Logo
Unionpedia
Viestintä
Get it on Google Play
Uusi! Lataa Unionpedia Android™-laitteella!
Vapaa
Nopeamman yhteyden kuin selaimen!
 

Suomen kieli

Suomen kieli (suomi) on uralilaisen kielikunnan itämerensuomalaisiin kieliin kuuluva kieli.

215 suhteet: Aarni Penttilä, Abckiria, Abessiivi, Ablatiivi, Adessiivi, Adjektiivi, Aeschillus Petraeus, Affiksi, Agglutinatiivinen kieli, Aikamuoto, Akkusatiivi, Allatiivi, Approksimantti, Astevaihtelu, Švaa, Bakteerit, D, Daniel Juslenius, Diftongi, E. N. Setälä, Eksessiivi, Elatiivi, Englannin kieli, Essiivi, Etelä-Karjalan maakunta, Etelä-Pohjanmaan maakunta, Etelä-Pohjanmaan murre, Euroopan unioni, Eventiivi, Evijärvi, Fennistiikka, Fidžin kieli, Foneemi, Frikatiivi, Geminaatta, Genetiivi, Globalisaatio, Glottaaliklusiili, Hämäläismurteet, Häme, Heteka, Illatiivi, Imperatiivi, Imperfekti, Indikatiivi, Inessiivi, Infinitiivi, Inkeri, Inkeriläiset, Instruktiivi, ..., Iso suomen kielioppi, Itämerensuomalaiset kielet, Kaakkoismurteet, Kainuun maakunta, Kalevala, Kansallisromantiikka, Kantasuomi, Kantaurali, Kari Suomalainen, Karjalan kieli, Karjalankannas, Keski- ja pohjoispohjalaiset murteet, Keski-Pohjanmaan maakunta, Keski-Suomi, Keuruu, Kieliopillinen luku, Kielioppi, Kielireskripti, Kielitoimisto, Kielitoimiston sanakirja, Kirjakieli, Kirjasto, Kirjoitettu kieli, Klusiili, Koillismaa, Komin kieli, Komitatiivi, Komparatiivi, Konditionaali, Konsonantti, Kotimaisten kielten keskus, Kurkunpää, Kveenin kieli, Kveenit, Lainasana, Lappi, Latina, Latinalaiset aakkoset, Lauseenjäsenet, Lauseenvastike, Liittoimperfekti, Liittopreesens, Linja-auto, Lounaismurteet, Marin kieli, Martti Airila, Matkapuhelin, Matti Sadeniemi, Meänkieli, Metsäsuomalaiset, Mikael Agricola, Mono (jalkine), Mordvalaiset kielet, Morfologia, Morfologinen typologia, Muovi, Murre, Myöhäiskantasuomi, Nauhuri, Nominatiivi, Nomini, Nordic Morning, Norja, Numeraali, Nykysuomen sanakirja, Objekti, Oikeinkirjoitus, Optatiivi, Osmo Ikola, Partikkeli (sanaluokka), Partisiippi, Partitiivi, Passiivi, Päijänne, Päijät-Hämeen maakunta, Peräpohjalaiset murteet, Perfekti, Persoonapronomini, Pluskvamperfekti, Pohjois-Karjalan maakunta, Pohjois-Pohjanmaan maakunta, Popcorn, Possessiivisuffiksi, Potentiaali, Predikaatti, Preesens, Prolatiivi, Pronomini, Prosodia, Puhelin, Radio, Rajakahdennus, Rudimenta linguae finnicae breviter delineata, Ruija, Ruotsi, Ruotsin kieli, Ruotsinsuomalaiset, Saamelaiskielet, Samojedikielet, Sanajärjestys, Sanakirja, Sanaluokka, Sandhi, Sanojen johtaminen, Satakunta, Savo, Savolaiset, Savolaismurteet, Se Wsi Testamenti, Sello, Siirtokirjoitus, Sija, Sohva, Soinniton postalveolaarinen frikatiivi, Soinniton velaariklusiili, Subjekti, Substantiivi, Suffiksi, Suomalais-permiläiset kielet, Suomalais-saamelaiset kielet, Suomalais-ugrilaiset kielet, Suomalais-volgalaiset kielet, Suomalaisen Sana-Lugun Coetus, Suomen kielen aakkoset, Suomen kielen lainasanat, Suomen kielen lautakunta, Suomen kielenhuolto, Suomen kielipolitiikka, Suomen murteet, Suomen suuriruhtinaskunta, Suomenruotsalaiset, Suomi, Superlatiivi, SVO-kieli, Syntaksi, Taivutus (kielioppi), Tapaluokka, Tavaramerkki, Tavu, Terho Itkonen, Tornionlaakso, Translatiivi, Turku, Udmurtin kieli, Unkari, Unkarin kieli, Uralilaiset kielet, Uskonpuhdistus, Varhaiskantasuomi, Varsinais-Suomen maakunta, Värmlanti, Velaarinen nasaali, Venäjä, Venäjän kieli, Verbi, Vierassana, Viron kieli, Vokaali, Vokaalisointu, Wolmar Schildt, WSOY, Yhdyssana, Yleisgeminaatio, Yliopisto, 1930. Laajenna indeksi (165 lisää) »

Aarni Penttilä

Aarni Emanuel Penttilä (vuoteen 1919 Hildén; 5. elokuuta 1899 Raahe – 25. elokuuta 1971 Helsinki) oli suomalainen kielitieteilijä (fennisti), joka palveli 30 vuotta suomen kielen professorina Jyväskylän kasvatustieteellisessä korkeakoulussa.

Uusi!!: Suomen kieli ja Aarni Penttilä · Katso lisää »

Abckiria

''Abckiria'' Abckiria (”Abc-kirja”) oli ensimmäinen suomenkielinen kirja.

Uusi!!: Suomen kieli ja Abckiria · Katso lisää »

Abessiivi

Abessiivi eli vajanto on sijamuoto, joka ilmaisee puuttumista.

Uusi!!: Suomen kieli ja Abessiivi · Katso lisää »

Ablatiivi

Ablatiivi eli ulkoeronto eli ulkoinen erosija on sijamuoto, joka perusmerkityksessään ilmaisee liikettä pois joltain pinnalta tai jonkin luota: tuolilta, seinältä, talolta.

Uusi!!: Suomen kieli ja Ablatiivi · Katso lisää »

Adessiivi

Adessiivi eli ulko-olento eli ulkoinen olosija on sijamuoto, joka perusmerkityksessään ilmaisee sijaintia jonkin päällä, jollain pinnalla tai jonkin lähellä: tuolilla, seinällä, talolla.

Uusi!!: Suomen kieli ja Adessiivi · Katso lisää »

Adjektiivi

Adjektiivi eli laatusana on sanaluokka, joka kuuluu nomineihin eli sanoihin, jotka taipuvat sijamuodoissa.

Uusi!!: Suomen kieli ja Adjektiivi · Katso lisää »

Aeschillus Petraeus

Aeschillus (Eskil) Petraeus oli Turun piispa vuosina 1652–1657.

Uusi!!: Suomen kieli ja Aeschillus Petraeus · Katso lisää »

Affiksi

Affiksi on sanan runkoon liitettävä osa.

Uusi!!: Suomen kieli ja Affiksi · Katso lisää »

Agglutinatiivinen kieli

Agglutinatiiviset eli agglutinoivat kielet ovat kielitieteessä sellaisten kielien luokka, joissa sanan vartaloon liittyy (useita) päätteitä ja muita affikseja.

Uusi!!: Suomen kieli ja Agglutinatiivinen kieli · Katso lisää »

Aikamuoto

Aikamuoto eli tempus on verbin taivutuskategoria, jolla ilmaistaan verbin kuvaaman tapahtumisen aikaa suhteessa puhehetkeen (Nyt puu on kaatunut) ja/tai kerrottuun viitehetkeen (Eilen tullessani puu oli jo kaatunut).

Uusi!!: Suomen kieli ja Aikamuoto · Katso lisää »

Akkusatiivi

Akkusatiivi eli kohdanto on nominatiivi-akkusatiivikielissä transitiiviverbien tekemisen kohteen eli suoran objektin sija.

Uusi!!: Suomen kieli ja Akkusatiivi · Katso lisää »

Allatiivi

Allatiivi eli ulkotulento eli ulkoinen tulosija on sijamuoto, joka perusmerkityksessään ilmaisee liikettä jonkin päälle, jollekin pinnalle tai jonkin lähelle: tuolille, seinälle, talolle.

Uusi!!: Suomen kieli ja Allatiivi · Katso lisää »

Approksimantti

Approksimantti (engl. approximant) on konsonanttinen äänne, jota muodostettaessa ilmavirta pääsee kulkemaan vokaalien tapaan vapaasti suuväylässä ilman hankaushälyn muodostumista, toisin kuin muissa konsonanteissa.

Uusi!!: Suomen kieli ja Approksimantti · Katso lisää »

Astevaihtelu

Astevaihtelu tarkoittaa sanansisäisten konsonanttien vaihtelua.

Uusi!!: Suomen kieli ja Astevaihtelu · Katso lisää »

Švaa

Švaa-kirjain näyttää ylösalaisin kiepautetulta pienaakkoselta e. Švaa on kielitieteellinen termi, jolla voidaan asiayhteydestä ja tutkimusalasta riippuen tarkoittaa erilaisia vokaaleja.

Uusi!!: Suomen kieli ja Švaa · Katso lisää »

Bakteerit

Bakteerit (eli eubakteerit tai aitobakteerit) (kreikan sanasta βακτήριον, baktērion ”sauva”) on yksi kuudesta eliökunnan kunnasta (ks. systematiikka).

Uusi!!: Suomen kieli ja Bakteerit · Katso lisää »

D

D (d) on latinalaisten ja myös suomen aakkosten neljäs kirjain.

Uusi!!: Suomen kieli ja D · Katso lisää »

Daniel Juslenius

Suomalaisuuden puolestapuhuja ja sanakirjantekijä Daniel Juslenius. Daniel Juslenius (10. kesäkuuta 1676 – 17. heinäkuuta 1752) oli suomalainen kirjailija ja isänmaanystävä.

Uusi!!: Suomen kieli ja Daniel Juslenius · Katso lisää »

Diftongi

Diftongi eli pariääntiö on kahden samaan tavuun kuuluvan keskenään erilaisen vokaalin yhtymä tai foneettisesti tarkasteltuna oikeammin pitkä vokaali, jonka laatu äännettäessä muuttuu siten, että loppuosa on erilainen kuin alkuosa.

Uusi!!: Suomen kieli ja Diftongi · Katso lisää »

E. N. Setälä

Eemil Nestor Setälä (27. helmikuuta 1864 Kokemäki – 8. helmikuuta 1935 Helsinki) oli suomalainen kielen- ja kansanrunoudentutkija ja poliitikko.

Uusi!!: Suomen kieli ja E. N. Setälä · Katso lisää »

Eksessiivi

Eksessiivi eli eronto eli yleinen erosija on sijamuoto, joka ilmaisee muutosta jostakin olotilasta, jonakin olemisen päättymistä.

Uusi!!: Suomen kieli ja Eksessiivi · Katso lisää »

Elatiivi

Elatiivi eli sisäeronto eli sisäinen erosija on sijamuoto, joka perusmerkityksessään ilmaisee liikettä jostakin ulos: talosta, kylästä.

Uusi!!: Suomen kieli ja Elatiivi · Katso lisää »

Englannin kieli

Englannin kieli on Englannissa syntynyt germaaninen kieli.

Uusi!!: Suomen kieli ja Englannin kieli · Katso lisää »

Essiivi

Essiivi eli olento eli yleinen olosija on sijamuoto, joka ilmaisee olotilaa, jonakin olemista: lapsena, äitinä.

Uusi!!: Suomen kieli ja Essiivi · Katso lisää »

Etelä-Karjalan maakunta

Etelä-Karjala on maakunta Kaakkois-Suomessa Etelä-Suomen aluehallintoviraston toimialueella.

Uusi!!: Suomen kieli ja Etelä-Karjalan maakunta · Katso lisää »

Etelä-Pohjanmaan maakunta

Etelä-Pohjanmaa on maakunta Länsi-Suomessa.

Uusi!!: Suomen kieli ja Etelä-Pohjanmaan maakunta · Katso lisää »

Etelä-Pohjanmaan murre

Etelä-Pohjanmaan murteen puhuma-alue Etelä-Pohjanmaan murre on suomen kielen länsimurteisiin kuuluva murre, jota puhutaan Etelä-Pohjanmaan maakunnan alueella.

Uusi!!: Suomen kieli ja Etelä-Pohjanmaan murre · Katso lisää »

Euroopan unioni

Euroopan unioni (EU) on 28 eurooppalaisen jäsenvaltion muodostama taloudellinen ja poliittinen liitto.

Uusi!!: Suomen kieli ja Euroopan unioni · Katso lisää »

Eventiivi

Eventiivi on (harvinainen) suomen kielen tapaluokka.

Uusi!!: Suomen kieli ja Eventiivi · Katso lisää »

Evijärvi

Evijärven Nuorisoseura Evijärvi on Suomen kunta, joka sijaitsee Etelä-Pohjanmaan maakunnassa.

Uusi!!: Suomen kieli ja Evijärvi · Katso lisää »

Fennistiikka

Suomen kielen tutkimus eli fennistiikka on humanistinen tieteenala, jonka opetus- ja tutkimuskohteita ovat muun muassa suomen kielen käyttö eri tilanteissa ja ympäristöissä, kielen rakenne syntaktiselta, fonologiselta tai morfologiselta kannalta sekä muut kielen variaatiot.

Uusi!!: Suomen kieli ja Fennistiikka · Katso lisää »

Fidžin kieli

Fidžin kieli on austronesialainen kieli, jota puhutaan pääasiassa Fidžin saarivaltiossa.

Uusi!!: Suomen kieli ja Fidžin kieli · Katso lisää »

Foneemi

Foneemi on puhutun kielen pienin distinktiivinen eli merkityksiä erottava yksikkö.

Uusi!!: Suomen kieli ja Foneemi · Katso lisää »

Frikatiivi

Frikatiivi eli hankausäänne on obstruenttinen konsonantti, joka syntyy, kun ääntöväylä puristetaan niin kapeaksi, että sen läpi kulkeva ilmavirta aiheuttaa hankaushälyä.

Uusi!!: Suomen kieli ja Frikatiivi · Katso lisää »

Geminaatta

Geminaatta on pitkä konsonanttiäänne kielissä, joissa konsonanttien pituuserot tuottavat merkityseroja eli ovat foneemisia.

Uusi!!: Suomen kieli ja Geminaatta · Katso lisää »

Genetiivi

Genetiivi eli omanto on sijamuoto, joka ilmaisee omistajaa.

Uusi!!: Suomen kieli ja Genetiivi · Katso lisää »

Globalisaatio

Maapallon läntinen pallonpuolisko. Globalisaatio eli globaalistuminen, globalisoituminen tai maapalloistuminen tarkoittaa maailmanlaajuista verkottumista.

Uusi!!: Suomen kieli ja Globalisaatio · Katso lisää »

Glottaaliklusiili

Glottaaliklusiilin ääntöpaikka ja -tapa kuviossa A. Glottaaliklusiili on konsonanttiäänne, joka muodostetaan sulkemalla kokonaan sekä äänihuulirako että rustorako, niin että ilmavirtaus keuhkoista pysähtyy hetkeksi.

Uusi!!: Suomen kieli ja Glottaaliklusiili · Katso lisää »

Hämäläismurteet

Hämäläismurteiden levinneisyysalue Hämäläismurteet ovat suomen kielen länsimurteisiin kuuluvia murteita, joita puhutaan eteläpohjalaisten murteiden eteläpuolella, lounaismurteiden itäpuolella ja savolaismurteiden länsipuolella.

Uusi!!: Suomen kieli ja Hämäläismurteet · Katso lisää »

Häme

Häme on pääosin eteläisessä Suomessa sijaitseva Suomen historiallinen maakunta.

Uusi!!: Suomen kieli ja Häme · Katso lisää »

Heteka

Kansallismuseossa. 1950-luvun lapsia istumassa Hetekalla. Heteka on teräsrakenteinen joustinsänky.

Uusi!!: Suomen kieli ja Heteka · Katso lisää »

Illatiivi

Illatiivi eli sisätulento eli sisäinen tulosija on sijamuoto, joka perusmerkityksessään ilmaisee liikettä jonkin sisään: taloon, kylään.

Uusi!!: Suomen kieli ja Illatiivi · Katso lisää »

Imperatiivi

Imperatiivi eli käskytapa on verbin tapaluokka, joka ilmaisee käskyä tai kehotusta.

Uusi!!: Suomen kieli ja Imperatiivi · Katso lisää »

Imperfekti

Imperfekti eli kertoma on verbien mennyt aikamuoto, jolla viitataan lähimenneisyyteen tai menneeseen, mutta yhä keskeneräiseen toimintaan.

Uusi!!: Suomen kieli ja Imperfekti · Katso lisää »

Indikatiivi

Indikatiivi eli tositapa on verbin tapaluokka eli modus.

Uusi!!: Suomen kieli ja Indikatiivi · Katso lisää »

Inessiivi

Inessiivi eli sisäolento eli sisäinen olosija on sijamuoto, joka perusmerkityksessään ilmaisee sijaintia jossakin paikassa tai jonkin sisällä ja vastaa esimerkiksi kysymykseen missä.

Uusi!!: Suomen kieli ja Inessiivi · Katso lisää »

Infinitiivi

Infinitiivi on verbin substantiivinen nominaalimuoto.

Uusi!!: Suomen kieli ja Infinitiivi · Katso lisää »

Inkeri

Inkeri eli Inkerinmaa (tai Ингерманландия, Ingermanlandija, tai Ingerimaa) on Luoteis-Venäjällä sijaitseva historiallinen alue, joka nykyisin kuuluu Pietarin kaupunkiin ja sitä ympäröivään Leningradin alueeseen.

Uusi!!: Suomen kieli ja Inkeri · Katso lisää »

Inkeriläiset

Inkeriläiset eli inkerinsuomalaiset ovat Ruotsin vallan aikana 1600-luvulla Inkerinmaalle siirtyneiden savolaisten (savakot) ja karjalaisten (äyrämöiset) jälkeläisiä, jotka uskonnoltaan ovat pääasiassa evankelis-luterilaisia.

Uusi!!: Suomen kieli ja Inkeriläiset · Katso lisää »

Instruktiivi

Instruktiivi eli keinonto on sijamuoto (ns. tapasija), joka ilmaisee keinoa tai välinettä tai tapaa, jolla toiminta suoritetaan.

Uusi!!: Suomen kieli ja Instruktiivi · Katso lisää »

Iso suomen kielioppi

Iso suomen kielioppi on vuonna 2004 julkaistu suomen referenssikielioppi.

Uusi!!: Suomen kieli ja Iso suomen kielioppi · Katso lisää »

Itämerensuomalaiset kielet

Itämerensuomalaiset kielet ovat saamelaiskielten ohella toinen kahdesta suomalais-saamelaisten kielten haarasta.

Uusi!!: Suomen kieli ja Itämerensuomalaiset kielet · Katso lisää »

Kaakkoismurteet

Kaakkoismurteiden levinneisyysalue Kaakkoismurteet eli niin sanottu ”Karjalan murre” on Kaakkois-Suomessa puhuttava suomen kielen murreryhmä.

Uusi!!: Suomen kieli ja Kaakkoismurteet · Katso lisää »

Kainuun maakunta

Kainuu on Suomen maakunta, joka sijaitsee Pohjois-Suomessa.

Uusi!!: Suomen kieli ja Kainuun maakunta · Katso lisää »

Kalevala

Kalevala on Karjalan ja Suomen kansalliseepos.

Uusi!!: Suomen kieli ja Kalevala · Katso lisää »

Kansallisromantiikka

Pekka Halosta, kirjallisuuden alalla Juhani Ahoa ja säveltaiteessa Jean Sibeliusta. Kansallisromantiikka tarkoittaa tyyliä, joka suosi kansallisia aiheita tai kansallisuusaatteen värittämää romantiikkaa.

Uusi!!: Suomen kieli ja Kansallisromantiikka · Katso lisää »

Kantasuomi

Kantasuomi tarkoittaa seuraavia asioita.

Uusi!!: Suomen kieli ja Kantasuomi · Katso lisää »

Kantaurali

Kantaurali on uralilaisen kielikunnan kantakieli, joka on rekonstruoitu historiallis-vertailevan kielitieteen metodien avulla.

Uusi!!: Suomen kieli ja Kantaurali · Katso lisää »

Kari Suomalainen

Kari Yrjänä Suomalainen, pilapiirtäjä Kari (15. lokakuuta 1920 Helsinki – 10. elokuuta 1999 Valkeakoski), oli suomalainen taiteilija, joka saavutti suosiota erityisesti Helsingin Sanomien poliittisena pilapiirtäjänä vuosina 1950–1991.

Uusi!!: Suomen kieli ja Kari Suomalainen · Katso lisää »

Karjalan kieli

Karjala on uralilainen kieli, joka kuuluu suomalais-ugrilaisten kielten itämerensuomalaisten kielten pohjoisryhmään.

Uusi!!: Suomen kieli ja Karjalan kieli · Katso lisää »

Karjalankannas

Karjalankannas (vihreällä)Karjalankannaksen kangasmetsää Karjalankannas on Venäjän luoteisosassa, Pietarin liittokaupungin pohjoisosassa ja Leningradin alueella sijaitseva maa-alue, joka erottaa Laatokan ja Suomenlahden toisistaan.

Uusi!!: Suomen kieli ja Karjalankannas · Katso lisää »

Keski- ja pohjoispohjalaiset murteet

250px Keski- ja pohjoispohjalaiset murteet ovat suomen kielen murteita, joita puhutaan Etelä-Pohjanmaan järviseudun pohjoispuolelta aina Peräpohjan eteläisimpään osaan asti.

Uusi!!: Suomen kieli ja Keski- ja pohjoispohjalaiset murteet · Katso lisää »

Keski-Pohjanmaan maakunta

Keski-Pohjanmaa on maakunta Länsi-Suomessa Merenkurkun rannalla.

Uusi!!: Suomen kieli ja Keski-Pohjanmaan maakunta · Katso lisää »

Keski-Suomi

Keski-Suomella voidaan tarkoittaa.

Uusi!!: Suomen kieli ja Keski-Suomi · Katso lisää »

Keuruu

Keuruu, aikaisemmin Keuru on Suomen kaupunki, joka sijaitsee Keski-Suomen maakunnassa 60 kilometriä Jyväskylästä länteen.

Uusi!!: Suomen kieli ja Keuruu · Katso lisää »

Kieliopillinen luku

Kieliopillinen luku (tai lyhyesti luku; latinaksi numerus) on kieliopillinen kategoria, joka ilmaisee asioiden määrää.

Uusi!!: Suomen kieli ja Kieliopillinen luku · Katso lisää »

Kielioppi

Kielioppi tarkoittaa kielen järjestelmää sääntömuotoon puettuna kuvauksena tai sellaisena kuin se elää kielen käyttäjien (puhujien ja kuulijoiden tai kirjoittajien ja lukijoiden) mielissä.

Uusi!!: Suomen kieli ja Kielioppi · Katso lisää »

Kielireskripti

asetuskokoelmassa. Kielireskripti eli Keisarillisen Majesteetin Armollinen Asetus Suomen kielen asettamisesta yhdenmoisiin oikeuksiin Ruotsin kielen kanssa kaikissa semmoisissa kohdissa, jotka wälittömästi koskevat maan nimen-omaan suomalaista wäestöä (AsK 26/1863) oli keisari Aleksanteri II:n antama säädös, joka kohensi suomen kielen asemaa Suomen suuriruhtinaskunnan valtionhallinnossa.

Uusi!!: Suomen kieli ja Kielireskripti · Katso lisää »

Kielitoimisto

Kielitoimisto on yleisessä käytössä oleva nimitys Kotimaisten kielten keskuksen kielenhuolto-osastolle, jonka tehtävänä on huolehtia suomen kielen huollosta.

Uusi!!: Suomen kieli ja Kielitoimisto · Katso lisää »

Kielitoimiston sanakirja

Kielitoimiston sanakirja on syksyllä 2006 ilmestynyt kolmiosainen painettu suomen kielen sanakirja, Suomen kielen perussanakirjan seuraaja.

Uusi!!: Suomen kieli ja Kielitoimiston sanakirja · Katso lisää »

Kirjakieli

Kirjakieli voi tarkoittaa seuraavia asioita.

Uusi!!: Suomen kieli ja Kirjakieli · Katso lisää »

Kirjasto

Kirjasto on.

Uusi!!: Suomen kieli ja Kirjasto · Katso lisää »

Kirjoitettu kieli

Kirjoitettu kieli on kirjoituksen eli erityisten symbolien avulla ilmaistu kieli.

Uusi!!: Suomen kieli ja Kirjoitettu kieli · Katso lisää »

Klusiili

Klusiili on äänne, joka syntyy, kun ilmavirta ensin pysäytetään ääntöväylässä ja sitten annetaan sen purkautua äkillisesti.

Uusi!!: Suomen kieli ja Klusiili · Katso lisää »

Koillismaa

Koillismaan sijainti Suomessa. Koillismaa on maantieteellinen alue, jonka muodostavat kolme kuntaa, Pudasjärvi, Taivalkoski ja Kuusamo.

Uusi!!: Suomen kieli ja Koillismaa · Katso lisää »

Komin kieli

Komi (myös syrjääni) on suomalais-ugrilainen kieli, jota puhuvat pääasiassa Komin tasavallan komit.

Uusi!!: Suomen kieli ja Komin kieli · Katso lisää »

Komitatiivi

Komitatiivi eli seuranto on sijamuoto.

Uusi!!: Suomen kieli ja Komitatiivi · Katso lisää »

Komparatiivi

Komparatiivi eli voittoaste on adjektiivin tai adverbin vertailuaste.

Uusi!!: Suomen kieli ja Komparatiivi · Katso lisää »

Konditionaali

Konditionaali eli ehtotapa on tapaluokka.

Uusi!!: Suomen kieli ja Konditionaali · Katso lisää »

Konsonantti

Konsonantit eli kerakkeet ovat vokaalien ohella ihmiskielen äänteiden toinen ryhmä.

Uusi!!: Suomen kieli ja Konsonantti · Katso lisää »

Kotimaisten kielten keskus

Kotimaisten kielten keskuksen nykyinen logo. Kotimaisten kielten keskuksen tilat sijaitsevat Helsingin Kaisaniemessä. Kotimaisten kielten keskus (lyh. Kotus) on opetus- ja kulttuuriministeriön alainen asiantuntijalaitos.

Uusi!!: Suomen kieli ja Kotimaisten kielten keskus · Katso lisää »

Kurkunpää

Kurkunpään rustot. Kurkunpää on rustoinen rakenne nielun jälkeen ennen henkitorvea.

Uusi!!: Suomen kieli ja Kurkunpää · Katso lisää »

Kveenin kieli

Kveenin kieli (kveeniksi kväänin kieli), myös kainun kieli on yksi Norjan virallisista vähemmistökielistä.

Uusi!!: Suomen kieli ja Kveenin kieli · Katso lisää »

Kveenit

Kveenien asuinalueita. Kveenit ovat Pohjois-Norjan eli Ruijan (Finnmark) suomalaisperäistä väestöä.

Uusi!!: Suomen kieli ja Kveenit · Katso lisää »

Lainasana

Lainasana tarkoittaa kielestä toiseen siirtynyttä sanaa.

Uusi!!: Suomen kieli ja Lainasana · Katso lisää »

Lappi

Lappi Euroopan kartalla. Rajojen määrittely vaihtelee lähteestä toiseen. Kiirunan kunnassa. Taustalla näkyy Lapporten-vuoristolaakso. Pohjanmaa) osista. Västerbottenin lääni ennen Haminan rauhaa. Vaaleankeltaisella näkyy nykyisin Suomen ja Ruotsin kesken jaettu Lapin historiallinen maakunta. Lappi (ja) on Fennoskandian pohjoisin osa, joka kuuluu nykyään Suomeen, Ruotsiin, Norjaan ja Venäjään.

Uusi!!: Suomen kieli ja Lappi · Katso lisää »

Latina

Latina (lat. lingua latina, sermo latinus) on indoeurooppalainen kieli, jota puhuttiin alun perin vain Roomassa ja sitä ympäröivällä Latiumin alueella Italiassa.

Uusi!!: Suomen kieli ja Latina · Katso lisää »

Latinalaiset aakkoset

Latinalaiset aakkoset ovat laajimmin käytetty aakkospohjainen kirjoitusjärjestelmä.

Uusi!!: Suomen kieli ja Latinalaiset aakkoset · Katso lisää »

Lauseenjäsenet

Lauseenjäsenet eli kieliopilliset funktiot tai syntaktiset roolit ovat kielitieteellisiä termejä, joilla kuvataan sanan tai lausekkeen syntaktista asemaa lauseessa.

Uusi!!: Suomen kieli ja Lauseenjäsenet · Katso lisää »

Lauseenvastike

Lauseenvastikkeeksi kutsutaan suomen kielessä sellaista rakennetta, jonka sisältö edustaa lausetta, mutta jossa ei ole predikaattia eli verbin finiittimuotoa, jota pidetään yleensä lauseen tuntomerkkinä.

Uusi!!: Suomen kieli ja Lauseenvastike · Katso lisää »

Liittoimperfekti

Liittoimperfekti on suomen nykykielessä harvoin käytettävä aikamuoto, joka ilmaisee tapahtumahetkeä myöhäisempää tekemistä, joka kuitenkin tapahtuu puhehetkeen nähden menneessä ajassa: oli tapahtuva.

Uusi!!: Suomen kieli ja Liittoimperfekti · Katso lisää »

Liittopreesens

Liittopreesens on suomen kielessä harvoin käytettävä, merkitykseltään muiden kielten futuuria vastaava aikamuoto, joka ilmaisee, että jotakin tapahtuu tulevaisuudessa: on tapahtuva.

Uusi!!: Suomen kieli ja Liittopreesens · Katso lisää »

Linja-auto

Helsinkiläinen paikallisbussi, Ikarus E94F, päätepysäkillä Vuosaaren metroasemalla. Autosan Sancity Viinikan Auto Oy:n Soldan-linja-auto vuodelta 1928. ”Routemaster”, kaksikerroksinen lontoolainen bussi Linja-auto eli bussi (latinan sanasta omnibus ’kaikille’) on suurehko auto, jota käytetään kuljettamaan useita ihmisiä ja kaukoliikenteessä yleensä myös rahtia paikasta toiseen.

Uusi!!: Suomen kieli ja Linja-auto · Katso lisää »

Lounaismurteet

Lounaismurteiden levinneisyysalue. Lounaismurteet ovat Lounais-Suomessa melko pienellä mutta tiheästi asutulla maantieteellisellä alueella (kolmio Vihti–Turku–Merikarvia) puhuttuja suomen kielen murteita.

Uusi!!: Suomen kieli ja Lounaismurteet · Katso lisää »

Marin kieli

Mari on suomalais-ugrilaisten kielten volgalaiseen ryhmään kuuluva kieli.

Uusi!!: Suomen kieli ja Marin kieli · Katso lisää »

Martti Airila

Kaarlo Martti Airila, ent.

Uusi!!: Suomen kieli ja Martti Airila · Katso lisää »

Matkapuhelin

Matkapuhelimien kehitystä. Matkapuhelin eli kännykkä on langaton puhelin, jonka toiminta perustuu korkeataajuuksisten radioaaltojen eli mikroaaltojen hyödyntämiseen.

Uusi!!: Suomen kieli ja Matkapuhelin · Katso lisää »

Matti Sadeniemi

Matti Juho Sadeniemi (vuoteen 1928 Sadenius; 12. huhtikuuta 1910 Tampere – 29. heinäkuuta 1989 Tyrväntö) oli suomen kielen dosentti.

Uusi!!: Suomen kieli ja Matti Sadeniemi · Katso lisää »

Meänkieli

Meänkieli (yleiskielellä meidän kielemme) on Ruotsin Norrbottenin läänissä asuvien länsipohjalaisten käyttämä kielimuoto, jota voidaan pitää joko erillisenä itämerensuomalaisena kielenä tai yhtenä suomen kielen peräpohjalaisista murteista.

Uusi!!: Suomen kieli ja Meänkieli · Katso lisää »

Metsäsuomalaiset

Metsäsuomalaiset olivat Ruotsissa ja Norjassa asuneita suomalaisia, joita siirtyi 1580-luvulta alkaen Savosta ja Pohjois-Hämeestä Keski-Skandinavian havumetsävyöhykkeelle uudisviljelijöiksi.

Uusi!!: Suomen kieli ja Metsäsuomalaiset · Katso lisää »

Mikael Agricola

Viitattu.

Uusi!!: Suomen kieli ja Mikael Agricola · Katso lisää »

Mono (jalkine)

Moderni mono ja sen kiinnitys siteellä maastohiihtosukseen. Laskettelumono Mono eli hiihtokenkä on erikoisjalkine, jota käytetään hiihdossa.

Uusi!!: Suomen kieli ja Mono (jalkine) · Katso lisää »

Mordvalaiset kielet

Mordvalaiset kielet ovat yksi uralilaisen kielikunnan kieliryhmistä.

Uusi!!: Suomen kieli ja Mordvalaiset kielet · Katso lisää »

Morfologia

Morfologia eli muoto-oppi tutkii sanojen muodostusta kielen pienimmistä merkitysyksiköistä, joita kutsutaan morfeemeiksi.

Uusi!!: Suomen kieli ja Morfologia · Katso lisää »

Morfologinen typologia

Morfologinen typologia on lingvistisen typologian suuntaus, joka luokittelee kielet sen mukaan, miten sanoja taivutetaan.

Uusi!!: Suomen kieli ja Morfologinen typologia · Katso lisää »

Muovi

Tyyppillisiä polyeteeni- ja polypropyleeniesineitä Muovi on yleisnimitys synteettisille tai puolisynteettisille hiili- tai hiili-piiatomien pitkistä molekyyliketjuista eli polymeereistä koostuville materiaaleille.

Uusi!!: Suomen kieli ja Muovi · Katso lisää »

Murre

Kielitieteessä murre on jonkin ryhmän tai yksilön puhuma kielen muoto.

Uusi!!: Suomen kieli ja Murre · Katso lisää »

Myöhäiskantasuomi

Myöhäiskantasuomi on itämerensuomalaisten kielten rekonstruoitu kantamuoto, joka haarautui kantasaamen kanssa varhaiskantasuomesta mahdollisesti yli vuosituhat ennen ajanlaskun alkua.

Uusi!!: Suomen kieli ja Myöhäiskantasuomi · Katso lisää »

Nauhuri

Nordmenden nauhuri edustaa avokelanauhurityyppiä Nauhuri tai magnetofoni on metallioksidikerroksella päällystettyä magneettista nauhaa käyttävä äänentallennus ja -toistoväline.

Uusi!!: Suomen kieli ja Nauhuri · Katso lisää »

Nominatiivi

Nominatiivi eli nimentö on nominatiivi-akkusatiivi-kielten nominien eli substantiivien, adjektiivien, pronominien ja numeraalien sijamuoto.

Uusi!!: Suomen kieli ja Nominatiivi · Katso lisää »

Nomini

Nomini on suomen kieliopissa sana, joka taipuu sijamuodoissa ja luvussa.

Uusi!!: Suomen kieli ja Nomini · Katso lisää »

Nordic Morning

Nordic Morning Oyj on pohjoismainen viestintäkonserni, jonka muodostavat emoyhtiö Nordic Morning Oyj sekä kuusi suomalaista, kuusi ruotsalaista ja yksi ukrainalainen viestinnän eri osa-alueilla toimivaa tytäryhtiötä.

Uusi!!: Suomen kieli ja Nordic Morning · Katso lisää »

Norja

Norjan kuningaskunta (kirjanorjaksi Kongeriket Norge) eli Norja (Norge tai Noreg) on perustuslaillinen monarkia Pohjois-Euroopassa.

Uusi!!: Suomen kieli ja Norja · Katso lisää »

Numeraali

Numeraalit eli lukusanat on sanaluokka, joka kuuluu nomineihin.

Uusi!!: Suomen kieli ja Numeraali · Katso lisää »

Nykysuomen sanakirja

Nykysuomen sanakirja on vuosina 1951–1961 ilmestynyt kuusiosainen suomen kielen sanakirja, jonka on toimittanut Suomalaisen Kirjallisuuden Seura ja julkaissut WSOY.

Uusi!!: Suomen kieli ja Nykysuomen sanakirja · Katso lisää »

Objekti

Objekti (lat. obiectum ’eteen heitetty’, ’vastaan asetettu’) voi tarkoittaa seuraavia asioita.

Uusi!!: Suomen kieli ja Objekti · Katso lisää »

Oikeinkirjoitus

Oikeinkirjoitus eli ortografia on kielen kirjoitussäännöstö.

Uusi!!: Suomen kieli ja Oikeinkirjoitus · Katso lisää »

Optatiivi

Optatiivi-nimitystä käytetään imperatiivin eli käskymuodon tapaisesta tapaluokasta, jolla ilmaistaan epäsuoraa tai kohteliasta käskyä.

Uusi!!: Suomen kieli ja Optatiivi · Katso lisää »

Osmo Ikola

Osmo Kalervo Ikola (s. 6. helmikuuta 1918 Joensuu) on suomalainen kielitieteilijä.

Uusi!!: Suomen kieli ja Osmo Ikola · Katso lisää »

Partikkeli (sanaluokka)

Partikkelit eli apusanat ovat sanaluokka yleensä taipumattomille sanoille, jotka eivät saa määritteitä eivätkä itse toimi määritteinä.

Uusi!!: Suomen kieli ja Partikkeli (sanaluokka) · Katso lisää »

Partisiippi

Partisiippi on verbin infiniittinen eli nominaalinen muoto, jolla on sekä verbin että adjektiivin ominaisuuksia.

Uusi!!: Suomen kieli ja Partisiippi · Katso lisää »

Partitiivi

Partitiivi eli osanto on itämerensuomalaisille kielille tyypillinen sijamuoto.

Uusi!!: Suomen kieli ja Partitiivi · Katso lisää »

Passiivi

Passiivi (lat. passivum) on yksi verbin pääluokista, muita ovat aktiivi ja medium.

Uusi!!: Suomen kieli ja Passiivi · Katso lisää »

Päijänne

Päijänne (ruotsiksi aikaisemmin Päjäne) on Kymijoen vesistön pääjärvi ja Suomen toiseksi suurin järvi.

Uusi!!: Suomen kieli ja Päijänne · Katso lisää »

Päijät-Hämeen maakunta

Ei kuvausta.

Uusi!!: Suomen kieli ja Päijät-Hämeen maakunta · Katso lisää »

Peräpohjalaiset murteet

Peräpohjalaisten murteiden perinteinen puhuma-alue on merkitty karttaan numerolla 5 (vaaleansininen alue) Peräpohjalaiset (tai Peräpohjan) murteet ovat maantieteellisesti toiseksi laajin suomen kielen seitsemästä murrealueesta, heti savolaismurteiden jälkeen.

Uusi!!: Suomen kieli ja Peräpohjalaiset murteet · Katso lisää »

Perfekti

Perfekti eli päättymä on aikamuoto, joka ilmaisee tapahtumaa, jonka seuraamukset edelleen näkyvät.

Uusi!!: Suomen kieli ja Perfekti · Katso lisää »

Persoonapronomini

Persoonapronominit ovat pronomineja, jotka viittaavat johonkin henkilöön tai ryhmään henkilöitä.

Uusi!!: Suomen kieli ja Persoonapronomini · Katso lisää »

Pluskvamperfekti

Pluskvamperfekti eli entispäättymä on aikamuoto, joka ilmaisee menneisyydessä päättynyttä tekemistä tai tapahtumaa, joka päättyi ennen kuin jokin toinen toiminta tai tapahtuma alkoi.

Uusi!!: Suomen kieli ja Pluskvamperfekti · Katso lisää »

Pohjois-Karjalan maakunta

Pohjois-Karjala on Suomen maakunta, joka sijaitsee Itä-Suomessa.

Uusi!!: Suomen kieli ja Pohjois-Karjalan maakunta · Katso lisää »

Pohjois-Pohjanmaan maakunta

Pohjois-Pohjanmaa on Suomen maakunta, joka sijaitsee Suomen keskiosassa Perämeren rannikolla ja toisaalta ulottuu Suomen itärajallekin.

Uusi!!: Suomen kieli ja Pohjois-Pohjanmaan maakunta · Katso lisää »

Popcorn

Valmista paukkumaissia. Popcorn, suomeksi popkorni, paukkumaissi tai paahtomaissi, on suolainen välipala, joka tunnetaan erityisesti elokuvateattereiden naposteltavana.

Uusi!!: Suomen kieli ja Popcorn · Katso lisää »

Possessiivisuffiksi

Possessiivisuffikseja eli omistusliitteitä käytetään nominin omistajan persoonan ja luvun merkitsemiseen, esimerkiksi autoni (.

Uusi!!: Suomen kieli ja Possessiivisuffiksi · Katso lisää »

Potentiaali

Potentiaali eli mahtotapa on yksi suomen kielen tapaluokista.

Uusi!!: Suomen kieli ja Potentiaali · Katso lisää »

Predikaatti

Predikaatti tarkoittaa seuraavia asioita.

Uusi!!: Suomen kieli ja Predikaatti · Katso lisää »

Preesens

Preesens eli kestämä (läsnäoleva) on verbin aikamuoto, joka ilmaisee, että jotakin tapahtuu nyt taikka yleisesti, aina.

Uusi!!: Suomen kieli ja Preesens · Katso lisää »

Prolatiivi

Prolatiivi on suomen kielessä esiintyvä sananjohdostyyppi, joka ilmaisee toiminnan väylää, reittiä, välinettä, keinoa tai tapaa.

Uusi!!: Suomen kieli ja Prolatiivi · Katso lisää »

Pronomini

Pronominit eli asemosanat on sanaluokka, joka kuuluu nomineihin.

Uusi!!: Suomen kieli ja Pronomini · Katso lisää »

Prosodia

Prosodia on puhutussa kielessä prosodisten ominaisuuksiensa summa eli sanojen painon ja ajoituksen, sanan osien pituuden, äänen sävyn, äänen korkeuden, sävelkulun ja intonaation avulla tapahtuvaa kommunikoinnin tehostamista tai merkityksen täydentämistä.

Uusi!!: Suomen kieli ja Prosodia · Katso lisää »

Puhelin

Vanhanaikainen puhelin. Uudempi langaton puhelin. Puhelin on sähköinen äänensiirtolaite, jonka välityksellä kaksi tai useampi ihmistä voivat keskustella keskenään maantieteellisestä etäisyydestä riippumatta.

Uusi!!: Suomen kieli ja Puhelin · Katso lisää »

Radio

Pasilan linkkitorni, Helsinki. Radio on viestintää radioaalloin.

Uusi!!: Suomen kieli ja Radio · Katso lisää »

Rajakahdennus

Rajakahdennus tai loppukahdennus (vanhentunut jäännöslopuke, joskus myös aspiraatio, rajageminaatio tai loppuhenkonen) tarkoittaa tiettyjen suomen kielten sanojen ja sanamuotojen lopussa esiintyvää äännettä assimilaationa seuraavan sanan kanssa.

Uusi!!: Suomen kieli ja Rajakahdennus · Katso lisää »

Rudimenta linguae finnicae breviter delineata

Rudimenta linguae finnicae breviter delineata on suomen kielen vanhimmaksi arvioitu kielioppi.

Uusi!!: Suomen kieli ja Rudimenta linguae finnicae breviter delineata · Katso lisää »

Ruija

Finnmarkin läänin kartta. Ruija on historiallinen maakunta Norjan Lapissa.

Uusi!!: Suomen kieli ja Ruija · Katso lisää »

Ruotsi

Ruotsin kuningaskunta eli Ruotsi on perustuslaillinen monarkia Skandinaviassa Pohjois-Euroopassa.

Uusi!!: Suomen kieli ja Ruotsi · Katso lisää »

Ruotsin kieli

Ruotsin kieli eli ruotsi on suurin indoeurooppalaisten kielten germaanisen haaran skandinaaviseen eli pohjoisgermaaniseen ryhmään kuuluvista kielistä.

Uusi!!: Suomen kieli ja Ruotsin kieli · Katso lisää »

Ruotsinsuomalaiset

Suomenkielisten prosenttiosuus väestöstä Etelä-Ruotsin kunnissa vuonna 2005. Ruotsinsuomalaiset (tai) muodostavat suomea tai meänkieltä äidinkielenään puhuvan kansanryhmän Ruotsissa.

Uusi!!: Suomen kieli ja Ruotsinsuomalaiset · Katso lisää »

Saamelaiskielet

Saamelaiskielet ovat uralilaisen kielikunnan suomalais-ugrilaiseen haaraan kuuluva ryhmä kieliä, joita saamelaiset puhuvat.

Uusi!!: Suomen kieli ja Saamelaiskielet · Katso lisää »

Samojedikielet

Samojedikieliä puhuvat muiden muassa nenetsit. Samojedikielet ovat perinteisen, muiden muassa M. A. Castrénin edustaman, käsityksen mukaan uralilaisten kielten toinen päähaara suomalais-ugrilaisten kielten ohella tai uudemman käsityksen mukaan yksi uralilaisten kielten seitsemästä tai yhdeksästä päähaarasta.

Uusi!!: Suomen kieli ja Samojedikielet · Katso lisää »

Sanajärjestys

Sanajärjestys on kielitieteessä osa lauseen rakennetta: missä järjestyksessä lauseenjäsenet seuraavat toisiaan.

Uusi!!: Suomen kieli ja Sanajärjestys · Katso lisää »

Sanakirja

Sanakirja on hakuteos, jossa on esitetty jonkin kielen tai kielimuodon määrätavoin valittujen, tavallisesti aakkosjärjestyksessä esitettyjen sanojen merkitykset, vieraskieliset vastineet tms.

Uusi!!: Suomen kieli ja Sanakirja · Katso lisää »

Sanaluokka

Sanaluokat ovat kategorioita, joihin kielen sanat jaetaan.

Uusi!!: Suomen kieli ja Sanaluokka · Katso lisää »

Sandhi

Sandhi (sanskritia; devanagari: संधि; IAST: saṃdhi, yhteen laittaminen, yhdistäminen, synteesi) on yleisnimitys morfeemirajoilla tapahtuville äänneilmiöille.

Uusi!!: Suomen kieli ja Sandhi · Katso lisää »

Sanojen johtaminen

Sanojen johtaminen tarkoittaa uusien sanojen luomista olemassa olevien sanojen pohjalta johdinten avulla.

Uusi!!: Suomen kieli ja Sanojen johtaminen · Katso lisää »

Satakunta

Satakunta voi tarkoittaa seuraavia asioita.

Uusi!!: Suomen kieli ja Satakunta · Katso lisää »

Savo

Savo on Suomen historiallinen maakunta Itä-Suomessa Karjalan ja Hämeen välissä.

Uusi!!: Suomen kieli ja Savo · Katso lisää »

Savolaiset

Savolaisilla tarkoitetaan itäsuomalaisesta Savon maakunnasta lähtöisin olevia ihmisiä, jotka muodostavat murteeltaan, perinteiltään, historialtaan ja identiteetiltään ominaislaatuisen ryhmän.

Uusi!!: Suomen kieli ja Savolaiset · Katso lisää »

Savolaismurteet

Savolaismurteiden puhuma-alue Savolaismurteet ovat suomen kielen itämurteita, joiden alue on niiden nimestä huolimatta paljon laajempi kuin pelkkä Savo: se käsittää myös Keski-Suomen, Pohjois-Karjalan, Kainuun, Etelä-Pohjanmaan itäisimpiä pitäjiä sekä pääosan Koillismaasta.

Uusi!!: Suomen kieli ja Savolaismurteet · Katso lisää »

Se Wsi Testamenti

Se Wsi Testamenti, nimilehti Agricola ojentaa ''Se Wsi Testamenti'' -käännöksensä Kustaa Vaasalle, R. W. Ekmanin maalaus vuodelta 1853. Se Wsi Testamenti ("Se uusi testamentti") oli ensimmäinen suomenkielinen käännös Raamatun Uudesta testamentista.

Uusi!!: Suomen kieli ja Se Wsi Testamenti · Katso lisää »

Sello

Sello Sello on jousisoitin, joka muistuttaa jossakin määrin alttoviulua.

Uusi!!: Suomen kieli ja Sello · Katso lisää »

Siirtokirjoitus

Siirtokirjoitus (toisinaan siirtokirjainnus, siirrekirjoitus tai siirrekirjainnus) on kirjoituksen muuntamista kirjoitusjärjestelmästä toiseen.

Uusi!!: Suomen kieli ja Siirtokirjoitus · Katso lisää »

Sija

Morfologinen sija eli sijamuoto (kaasus) on nominin taivutusmuoto.

Uusi!!: Suomen kieli ja Sija · Katso lisää »

Sohva

Ruskea sohva Sohva on pehmustettu, useamman henkilön istuttava istuin.

Uusi!!: Suomen kieli ja Sohva · Katso lisää »

Soinniton postalveolaarinen frikatiivi

Soinniton postalveolaarinen frikatiivi (myös soinniton palato-alveolaarinen frikatiivi tai soinniton postalveolaarinen sibilantti) on monessa kielessä esiintyvä konsonanttiäänne, joka tunnetaan kansanomaisesti nimellä "suhu-s".

Uusi!!: Suomen kieli ja Soinniton postalveolaarinen frikatiivi · Katso lisää »

Soinniton velaariklusiili

Soinniton velaariklusiili on monessa kielessä esiintyvä konsonanttiäänne.

Uusi!!: Suomen kieli ja Soinniton velaariklusiili · Katso lisää »

Subjekti

Subjekti (lat. subiectum, käännös kreikan sanasta hypokeimenon ’alla oleva’) voi tarkoittaa seuraavia asioita.

Uusi!!: Suomen kieli ja Subjekti · Katso lisää »

Substantiivi

Substantiivit eli nimisanat ovat yksi sanaluokista.

Uusi!!: Suomen kieli ja Substantiivi · Katso lisää »

Suffiksi

Suffiksi (eli jälkiliite tai takaliite) on sanan loppuun tuleva osa, jolla on eri merkitys kuin sanan vartalolla.

Uusi!!: Suomen kieli ja Suffiksi · Katso lisää »

Suomalais-permiläiset kielet

Suomalais-permiläiset kielet on uralilaisten kielten perinteisessä sukupuuluokittelussa ugrilaisten kielten ohella toinen suomalais-ugrilaisten kielten kahdesta alaryhmästä.

Uusi!!: Suomen kieli ja Suomalais-permiläiset kielet · Katso lisää »

Suomalais-saamelaiset kielet

Suomalais-Saamelaisten kielten puhuma-alueet. Suomalais-saamelaiset kielet on uralilaiseen kielikuntaan kuuluva kieliryhmä.

Uusi!!: Suomen kieli ja Suomalais-saamelaiset kielet · Katso lisää »

Suomalais-ugrilaiset kielet

Suomalais-ugrilaiset kielet on perinteisen käsityksen mukaan uralilaisten kielten toinen päähaara.

Uusi!!: Suomen kieli ja Suomalais-ugrilaiset kielet · Katso lisää »

Suomalais-volgalaiset kielet

Suomalais-volgalaiset kielet on yksi uralilaisen kielikunnan sisäistä kielten polveutumista kuvaavaan perinteiseen, monilta osin nykyisin jo vanhentuneeksi katsottuun binääriseen sukupuumalliin kuuluvista kieliryhmistä.

Uusi!!: Suomen kieli ja Suomalais-volgalaiset kielet · Katso lisää »

Suomalaisen Sana-Lugun Coetus

''Suomalaisen Sana-Lugun Coetus'' Suomalaisen Sana-Lugun Coetus oli ensimmäinen varsinainen suomen kieltä sisältänyt laajempi sanakirja.

Uusi!!: Suomen kieli ja Suomalaisen Sana-Lugun Coetus · Katso lisää »

Suomen kielen aakkoset

Suomen kielessä käytetään latinalaista kirjaimistoa, johon siihen on lisätty muutamia kirjaimia, joita latinassa ei ole.

Uusi!!: Suomen kieli ja Suomen kielen aakkoset · Katso lisää »

Suomen kielen lainasanat

Suomen kielen lainasanat ovat jostain toisesta kielestä suomeen tai johonkin suomen kantakieleen lainattuja sanoja.

Uusi!!: Suomen kieli ja Suomen kielen lainasanat · Katso lisää »

Suomen kielen lautakunta

Suomen kielen lautakunta on Kotimaisten kielten keskuksen yhteydessä toimiva suomen kielenhuollon asiantuntijaelin.

Uusi!!: Suomen kieli ja Suomen kielen lautakunta · Katso lisää »

Suomen kielenhuolto

Suomen kielenhuolto eli suomen kielen institutionaalinen huolto – kielenkäytön tarkoituksellinen ohjailu suosituksia esittämällä – alkoi Suomalaisen Kirjallisuuden Seurassa ja Helsingin yliopistossa 1800-luvulla.

Uusi!!: Suomen kieli ja Suomen kielenhuolto · Katso lisää »

Suomen kielipolitiikka

Suomen kielipolitiikka tarkoittaa Suomen valtion suhdetta eri kieliin ja eri kieliä puhuviin ihmisryhmiin.

Uusi!!: Suomen kieli ja Suomen kielipolitiikka · Katso lisää »

Suomen murteet

eteläpohjalaiset murteet,4. keski- ja pohjoispohjalaiset murteet,5. peräpohjalaiset murteet,6. savolaismurteet,7. kaakkoismurteet. Suomen murteet ovat suomen kielessä esiintyviä murteita.

Uusi!!: Suomen kieli ja Suomen murteet · Katso lisää »

Suomen suuriruhtinaskunta

Suomen suuriruhtinaskunta (aikalaisnimenä Suomen suuriruhtinaanmaa) oli Venäjän keisarikunnan autonominen osa pääosin nykyisen Suomen valtion alueella vuosina 1809–1917.

Uusi!!: Suomen kieli ja Suomen suuriruhtinaskunta · Katso lisää »

Suomenruotsalaiset

Suomenruotsalaiset ovat ruotsin kieltä äidinkielenään puhuvia syntyperäisiä Suomen asukkaita.

Uusi!!: Suomen kieli ja Suomenruotsalaiset · Katso lisää »

Suomi

Suomen tasavalta eli Suomi on valtio Pohjois-Euroopassa Itämeren rannalla.

Uusi!!: Suomen kieli ja Suomi · Katso lisää »

Superlatiivi

Superlatiivi eli yliaste on adjektiivien ja adverbien vertailumuoto.

Uusi!!: Suomen kieli ja Superlatiivi · Katso lisää »

SVO-kieli

SVO-kieli tarkoittaa kielitieteessä kieltä jossa perussanajärjestys on subjekti-verbi-objekti (esimerkiksi minä ajan autoa).

Uusi!!: Suomen kieli ja SVO-kieli · Katso lisää »

Syntaksi

Syntaksi (kr. σύνταξις 'kokoonpano') eli lauseoppi tarkastelee luonnollisen tai formaalin kielen merkkiyhdistelmiä (sanoja).

Uusi!!: Suomen kieli ja Syntaksi · Katso lisää »

Taivutus (kielioppi)

Taivutus tarkoittaa kieliopissa sanan muokkaamista tai merkitsemistä ilmaisemaan kieliopillista tietoa kuten sijaa, sukua, aikamuotoa, lukua ja persoonaa.

Uusi!!: Suomen kieli ja Taivutus (kielioppi) · Katso lisää »

Tapaluokka

Tapaluokka eli modus on verbien taivutuksen kategoria.

Uusi!!: Suomen kieli ja Tapaluokka · Katso lisää »

Tavaramerkki

Rekisteröidyn tavaramerkin tunnus. Tavaramerkki, ® on merkki (esimerkiksi sana, kuvio, iskulause tai niiden yhdistelmä), jonka avulla tavarat tai palvelut voidaan yhdistää niiden liikkeellelaskijaan.

Uusi!!: Suomen kieli ja Tavaramerkki · Katso lisää »

Tavu

Tavu on puhutun kielen rytmiyksikkö, joka koostuu yhdestä tai (yleensä) enintään muutamasta äänteestä.

Uusi!!: Suomen kieli ja Tavu · Katso lisää »

Terho Itkonen

Terho Klaus Itkonen (21. lokakuuta 1933 Helsinki – 29. maaliskuuta 1998 Nurmijärvi) oli suomen kielen tutkija ja Helsingin yliopiston suomen kielen professori (1965–1989).

Uusi!!: Suomen kieli ja Terho Itkonen · Katso lisää »

Tornionlaakso

Tornionlaaksolla (joskus myös Tornionjokilaakso) on maantieteellinen alue Pohjois-Suomessa ja Pohjois-Ruotsissa.

Uusi!!: Suomen kieli ja Tornionlaakso · Katso lisää »

Translatiivi

Translatiivi eli tulento eli yleinen tulosija on sijamuoto, joka ilmaisee tulemista, muuttumista joksikin: lapseksi, äidiksi.

Uusi!!: Suomen kieli ja Translatiivi · Katso lisää »

Turku

Turku on Suomen kaupunki ja Varsinais-Suomen maakunnan keskus, joka sijaitsee Aurajoen suulla Saaristomeren rannikolla.

Uusi!!: Suomen kieli ja Turku · Katso lisää »

Udmurtin kieli

Udmurtti (aiemmin votjakki) on kieli, joka kuuluu suomalais-ugrilaisten kielten permiläiseen haaraan.

Uusi!!: Suomen kieli ja Udmurtin kieli · Katso lisää »

Unkari

Unkari on Keski-Euroopassa sijaitseva sisämaavaltio, jonka pääkaupunki on Budapest.

Uusi!!: Suomen kieli ja Unkari · Katso lisää »

Unkarin kieli

Unkari on uralilainen kieli.

Uusi!!: Suomen kieli ja Unkarin kieli · Katso lisää »

Uralilaiset kielet

Uralilaiset kielet muodostavat kielikunnan, johon kuuluvia kieliä nykyään puhutaan laajalla alueella kahden puolen Ural-vuoristoa ja Euroopassa.

Uusi!!: Suomen kieli ja Uralilaiset kielet · Katso lisää »

Uskonpuhdistus

Uskonpuhdistaja Martti Luther teoksensa ''Kirkon Babylonian vankeudesta'' kannessa. Uskonpuhdistus (myös reformaatio) on 1500-luvulla Länsi-Euroopassa alkanut liike, joka pyrki oikaisemaan katolisen kirkon opissa näkemiään epäkohtia.

Uusi!!: Suomen kieli ja Uskonpuhdistus · Katso lisää »

Varhaiskantasuomi

Varhaiskantasuomi on itämerensuomalaisten kielten ja saamelaiskielten yhteinen kantakieli, jota joskus kutsutaan myös suomalais-saamelaiseksi kantakieleksi.

Uusi!!: Suomen kieli ja Varhaiskantasuomi · Katso lisää »

Varsinais-Suomen maakunta

Varsinais-Suomi on Suomen maakunta, joka sijaitsee Saaristomeren rannikolla ja saarissa.

Uusi!!: Suomen kieli ja Varsinais-Suomen maakunta · Katso lisää »

Värmlanti

Metsätähti on Värmlannin maakuntakukka. Susi on Värmlannin maakuntaeläin. Värmlanti (joskus myös Vermlanti) on yksi Ruotsin maakunnista.

Uusi!!: Suomen kieli ja Värmlanti · Katso lisää »

Velaarinen nasaali

Velaarinen nasaali ("äng-äänne") on suomessa ja monessa muussakin kielessä esiintyvä äänne.

Uusi!!: Suomen kieli ja Velaarinen nasaali · Katso lisää »

Venäjä

Venäjä, virallisesti myös Venäjän federaatio on kahteen maanosaan ulottuva valtio, joka käsittää suurimman osan pohjoisesta Euraasiasta.

Uusi!!: Suomen kieli ja Venäjä · Katso lisää »

Venäjän kieli

Venäjän kieli (ру́сский язы́к, russki jazyk) kuuluu itäslaavilaisiin kieliin, joihin kuuluvat myös ukraina, valkovenäjä ja ruteeni.

Uusi!!: Suomen kieli ja Venäjän kieli · Katso lisää »

Verbi

Verbit eli teonsanat on yksi useimpien kielten sanaluokista.

Uusi!!: Suomen kieli ja Verbi · Katso lisää »

Vierassana

Vierassanat tai sivistyssanat ovat sanoja, jotka on omaksuttu kieleen muista kielistä mutta jotka eivät ole täysin kotiutuneet siihen.

Uusi!!: Suomen kieli ja Vierassana · Katso lisää »

Viron kieli

Viron kieli eli eesti (eesti keel, vanh. maakeel) on itämerensuomalainen kieli eli suomen lähisukukieli (muut ovat varsinaiskarjala, aunuksenkarjala, lyydi, vepsä, inkeroinen, vatja ja liivi).

Uusi!!: Suomen kieli ja Viron kieli · Katso lisää »

Vokaali

ɑ – jota vastaa suomen A/a-kirjain. Vokaali eli ääntiö on foneettisen määritelmän mukaan äänne, jota muodostettaessa ääntöväylä on avoin, niin että keuhkoista tuleva ilmavirta pääsee kulkemaan jatkuvasti ja esteettä suun kautta ulos eikä ilmanpainetta keräänny ääniraon yläpuolelle.

Uusi!!: Suomen kieli ja Vokaali · Katso lisää »

Vokaalisointu

Vokaalisointu eli vokaaliharmonia on joillekin kielille ominainen fonotaktinen säännöstö, joka pyrkii helpottamaan ääntämistä rajoittamalla samassa sanamuodossa esiintyviä vokaaleja.

Uusi!!: Suomen kieli ja Vokaalisointu · Katso lisää »

Wolmar Schildt

Wolmar Schildt Muistolaatta. Laukaan syntymäkoti Pernasaaressa. Schildtin hautakiven teksti on venykekirjoitusta. Wolmar Styrbjörn Schildt (Wolmari Kilpinen, W. Kilpinen) (31. heinäkuuta 1810 Laukaa – 8. toukokuuta 1893 Jyväskylä) oli Jyväskylän piirilääkäri, fennomaani, uudissanaston kehittäjä ja suomentaja.

Uusi!!: Suomen kieli ja Wolmar Schildt · Katso lisää »

WSOY

Werner Söderström Osakeyhtiö (lyh. WSOY) on suomalainen yleisen kirjallisuuden kustantaja.

Uusi!!: Suomen kieli ja WSOY · Katso lisää »

Yhdyssana

Yhdyssana on kahden tai useamman sanan muodostama sana, jolla on oma merkityksensä.

Uusi!!: Suomen kieli ja Yhdyssana · Katso lisää »

Yleisgeminaatio

Yleisgeminaatio on hyvin monissa suomen kielen murteissa esiintyvä ilmiö, jossa konsonantit kahdentuvat lyhyen painollisen (myös sivupainollisen) ja pitkän painottoman vokaalin välissä, esim.

Uusi!!: Suomen kieli ja Yleisgeminaatio · Katso lisää »

Yliopisto

Teknillisen korkeakoulun matematiikan luennolla. Yliopisto on tieteellistä tutkimusta tekevä ja korkeinta tieteellistä opetusta antava laitos.

Uusi!!: Suomen kieli ja Yliopisto · Katso lisää »

1930

Ei kuvausta.

Uusi!!: Suomen kieli ja 1930 · Katso lisää »

Uudelleenohjaukset tässä:

Finnish, Nykysuomi, Suomen kielen murteet, Suomenkieli, Suomenkielinen, Suomenkieliset, Suomi (kieli).

LähteväSaapuvat
Hei! Olemme Facebookissa nyt! »