Logo
Unionpedia
Viestintä
Get it on Google Play
Uusi! Lataa Unionpedia Android™-laitteella!
Vapaa
Nopeamman yhteyden kuin selaimen!
 

Saksan kieli

EU-maissa. Saksan kieli (Deutsch, tai die deutsche Sprache) on indoeurooppalaisen kielikunnan germaanisen kieliryhmän länsigermaaniseen haaraan kuuluva kieli.

110 suhteet: A, Abrogans, Adjektiivi, Affrikaatta, Afrikaans, Akkusatiivi, Aksentti (kielitiede), Alasaksa, Alemannimurteet, Artikkeli (kielioppi), ß, Ü, Ö, Ä, Äidinkieli, B, Belgia, C, D, Datiivi, E, Englannin kieli, Etelä-Tiroli, Euroopan unioni, Eurooppa, F, Foneemi, Friisin kieli, Frikatiivi, Futuuri, G, Genetiivi, Germaaniset kielet, H, Hollannin kieli, I, Imperfekti, Indoeurooppalaiset kielet, Infinitiivi, Intonaatio, Italia, Itä-Eurooppa, Itävalta, J, Jyllanti, K, Keltit, Kieli, Kirjain, Knöödeli, ..., Konsonantti, L, Lainasana, Latinalaiset aakkoset, Länsigermaaniset kielet, Liechtenstein, Lukio, Luxemburg, M, Martti Luther, Mennoniitat, Minnelaulu, N, Namibia, Nibelungein laulu, Nominatiivi, Nouseva intonaatio, O, P, Painaminen, Painoton etuliite, Paraguay, Perfekti, Peruskoulu Suomessa, Pluskvamperfekti, Predikatiivi, Preesens, Preteriti, Puola, Q, R, Ruotsin kieli, S, Saksa, Saksan kieli, Soinniton palataalinen frikatiivi, Soinniton velaarinen frikatiivi, Substantiivi, Suomen kieli, Sveitsi, T, Tanska, Tavu, Teitittely, Teutonit, Toinen maailmansota, U, V, Verbi, Vokaali, W, X, Y, Yläsaksa, Z, 1884, 1919, 1984, 1990, 1996. Laajenna indeksi (60 lisää) »

A

A (a) on latinalaisen kirjaimiston ja suomen aakkosten ensimmäinen kirjain.

Uusi!!: Saksan kieli ja A · Katso lisää »

Abrogans

Codex Abrogansin ensimmäinen sivu Abrogans tai Codex Abrogans on luultavasti vanhin saksan kielellä kirjoitettu kirja.

Uusi!!: Saksan kieli ja Abrogans · Katso lisää »

Adjektiivi

Adjektiivi eli laatusana on sanaluokka, joka kuuluu nomineihin eli sanoihin, jotka taipuvat sijamuodoissa.

Uusi!!: Saksan kieli ja Adjektiivi · Katso lisää »

Affrikaatta

Affrikaatta on äänne, joka muodostetaan muuten samoin kuin vastaava klusiili, paitsi että klusiilinen sulkeuma avataan sen verran hitaasti, että sulkeuman jälkeen on kuultavissa voimakasta hankaushälyä.

Uusi!!: Saksan kieli ja Affrikaatta · Katso lisää »

Afrikaans

Afrikaanse Taalmonument lähellä Paarlin kaupunkia. Etelä-Afrikan provinssit, jossa enemmistö puhuu afrikaansia äidinkielenään. Afrikaans eli afrikaansi on hollannista kehittynyt kieli, jota puhutaan Etelä-Afrikassa ja Namibiassa.

Uusi!!: Saksan kieli ja Afrikaans · Katso lisää »

Akkusatiivi

Akkusatiivi eli kohdanto on nominatiivi-akkusatiivikielissä transitiiviverbien tekemisen kohteen eli suoran objektin sija.

Uusi!!: Saksan kieli ja Akkusatiivi · Katso lisää »

Aksentti (kielitiede)

Aksentilla tarkoitetaan kielitieteessä kahta eri asiaa.

Uusi!!: Saksan kieli ja Aksentti (kielitiede) · Katso lisää »

Alasaksa

Alasaksa eli alasaksi on pohjoisessa Saksassa sekä Alankomaiden koillisosissa puhuttava kieli.

Uusi!!: Saksan kieli ja Alasaksa · Katso lisää »

Alemannimurteet

Alemannimurteiden levinneisyys Alemannimurteet eli länsiyläsaksalaiset murteet ovat Saksan lounaisosissa, Sveitsissä, Itä-Ranskassa, Itävallassa, Liechtensteinissa ja Pohjois-Italiassa puhuttavia saksan kielen murteita.

Uusi!!: Saksan kieli ja Alemannimurteet · Katso lisää »

Artikkeli (kielioppi)

Kieliopissa artikkeli on substantiiviin kiinteästi liittyvä sana, joka kertoo sen viittaussuhteesta.

Uusi!!: Saksan kieli ja Artikkeli (kielioppi) · Katso lisää »

ß

Kirjaimen ''ß'' typo­grafi­sia muun­nel­mia. ß (’ässä-tseta’, scharfes S ’terävä s’) eli kaksois-s on kirjain, jolla saksan kielessä korvataan kaksi perättäistä s‑kirjainta tietyissä tilanteissa.

Uusi!!: Saksan kieli ja ß · Katso lisää »

Ü

Ü (tai ü) on kirjain, jota käytetään azerin, espanjan, ranskan, saksan, karjalan, unkarin, viron, turkin ja turkmeenin kielessä.

Uusi!!: Saksan kieli ja Ü · Katso lisää »

Ö

Ö (ö) on suomen aakkosten viimeinen eli 29.

Uusi!!: Saksan kieli ja Ö · Katso lisää »

Ä

Ä (ä) on suomen aakkosten 28.

Uusi!!: Saksan kieli ja Ä · Katso lisää »

Äidinkieli

Äidinkieli on kieli, jonka ihminen oppii ensimmäisenä kielenään vuorovaikutuksessa toisten ihmisten kanssa.

Uusi!!: Saksan kieli ja Äidinkieli · Katso lisää »

B

B (b) on latinalaisten ja myös suomen aakkosten toinen kirjain.

Uusi!!: Saksan kieli ja B · Katso lisää »

Belgia

Belgian kuningaskunta eli Belgia on länsieurooppalainen liittovaltio.

Uusi!!: Saksan kieli ja Belgia · Katso lisää »

C

C (c) on latinalaisten ja myös suomen aakkosten kolmas kirjain.

Uusi!!: Saksan kieli ja C · Katso lisää »

D

D (d) on latinalaisten ja myös suomen aakkosten neljäs kirjain.

Uusi!!: Saksan kieli ja D · Katso lisää »

Datiivi

Datiivi on sijamuoto, joka viittaa mille tai kenelle jokin kuuluu tai tehdään jotakin.

Uusi!!: Saksan kieli ja Datiivi · Katso lisää »

E

E (e) on latinalaisten ja myös suomen aakkosten viides kirjain.

Uusi!!: Saksan kieli ja E · Katso lisää »

Englannin kieli

Englannin kieli on Englannissa syntynyt germaaninen kieli.

Uusi!!: Saksan kieli ja Englannin kieli · Katso lisää »

Etelä-Tiroli

Etelä-Tiroli (ladiniksi Südtirol) on Italian pohjoisin maakunta.

Uusi!!: Saksan kieli ja Etelä-Tiroli · Katso lisää »

Euroopan unioni

Euroopan unioni (EU) on 28 eurooppalaisen jäsenvaltion muodostama taloudellinen ja poliittinen liitto.

Uusi!!: Saksan kieli ja Euroopan unioni · Katso lisää »

Eurooppa

Eurooppa on maanosa, jota rajaavat Atlantin valtameri lännessä, Pohjoinen jäämeri pohjoisessa, Uralvuoret ja Uraljoki idässä, Kaspianmeri, Kaukasusvuoret ja Mustameri kaakossa sekä Välimeri etelässä.

Uusi!!: Saksan kieli ja Eurooppa · Katso lisää »

F

F (f) on latinalaisten ja myös suomen aakkosten kuudes kirjain.

Uusi!!: Saksan kieli ja F · Katso lisää »

Foneemi

Foneemi on puhutun kielen pienin distinktiivinen eli merkityksiä erottava yksikkö.

Uusi!!: Saksan kieli ja Foneemi · Katso lisää »

Friisin kieli

Friisi (omalla kielellä frysk, frasch, fresk tai friisk) on nimitys usealle kielelle, joita puhuvat friisit Alankomaiden ja Saksan rannikoilla (Friisinmaalla).

Uusi!!: Saksan kieli ja Friisin kieli · Katso lisää »

Frikatiivi

Frikatiivi eli hankausäänne on obstruenttinen konsonantti, joka syntyy, kun ääntöväylä puristetaan niin kapeaksi, että sen läpi kulkeva ilmavirta aiheuttaa hankaushälyä.

Uusi!!: Saksan kieli ja Frikatiivi · Katso lisää »

Futuuri

Futuuri on verbin aikamuoto, jolla ilmaistaan tulevaa aikaa.

Uusi!!: Saksan kieli ja Futuuri · Katso lisää »

G

G (g) on latinalaisen kirjaimiston ja myös suomen aakkosten seitsemäs kirjain.

Uusi!!: Saksan kieli ja G · Katso lisää »

Genetiivi

Genetiivi eli omanto on sijamuoto, joka ilmaisee omistajaa.

Uusi!!: Saksan kieli ja Genetiivi · Katso lisää »

Germaaniset kielet

fääri Germaaniset kielet ovat indoeurooppalaiseen kielikuntaan kuuluva kieliryhmä.

Uusi!!: Saksan kieli ja Germaaniset kielet · Katso lisää »

H

H (h) on latinalaisten ja myös suomen aakkosten kahdeksas kirjain.

Uusi!!: Saksan kieli ja H · Katso lisää »

Hollannin kieli

Hollannin kieli (Nederlandse taal) on indoeurooppalaisen kielikunnan germaanisen haaran länsigermaaniseen ryhmään kuuluva kieli.

Uusi!!: Saksan kieli ja Hollannin kieli · Katso lisää »

I

I (i) on latinalaisten ja myös suomen aakkosten yhdeksäs kirjain.

Uusi!!: Saksan kieli ja I · Katso lisää »

Imperfekti

Imperfekti eli kertoma on verbien mennyt aikamuoto, jolla viitataan lähimenneisyyteen tai menneeseen, mutta yhä keskeneräiseen toimintaan.

Uusi!!: Saksan kieli ja Imperfekti · Katso lisää »

Indoeurooppalaiset kielet

Indoeurooppalaisten kielten nykyinen levinneisyys. Tummanvihreällä merkityissä maissa indoeurooppalaiset kielet ovat enemmistön kielinä. Vaaleanvihreällä merkityissä maissa ne ovat virallisina vähemmistökielinä. kielikuntien joukossa. Ei-indoeurooppalaisia kieliä Raidoitetuilla alueilla monikielisyys on yleistä. hollanti Indoeurooppalaiset kielet muodostavat maailman levinneimmän kielikunnan.

Uusi!!: Saksan kieli ja Indoeurooppalaiset kielet · Katso lisää »

Infinitiivi

Infinitiivi on verbin substantiivinen nominaalimuoto.

Uusi!!: Saksan kieli ja Infinitiivi · Katso lisää »

Intonaatio

Ei kuvausta.

Uusi!!: Saksan kieli ja Intonaatio · Katso lisää »

Italia

Italian tasavalta eli Italia (ital. Italia) on tasavalta Etelä-Euroopassa Välimereen työntyvällä Apenniinien niemimaalla ja lähisaarilla.

Uusi!!: Saksan kieli ja Italia · Katso lisää »

Itä-Eurooppa

YK:n nykyinen tapa jakaa Eurooppa. Itä-Eurooppa merkitty punaisella. Itä-Eurooppa on Euroopan maanosan itäinen osa.

Uusi!!: Saksan kieli ja Itä-Eurooppa · Katso lisää »

Itävalta

Itävalta, virallisesti Itävallan tasavalta, on sisämaavaltio Keski-Euroopassa.

Uusi!!: Saksan kieli ja Itävalta · Katso lisää »

J

J (j) on latinalaisten ja myös suomen aakkosten kymmenes kirjain.

Uusi!!: Saksan kieli ja J · Katso lisää »

Jyllanti

Jyllanti on Tanskan osa, joka sijaitsee pääosin Jyllannin niemimaalla.

Uusi!!: Saksan kieli ja Jyllanti · Katso lisää »

K

K (k) on latinalaisten ja myös suomen aakkosten 11.

Uusi!!: Saksan kieli ja K · Katso lisää »

Keltit

Keltit on nimitys, jota käytetään indoeurooppalaiseen kieliperheeseen kuuluvia kelttiläisiä kieliä puhuvista esihistoriallisista, historiallisista ja joskus myös nykyisistä kansoista.

Uusi!!: Saksan kieli ja Keltit · Katso lisää »

Kieli

raamatusta vuodelta 1407. Kieli on järjestelmä, jossa ihminen ilmaisee ajatuksensa kielellisillä merkeillä, abstraktioilla.

Uusi!!: Saksan kieli ja Kieli · Katso lisää »

Kirjain

Kreikkalaiset, kyrilliset ja latinalaiset kirjaimet Venn-diagrammissa. Kirjain on äänteisiin perustuvassa kirjoitusjärjestelmässä käytettävä merkki, joka edustaa, pyrkii edustamaan tai on joskus edustanut jotain puhutun kielen foneemia.

Uusi!!: Saksan kieli ja Kirjain · Katso lisää »

Knöödeli

Kuivuneista sämpylöistä tehtyjä knöödeleitä. Knöödeli on perinteinen keskieurooppalainen ruoka, jota syödään erityisesti Saksassa, Itävallassa, Slovakiassa, Tšekissä ja Puolassa.

Uusi!!: Saksan kieli ja Knöödeli · Katso lisää »

Konsonantti

Konsonantit eli kerakkeet ovat vokaalien ohella ihmiskielen äänteiden toinen ryhmä.

Uusi!!: Saksan kieli ja Konsonantti · Katso lisää »

L

L (l) on latinalaisten ja myös suomen aakkosten kahdestoista kirjain.

Uusi!!: Saksan kieli ja L · Katso lisää »

Lainasana

Lainasana tarkoittaa kielestä toiseen siirtynyttä sanaa.

Uusi!!: Saksan kieli ja Lainasana · Katso lisää »

Latinalaiset aakkoset

Latinalaiset aakkoset ovat laajimmin käytetty aakkospohjainen kirjoitusjärjestelmä.

Uusi!!: Saksan kieli ja Latinalaiset aakkoset · Katso lisää »

Länsigermaaniset kielet

Länsigermaaniset kielet muodostavat suurimman osan germaanista kieliryhmää.

Uusi!!: Saksan kieli ja Länsigermaaniset kielet · Katso lisää »

Liechtenstein

Liechtensteinin ruhtinaskunta (saks. Fürstentum Liechtenstein) eli Liechtenstein on pieni ruhtinaskunta Alpeilla Sveitsin ja Itävallan välissä.

Uusi!!: Saksan kieli ja Liechtenstein · Katso lisää »

Lukio

Lappajärven lukio Lukio on Suomessa yleissivistävä ja vapaaehtoinen toisen asteen oppilaitos, jonne on mahdollista pyrkiä suoritettuaan oppivelvollisuuden.

Uusi!!: Saksan kieli ja Lukio · Katso lisää »

Luxemburg

Luxemburg eli Luxemburgin suurherttuakunta on noin puolen miljoonan asukkaan perustuslaillinen suurherttuakunta ja sisämaavaltio Länsi-Euroopassa.

Uusi!!: Saksan kieli ja Luxemburg · Katso lisää »

M

M (m) on latinalaisten ja myös suomen aakkosten 13.

Uusi!!: Saksan kieli ja M · Katso lisää »

Martti Luther

Martti Luther oli saksalainen munkki ja teologi, jonka opetukset käynnistivät uskonpuhdistuksen katolisessa kirkossa ja johtivat protestanttisen luterilaisen kirkkokunnan syntymiseen.

Uusi!!: Saksan kieli ja Martti Luther · Katso lisää »

Mennoniitat

Menno Simons Mennoniitat on protestanttinen uskontokunta.

Uusi!!: Saksan kieli ja Mennoniitat · Katso lisää »

Minnelaulu

Minnelaulu eli minnerunous oli keskiajalla Saksassa esiintynyt runouden laji, jota esitettiin laulamalla yksiäänisesti harpun tai viulun säestyksellä.

Uusi!!: Saksan kieli ja Minnelaulu · Katso lisää »

N

N (n) on latinalaisten ja myös suomen aakkosten 14.

Uusi!!: Saksan kieli ja N · Katso lisää »

Namibia

Namibian tasavalta eli Namibia on noin kahden miljoonan asukkaan valtio Lounais-Afrikassa, Atlantin rannalla.

Uusi!!: Saksan kieli ja Namibia · Katso lisää »

Nibelungein laulu

Nibelungenliedin käsikirjoitus C, folio 1r, n. 1220 jaa. Nibelungein laulu (Nibelungenlied) on keskiaikainen sankarieepos, joka on kirjoitettu 1200-luvun alussa keskiyläsaksan kielellä.

Uusi!!: Saksan kieli ja Nibelungein laulu · Katso lisää »

Nominatiivi

Nominatiivi eli nimentö on nominatiivi-akkusatiivi-kielten nominien eli substantiivien, adjektiivien, pronominien ja numeraalien sijamuoto.

Uusi!!: Saksan kieli ja Nominatiivi · Katso lisää »

Nouseva intonaatio

Nouseva intonaatio on hallitusti tai hallitsemattomasti puhuttaessa tapahtuva väliaikainen äänentason muutos korkeammaksi.

Uusi!!: Saksan kieli ja Nouseva intonaatio · Katso lisää »

O

O (o) on latinalaisten ja myös suomen aakkosten 15.

Uusi!!: Saksan kieli ja O · Katso lisää »

P

P (p) on latinalaisten ja myös suomen aakkosten 16.

Uusi!!: Saksan kieli ja P · Katso lisää »

Painaminen

Kirjapaino vuodelta 1568 Painaminen on tapa muodostaa kuva sileälle alustalle, useimmiten paperille tai kankaalle.

Uusi!!: Saksan kieli ja Painaminen · Katso lisää »

Painoton etuliite

Painoton etuliite on kieliopissa sanan edessä oleva liite, jolla ei ole painoa, vaan paino on vasta seuraavalla tavulla.

Uusi!!: Saksan kieli ja Painoton etuliite · Katso lisää »

Paraguay

Paraguayn tasavalta eli Paraguay on yli kuuden miljoonan asukkaan sisämaavaltio Etelä-Amerikassa.

Uusi!!: Saksan kieli ja Paraguay · Katso lisää »

Perfekti

Perfekti eli päättymä on aikamuoto, joka ilmaisee tapahtumaa, jonka seuraamukset edelleen näkyvät.

Uusi!!: Saksan kieli ja Perfekti · Katso lisää »

Peruskoulu Suomessa

Peruskoulu on yhdeksänvuotista perusopetusta antava yhtenäiskoulu, jossa lähes kaikki Suomen kansalaiset suorittavat oppivelvollisuutensa.

Uusi!!: Saksan kieli ja Peruskoulu Suomessa · Katso lisää »

Pluskvamperfekti

Pluskvamperfekti eli entispäättymä on aikamuoto, joka ilmaisee menneisyydessä päättynyttä tekemistä tai tapahtumaa, joka päättyi ennen kuin jokin toinen toiminta tai tapahtuma alkoi.

Uusi!!: Saksan kieli ja Pluskvamperfekti · Katso lisää »

Predikatiivi

Predikatiivi on lauseenjäsen, joka täydentää lauseen predikaattia ja viittaa yleensä subjektiin ja joskus objektiin.

Uusi!!: Saksan kieli ja Predikatiivi · Katso lisää »

Preesens

Preesens eli kestämä (läsnäoleva) on verbin aikamuoto, joka ilmaisee, että jotakin tapahtuu nyt taikka yleisesti, aina.

Uusi!!: Saksan kieli ja Preesens · Katso lisää »

Preteriti

Preteriti ('mennyt') on menneen ajan aikamuoto, joka ilmaisee selkeästi päättynyttä tapahtumista, mutta ei itsessään tämän ajankohtaa.

Uusi!!: Saksan kieli ja Preteriti · Katso lisää »

Puola

Puolan tasavalta eli Puola on valtio Keski-Euroopan itäosassa Itämeren etelärannalla.

Uusi!!: Saksan kieli ja Puola · Katso lisää »

Q

Q (q) on latinalaisten ja myös suomen aakkosten 17.

Uusi!!: Saksan kieli ja Q · Katso lisää »

R

R (r) on latinalaisten ja myös suomen aakkosten 18.

Uusi!!: Saksan kieli ja R · Katso lisää »

Ruotsin kieli

Ruotsin kieli eli ruotsi on indoeurooppalaisten kielten germaanisen haaran skandinaaviseen eli pohjoisgermaaniseen ryhmään kuuluva kieli.

Uusi!!: Saksan kieli ja Ruotsin kieli · Katso lisää »

S

S (s) on latinalaisten ja myös suomen aakkosten 19.

Uusi!!: Saksan kieli ja S · Katso lisää »

Saksa

Saksan liittotasavalta eli Saksa on 82,5 miljoonalla asukkaallaan Keski-Euroopan runsasväkisin valtio ja yksi maailman johtavista teollisuusmaista.

Uusi!!: Saksan kieli ja Saksa · Katso lisää »

Saksan kieli

EU-maissa. Saksan kieli (Deutsch, tai die deutsche Sprache) on indoeurooppalaisen kielikunnan germaanisen kieliryhmän länsigermaaniseen haaraan kuuluva kieli.

Uusi!!: Saksan kieli ja Saksan kieli · Katso lisää »

Soinniton palataalinen frikatiivi

Soinniton palataalinen frikatiivi eli soinniton palataalifrikatiivi on konsonanttiäänne.

Uusi!!: Saksan kieli ja Soinniton palataalinen frikatiivi · Katso lisää »

Soinniton velaarinen frikatiivi

Soinniton velaarinen frikatiivi eli soinniton velaarifrikatiivi on konsonanttiäänne.

Uusi!!: Saksan kieli ja Soinniton velaarinen frikatiivi · Katso lisää »

Substantiivi

Substantiivit eli nimisanat ovat yksi sanaluokista.

Uusi!!: Saksan kieli ja Substantiivi · Katso lisää »

Suomen kieli

Suomen kieli (suomi) on uralilaisen kielten itämerensuomalaiseen ryhmään kuuluva kieli.

Uusi!!: Saksan kieli ja Suomen kieli · Katso lisää »

Sveitsi

Sveitsi (retorom. Svizra), virallisesti Sveitsin valaliitto (lyhenne CH) on valtio Keski-Euroopassa.

Uusi!!: Saksan kieli ja Sveitsi · Katso lisää »

T

T (t) on latinalaisten ja myös suomen aakkosten 20.

Uusi!!: Saksan kieli ja T · Katso lisää »

Tanska

Tanskan kuningaskunta eli Tanska on perustuslaillinen monarkia Pohjois-Euroopassa.

Uusi!!: Saksan kieli ja Tanska · Katso lisää »

Tavu

Tavu on puhutun kielen rytmiyksikkö, joka koostuu yhdestä tai (yleensä) enintään muutamasta äänteestä.

Uusi!!: Saksan kieli ja Tavu · Katso lisää »

Teitittely

Teitittely on kohteliaisuutta tai kunnioitusta ilmaiseva puhuttelumuoto, joka muodostetaan esimerkiksi suomen kielessä käyttämällä yksikön toisen persoonan pronominin sinä asemasta monikon toisen persoonan pronominia te ja sen mukaisia verbien persoonamuotoja, kuitenkin niin, että esimerkiksi predikatiivi samoin kuin liittomuodoissa oleva partisiippi ovat yksikkömuotoisia.

Uusi!!: Saksan kieli ja Teitittely · Katso lisää »

Teutonit

Kimbrien ja teutonien vaellukset ja tärkeimmät taistelut Teutonit (latinaksi teutoni tai teutones) olivat muinainen germaaniheimo, joka asui alun perin Lounais-Jyllannin ja Elben suiston välisellä alueella.

Uusi!!: Saksan kieli ja Teutonit · Katso lisää »

Toinen maailmansota

Toinen maailmansota oli vuosina 1939–1945 käyty maailmanlaajuinen konflikti, jonka pääasialliset osapuolet olivat Saksan, Italian ja Japanin johtamat akselivallat sekä Britannian, Kiinan tasavallan, Neuvostoliiton, Ranskan ja Yhdysvaltain johtamat liittoutuneet.

Uusi!!: Saksan kieli ja Toinen maailmansota · Katso lisää »

U

U (u) on latinalaisten ja myös suomen aakkosten 21.

Uusi!!: Saksan kieli ja U · Katso lisää »

V

V (v) on latinalaisten ja myös suomen aakkosten 22.

Uusi!!: Saksan kieli ja V · Katso lisää »

Verbi

Verbit eli teonsanat on yksi useimpien kielten sanaluokista.

Uusi!!: Saksan kieli ja Verbi · Katso lisää »

Vokaali

ɑ – jota vastaa suomen A/a-kirjain. Vokaali eli ääntiö on foneettisen määritelmän mukaan äänne, jota muodostettaessa ääntöväylä on avoin, niin että keuhkoista tuleva ilmavirta pääsee kulkemaan jatkuvasti ja esteettä suun kautta ulos eikä ilmanpainetta keräänny ääniraon yläpuolelle.

Uusi!!: Saksan kieli ja Vokaali · Katso lisää »

W

W (w) on latinalaisten ja myös suomen aakkosten 23.

Uusi!!: Saksan kieli ja W · Katso lisää »

X

X (x) on latinalaisten ja myös suomen aakkosten 24.

Uusi!!: Saksan kieli ja X · Katso lisää »

Y

Y (y) on latinalaisten ja myös suomen aakkosten 25.

Uusi!!: Saksan kieli ja Y · Katso lisää »

Yläsaksa

Yläsaksa on nimitys, jota käytetään yhtäältä saksan kirjakielestä ja toisaalta murteista joihin tämä pääosin pohjautuu.

Uusi!!: Saksan kieli ja Yläsaksa · Katso lisää »

Z

Z (z) on latinalaisten ja myös suomen aakkosten 26.

Uusi!!: Saksan kieli ja Z · Katso lisää »

1884

Ei kuvausta.

Uusi!!: Saksan kieli ja 1884 · Katso lisää »

1919

Ei kuvausta.

Uusi!!: Saksan kieli ja 1919 · Katso lisää »

1984

Vuosi 1984 oli karkausvuosi.

Uusi!!: Saksan kieli ja 1984 · Katso lisää »

1990

Vuosi 1990 oli normaalivuosi, joka alkoi maanantaista.

Uusi!!: Saksan kieli ja 1990 · Katso lisää »

1996

Vuosi 1996 oli karkausvuosi, joka alkoi maanantaista.

Uusi!!: Saksan kieli ja 1996 · Katso lisää »

Uudelleenohjaukset tässä:

Deutsch, Saksa (kieli), Saksan aakkoset, Sveitsinsaksa.

LähteväSaapuvat
Hei! Olemme Facebookissa nyt! »