84 suhteet: A, Aasmund Olavsson Vinje, Adverbi, Ø, Æ, Å, B, C, D, Diftongi, E, Edvard Grieg, F, Fäärin kieli, Färsaaret, Foneemi, Fonologia, G, Germaaniset kielet, H, I, Indoeurooppalaiset kielet, Infinitiivi, Interjektio, Intonaatio, Islannin kieli, Ivar Aasen, J, K, Kirjanorja, Konjunktio (kielitiede), L, Latinalaiset aakkoset, Liudennus, M, Monoftongi, Morfologia, Muinaisnorja, N, Napoleon I, Nominaalimuoto, Norja, O, P, Pääluokka, Persoonapronomini, Possessiivipronomini, Preesens, Prepositio, Pronomini, ..., Q, R, Ruotsi, Ruotsin kieli, S, Skandinaaviset kielet, Suomen kielen aakkoset, Suomi, Suurkäräjät, T, Tanska, Tanskan kieli, U, Uusnorja, V, Venäjä, Vestlandet, Viikingit, W, Wienin kongressi, X, Y, Z, 1809, 1812, 1813, 1818, 1840-luku, 1850-luku, 1870, 1885, 1895, 1896, 1929. Laajenna indeksi (34 lisää) »
A
A (a) on latinalaisen kirjaimiston ja suomen aakkosten ensimmäinen kirjain.
Uusi!!: Norjan kieli ja A · Katso lisää »
Aasmund Olavsson Vinje
Aasmund Olavsson (Olafson) Vinje (6. huhtikuuta 1818 Vinje, Telemarken, Norja – 30. heinäkuuta 1870) oli norjalainen runoilija ja toimittaja.
Uusi!!: Norjan kieli ja Aasmund Olavsson Vinje · Katso lisää »
Adverbi
Adverbi eli seikkasana on verbin tai koko lauseen määritteenä toimiva taipumaton tai vajaasti taipuva sana, joka ilmaisee tyypillisesti aikaa, paikkaa, tapaa, syytä, varmuuden astetta tai keinoa.
Uusi!!: Norjan kieli ja Adverbi · Katso lisää »
Ø
Ø (ø) on tanskassa, norjassa ja fäärissä käytetty latinalaista aakkostoa täydentävä kirjain, jolla merkitään vokaaleja, ja joskus myös.
Uusi!!: Norjan kieli ja Ø · Katso lisää »
Æ
Æ (æ) on latinalainen kirjain, joka sisältyy fäärin, islannin, tanskan, norjan ja osseetin aakkosiin.
Uusi!!: Norjan kieli ja Æ · Katso lisää »
Å
Å(å) suomen ja ruotsin kielen aakkosten 27.
Uusi!!: Norjan kieli ja Å · Katso lisää »
B
B (b) on latinalaisten ja myös suomen aakkosten toinen kirjain.
Uusi!!: Norjan kieli ja B · Katso lisää »
C
C (c) on latinalaisten ja myös suomen aakkosten kolmas kirjain.
Uusi!!: Norjan kieli ja C · Katso lisää »
D
D (d) on latinalaisten ja myös suomen aakkosten neljäs kirjain.
Uusi!!: Norjan kieli ja D · Katso lisää »
Diftongi
Diftongi eli pariääntiö on kahden samaan tavuun kuuluvan keskenään erilaisen vokaalin yhtymä tai foneettisesti tarkasteltuna oikeammin pitkä vokaali, jonka laatu äännettäessä muuttuu siten, että loppuosa on erilainen kuin alkuosa.
Uusi!!: Norjan kieli ja Diftongi · Katso lisää »
E
E (e) on latinalaisten ja myös suomen aakkosten viides kirjain.
Uusi!!: Norjan kieli ja E · Katso lisää »
Edvard Grieg
Edvard Hagerup Grieg (15. kesäkuuta 1843 Bergen – 4. syyskuuta 1907 Bergen) oli norjalainen kansallisromantiikan ajan säveltäjä ja pianisti.
Uusi!!: Norjan kieli ja Edvard Grieg · Katso lisää »
F
F (f) on latinalaisten ja myös suomen aakkosten kuudes kirjain.
Uusi!!: Norjan kieli ja F · Katso lisää »
Fäärin kieli
Fääri (omakielinen nimi: føroyskt) on germaanisten kielten skandinaaviseen haaraan kuuluva, Färsaarilla puhuttava kieli, jota puhuvat färingit.
Uusi!!: Norjan kieli ja Fäärin kieli · Katso lisää »
Färsaaret
Färsaaret on Tanskalle kuuluva itsehallinnollinen saariryhmä pohjoisella Atlantin valtamerellä.
Uusi!!: Norjan kieli ja Färsaaret · Katso lisää »
Foneemi
Foneemi on puhutun kielen pienin distinktiivinen eli merkityksiä erottava yksikkö.
Uusi!!: Norjan kieli ja Foneemi · Katso lisää »
Fonologia
Fonologia eli äänneoppi (klassisen kreikan sanoista φωνή /pʰoːnéː/ 'ääni' ja λόγος /lógos/ 'puhe; järki'), etenkin amerikkalaisessa käytännössä myös fonemiikka, on luonnollisen kielen rakennetutkimuksen osa-alue (katso myös kielitiede).
Uusi!!: Norjan kieli ja Fonologia · Katso lisää »
G
G (g) on latinalaisen kirjaimiston ja myös suomen aakkosten seitsemäs kirjain.
Uusi!!: Norjan kieli ja G · Katso lisää »
Germaaniset kielet
fääri Germaaniset kielet ovat indoeurooppalaiseen kielikuntaan kuuluva kieliryhmä.
Uusi!!: Norjan kieli ja Germaaniset kielet · Katso lisää »
H
H (h) on latinalaisten ja myös suomen aakkosten kahdeksas kirjain.
Uusi!!: Norjan kieli ja H · Katso lisää »
I
I (i) on latinalaisten ja myös suomen aakkosten yhdeksäs kirjain.
Uusi!!: Norjan kieli ja I · Katso lisää »
Indoeurooppalaiset kielet
Ei-indoeurooppalaisia kieliä Raidoitetuilla alueilla monikielisyys on yleistä. Indoeurooppalaisten kielten nykyinen levinneisyys. Tummanvihreällä merkityissä maissa indoeurooppalaiset kielet ovat enemmistön kielinä. Vaaleanvihreällä merkityissä maissa ne ovat virallisina vähemmistökielinä. kielikuntien joukossa. Indoeurooppalaiset kielet muodostavat kielikunnan, johon kuuluvia kieliä puhuttiin alun perin Euroopasta Intiaan ulottuvalla alueella, mutta nykyaikana kautta maailman.
Uusi!!: Norjan kieli ja Indoeurooppalaiset kielet · Katso lisää »
Infinitiivi
Infinitiivi eli nimitapa on verbin substantiivinen nominaalimuoto.
Uusi!!: Norjan kieli ja Infinitiivi · Katso lisää »
Interjektio
Interjektiot eli huudahduspartikkelit ovat sanoja ja vakiintuneita äännähdyksiä, joilla osoitetaan affektiivista reaktiota tapahtuneeseen, sanottuun tai omaan tunnetilaan.
Uusi!!: Norjan kieli ja Interjektio · Katso lisää »
Intonaatio
Intonaatio on puheen sävelkulkua.
Uusi!!: Norjan kieli ja Intonaatio · Katso lisää »
Islannin kieli
Islannin kieli (omakielinen nimi: íslenska) on skandinaavinen kieli, jota puhutaan etupäässä Islannissa.
Uusi!!: Norjan kieli ja Islannin kieli · Katso lisää »
Ivar Aasen
Ivar Aasen. Boeing 737, jonka pyrstöön Aasenin kuva on maalattu. Ivar Aasen (1813 Ørsta – 1896 Kristiania) oli norjalainen kielentutkija ja kirjailija.
Uusi!!: Norjan kieli ja Ivar Aasen · Katso lisää »
J
J (j) on latinalaisten ja myös suomen aakkosten kymmenes kirjain.
Uusi!!: Norjan kieli ja J · Katso lisää »
K
K (k) on latinalaisten ja myös suomen aakkosten 11.
Uusi!!: Norjan kieli ja K · Katso lisää »
Kirjanorja
Kirjanorja (’kirjakieli’) on norjan kielen yleiskielimuoto, joka on Norjan kuningaskunnan kahdesta virallisesta kielimuodosta yleisempi.
Uusi!!: Norjan kieli ja Kirjanorja · Katso lisää »
Konjunktio (kielitiede)
Konjunktiot, eli sidesanat, ovat partikkelien sanaluokkaan kuuluvia sanoja, joilla yhdistetään virkkeen eri lauseita toisiinsa.
Uusi!!: Norjan kieli ja Konjunktio (kielitiede) · Katso lisää »
L
L (l) on latinalaisten ja myös suomen aakkosten kahdestoista kirjain.
Uusi!!: Norjan kieli ja L · Katso lisää »
Latinalaiset aakkoset
Latinalaiset aakkoset on laajimmin käytetty aakkospohjainen kirjoitusjärjestelmä.
Uusi!!: Norjan kieli ja Latinalaiset aakkoset · Katso lisää »
Liudennus
Liudennus, palatalisaatio, palataalistuminen eli muljeeraus tarkoittaa konsonantin ääntymistä siten, että kielen etuselkä kohoaa suulakea vasten:n ääntymäasentoa kohden.
Uusi!!: Norjan kieli ja Liudennus · Katso lisää »
M
M (m) on latinalaisten ja myös suomen aakkosten 13.
Uusi!!: Norjan kieli ja M · Katso lisää »
Monoftongi
Monoftongi eli yksinkertainen vokaali on vokaaliäänne, jonka laatu ei ääntämisen aikana muutu.
Uusi!!: Norjan kieli ja Monoftongi · Katso lisää »
Morfologia
Morfologia eli muoto-oppi tutkii sanojen muodostusta kielen pienimmistä merkitysyksiköistä, joita kutsutaan morfeemeiksi.
Uusi!!: Norjan kieli ja Morfologia · Katso lisää »
Muinaisnorja
Krimin goottia. Muinaisnorja tai muinaisskandinaavi (norrǿnt mál tai dǫnsk tunga) oli kieli, jota puhuttiin ja kirjoitettiin noin vuosina 800–1225 nykyisessä Skandinaviassa sekä skandinaavien asuttamilla alueilla muun muassa Islannissa ja Britteinsaarilla, jonkin aikaa myös Itä-Euroopassa.
Uusi!!: Norjan kieli ja Muinaisnorja · Katso lisää »
N
N (n) on latinalaisten ja myös suomen aakkosten 14.
Uusi!!: Norjan kieli ja N · Katso lisää »
Napoleon I
Napoléon Bonaparte (alkujaan Napoleone di Buonaparte; 15. elokuuta 1769 Ajaccio, Korsika – 5. toukokuuta 1821 Longwood, Saint Helena) oli ranskalainen sotilas ja poliitikko, joka hallitsi Ranskaa itsevaltaisesti kaapattuaan vallan Ranskan vallankumouksen jälkimainingeissa.
Uusi!!: Norjan kieli ja Napoleon I · Katso lisää »
Nominaalimuoto
Nominaalimuoto eli infiniittimuoto on verbin taivutusmuoto, joka ei voi persoonamuodon eli finiittimuodon tavoin muodostaa nominin kanssa lausetta.
Uusi!!: Norjan kieli ja Nominaalimuoto · Katso lisää »
Norja
Norjan kuningaskunta (kirjanorjaksi Kongeriket Norge,, pohjoissaameksi Norgga gonagasriika) eli Norja on perustuslaillinen monarkia Pohjois-Euroopassa.
Uusi!!: Norjan kieli ja Norja · Katso lisää »
O
O (o) on latinalaisten ja myös suomen aakkosten 15.
Uusi!!: Norjan kieli ja O · Katso lisää »
P
P (p) on latinalaisten ja myös suomen aakkosten 16.
Uusi!!: Norjan kieli ja P · Katso lisää »
Pääluokka
Pääluokka (diateesi, verbigenus) on produktiivinen rakenne, jolla muutetaan verbin tai lauseen argumenttirakennetta ja valenssia.
Uusi!!: Norjan kieli ja Pääluokka · Katso lisää »
Persoonapronomini
Persoonapronominit ovat pronomineja, jotka viittaavat johonkin henkilöön tai ryhmään henkilöitä.
Uusi!!: Norjan kieli ja Persoonapronomini · Katso lisää »
Possessiivipronomini
Possessiivipronominit eli omistuspronominit ovat pronomineja, joita käytetään omistamisen ilmaisemiseen.
Uusi!!: Norjan kieli ja Possessiivipronomini · Katso lisää »
Preesens
Preesens eli kestämä (läsnäoleva) on verbin aikamuoto, joka ilmaisee, että jotakin tapahtuu nyt taikka yleisesti, aina.
Uusi!!: Norjan kieli ja Preesens · Katso lisää »
Prepositio
Prepositio eli etusana on ennen nominia käytettävä sana, joka ilmaisee aikaa, paikkaa, tapaa tms.
Uusi!!: Norjan kieli ja Prepositio · Katso lisää »
Pronomini
Pronominit eli asemosanat on sanaluokka, joka kuuluu nomineihin.
Uusi!!: Norjan kieli ja Pronomini · Katso lisää »
Q
Q (q) on latinalaisten ja myös suomen aakkosten 17.
Uusi!!: Norjan kieli ja Q · Katso lisää »
R
R (r) on latinalaisten ja myös suomen aakkosten 18.
Uusi!!: Norjan kieli ja R · Katso lisää »
Ruotsi
Ruotsin kuningaskunta eli Ruotsi on perustuslaillinen monarkia Skandinaviassa Pohjois-Euroopassa.
Uusi!!: Norjan kieli ja Ruotsi · Katso lisää »
Ruotsin kieli
Ruotsi on indoeurooppalaisten kielten germaanisen haaran skandinaaviseen eli pohjoisgermaaniseen ryhmään kuuluva kieli.
Uusi!!: Norjan kieli ja Ruotsin kieli · Katso lisää »
S
S (s) on latinalaisten ja myös suomen aakkosten 19.
Uusi!!: Norjan kieli ja S · Katso lisää »
Skandinaaviset kielet
Alueet, joilla skandinaavisia kieliä pääasiallisesti puhutaan. Pohjoisen pronssikauden kulttuurin levinneisyys n. 1200 eaa. Skandinaaviset kielet eli pohjoisgermaaniset kielet ovat indoeurooppalaisen kielikunnan germaaniseen haaraan kuuluvia kieliä.
Uusi!!: Norjan kieli ja Skandinaaviset kielet · Katso lisää »
Suomen kielen aakkoset
Suomen kielessä käytetään latinalaista kirjaimistoa, johon on lisätty muutamia kirjaimia, joita latinassa ei ole.
Uusi!!: Norjan kieli ja Suomen kielen aakkoset · Katso lisää »
Suomi
Suomen tasavalta eli Suomi on parlamentaarinen tasavalta Pohjois-Euroopassa.
Uusi!!: Norjan kieli ja Suomi · Katso lisää »
Suurkäräjät
Suurkäräjät on Norjan kansanedustuslaitos.
Uusi!!: Norjan kieli ja Suurkäräjät · Katso lisää »
T
T (t) on latinalaisten ja myös suomen aakkosten 20.
Uusi!!: Norjan kieli ja T · Katso lisää »
Tanska
Tanskan kuningaskunta eli Tanska (Danmark) on parlamentaarinen perustuslaillinen monarkia Pohjois-Euroopassa.
Uusi!!: Norjan kieli ja Tanska · Katso lisää »
Tanskan kieli
Tanskan kieli (omakielinen nimi: dansk) on indoeurooppalaiseen kielikunnan pohjoisgermaaniseen haaraan kuuluva kieli.
Uusi!!: Norjan kieli ja Tanskan kieli · Katso lisää »
U
U (u) on latinalaisten ja myös suomen aakkosten 21.
Uusi!!: Norjan kieli ja U · Katso lisää »
Uusnorja
Uusnorja tai nykynorja (norjaksi nynorsk) on norjan kielen yleiskielimuoto, joka on Norjan kuningaskunnan kahdesta virallisesta kielimuodosta vähemmän käytetty.
Uusi!!: Norjan kieli ja Uusnorja · Katso lisää »
V
V (v) on latinalaisten ja myös suomen aakkosten 22.
Uusi!!: Norjan kieli ja V · Katso lisää »
Venäjä
Venäjä, viralliselta nimeltään Venäjän federaatio, on liittovaltio, joka sijaitsee Itä-Euroopassa ja Pohjois-Aasiassa.
Uusi!!: Norjan kieli ja Venäjä · Katso lisää »
Vestlandet
Vestlandet Vestlandet on Etelä-Norjan länsiosasta maantieteellisenä alueena käytetty nimitys, joka kattaa Møren ja Romsdalin läänin, Vestlandin läänin sekä Rogalandin läänin.
Uusi!!: Norjan kieli ja Vestlandet · Katso lisää »
Viikingit
Viikinkejä piirroksessa 800- tai 900-luvulta. Viikinkiajan pitkäveneen ennallistus. Alkuperäinen, Roskildeen päätynyt laiva oli rakennettu Dublinissa noin vuonna 1042. Kuninkaiden kummut, Vanha Uppsala. Strora Hammarsin riimukivi. Viikinkien kaupunkeja Skandinaviassa. Viikingit olivat pääasiassa skandinaavista alkuperää olevia aseistautuneita merenkulkijoita 700–1000-luvuilla eli viikinkiajalla.
Uusi!!: Norjan kieli ja Viikingit · Katso lisää »
W
W (w) on latinalaisten ja myös suomen aakkosten 23.
Uusi!!: Norjan kieli ja W · Katso lisää »
Wienin kongressi
Wienin kongressi eli Tanssiva kongressi oli vuosina 1814–1815 Itävallan Wienissä järjestetty konferenssi, jonka tarkoituksena oli Euroopan rajojen uudelleenjärjestely tasapainoisiin suuriin ja pieniin valtioihin Napoleonin sotien jäljiltä.
Uusi!!: Norjan kieli ja Wienin kongressi · Katso lisää »
X
X (x) on latinalaisten ja myös suomen aakkosten 24.
Uusi!!: Norjan kieli ja X · Katso lisää »
Y
Y (y) on latinalaisten ja myös suomen aakkosten 25.
Uusi!!: Norjan kieli ja Y · Katso lisää »
Z
Z (z) on latinalaisten ja myös suomen aakkosten 26.
Uusi!!: Norjan kieli ja Z · Katso lisää »
1809
Ei kuvausta.
Uusi!!: Norjan kieli ja 1809 · Katso lisää »
1812
Ei kuvausta.
Uusi!!: Norjan kieli ja 1812 · Katso lisää »
1813
Ei kuvausta.
Uusi!!: Norjan kieli ja 1813 · Katso lisää »
1818
Ei kuvausta.
Uusi!!: Norjan kieli ja 1818 · Katso lisää »
1840-luku
1840-luku oli vuosikymmen, joka alkoi 1.
Uusi!!: Norjan kieli ja 1840-luku · Katso lisää »
1850-luku
1850-luku oli vuosikymmen, joka alkoi 1.
Uusi!!: Norjan kieli ja 1850-luku · Katso lisää »
1870
Ei kuvausta.
Uusi!!: Norjan kieli ja 1870 · Katso lisää »
1885
Vuosi 1885 oli normaalivuosi, joka alkoi torstaista.
Uusi!!: Norjan kieli ja 1885 · Katso lisää »
1895
Vuosi 1895 oli normaalivuosi, joka alkoi tiistaista.
Uusi!!: Norjan kieli ja 1895 · Katso lisää »
1896
Vuosi 1896 oli karkausvuosi, joka alkoi keskiviikosta.
Uusi!!: Norjan kieli ja 1896 · Katso lisää »
1929
Vuosi 1929 oli normaalivuosi, joka alkoi tiistaista.
Uusi!!: Norjan kieli ja 1929 · Katso lisää »
Uudelleenohjaukset tässä:
Kirjanorjan kieli, Nykynorja, Nykynorjan kieli, Uusnorjan kieli.