yleensä taipumattomille sanoille, jotka eivät saa määritteitä eivätkä itse toimi määritteinä.

Uusi!!: Suomen kieli ja Partikkeli (sanaluokka) · Katso lisää »

Partisiippi

Partisiippi on verbin infiniittinen eli nominaalinen muoto, jolla on sekä verbin että adjektiivin ominaisuuksia.

Uusi!!: Suomen kieli ja Partisiippi · Katso lisää »

Partitiivi

Partitiivi eli osanto on itämerensuomalaisille kielille tyypillinen sijamuoto.

Uusi!!: Suomen kieli ja Partitiivi · Katso lisää »

Passiivi

Passiivi (lat. passivum) on yksi verbin pääluokista, muita ovat aktiivi ja medium.

Uusi!!: Suomen kieli ja Passiivi · Katso lisää »

Peräpohjalaiset murteet

Peräpohjalaisten murteiden perinteinen puhuma-alue on merkitty karttaan numerolla 5 (vaaleansininen alue) Peräpohjalaiset (tai Peräpohjan) murteet ovat maantieteellisesti toiseksi laajin suomen kielen seitsemästä murrealueesta, heti savolaismurteiden jälkeen.

Uusi!!: Suomen kieli ja Peräpohjalaiset murteet · Katso lisää »

Perfekti

Perfekti eli päättymä on aikamuoto, joka ilmaisee tapahtumaa, jonka seuraamukset edelleen näkyvät.

Uusi!!: Suomen kieli ja Perfekti · Katso lisää »

Persoona (kielioppi)

Persoona on kieliopillinen käsite, jolla ilmaistaan puhujan ja puhuteltavan suhdetta johonkin asiaan.

Uusi!!: Suomen kieli ja Persoona (kielioppi) · Katso lisää »

Pikapuhemuoto

Pikapuhemuodoiksi kutsutaan eräitä suomen kielen yleisten verbien ja pronominien muotoja, joita on pidetty tyypillisinä etenkin nopeatempoisessa puheessa.

Uusi!!: Suomen kieli ja Pikapuhemuoto · Katso lisää »

Pluskvamperfekti

Pluskvamperfekti eli entispäättymä on aikamuoto, joka ilmaisee menneisyydessä päättynyttä tekemistä tai tapahtumaa, joka päättyi ennen kuin jokin toinen toiminta tai tapahtuma alkoi.

Uusi!!: Suomen kieli ja Pluskvamperfekti · Katso lisää »

Pohjois-Karjalan maakunta

Pohjois-Karjala on Suomen maakunta, joka sijaitsee Itä-Suomessa.

Uusi!!: Suomen kieli ja Pohjois-Karjalan maakunta · Katso lisää »

Pohjois-Savon maakunta

Pohjois-Savo on yksi Suomen 19 maakunnasta.

Uusi!!: Suomen kieli ja Pohjois-Savon maakunta · Katso lisää »

Possessiivisuffiksi

Possessiivisuffikseja eli omistusliitteitä käytetään nominin omistajan persoonan ja luvun merkitsemiseen, esimerkiksi autoni (.

Uusi!!: Suomen kieli ja Possessiivisuffiksi · Katso lisää »

Potentiaali

Potentiaali eli mahtotapa on yksi suomen kielen tapaluokista.

Uusi!!: Suomen kieli ja Potentiaali · Katso lisää »

Predikatiivi

Predikatiivi on lauseenjäsen, joka täydentää lauseen predikaattia ja viittaa yleensä subjektiin ja joskus objektiin.

Uusi!!: Suomen kieli ja Predikatiivi · Katso lisää »

Preesens

Preesens eli kestämä (läsnäoleva) on verbin aikamuoto, joka ilmaisee, että jotakin tapahtuu nyt taikka yleisesti, aina.

Uusi!!: Suomen kieli ja Preesens · Katso lisää »

Pronomini

Pronominit eli asemosanat on sanaluokka, joka kuuluu nomineihin.

Uusi!!: Suomen kieli ja Pronomini · Katso lisää »

Prosodia

Prosodia on puhutussa kielessä prosodisten ominaisuuksiensa summa eli sanojen painon ja ajoituksen, sanan osien pituuden, äänen sävyn, äänen korkeuden, sävelkulun ja intonaation avulla tapahtuvaa kommunikoinnin tehostamista tai merkityksen täydentämistä.

Uusi!!: Suomen kieli ja Prosodia · Katso lisää »

Q

Q (q) on latinalaisten ja myös suomen aakkosten 17.

Uusi!!: Suomen kieli ja Q · Katso lisää »

R

R (r) on latinalaisten ja myös suomen aakkosten 18.

Uusi!!: Suomen kieli ja R · Katso lisää »

Rajageminaatio

Rajageminaatio eli rajakahdennus, alku- tai loppukahdennus (joskus myös jäännöslopuke, aspiraatio tai loppuhenkonen) on suomen kielelle tyypillinen sandhi-ilmiö eli sanarajan yli vaikuttava äänneilmiö.

Uusi!!: Suomen kieli ja Rajageminaatio · Katso lisää »

Resonantti

Resonantti (latinan verbistä resonare 'soida, kaikua') on pulmoninen konsonantti, jonka ääntötapa on sellainen, että ilma virtaa ulos ääntöväylästä muodostamatta hankaushälyä (kuten frikatiiveissa) tai sulkeumaa (kuten klusiileissa).

Uusi!!: Suomen kieli ja Resonantti · Katso lisää »

Riimukivi G 319

Riimukivi G 319. Riimukivi G 319 on Gotlannissa, Ruten kirkossa sijaitseva, kalkkikivestä tehty riimukivi.

Uusi!!: Suomen kieli ja Riimukivi G 319 · Katso lisää »

Riimukivi Gs 13

Riimukivi Gs 13 Gävlen Pyhän Kolminaisuuden kirkossa. Riimukivi Gs 13 on punaista hiekkakiveä oleva riimukivi, joka sijaitsee nykyään Gävlen Pyhän Kolminaisuuden kirkossa Gästriklandissa.

Uusi!!: Suomen kieli ja Riimukivi Gs 13 · Katso lisää »

Riimukivi U 582

1600-luvulla laadittu piirros riimukivestä U 582. Riimukivi U 582 on aiemmin Söderby-Karlin kirkossa, Norrtäljen kunnassa Roslagenin alueella sijainnut, mutta myöhemmin kadonnut riimukivi.

Uusi!!: Suomen kieli ja Riimukivi U 582 · Katso lisää »

Rudimenta linguae finnicae breviter delineata

Rudimenta linguae finnicae breviter delineata on suomen kielen vanhimmaksi arvioitu kielioppi.

Uusi!!: Suomen kieli ja Rudimenta linguae finnicae breviter delineata · Katso lisää »

Ruotsi

Ruotsin kuningaskunta eli Ruotsi on perustuslaillinen monarkia Skandinaviassa Pohjois-Euroopassa.

Uusi!!: Suomen kieli ja Ruotsi · Katso lisää »

Ruotsin kieli

Ruotsin kieli eli ruotsi on indoeurooppalaisten kielten germaanisen haaran skandinaaviseen eli pohjoisgermaaniseen ryhmään kuuluva kieli.

Uusi!!: Suomen kieli ja Ruotsin kieli · Katso lisää »

Ruotsinsuomalaiset

Suomenkielisten prosenttiosuus väestöstä Etelä-Ruotsin kunnissa vuonna 2005. Ruotsinsuomalaiset (tai sverigefinländare) ovat äidinkielenään suomen kieltä tai/ja meänkieltä puhuvia Ruotsin asukkaita, jotka etnisesti ovat suomalaisia.

Uusi!!: Suomen kieli ja Ruotsinsuomalaiset · Katso lisää »

Ruuhi

Ruuhi on puunrungosta koverrettu vene tai kanootti, jonka tärkein ulkoinen tunnusmerkki on puunrungosta veistetty ja koverrettu palkomainen muoto.

Uusi!!: Suomen kieli ja Ruuhi · Katso lisää »

S

S (s) on latinalaisten ja myös suomen aakkosten 19.

Uusi!!: Suomen kieli ja S · Katso lisää »

Saamelaiskielet

Saamelaiskielet ovat uralilaisen kielikunnan suomalais-ugrilaiseen haaraan kuuluva kieliryhmä, joita saamelaiset puhuvat.

Uusi!!: Suomen kieli ja Saamelaiskielet · Katso lisää »

Samojedikielet

Samojedikieliä puhuvat muiden muassa nenetsit. Samojedikielet ovat perinteisen, muiden muassa M. A. Castrénin edustaman, käsityksen mukaan uralilaisten kielten toinen päähaara suomalais-ugrilaisten kielten ohella tai uudemman käsityksen mukaan yksi uralilaisten kielten seitsemästä tai yhdeksästä päähaarasta.

Uusi!!: Suomen kieli ja Samojedikielet · Katso lisää »

Sanajärjestys

Sanajärjestys on kielitieteessä osa lauseen rakennetta: missä järjestyksessä lauseenjäsenet seuraavat toisiaan.

Uusi!!: Suomen kieli ja Sanajärjestys · Katso lisää »

Sanakirja

sanakirja Sanakirja on hakuteos, jossa on esitetty jonkin kielen tai kielimuodon määrätavoin valittujen, tavallisesti aakkosjärjestyksessä esitettyjen sanojen merkitykset, vieraskieliset vastineet tms.

Uusi!!: Suomen kieli ja Sanakirja · Katso lisää »

Sanaluokka

Sanaluokka on ryhmä, johon kuuluu sanojen eri kategoriat.

Uusi!!: Suomen kieli ja Sanaluokka · Katso lisää »

Sandhi

Sandhi (sanskritia; devanagari: संधि; IAST: saṃdhi, yhteen laittaminen, yhdistäminen, synteesi) on yleisnimitys morfeemirajoilla tapahtuville äänneilmiöille.

Uusi!!: Suomen kieli ja Sandhi · Katso lisää »

Sanojen johtaminen

Sanojen johtaminen tarkoittaa uusien sanojen luomista olemassa olevien sanojen pohjalta johdinten avulla.

Uusi!!: Suomen kieli ja Sanojen johtaminen · Katso lisää »

Savolaismurteet

Savolaismurteiden puhuma-alue Savolaismurteet ovat suomen kielen itämurteita, joiden alue on niiden nimestä huolimatta paljon laajempi kuin pelkkä Savo: se käsittää myös Keski-Suomen, Pohjois-Karjalan, Kainuun, Etelä-Pohjanmaan itäisimpiä pitäjiä sekä pääosan Koillismaasta.

Uusi!!: Suomen kieli ja Savolaismurteet · Katso lisää »

Sävel

Tavanomaiset sävelten nimet. Sävel on ääni, jonka yksi taajuus eli sävelkorkeus on selvästi muita taajuuksia voimakkaampi desibeleinä mitattuna.

Uusi!!: Suomen kieli ja Sävel · Katso lisää »

Se Wsi Testamenti

Se Wsi Testamenti, nimilehti Agricola ojentaa ''Se Wsi Testamenti'' -käännöksensä Kustaa Vaasalle, R. W. Ekmanin maalaus vuodelta 1853. Se Wsi Testamenti ("Se uusi testamentti") oli ensimmäinen suomenkielinen käännös Raamatun Uudesta testamentista.

Uusi!!: Suomen kieli ja Se Wsi Testamenti · Katso lisää »

Seitsemän veljestä

Seitsemän veljestä on Aleksis Kiven kirjoittama romaani, jota pidetään yhtenä suomalaisen kirjallisuuden suurimmista merkkiteoksista.

Uusi!!: Suomen kieli ja Seitsemän veljestä · Katso lisää »

Sija

Morfologinen sija eli sijamuoto (kaasus) on nominin taivutusmuoto.

Uusi!!: Suomen kieli ja Sija · Katso lisää »

Sitaattilaina

Sitaattilaina on kielestä toiseen sellaisenaan otettu sana tai ilmaisu.

Uusi!!: Suomen kieli ja Sitaattilaina · Katso lisää »

Slaavilaiset kielet

Slaavilaiset kielet on yksi indoeurooppalaisten kielten kieliryhmistä.

Uusi!!: Suomen kieli ja Slaavilaiset kielet · Katso lisää »

Soinnillinen alveolaarinen klusiili

Soinnillinen alveolaarinen klusiili on monessa kielessä yleinen konsonanttiäänne, joka kirjoitetaan latinalaisin kirjaimin tyypillisesti D-kirjaimella.

Uusi!!: Suomen kieli ja Soinnillinen alveolaarinen klusiili · Katso lisää »

Soinnillinen bilabiaalinen klusiili

Soinnillinen bilabiaalinen klusiili on useimmissa kielissä esiintyvä labiaalinen äänne, jota niin suomessa kuin monissa muissakin kielissä vastaa vastaa kirjain B. Kansainvälinen foneettinen aakkosto käyttää äänteestä merkkiä.

Uusi!!: Suomen kieli ja Soinnillinen bilabiaalinen klusiili · Katso lisää »

Soinnillinen velaariklusiili

Soinnillinen velaariklusiili on monessa kielessä esiintyvä konsonanttiäänne.

Uusi!!: Suomen kieli ja Soinnillinen velaariklusiili · Katso lisää »

Soinniton alveolaarinen klusiili

Soinniton alveolaarinen klusiili on monessa kielessä yleinen konsonanttiäänne, joka kirjoitetaan latinalaisin kirjaimin tyypillisesti T-kirjaimella, kuten suomen kielessä.

Uusi!!: Suomen kieli ja Soinniton alveolaarinen klusiili · Katso lisää »

Soinniton alveolaarinen sibilantti

Soinniton alveolaarinen sibilantti on niin sanottu tavallinen s-äänne, joka esiintyy useimmissa kielissä.

Uusi!!: Suomen kieli ja Soinniton alveolaarinen sibilantti · Katso lisää »

Soinniton bilabiaalinen klusiili

Soinniton bilabiaalinen klusiili on monessa kielessä esiintyvä konsonanttiäänne, joka merkitään P-kirjaimella niin suomen kielessä kuin monissa muissakin kielissä.

Uusi!!: Suomen kieli ja Soinniton bilabiaalinen klusiili · Katso lisää »

Soinniton postalveolaarinen frikatiivi

Soinniton postalveolaarinen frikatiivi (myös soinniton palato-alveolaarinen frikatiivi tai soinniton postalveolaarinen sibilantti) on monessa kielessä esiintyvä konsonanttiäänne, joka tunnetaan kansanomaisesti nimellä "suhu-s".

Uusi!!: Suomen kieli ja Soinniton postalveolaarinen frikatiivi · Katso lisää »

Soinniton velaariklusiili

Soinniton velaariklusiili on monessa kielessä esiintyvä konsonanttiäänne.

Uusi!!: Suomen kieli ja Soinniton velaariklusiili · Katso lisää »

Subjekti (lauseenjäsen)

Subjekti on lauseenjäsen.

Uusi!!: Suomen kieli ja Subjekti (lauseenjäsen) · Katso lisää »

Substantiivi

Substantiivit eli nimisanat ovat yksi sanaluokista.

Uusi!!: Suomen kieli ja Substantiivi · Katso lisää »

Suffiksi

Suffiksi (eli jälkiliite tai takaliite) on sanan loppuun tuleva osa, jolla on eri merkitys kuin sanan vartalolla.

Uusi!!: Suomen kieli ja Suffiksi · Katso lisää »

Suku (kielioppi)

Suku eli genus (lat.) on nominien kieliopillinen kategoria, jonka mukaisesti substantiivit jakautuvat eri ryhmiin.

Uusi!!: Suomen kieli ja Suku (kielioppi) · Katso lisää »

Suomalais-ugrilaiset kielet

Suomalais-ugrilaiset kielet on perinteisen käsityksen mukaan uralilaisten kielten toinen päähaara.

Uusi!!: Suomen kieli ja Suomalais-ugrilaiset kielet · Katso lisää »

Suomalaisen Kirjallisuuden Seura

Suomalaisen Kirjallisuuden Seura ry (lyh. SKS) on vuonna 1831 perustettu tieteellinen seura.

Uusi!!: Suomen kieli ja Suomalaisen Kirjallisuuden Seura · Katso lisää »

Suomalaisen Sana-Lugun Coetus

Suomalaisen Sana-Lugun Coetus oli ensimmäinen varsinainen suomen kieltä sisältänyt laajempi sanakirja.

Uusi!!: Suomen kieli ja Suomalaisen Sana-Lugun Coetus · Katso lisää »

Suomalaiset heimot

Karjalainen kupurasolki, joka on ajoitettu vuosille 150 -1300 jaa. ietf-kielikoodi.

Uusi!!: Suomen kieli ja Suomalaiset heimot · Katso lisää »

Suomen kielen aakkoset

Suomen kielessä käytetään latinalaista kirjaimistoa, johon on lisätty muutamia kirjaimia, joita latinassa ei ole.

Uusi!!: Suomen kieli ja Suomen kielen aakkoset · Katso lisää »

Suomen kielen äännerakenne

Suomen kielen äännerakenne käsittää suomen äännejärjestelmän eli foneemien, niiden yhdistämistä säätelevien sääntöjen eli fonotaksin, tavu- ja sanarakenteen ja prosodian eli painon ja sävelkulun kuvauksen.

Uusi!!: Suomen kieli ja Suomen kielen äännerakenne · Katso lisää »

Suomen kielen historia

Suomen kielen historia käsittää sekä kielihistorian eli ajan, jolloin kieltä ei vielä kirjoitettu, että kirjoitetun kielen historian.

Uusi!!: Suomen kieli ja Suomen kielen historia · Katso lisää »

Suomen kielen lautakunta

Suomen kielen lautakunta on Kotimaisten kielten keskuksen yhteydessä toimiva suomen kielenhuollon asiantuntijaelin.

Uusi!!: Suomen kieli ja Suomen kielen lautakunta · Katso lisää »

Suomen kielen sanasto

Suomen kielen sanasto käsittelee suomen kielen sanastoa etymologian ja sananmuodostuksen kannalta.

Uusi!!: Suomen kieli ja Suomen kielen sanasto · Katso lisää »

Suomen kielenhuolto

Suomen kielenhuolto eli suomen kielen institutionaalinen huolto – kielenkäytön tarkoituksellinen ohjailu suosituksia esittämällä – alkoi Suomalaisen Kirjallisuuden Seurassa ja Helsingin yliopistossa 1800-luvulla.

Uusi!!: Suomen kieli ja Suomen kielenhuolto · Katso lisää »

Suomen kielioppi

Suomen kielioppi käsittää suomen kielen muoto-opin eli morfologian ja lauseopin eli syntaksin.

Uusi!!: Suomen kieli ja Suomen kielioppi · Katso lisää »

Suomen kielipolitiikka

Mikael Agricolan ''Abckirian'' näköis­painoksen etusivu. Suomen kielipolitiikka tarkoittaa Suomen valtion suhdetta eri kieliin ja eri kieliä puhuviin ihmisryhmiin.

Uusi!!: Suomen kieli ja Suomen kielipolitiikka · Katso lisää »

Suomen murteet

eteläpohjalaiset murteet4) keski- ja pohjoispohjalaiset murteet5) peräpohjalaiset murteet6) savolaismurteet7) kaakkoismurteet. Suomen murteet ovat suomen kielessä esiintyviä murteita.

Uusi!!: Suomen kieli ja Suomen murteet · Katso lisää »

Suomen suuriruhtinaskunta

Suomen suuriruhtinaskunta (aikalaisnimenä Suomen suuriruhtinaanmaa) oli Venäjän keisarikunnan autonominen osa pääosin nykyisen Suomen valtion alueella vuosina 1809–1917.

Uusi!!: Suomen kieli ja Suomen suuriruhtinaskunta · Katso lisää »

Suomenkieliset Tieto-Sanomat

Syyskuussa 1775 ilmestyneen näytenumeron etusivu. Suomenkieliset Tieto-Sanomat oli ensimmäinen suomenkielinen sanomalehti.

Uusi!!: Suomen kieli ja Suomenkieliset Tieto-Sanomat · Katso lisää »

Suomenruotsalaiset

Suomenruotsalaiset ovat ruotsin kieltä äidinkielenään puhuvia syntyperäisiä Suomen asukkaita.

Uusi!!: Suomen kieli ja Suomenruotsalaiset · Katso lisää »

Suomi

Suomen tasavalta eli Suomi on Pohjoismaihin kuuluva valtio Pohjois-Euroopassa Itämeren rannalla.

Uusi!!: Suomen kieli ja Suomi · Katso lisää »

Suomi toisena ja vieraana kielenä

Suomi on toinen kotimainen kieli suomenruotsalaisille ja toinen kieli kasvavalle joukolle Suomessa asuvia maahanmuuttajia, minkä lisäksi suomea opiskellaan jonkin verran vieraana kielenä eri puolilla maailmaa.

Uusi!!: Suomen kieli ja Suomi toisena ja vieraana kielenä · Katso lisää »

Superlatiivi

Superlatiivi eli yliaste on adjektiivien ja adverbien vertailumuoto.

Uusi!!: Suomen kieli ja Superlatiivi · Katso lisää »

SVO-kieli

SVO-kieli tarkoittaa kielitieteessä kieltä jossa perussanajärjestys on subjekti-verbi-objekti (esimerkiksi minä ajan autoa).

Uusi!!: Suomen kieli ja SVO-kieli · Katso lisää »

Synteettinen kieli

Synteettinen kieli on kieli, jossa on monta morfeemia sanaa kohti.

Uusi!!: Suomen kieli ja Synteettinen kieli · Katso lisää »

T

T (t) on latinalaisten ja myös suomen aakkosten 20.

Uusi!!: Suomen kieli ja T · Katso lisää »

Taivutus (kielioppi)

Taivutus tarkoittaa kieliopissa sanan muokkaamista tai merkitsemistä ilmaisemaan kieliopillista tietoa kuten sijaa, sukua, aikamuotoa, lukua ja persoonaa.

Uusi!!: Suomen kieli ja Taivutus (kielioppi) · Katso lisää »

Tapaluokka

Tapaluokka eli modus on verbien taivutuksen kategoria.

Uusi!!: Suomen kieli ja Tapaluokka · Katso lisää »

Tavu

Tavu on puhutun kielen rytmiyksikkö, joka koostuu yhdestä tai (yleensä) enintään muutamasta äänteestä.

Uusi!!: Suomen kieli ja Tavu · Katso lisää »

Terho Itkonen

Terho Klaus Itkonen (21. lokakuuta 1933 Helsinki – 29. maaliskuuta 1998 Nurmijärvi) oli suomen kielen tutkija ja Helsingin yliopiston suomen kielen professori (1965–1989).

Uusi!!: Suomen kieli ja Terho Itkonen · Katso lisää »

Tornionlaakso

Tornionlaaksolla (joskus myös Tornionjokilaakso) on maantieteellinen alue Pohjois-Suomessa ja Pohjois-Ruotsissa.

Uusi!!: Suomen kieli ja Tornionlaakso · Katso lisää »

Transitiivisuus (kielioppi)

Transitiivisuus on verbin ominaisuus, jossa niiden valenssiin kuuluu objekti.

Uusi!!: Suomen kieli ja Transitiivisuus (kielioppi) · Katso lisää »

Translatiivi

Translatiivi eli tulento eli yleinen tulosija on suuntasija, joka ilmaisee tulemista, muuttumista joksikin: lapseksi, äidiksi.

Uusi!!: Suomen kieli ja Translatiivi · Katso lisää »

Tremulantti

Tremulantti eli täryäänne on konsonanttiäänne (kontoidi), joka tuotetaan päästämällä ilmaa suusta sellaisella voimakkuudella, että jokin osa ääntöväylästä alkaa tehdä nopeaa edestakaisliikettä Bernoullin efektin seurauksena.

Uusi!!: Suomen kieli ja Tremulantti · Katso lisää »

Triftongi

Triftongi eli kolmoisääntiö on vokaaliäänne, joka muodostuu kolmesta laadullisesti erilaisesta mutta samaan tavuun kuuluvasta vokaalielementistä.

Uusi!!: Suomen kieli ja Triftongi · Katso lisää »

U

U (u) on latinalaisten ja myös suomen aakkosten 21.

Uusi!!: Suomen kieli ja U · Katso lisää »

Uisko

Uisko on vanha purjeellisen ja soudettavan veneen nimitys.

Uusi!!: Suomen kieli ja Uisko · Katso lisää »

Unkari

Unkari on Keski-Euroopassa sijaitseva sisämaavaltio, jonka pääkaupunki on Budapest.

Uusi!!: Suomen kieli ja Unkari · Katso lisää »

Unkarin kieli

Unkari on uralilainen kieli.

Uusi!!: Suomen kieli ja Unkarin kieli · Katso lisää »

Ural

Ural tarkoittaa seuraavia asioita.

Uusi!!: Suomen kieli ja Ural · Katso lisää »

Uralilainen sanasto

Seuraavassa taulukossa on joitakin uralilaista kielisukulaisuutta osoittavia sanarinnastuksia.

Uusi!!: Suomen kieli ja Uralilainen sanasto · Katso lisää »

Uralilaiset kielet

Uralilaiset kielet muodostavat kielikunnan, johon kuuluvia kieliä nykyään puhutaan laajalla alueella kahden puolen Ural-vuoristoa ja Euroopassa.

Uusi!!: Suomen kieli ja Uralilaiset kielet · Katso lisää »

Uskonpuhdistus

Uskonpuhdistaja Martti Luther teoksensa ''Kirkon Babylonian vankeudesta'' kannessa. Uskonpuhdistus (myös reformaatio) on 1500-luvulla Länsi-Euroopassa alkanut liike, joka pyrki oikaisemaan katolisen kirkon opissa näkemiään epäkohtia.

Uusi!!: Suomen kieli ja Uskonpuhdistus · Katso lisää »

Uskontunnustus

Uskontunnustus on määrämuotoinen uskon, yleensä uskonnollisen uskon, sisällön tunnustus tai ilmoitus.

Uusi!!: Suomen kieli ja Uskontunnustus · Katso lisää »

V

V (v) on latinalaisten ja myös suomen aakkosten 22.

Uusi!!: Suomen kieli ja V · Katso lisää »

Vartalo (kielitiede)

Vartalo eli sanavartalo on morfeemi, johon suffiksit ja muu kieliopillinen aines on liitettävissä.

Uusi!!: Suomen kieli ja Vartalo (kielitiede) · Katso lisää »

Velaari

Velaariäänteistä puhutaan kielitieteessä, kun pyritään kuvailemaan äänteen artikulaatiopaikkaa ääntöelimissä.

Uusi!!: Suomen kieli ja Velaari · Katso lisää »

Velaarinen nasaali

Velaarinen nasaali ("äng-äänne") on suomessa ja monessa muussakin kielessä esiintyvä äänne.

Uusi!!: Suomen kieli ja Velaarinen nasaali · Katso lisää »

Venäjä

Venäjä, viralliselta nimeltään Venäjän federaatio, on liittovaltio, joka sijaitsee itäisessä Euroopassa ja pohjoisessa Aasiassa.

Uusi!!: Suomen kieli ja Venäjä · Katso lisää »

Venäjän kieli

Venäjän kieli (ру́сский язы́к, russki jazyk) kuuluu itäslaavilaisiin kieliin, joihin kuuluvat myös ukraina, valkovenäjä ja ruteeni.

Uusi!!: Suomen kieli ja Venäjän kieli · Katso lisää »

Verbi

Verbit eli teonsanat on yksi useimpien kielten sanaluokista.

Uusi!!: Suomen kieli ja Verbi · Katso lisää »

Viron kieli

Viron kieli eli eesti (eesti keel, vanh. maakeel) on itämerensuomalainen kieli eli suomen lähisukukieli.

Uusi!!: Suomen kieli ja Viron kieli · Katso lisää »

Vokaali

ɑ – jota vastaa suomen A/a-kirjain. Vokaali eli ääntiö on foneettisen määritelmän mukaan äänne, jota muodostettaessa ääntöväylä on avoin, niin että keuhkoista tuleva ilmavirta pääsee kulkemaan jatkuvasti ja esteettä suun kautta ulos eikä ilmanpainetta keräänny ääniraon yläpuolelle.

Uusi!!: Suomen kieli ja Vokaali · Katso lisää »

Vokaalisointu

Vokaalisointu eli vokaaliharmonia on joillekin kielille ominainen fonotaktinen säännöstö, joka pyrkii helpottamaan ääntämistä rajoittamalla samassa sanamuodossa esiintyviä vokaaleja.

Uusi!!: Suomen kieli ja Vokaalisointu · Katso lisää »

Volga

Volga (mordvaksi Рав, Rav) on Euroopan pisin ja runsasvetisin joki.

Uusi!!: Suomen kieli ja Volga · Katso lisää »

Vuoden 1919 hallitusmuoto

Vuoden 1919 hallitusmuodoksi kutsutaan vuosina 1919–2000 voimassaollutta Suomen Hallitusmuotoa (AsK 94/1919).

Uusi!!: Suomen kieli ja Vuoden 1919 hallitusmuoto · Katso lisää »

W

W (w) on latinalaisten ja myös suomen aakkosten 23.

Uusi!!: Suomen kieli ja W · Katso lisää »

WSOY

Werner Söderström Osakeyhtiö (lyh. WSOY) on suomalainen yleisen kirjallisuuden kustantaja.

Uusi!!: Suomen kieli ja WSOY · Katso lisää »

X

X (x) on latinalaisten ja myös suomen aakkosten 24.

Uusi!!: Suomen kieli ja X · Katso lisää »

Y

Y (y) on latinalaisten ja myös suomen aakkosten 25.

Uusi!!: Suomen kieli ja Y · Katso lisää »

Yhdyssana

Yhdyssana on kahden tai useamman sanan muodostama sana, jolla on oma merkityksensä.

Uusi!!: Suomen kieli ja Yhdyssana · Katso lisää »

Yhdysvallat

Amerikan yhdysvallat (lyh. USA) eli Yhdysvallat on pääosin Pohjois-Amerikan keskiosassa sijaitseva perustuslaillinen liittovaltio, joka koostuu 50 osavaltiosta ja yhdestä liittovaltion hallinnollisesta piirikunnasta sekä useista erillisalueista.

Uusi!!: Suomen kieli ja Yhdysvallat · Katso lisää »

Yleiskieli

Yleiskieli eli standardikieli on normitettu, sanastoltaan yleispätevä ja perussävyltään neutraali kielimuoto, jota käytetään kirjallisesti ja suullisesti julkisissa yhteyksissä.

Uusi!!: Suomen kieli ja Yleiskieli · Katso lisää »

Z

Z (z) on latinalaisten ja myös suomen aakkosten 26.

Uusi!!: Suomen kieli ja Z · Katso lisää »

2018

2018 (MMXVIII) on gregoriaanisen kalenterin kuluva normaalivuosi (ei karkausvuosi), joka alkoi maanantaista.

Uusi!!: Suomen kieli ja 2018 · Katso lisää »

2019

2019 (MMXIX) on tuleva normaalivuosi (ei karkausvuosi), joka alkaa tiistaista.

Uusi!!: Suomen kieli ja 2019 · Katso lisää »

Uudelleenohjaukset tässä:

Finnish, Suomen kielen murteet, Suomenkieli, Suomenkielinen, Suomenkieliset, Suomi (kieli).

LähteväSaapuvat
Hei! Olemme Facebookissa nyt! »