Nopeamman yhteyden kuin selaimen!
75 suhteet: Abessiivi, Ablatiivi, Absolutiivi, Adessiivi, Adverbi, Adverbiaali, Akkusatiivi, Allatiivi, Approksimatiivi, Australia, Baskin kieli, Berberikielet, Datiivi, Delatiivi, Distributiivi, Eksessiivi, Elatiivi, Englannin kieli, Ergatiivi, Eskimo-aleuttilaiset kielet, Essiivi, Genetiivi, Illatiivi, Indoeurooppalaiset kielet, Inessiivi, Instruktiivi, Instrumentaali, Itämerensuomalaiset kielet, Kantakieli, Karjalan kieli, Kaukasia, Kausatiivi, Kieliopillistuminen, Kielitiede, Kielitypologia, Komitatiivi, Latiivi, Liivin kieli, Lokatiivi, Multiplikatiivi, Nominatiivi, Nomini, Objekti (lauseenjäsen), Oppositiivi, Paikallissija, Partitiivi, Permiläiset kielet, Persoonapronomini, Postpositio, Prepositionaali, ..., Prolatiivi, Rektio, Romaaniset kielet, Romanian kieli, Ruotsin kieli, Saksan kieli, Samoan kieli, Separatiivi, Situatiivi, Subjekti (lauseenjäsen), Sublatiivi, Sumeri, Suomen kieli, Superessiivi, Taivutus (kielioppi), Temporaali, Temporaalinen distributiivi, Terminatiivi, Translatiivi, Unkarin kieli, Uralilaiset kielet, Vatja, Venäjän kieli, Vepsän kieli, Viron kieli. Laajenna indeksi (25 lisää) »
Abessiivi
Abessiivin käyttöä oudossa liikennemerkin lisäkilvessä. Abessiivi eli vajanto on sijamuoto, joka ilmaisee puuttumista.
Uusi!!: Sija ja Abessiivi · Katso lisää »
Ablatiivi
Ablatiivi eli ulkoeronto eli ulkoinen erosija on sijamuoto, joka perusmerkityksessään ilmaisee liikettä pois joltain pinnalta tai jonkin luota: tuolilta, seinältä, talolta.
Uusi!!: Sija ja Ablatiivi · Katso lisää »
Absolutiivi
Absolutiivi on ergatiivikielissä transitiivisen verbin objektin (esimerkiksi Nainen syö hampurilaista) sekä intransitiivisen (objektittoman) verbin subjektin (esimerkiksi Mies laiskottelee) sija.
Uusi!!: Sija ja Absolutiivi · Katso lisää »
Adessiivi
Adessiivi eli ulko-olento eli ulkoinen olosija on sijamuoto, joka perusmerkityksessään ilmaisee sijaintia jonkin päällä, jollain pinnalla tai jonkin lähellä: tuolilla, seinällä, talolla.
Uusi!!: Sija ja Adessiivi · Katso lisää »
Adverbi
Adverbi eli seikkasana on verbin tai koko lauseen määritteenä toimiva taipumaton tai vajaasti taipuva sana, joka ilmaisee tyypillisesti aikaa, paikkaa, tapaa, syytä, varmuuden astetta tai keinoa.
Uusi!!: Sija ja Adverbi · Katso lisää »
Adverbiaali
Adverbiaali on yleisnimitys lauseenjäsenille, jotka ilmaisevat esimerkiksi aikaa, paikkaa, suhtautumista tai tapaa.
Uusi!!: Sija ja Adverbiaali · Katso lisää »
Akkusatiivi
Akkusatiivi eli kohdanto on nominatiivi-akkusatiivikielissä transitiiviverbien tekemisen kohteen eli suoran objektin sija.
Uusi!!: Sija ja Akkusatiivi · Katso lisää »
Allatiivi
Allatiivi eli ulkotulento eli ulkoinen tulosija on sijamuoto, joka perusmerkityksessään ilmaisee liikettä jonkin päälle, jollekin pinnalle tai jonkin lähelle: tuolille, seinälle, talolle.
Uusi!!: Sija ja Allatiivi · Katso lisää »
Approksimatiivi
Approksimatiivi on paikallissija, joka ilmaisee lähellä olemista tai lähelle tulemista.
Uusi!!: Sija ja Approksimatiivi · Katso lisää »
Australia
Australia eli Australian yhteisö on valtio eteläisellä pallonpuoliskolla.
Uusi!!: Sija ja Australia · Katso lisää »
Baskin kieli
Baskin murteet Baskimaan kartalla. Puhuttua baskia Baski tai euskera (omakielinen nimi euskara) on baskien puhuma kieli.
Uusi!!: Sija ja Baskin kieli · Katso lisää »
Berberikielet
Berberikielten puhuma-alueet luoteisessa Afrikassa. Berberikielet ovat ryhmä Afrikan luoteiskulmassa, varsinkin Marokossa ja Algeriassa puhuttuja, berberikansojen käyttämiä kieliä.
Uusi!!: Sija ja Berberikielet · Katso lisää »
Datiivi
Datiivi on sijamuoto, joka viittaa mille tai kenelle jokin kuuluu tai tehdään jotakin.
Uusi!!: Sija ja Datiivi · Katso lisää »
Delatiivi
Delatiivi on suomen kielessä adverbisija, joka ilmaisee liikettä jostakin pois.
Uusi!!: Sija ja Delatiivi · Katso lisää »
Distributiivi
Distributiivi on suomen kielessä adverbisija, joka kuvaa toistuvaa tai kaikkiin kohdistuvaa toimintoa.
Uusi!!: Sija ja Distributiivi · Katso lisää »
Eksessiivi
Eksessiivi eli eronto eli yleinen erosija on suuntasija, joka ilmaisee muutosta jostakin olotilasta, jonakin olemisen päättymistä.
Uusi!!: Sija ja Eksessiivi · Katso lisää »
Elatiivi
Elatiivi eli sisäeronto eli sisäinen erosija on sijamuoto, joka perusmerkityksessään ilmaisee liikettä jostakin ulos: talosta, kylästä.
Uusi!!: Sija ja Elatiivi · Katso lisää »
Englannin kieli
Englannin kieli (engl. English language) on Englannissa syntynyt germaaninen kieli.
Uusi!!: Sija ja Englannin kieli · Katso lisää »
Ergatiivi
Ergatiivi on transitiiviverbien agentin sija absolutiivi-ergatiivikielissä, joissa intransitiiviverbien agentin ja transitiiviverbien patientin sijana käytetään absolutiivia.
Uusi!!: Sija ja Ergatiivi · Katso lisää »
Eskimo-aleuttilaiset kielet
Eskimo-aleuttilaisten kielten levinneisyysalue Pohjois-Amerikassa. Eskimo-aleuttilaiset kielet on kielikunta, jonka kieliä puhutaan Grönlannissa, Kanadassa, Alaskassa ja Itä-Siperiassa.
Uusi!!: Sija ja Eskimo-aleuttilaiset kielet · Katso lisää »
Essiivi
Essiivi eli olento eli yleinen olosija, joka ilmaisee olotilaa, jonakin olemista: lapsena, äitinä.
Uusi!!: Sija ja Essiivi · Katso lisää »
Genetiivi
Genetiivi eli omanto on sijamuoto, joka ilmaisee omistajaa.
Uusi!!: Sija ja Genetiivi · Katso lisää »
Illatiivi
Illatiivi eli sisätulento eli sisäinen tulosija on sijamuoto, joka perusmerkityksessään ilmaisee liikettä jonkin sisään: taloon, kylään.
Uusi!!: Sija ja Illatiivi · Katso lisää »
Indoeurooppalaiset kielet
Ei-indoeurooppalaisia kieliä Raidoitetuilla alueilla monikielisyys on yleistä. Indoeurooppalaisten kielten nykyinen levinneisyys. Tummanvihreällä merkityissä maissa indoeurooppalaiset kielet ovat enemmistön kielinä. Vaaleanvihreällä merkityissä maissa ne ovat virallisina vähemmistökielinä. kielikuntien joukossa. Indoeurooppalaiset kielet muodostavat kielikunnan, johon kuuluvia kieliä puhuttiin alun perin Euroopasta Intiaan ulottuvalla alueella, mutta nykyaikana kautta maailman.
Uusi!!: Sija ja Indoeurooppalaiset kielet · Katso lisää »
Inessiivi
Inessiivi eli sisäolento eli sisäinen olosija on sijamuoto, joka perusmerkityksessään ilmaisee sijaintia jossakin paikassa tai jonkin sisällä ja vastaa esimerkiksi kysymykseen missä.
Uusi!!: Sija ja Inessiivi · Katso lisää »
Instruktiivi
Instruktiivi eli keinonto on sijamuoto (ns. tapasija), joka ilmaisee keinoa tai välinettä tai tapaa, jolla toiminta suoritetaan.
Uusi!!: Sija ja Instruktiivi · Katso lisää »
Instrumentaali
Instrumentaali on sijamuoto, joka ilmaisee, että substantiivi on väline, jolla subjekti suorittaa tekemisen.
Uusi!!: Sija ja Instrumentaali · Katso lisää »
Itämerensuomalaiset kielet
Itämerensuomalaiset kielet ovat saamelaiskielten ohella toinen kahdesta suomalais-saamelaisten kielten haarasta.
Uusi!!: Sija ja Itämerensuomalaiset kielet · Katso lisää »
Kantakieli
Kantakieli on historiallis-vertailevassa kielitieteessä sellainen nykykieliä edeltävä historiallinen kielimuoto, joka on päätelty eli rekonstruoitu historiallis-vertailevan metodin avulla eli tietyn toistensa sukukielinä pidettyjen kielten joukon systemaattisia yhtäläisyyksiä vertailemalla.
Uusi!!: Sija ja Kantakieli · Katso lisää »
Karjalan kieli
Puhuttua tverinkarjalaa Karjala on uralilainen kieli, joka kuuluu suomalais-ugrilaisten kielten itämerensuomalaisten kielten pohjoisryhmään. Se on suomen läheisin sukukieli inkeroisen ohella. Karjalan kaikkien murteiden puhujia arvioidaan olevan yhteensä noin 60 000 – 95 000, joten se on puhujamäärältään itämerensuomalaisista kielistä suomen ja viron jälkeen kolmanneksi suurin. Karjalaa puhutaan Venäjällä Karjalan tasavallassa eli Itä-Karjalassa sekä Tverin karjalaisalueilla, jossa sitä puhuvat karjalaiset. Suomessa sitä puhuvat suomen karjalankieliset, joista osa identifioituu edellä mainittuun karjalaisten kansaan, kun taas osa kokee kuuluvansa suomalaisiin lukeutuvaan karjalaisten heimoon. Se on samaa jatkumoa karjalaisten kansan kanssa. Karjalan kieli on sekä Venäjällä että Suomessa vakavasti uhanalainen. Karjalan kielen sisäiset murre-erot ovat suuret, eikä yhteisen kirjakielen luominen kaikille karjalaisille ole vielä onnistunut. Tavallisesti karjalan kielessä erotetaan kaksi päämuotoa: varsinaiskarjala ja livvinkarjala eli aunuksenkarjala. Aiemmin karjalan muotona pidetty lyydi luetaan nykyään yleensä omaksi kielekseen. Varsinaiskarjalassa erottuvat edelleen pohjoiset vienalaismurteet ja eteläisempi karjala, johon kuuluu myös Tverin karjalaissaarekkeiden kieli.
Uusi!!: Sija ja Karjalan kieli · Katso lisää »
Kaukasia
Satelliittikuva Kaukasiasta Kaukasia on alue Aasian ja Euroopan rajalla, Mustanmeren ja Kaspianmeren välillä.
Uusi!!: Sija ja Kaukasia · Katso lisää »
Kausatiivi
Kausatiivi eli aiheutusverbi on suomen kielessä verbijohdannainen, joka osoittaa kantasanan ilmaiseman toiminnan aiheuttamista.
Uusi!!: Sija ja Kausatiivi · Katso lisää »
Kieliopillistuminen
Kieliopillistuminen on kielen kehitykseen liittyvä ilmiö, jossa itsenäinen sana muuttuu kieliopilliseksi muodoksi, kuten artikkeliksi tai sijamuodon päätteeksi.
Uusi!!: Sija ja Kieliopillistuminen · Katso lisää »
Kielitiede
Kielitiede eli lingvistiikka on kieltä tutkiva tiede.
Uusi!!: Sija ja Kielitiede · Katso lisää »
Kielitypologia
Kielitypologia, ani harvoin lingvistinen typologia on lingvistiikan eli yleisen kielitieteen tutkimussuunta.
Uusi!!: Sija ja Kielitypologia · Katso lisää »
Komitatiivi
Komitatiivi eli seuranto on sijamuoto.
Uusi!!: Sija ja Komitatiivi · Katso lisää »
Latiivi
Latiivi eli suuntasija on yleisnimi paikallissijoille, jotka ilmaisevat siirtymistä.
Uusi!!: Sija ja Latiivi · Katso lisää »
Liivin kieli
Liivi (līvõ kēļ) on uralilaisten kielten päähaaraan eli suomalais-ugrilaisiin kieliin kuuluva kieli, joka on suomen lähisukukieli, eli itämerensuomalainen kieli.
Uusi!!: Sija ja Liivin kieli · Katso lisää »
Lokatiivi
Lokatiivi on yleismerkityksinen olosija eli paikallissijoihin kuuluva sijaintia ilmoittava sijamuoto.
Uusi!!: Sija ja Lokatiivi · Katso lisää »
Multiplikatiivi
Multiplikatiivi ('moninkertaistaa, lisätä, suurentaa') on sijamuoto tai adverbijohdin, joka ilmaisee moninkertaisuutta.
Uusi!!: Sija ja Multiplikatiivi · Katso lisää »
Nominatiivi
Nominatiivi eli nimentö on nominatiivi-akkusatiivi-kielten nominien eli substantiivien, adjektiivien, pronominien ja numeraalien sijamuoto.
Uusi!!: Sija ja Nominatiivi · Katso lisää »
Nomini
Nomini on suomen kieliopissa sana, joka taipuu sijamuodoissa ja luvussa.
Uusi!!: Sija ja Nomini · Katso lisää »
Objekti (lauseenjäsen)
Objekti (’eteen heitetty’, ’vastaan asetettu’) on kielitieteessä lauseenjäsen, joka ilmaisee tekemisen kohteen, esimerkiksi ”Pekka maalaa taulua”.
Uusi!!: Sija ja Objekti (lauseenjäsen) · Katso lisää »
Oppositiivi
Oppositiivi on suomen kielessä adverbisija, joka rajoittuu pieneen määrään substantiiveja ja adverbivartaloita.
Uusi!!: Sija ja Oppositiivi · Katso lisää »
Paikallissija
Paikallissija on yleisnimi sijamuodoille, jotka ilmaisevat sijaintia tai sen muutosta, sekä abstraktimmin omistusta, välinettä, aikaa, tapaa tai syytä.
Uusi!!: Sija ja Paikallissija · Katso lisää »
Partitiivi
Partitiivi eli osanto on itämerensuomalaisille kielille tyypillinen sijamuoto.
Uusi!!: Sija ja Partitiivi · Katso lisää »
Permiläiset kielet
Permiläiset kielet on yksi uralilaisten kielten nykyisen tutkimuksen määrittelemistä seitsemästä tai yhdeksästä päähaarasta.
Uusi!!: Sija ja Permiläiset kielet · Katso lisää »
Persoonapronomini
Persoonapronominit ovat pronomineja, jotka viittaavat johonkin henkilöön tai ryhmään henkilöitä.
Uusi!!: Sija ja Persoonapronomini · Katso lisää »
Postpositio
Postpositio on adpositio, joka liitetään sen sanan jälkeen, joka määrittää postpositiota.
Uusi!!: Sija ja Postpositio · Katso lisää »
Prepositionaali
Prepositionaali on sija, joka preposition kanssa käytettynä ilmaisee, milloin tai missä jokin asia tapahtuu.
Uusi!!: Sija ja Prepositionaali · Katso lisää »
Prolatiivi
Prolatiivi on suomen kielessä esiintyvä sananjohdostyyppi, joka ilmaisee toiminnan väylää, reittiä, välinettä, keinoa tai tapaa.
Uusi!!: Sija ja Prolatiivi · Katso lisää »
Rektio
Rektio (’ohjaus’) on lauseopillinen ilmiö, jossa pääsana vaatii täydennyksensä tiettyyn sijamuotoon.
Uusi!!: Sija ja Rektio · Katso lisää »
Romaaniset kielet
Romaaniset kielet ovat latinasta kehittyneitä indoeurooppalaisia kieliä ja muodostavat itaalisten kielten alaluokan.
Uusi!!: Sija ja Romaaniset kielet · Katso lisää »
Romanian kieli
Romanian kieli (romaniaksi română, Moldovassa myös limba moldovenească) on romaanisten kielten ryhmään kuuluva indoeurooppalainen kieli, jota puhuu noin 24,3 miljoonaa ihmistä, mikä tekee siitä maailman 58.
Uusi!!: Sija ja Romanian kieli · Katso lisää »
Ruotsin kieli
Ruotsi on indoeurooppalaisten kielten germaanisen haaran skandinaaviseen eli pohjoisgermaaniseen ryhmään kuuluva kieli.
Uusi!!: Sija ja Ruotsin kieli · Katso lisää »
Saksan kieli
EU-maissa. Saksan kieli (Deutsch, tai die deutsche Sprache) on indoeurooppalaisen kielikunnan germaanisen kieliryhmän länsigermaaniseen haaraan kuuluva kieli.
Uusi!!: Sija ja Saksan kieli · Katso lisää »
Samoan kieli
Puhuttua samoaa koronaviruspandemiasta samoaksi Samoa (omakielinen nimi: Gagana Samoa) on austronesialainen kieli, jota puhutaan pääasiassa Samoalla ja Amerikan Samoalla.
Uusi!!: Sija ja Samoan kieli · Katso lisää »
Separatiivi
Separatiivi eli erosija, eronto, on paikallissija, joka ilmaisee poistumista.
Uusi!!: Sija ja Separatiivi · Katso lisää »
Situatiivi
Situatiivi on suomen kielessä adverbisija, joka rajoittuu pieneen määrään substantiiveja ja adverbivartaloita.
Uusi!!: Sija ja Situatiivi · Katso lisää »
Subjekti (lauseenjäsen)
Subjekti, aiemmin suomeksi myös alus, on lauseenjäsen.
Uusi!!: Sija ja Subjekti (lauseenjäsen) · Katso lisää »
Sublatiivi
Sublatiivi on suomen kielessä adverbisija, joka ilmaisee liikettä jonnekin.
Uusi!!: Sija ja Sublatiivi · Katso lisää »
Sumeri
Sumerin kieli (𒅴𒂠, emeĝir ’alkuperäinen kieli’) on maailman vanhin tunnettu kieli, josta on säilynyt kirjoitettua tekstiä.
Uusi!!: Sija ja Sumeri · Katso lisää »
Suomen kieli
Suomen kieli eli suomi on uralilaisten kielten itämerensuomalaiseen ryhmään kuuluva kieli, jota puhuvat pääosin suomalaiset.
Uusi!!: Sija ja Suomen kieli · Katso lisää »
Superessiivi
Superessiivi on sijamuoto.
Uusi!!: Sija ja Superessiivi · Katso lisää »
Taivutus (kielioppi)
Taivutus tarkoittaa kieliopissa sanan muokkaamista tai merkitsemistä ilmaisemaan kieliopillista tietoa kuten sijaa, sukua, aikamuotoa, lukua ja persoonaa.
Uusi!!: Sija ja Taivutus (kielioppi) · Katso lisää »
Temporaali
Temporaali on sijamuoto, joka ilmaisee aikaa.
Uusi!!: Sija ja Temporaali · Katso lisää »
Temporaalinen distributiivi
Temporaalinen distributiivi on suomen kielessä adverbisija, joka kohdistuu pieneen joukkoon substantiiveja ja adverbivartaloita.
Uusi!!: Sija ja Temporaalinen distributiivi · Katso lisää »
Terminatiivi
Terminatiivi on paikallissija eräiden kielten kieliopissa.
Uusi!!: Sija ja Terminatiivi · Katso lisää »
Translatiivi
Translatiivi eli tulento eli yleinen tulosija on suuntasija, joka ilmaisee tulemista, muuttumista joksikin: lapseksi, äidiksi.
Uusi!!: Sija ja Translatiivi · Katso lisää »
Unkarin kieli
Unkari on uralilainen kieli.
Uusi!!: Sija ja Unkarin kieli · Katso lisää »
Uralilaiset kielet
Uralilaiset kielet muodostavat kielikunnan, johon kuuluvia kieliä nykyään puhutaan laajalla alueella kahden puolen Ural-vuoristoa ja Euroopassa.
Uusi!!: Sija ja Uralilaiset kielet · Katso lisää »
Vatja
Vatja (vatjaksi vaďďa tšeeli, maatšeeli) on kieli, joka kuuluu uralilaisen kielikunnan suomalais-ugrilaisen haaran itämerensuomalaiseen haaraan.
Uusi!!: Sija ja Vatja · Katso lisää »
Venäjän kieli
259x259px Venäjän kielen osaaminen EU-maissa Venäjän kieli (ру́сский язы́к, russki jazyk) kuuluu itäslaavilaisiin kieliin, joihin kuuluvat myös ukraina, valkovenäjä ja ruteeni.
Uusi!!: Sija ja Venäjän kieli · Katso lisää »
Vepsän kieli
Vepsä on uhanalainen kieli, joka kuuluu uralilaisen kielikunnan suomalais-ugrilaisiin kieliin ja sen itämerensuomalaiseen haaraan.
Uusi!!: Sija ja Vepsän kieli · Katso lisää »
Viron kieli
Viron kieli eli eesti (eesti keel, vanh. maakeel) on itämerensuomalainen kieli eli suomen lähisukukieli.
Uusi!!: Sija ja Viron kieli · Katso lisää »
Uudelleenohjaukset tässä:
Kaasus, Sijamuodot, Sijamuoto.
