Logo
Unionpedia
Viestintä
Get it on Google Play
Uusi! Lataa Unionpedia Android™-laitteella!
Vapaa
Nopeamman yhteyden kuin selaimen!
 

Norjan kieli

Indeksi Norjan kieli

Norjan kieli on Norjan kuningaskunnan virallinen kieli, joka kuuluu kansankielisessä muodossaan skandinaavisten kielten läntiseen haaraan.

83 suhteet: A, Adverbi, Ø, Æ, Å, B, C, D, Diftongi, E, Edvard Grieg, F, Fäärin kieli, Färsaaret, Foneemi, Fonologia, G, Germaaniset kielet, H, I, Indoeurooppalaiset kielet, Infinitiivi, Interjektio, Islannin kieli, Ivar Aasen, J, K, Kirjanorja, Konjunktio, L, Latinalaiset aakkoset, Liudennus, M, Monoftongi, Morfologia, Muinaisnorja, N, Napoleon I, Nominaalimuoto, Norja, O, P, Pääluokka, Persoonapronomini, Possessiivipronomini, Preesens, Prepositio, Pronomini, Q, R, ..., Ruotsi, Ruotsin kieli, S, Skandinaaviset kielet, Suomen kielen aakkoset, Suomi, Suurkäräjät, T, Tanska, Tanskan kieli, U, Uusnorja, V, Venäjä, Vestlandet, Viikingit, W, Wienin kongressi, X, Y, Z, 1809, 1812, 1813, 1818, 1840-luku, 1850-luku, 1862, 1870, 1885, 1895, 1896, 1929. Laajenna indeksi (33 lisää) »

A

A (a) on latinalaisen kirjaimiston ja suomen aakkosten ensimmäinen kirjain.

Uusi!!: Norjan kieli ja A · Katso lisää »

Adverbi

Adverbi eli seikkasana on verbin tai koko lauseen määritteenä toimiva taipumaton tai vajaasti taipuva sana, joka ilmaisee tyypillisesti aikaa, paikkaa, tapaa, syytä tai keinoa.

Uusi!!: Norjan kieli ja Adverbi · Katso lisää »

Ø

Ø, ø on tanskassa, norjassa ja fäärissä käytetty latinalaista aakkostoa täydentävä kirjain, jolla merkitään vokaaleja, ja joskus myös.

Uusi!!: Norjan kieli ja Ø · Katso lisää »

Æ

Æ on latinalainen kirjain, joka sisältyy fäärin, islannin, tanskan, norjan ja osseetin aakkosiin.

Uusi!!: Norjan kieli ja Æ · Katso lisää »

Å

Å (å) eli ruotsalainen O on suomen ja ruotsin kielen aakkosten 27.

Uusi!!: Norjan kieli ja Å · Katso lisää »

B

B (b) on latinalaisten ja myös suomen aakkosten toinen kirjain.

Uusi!!: Norjan kieli ja B · Katso lisää »

C

C (c) on latinalaisten ja myös suomen aakkosten kolmas kirjain.

Uusi!!: Norjan kieli ja C · Katso lisää »

D

D (d) on latinalaisten ja myös suomen aakkosten neljäs kirjain.

Uusi!!: Norjan kieli ja D · Katso lisää »

Diftongi

Diftongi eli pariääntiö on kahden samaan tavuun kuuluvan keskenään erilaisen vokaalin yhtymä tai foneettisesti tarkasteltuna oikeammin pitkä vokaali, jonka laatu äännettäessä muuttuu siten, että loppuosa on erilainen kuin alkuosa.

Uusi!!: Norjan kieli ja Diftongi · Katso lisää »

E

E (e) on latinalaisten ja myös suomen aakkosten viides kirjain.

Uusi!!: Norjan kieli ja E · Katso lisää »

Edvard Grieg

Edvard Hagerup Grieg (15. kesäkuuta 1843 Bergen – 4. syyskuuta 1907 Bergen) oli norjalainen kansallisromantiikan ajan säveltäjä ja pianisti.

Uusi!!: Norjan kieli ja Edvard Grieg · Katso lisää »

F

F (f) on latinalaisten ja myös suomen aakkosten kuudes kirjain.

Uusi!!: Norjan kieli ja F · Katso lisää »

Fäärin kieli

Fääri (fääriksi føroyskt) on germaanisten kielten skandinaaviseen haaraan kuuluva, Färsaarilla puhuttava kieli.

Uusi!!: Norjan kieli ja Fäärin kieli · Katso lisää »

Färsaaret

Färsaaret on Tanskalle kuuluva itsehallinnollinen saariryhmä pohjoisella Atlantin valtamerellä.

Uusi!!: Norjan kieli ja Färsaaret · Katso lisää »

Foneemi

Foneemi on puhutun kielen pienin distinktiivinen eli merkityksiä erottava yksikkö.

Uusi!!: Norjan kieli ja Foneemi · Katso lisää »

Fonologia

Fonologia, eli äänneoppi (kreikan sanoista φωνή /phōnḗ/ 'ääni' ja λόγος /lógos/ 'puhe; järki') on luonnollisen kielen rakennetutkimuksen osa-alue (katso myös kielitiede).

Uusi!!: Norjan kieli ja Fonologia · Katso lisää »

G

G (g) on latinalaisen kirjaimiston ja myös suomen aakkosten seitsemäs kirjain.

Uusi!!: Norjan kieli ja G · Katso lisää »

Germaaniset kielet

fääri Germaaniset kielet ovat indoeurooppalaiseen kielikuntaan kuuluva kieliryhmä.

Uusi!!: Norjan kieli ja Germaaniset kielet · Katso lisää »

H

H (h) on latinalaisten ja myös suomen aakkosten kahdeksas kirjain.

Uusi!!: Norjan kieli ja H · Katso lisää »

I

I (i) on latinalaisten ja myös suomen aakkosten yhdeksäs kirjain.

Uusi!!: Norjan kieli ja I · Katso lisää »

Indoeurooppalaiset kielet

Indoeurooppalaisten kielten nykyinen levinneisyys. Tummanvihreällä merkityissä maissa indoeurooppalaiset kielet ovat enemmistön kielinä. Vaaleanvihreällä merkityissä maissa ne ovat virallisina vähemmistökielinä. kielikuntien joukossa. Ei-indoeurooppalaisia kieliä Raidoitetuilla alueilla monikielisyys on yleistä. hollanti Indoeurooppalaiset kielet muodostavat maailman levinneimmän kielikunnan.

Uusi!!: Norjan kieli ja Indoeurooppalaiset kielet · Katso lisää »

Infinitiivi

Infinitiivi on verbin substantiivinen nominaalimuoto.

Uusi!!: Norjan kieli ja Infinitiivi · Katso lisää »

Interjektio

Interjektiot eli huudahduspartikkelit ovat sanoja ja äännähdyksiä, joilla osoitetaan affektiivista reaktiota tapahtuneeseen, sanottuun tai omaan tunnetilaan.

Uusi!!: Norjan kieli ja Interjektio · Katso lisää »

Islannin kieli

Islannin kieli on skandinaavinen kieli, jota puhutaan etupäässä Islannissa.

Uusi!!: Norjan kieli ja Islannin kieli · Katso lisää »

Ivar Aasen

Ivar Aasen. Boeing 737, jonka pyrstöön Aasenin kuva on maalattu. Ivar Aasen (1813–1896) oli norjalainen kielentutkija ja kirjailija.

Uusi!!: Norjan kieli ja Ivar Aasen · Katso lisää »

J

J (j) on latinalaisten ja myös suomen aakkosten kymmenes kirjain.

Uusi!!: Norjan kieli ja J · Katso lisää »

K

K (k) on latinalaisten ja myös suomen aakkosten 11.

Uusi!!: Norjan kieli ja K · Katso lisää »

Kirjanorja

Kirjanorja (’kirjakieli’) on norjan kielen yleiskielimuoto, joka on Norjan kuningaskunnan kahdesta virallisesta kielimuodosta yleisempi.

Uusi!!: Norjan kieli ja Kirjanorja · Katso lisää »

Konjunktio

Konjunktio tarkoittaa seuraavia.

Uusi!!: Norjan kieli ja Konjunktio · Katso lisää »

L

L (l) on latinalaisten ja myös suomen aakkosten kahdestoista kirjain.

Uusi!!: Norjan kieli ja L · Katso lisää »

Latinalaiset aakkoset

Latinalaiset aakkoset ovat laajimmin käytetty aakkospohjainen kirjoitusjärjestelmä.

Uusi!!: Norjan kieli ja Latinalaiset aakkoset · Katso lisää »

Liudennus

Liudennus, palatalisaatio, palataalistuminen eli muljeeraus tarkoittaa konsonantin ääntymistä siten, että kielen etuselkä kohoaa suulakea vasten:n ääntymäasentoa kohden.

Uusi!!: Norjan kieli ja Liudennus · Katso lisää »

M

M (m) on latinalaisten ja myös suomen aakkosten 13.

Uusi!!: Norjan kieli ja M · Katso lisää »

Monoftongi

Monoftongi eli yksinkertainen vokaali on vokaaliäänne, jonka laatu ei ääntämisen aikana muutu.

Uusi!!: Norjan kieli ja Monoftongi · Katso lisää »

Morfologia

Morfologia eli muoto-oppi tutkii sanojen muodostusta kielen pienimmistä merkitysyksiköistä, joita kutsutaan morfeemeiksi.

Uusi!!: Norjan kieli ja Morfologia · Katso lisää »

Muinaisnorja

viikinkiajan vallitessa. Kirkkaanpunainen väri ilmaisee läntisen ja oranssi itäisen päämurteen levinnän. Keltainen väri puolestaan kuvaa muinaisenglantia ja vaaleanvihreä muita (länsi)germaanikieliä. Ruusunpunainen (rosa) väri tarkoittaa muinaisgutniskaa ja sininen Krimin goottia. Muinaisnorja tai muinaisskandinaavi (norrǿnt mál tai dǫnsk tunga) on kieli, jota puhuttiin ja kirjoitettiin noin 800–1300-luvuilla nykyisessä Skandinaviassa sekä skandinaavien asuttamilla alueilla muun muassa Islannissa ja Britteinsaarilla, jonkin aikaa myös Itä-Euroopassa.

Uusi!!: Norjan kieli ja Muinaisnorja · Katso lisää »

N

N (n) on latinalaisten ja myös suomen aakkosten 14.

Uusi!!: Norjan kieli ja N · Katso lisää »

Napoleon I

Napoléon Bonaparte (alkujaan Napoleone di Buonaparte, 15. elokuuta 1769 Ajaccio, Korsika – 5. toukokuuta 1821 Longwood, Saint Helena) oli Ranskan ensimmäinen konsuli vuodesta 1799 alkaen ja Ranskan keisari Napoleon I vuosina 1804–1814.

Uusi!!: Norjan kieli ja Napoleon I · Katso lisää »

Nominaalimuoto

Nominaalimuoto eli infiniittimuoto on verbin taivutusmuoto, joka ei voi persoonamuodon eli finiittimuodon tavoin muodostaa nominin kanssa lausetta.

Uusi!!: Norjan kieli ja Nominaalimuoto · Katso lisää »

Norja

Norjan kuningaskunta (kirjanorjaksi Kongeriket Norge) eli Norja on perustuslaillinen monarkia Pohjois-Euroopassa.

Uusi!!: Norjan kieli ja Norja · Katso lisää »

O

O (o) on latinalaisten ja myös suomen aakkosten 15.

Uusi!!: Norjan kieli ja O · Katso lisää »

P

P (p) on latinalaisten ja myös suomen aakkosten 16.

Uusi!!: Norjan kieli ja P · Katso lisää »

Pääluokka

Pääluokka (diateesi, verbigenus) on prdoduktiivinen rakenne, jolla muutetaan verbin tai lauseen argumenttirakennetta ja valenssia.

Uusi!!: Norjan kieli ja Pääluokka · Katso lisää »

Persoonapronomini

Persoonapronominit ovat pronomineja, jotka viittaavat johonkin henkilöön tai ryhmään henkilöitä.

Uusi!!: Norjan kieli ja Persoonapronomini · Katso lisää »

Possessiivipronomini

Possessiivipronominit eli omistuspronominit ovat pronomineja, joita käytetään omistamisen ilmaisemiseen.

Uusi!!: Norjan kieli ja Possessiivipronomini · Katso lisää »

Preesens

Preesens eli kestämä (läsnäoleva) on verbin aikamuoto, joka ilmaisee, että jotakin tapahtuu nyt taikka yleisesti, aina.

Uusi!!: Norjan kieli ja Preesens · Katso lisää »

Prepositio

Prepositio eli etusana on ennen nominia käytettävä sana, joka ilmaisee aikaa, paikkaa, tapaa tms.

Uusi!!: Norjan kieli ja Prepositio · Katso lisää »

Pronomini

Pronominit eli asemosanat on sanaluokka, joka kuuluu nomineihin.

Uusi!!: Norjan kieli ja Pronomini · Katso lisää »

Q

Q (q) on latinalaisten ja myös suomen aakkosten 17.

Uusi!!: Norjan kieli ja Q · Katso lisää »

R

R (r) on latinalaisten ja myös suomen aakkosten 18.

Uusi!!: Norjan kieli ja R · Katso lisää »

Ruotsi

Ruotsin kuningaskunta eli Ruotsi on perustuslaillinen monarkia Skandinaviassa Pohjois-Euroopassa.

Uusi!!: Norjan kieli ja Ruotsi · Katso lisää »

Ruotsin kieli

Ruotsin kieli eli ruotsi on indoeurooppalaisten kielten germaanisen haaran skandinaaviseen eli pohjoisgermaaniseen ryhmään kuuluva kieli.

Uusi!!: Norjan kieli ja Ruotsin kieli · Katso lisää »

S

S (s) on latinalaisten ja myös suomen aakkosten 19.

Uusi!!: Norjan kieli ja S · Katso lisää »

Skandinaaviset kielet

300px Skandinaaviset kielet eli pohjoisgermaaniset kielet ovat indoeurooppalaisen kielikunnan germaaniseen haaraan kuuluvia kieliä.

Uusi!!: Norjan kieli ja Skandinaaviset kielet · Katso lisää »

Suomen kielen aakkoset

Suomen kielessä käytetään latinalaista kirjaimistoa, johon on lisätty muutamia kirjaimia, joita latinassa ei ole.

Uusi!!: Norjan kieli ja Suomen kielen aakkoset · Katso lisää »

Suomi

Suomen tasavalta eli Suomi on Pohjoismaihin kuuluva valtio Pohjois-Euroopassa Itämeren rannalla.

Uusi!!: Norjan kieli ja Suomi · Katso lisää »

Suurkäräjät

Suurkäräjät on Norjan kansanedustuslaitos.

Uusi!!: Norjan kieli ja Suurkäräjät · Katso lisää »

T

T (t) on latinalaisten ja myös suomen aakkosten 20.

Uusi!!: Norjan kieli ja T · Katso lisää »

Tanska

Tanskan kuningaskunta eli Tanska on perustuslaillinen monarkia Pohjois-Euroopassa.

Uusi!!: Norjan kieli ja Tanska · Katso lisää »

Tanskan kieli

Tanskan kieli (det danske sprog) on indoeurooppalaiseen kielikunnan pohjoisgermaaniseen haaraan kuuluva kieli.

Uusi!!: Norjan kieli ja Tanskan kieli · Katso lisää »

U

U (u) on latinalaisten ja myös suomen aakkosten 21.

Uusi!!: Norjan kieli ja U · Katso lisää »

Uusnorja

Uusnorja tai nykynorja (norjaksi nynorsk) on norjan kielen yleiskielimuoto, joka on Norjan kuningaskunnan kahdesta virallisesta kielimuodosta vähemmän käytetty.

Uusi!!: Norjan kieli ja Uusnorja · Katso lisää »

V

V (v) on latinalaisten ja myös suomen aakkosten 22.

Uusi!!: Norjan kieli ja V · Katso lisää »

Venäjä

Venäjä, viralliselta nimeltään Venäjän federaatio, on liittovaltio, joka sijaitsee itäisessä Euroopassa ja pohjoisessa Aasiassa.

Uusi!!: Norjan kieli ja Venäjä · Katso lisää »

Vestlandet

Vestlandet Vestlandet on Etelä-Norjan länsiosasta maantieteellisenä alueena käytetty nimitys, joka kattaa Møren ja Romsdalin läänin, Sognin ja Fjordanen läänin, Hordalandin läänin sekä Rogalandin läänin.

Uusi!!: Norjan kieli ja Vestlandet · Katso lisää »

Viikingit

Viikinkejä piirroksessa 800- tai 900-luvulta. Viikingit olivat skandinaavista alkuperää olevia aseistautuneita merenkulkijoita 700–1000-luvuilla.

Uusi!!: Norjan kieli ja Viikingit · Katso lisää »

W

W (w) on latinalaisten ja myös suomen aakkosten 23.

Uusi!!: Norjan kieli ja W · Katso lisää »

Wienin kongressi

Wienin kongressi eli Tanssiva kongressi oli vuosina 1814–1815 Itävallan Wienissä järjestetty konferenssi, jonka tarkoituksena oli Euroopan rajojen uudelleenjärjestely tasapainoisiin suuriin ja pieniin valtioihin Napoleonin sotien jäljiltä.

Uusi!!: Norjan kieli ja Wienin kongressi · Katso lisää »

X

X (x) on latinalaisten ja myös suomen aakkosten 24.

Uusi!!: Norjan kieli ja X · Katso lisää »

Y

Y (y) on latinalaisten ja myös suomen aakkosten 25.

Uusi!!: Norjan kieli ja Y · Katso lisää »

Z

Z (z) on latinalaisten ja myös suomen aakkosten 26.

Uusi!!: Norjan kieli ja Z · Katso lisää »

1809

Ei kuvausta.

Uusi!!: Norjan kieli ja 1809 · Katso lisää »

1812

Ei kuvausta.

Uusi!!: Norjan kieli ja 1812 · Katso lisää »

1813

Ei kuvausta.

Uusi!!: Norjan kieli ja 1813 · Katso lisää »

1818

Ei kuvausta.

Uusi!!: Norjan kieli ja 1818 · Katso lisää »

1840-luku

1840-luku oli vuosikymmen, joka alkoi 1.

Uusi!!: Norjan kieli ja 1840-luku · Katso lisää »

1850-luku

1850-luku oli vuosikymmen, joka alkoi 1.

Uusi!!: Norjan kieli ja 1850-luku · Katso lisää »

1862

Ei kuvausta.

Uusi!!: Norjan kieli ja 1862 · Katso lisää »

1870

Ei kuvausta.

Uusi!!: Norjan kieli ja 1870 · Katso lisää »

1885

Ei kuvausta.

Uusi!!: Norjan kieli ja 1885 · Katso lisää »

1895

Ei kuvausta.

Uusi!!: Norjan kieli ja 1895 · Katso lisää »

1896

Ei kuvausta.

Uusi!!: Norjan kieli ja 1896 · Katso lisää »

1929

Ei kuvausta.

Uusi!!: Norjan kieli ja 1929 · Katso lisää »

Uudelleenohjaukset tässä:

Kirjanorjan kieli, Nykynorja, Nykynorjan kieli, Uusnorjan kieli.

LähteväSaapuvat
Hei! Olemme Facebookissa nyt! »