Logo
Unionpedia
Viestintä
Get it on Google Play
Uusi! Lataa Unionpedia Android™-laitteella!
Ladata
Nopeamman yhteyden kuin selaimen!
 

Saamelaiskielet

Indeksi Saamelaiskielet

Saamelaiskielet, aikaisemmin lappalaiskielet, ovat uralilaisen kielikunnan suomalais-ugrilaiseen haaraan kuuluva kieliryhmä, joita saamelaiset puhuvat.

116 suhteet: Akkalansaame, Ante Aikio, Arjeplogin kunta, Arvidsjaurin kunta, Ð, Östersundin kunta, Älvdalenin kunta, Åren kunta, Bergin kunta, Dorotean kunta, Enontekiö, Eteläsaame, Etninen ryhmä, Fäärin kieli, Fennoskandia, Finnmarkin lääni, Giellagas-instituutti, Härjedalenin kunta, Helsingin yliopisto, Inari, Inarijärvi, Inarinsaame, Islannin kieli, Itämerensuomalaiset kielet, Itäsaamelaiskielet, Jällivaaran kunta, Jämtlandin lääni, Jokimukan kunta, Kaarasjoki, Kainuunsaame, Kaivuono, Kaksikielisyys, Kantakieli, Kantasaame, Karjala, Kemin Lappi, Keminsaame, Kielisukulaisuus, Kiirunan kunta, Kiltinänsaame, Koltansaame, Konrad Nielsen, Kotimaisten kielten keskus, Koutokeino, Krokomin kunta, Kyrillinen kirjaimisto, Lapin yliopisto, Lappi, Lars Levi Laestadius, Latinalaiset aakkoset, ..., Länsisaamelaiskielet, Lestadiolaisuus, Luulajansaame, Lyckselen kunta, Malån kunta, Muinaisenglanti, Murre, Murrejatkumo, Norja, Norjan kieli, Norrbottenin lääni, Oulu, Oulun yliopisto, Paleoskandinaavinen kieli, Piitimensaame, Pohjoissaame, Porsanki, Rautakausi, Rovaniemi, Ruotsi, Saamelainen korkeakoulu, Saamelaisalueen koulutuskeskus, Saamelaiset, Saamelaiskäräjät, Saamelaisten historia, Saamelaisten kotiseutualue, Sairaanhoitaja (AMK), Sevettijärvi, Skandinavia, Sodankylä, Sorselen kunta, Storumanin kunta, Strömsundin kunta, Substraatti (kielitiede), Suomalais-permiläinen sanasto, Suomalais-permiläiset kielet, Suomalais-saamelainen sanasto, Suomalais-saamelaiset kielet, Suomalais-Ugrilainen Seura, Suomalais-ugrilaiset kielet, Suomalais-volgalaiset kielet, Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, Suomen kieli, Suomen kielipolitiikka, Suomen kirjallisuus, Suomi, Taalainmaan lääni, Teno (kunta), Tromssan lääni, Tromssan yliopisto, Tulkki, Turjansaame, Turun yliopisto, Unicode, Uralilainen sanasto, Uralilaiset kielet, Utsjoki, Uumajan kunta, Uumajansaame, Uuniemi, Väitöskirja, Västerbottenin lääni, Venäjä, Vilhelminan kunta, Viron kieli, Ylioppilastutkinto. Laajenna indeksi (66 lisää) »

Akkalansaame

Akkalansaame on kuollut uralilainen kieli.

Uusi!!: Saamelaiskielet ja Akkalansaame · Katso lisää »

Ante Aikio

Ante Aikio, pohjoissaameksi Luobbal Sámmol Sámmol Ánte (s. 1977) on suomensaamelainen kielitieteilijä, joka vuodesta 2015 alkaen toimii saamen kielen professorina Saamelaisessa korkeakoulussa Koutokeinossa Norjassa.

Uusi!!: Saamelaiskielet ja Ante Aikio · Katso lisää »

Arjeplogin kunta

Talvista Arjeplogia. Hornavan-järvi. Iggesjávrre. Galtispouda. Arjeplogin kunta on Norrbottenin läänissä sijaitseva Ruotsin kunta.

Uusi!!: Saamelaiskielet ja Arjeplogin kunta · Katso lisää »

Arvidsjaurin kunta

Trollforsen Piitimenjoessa. Benbryteforsen. Arvidsjaurin kunta on Norrbottenin läänissä sijaitseva Ruotsin kunta.

Uusi!!: Saamelaiskielet ja Arvidsjaurin kunta · Katso lisää »

Ð

__notoc__ Ð (ð) eli eth on kirjain, joka kuuluu islannin ja fäärin kielten aakkosiin.

Uusi!!: Saamelaiskielet ja Ð · Katso lisää »

Östersundin kunta

Östersundin kunta on Jämtlandin läänissä sijaitseva Ruotsin kunta.

Uusi!!: Saamelaiskielet ja Östersundin kunta · Katso lisää »

Älvdalenin kunta

Älvdalenin kunta (älvdalskaksi Övdaln) on Taalainmaan läänissä sijaitseva Ruotsin kunta.

Uusi!!: Saamelaiskielet ja Älvdalenin kunta · Katso lisää »

Åren kunta

Åren kunta on Jämtlandin läänissä sijaitseva Ruotsin kunta.

Uusi!!: Saamelaiskielet ja Åren kunta · Katso lisää »

Bergin kunta

Härjedalenin maakunnan ja '''Bergin kunnan''' alueella sijainneet pitäjät. Pitäjien nimet lukevat pienimmällä, vuoden 1970 kuntajako hieman suuremmalla ja nykyisten kuntien nimet ovat kilpien sisällä. Entisten kuntien rajat ovat rosalla, nykyiset kirkkaanpunaisella, lääninraja tummanpunaisella ja maakuntaraja sinisellä. Bergin kunta on Jämtlandin läänissä sijaitseva Ruotsin kunta.

Uusi!!: Saamelaiskielet ja Bergin kunta · Katso lisää »

Dorotean kunta

Dorotean kunnantalo. Dorotean kunta on Västerbottenin läänissä sijaitseva Ruotsin kunta.

Uusi!!: Saamelaiskielet ja Dorotean kunta · Katso lisää »

Enontekiö

Enontekiö on Suomen kunta, joka sijaitsee Lapin maakunnassa.

Uusi!!: Saamelaiskielet ja Enontekiö · Katso lisää »

Eteläsaame

Eteläsaame on uralilainen kieli, jota puhuvat eteläsaamelaiset.

Uusi!!: Saamelaiskielet ja Eteläsaame · Katso lisää »

Etninen ryhmä

Fyysinen ulkonäkö ja vaatetus saattavat erotella etnisiä ryhmiä toisistaan. Etnisellä ryhmällä tarkoitetaan ihmisjoukkoa, jonka katsotaan muodostavan erillisen ryhmän, joka perustuu sen jäsenten yhteiseen kulttuuriperintöön, uskontoon, kieleen, alkuperään tai ulkonäköön.

Uusi!!: Saamelaiskielet ja Etninen ryhmä · Katso lisää »

Fäärin kieli

Fääri (omakielinen nimi: føroyskt) on germaanisten kielten skandinaaviseen haaraan kuuluva, Färsaarilla puhuttava kieli, jota puhuvat färingit.

Uusi!!: Saamelaiskielet ja Fäärin kieli · Katso lisää »

Fennoskandia

Fennoskandian kartta. Fennoskandia on Pohjois-Euroopassa sijaitseva maantieteellinen alue, johon kuuluvat Skandinavian niemimaa sekä Suomi, Itä-Karjala ja Kuola.

Uusi!!: Saamelaiskielet ja Fennoskandia · Katso lisää »

Finnmarkin lääni

Finnmarkin lääni (kveeniksi Finmarkun fylkki) on Norjan lääni maan koillisosassa Pohjois-Norjan alueella.

Uusi!!: Saamelaiskielet ja Finnmarkin lääni · Katso lisää »

Giellagas-instituutti

Giellagas-instituutti on Oulun yliopiston humanistiseen tiedekuntaan kuuluva yksikkö, joka on erikoistunut saamelaiskielten ja saamelaisen kulttuurin tutkimukseen ja opetukseen.

Uusi!!: Saamelaiskielet ja Giellagas-instituutti · Katso lisää »

Härjedalenin kunta

Bergin kunnan alueella sijainneet pitäjät. Pitäjien nimet lukevat pienimmällä, vuoden 1970 kuntajako hieman suuremmalla ja nykyisten kuntien nimet ovat kilpien sisällä. Entisten kuntien rajat ovat rosalla, nykyiset kirkkaanpunaisella, lääninraja tummanpunaisella ja maakuntaraja sinisellä. Härjedalenin kunta on Jämtlandin läänissä sijaitseva Ruotsin kunta.

Uusi!!: Saamelaiskielet ja Härjedalenin kunta · Katso lisää »

Helsingin yliopisto

Helsingin yliopisto (lyhenne HY) on Suomen suurin ja vanhin tiedekorkeakoulu.

Uusi!!: Saamelaiskielet ja Helsingin yliopisto · Katso lisää »

Inari

Inarin kartta ja kyläkeskukset. Inarijärvi on Suomen suurimpia järviä. Sajos on saamelaisten parlamenttirakennus ja kulttuurikeskus Inarissa. Saamelaismuseo Siidan rakennuksia Inarissa. Keskiyön aurinko Inarijärvellä. Lemmenjoki Kiilopään aluetta Saariselällä. Kaunispään huipulla sijaitsee ravintola. Inarijärvi Inarin kirkonkylän kohdalla heinäkuussa vuonna 2005. Haja-asutusalueilla posti jaetaan linja-autolla usean talouden yhteiseen heittolaatikkoon. Inari on Suomen kunta, joka sijaitsee Lapin maakunnassa.

Uusi!!: Saamelaiskielet ja Inari · Katso lisää »

Inarijärvi

Kartta 1700-luvulta Inarijärvi ympäristöineen. Inarijärvi, käytetään myös nimiä Inari ja Inarinjärvi (ja), on vajoamajärvi Inarissa Taka-Lapissa.

Uusi!!: Saamelaiskielet ja Inarijärvi · Katso lisää »

Inarinsaame

Inarinsaame (anarâškielâ) on uralilaiseen kielikuntaan kuuluva saamelaiskieli, jota puhuvat äidinkielenään inarinsaamelaiset.

Uusi!!: Saamelaiskielet ja Inarinsaame · Katso lisää »

Islannin kieli

Islannin kieli (omakielinen nimi: íslenska) on skandinaavinen kieli, jota puhutaan etupäässä Islannissa.

Uusi!!: Saamelaiskielet ja Islannin kieli · Katso lisää »

Itämerensuomalaiset kielet

Itämerensuomalaiset kielet ovat saamelaiskielten ohella toinen kahdesta suomalais-saamelaisten kielten haarasta.

Uusi!!: Saamelaiskielet ja Itämerensuomalaiset kielet · Katso lisää »

Itäsaamelaiskielet

Itäsaamelaiskielet eli itäsaamelaiset kielet on uralilaiseen kielikuntaan kuuluva kieliryhmä.

Uusi!!: Saamelaiskielet ja Itäsaamelaiskielet · Katso lisää »

Jällivaaran kunta

Jällivaaran rautatieasema. Vindelfjällenin alueen maisemia Kungledenin vaellusreitillä. Vesiputous Muddusin kansallispuistossa. Jällivaaran kunta on Norrbottenin läänissä sijaitseva Ruotsin kunta.

Uusi!!: Saamelaiskielet ja Jällivaaran kunta · Katso lisää »

Jämtlandin lääni

Jämtlandin läänin nykyiset kunnat. Jämtlandin läänin kunnat vuonna 1952. Lääninraja on muuttunut tämän jälkeen, sillä läänin koillisosaan on liitetty alueita Västernorrlandin läänistä. Vanha Västernorrlandin lääni. Sekä keltaiset että siniset alueet olivat aiemmin Västernorrlandin lääniä, kunnes se jaettiin Gävleborgin lääniksi (sinisellä) ja Västernorrlandin lääniksi (keltaisella). Jämtlandin maakunta erotettiin Västernorrlandin läänistä omaksi läänikseen, jolloin siihen liitettiin myös Härjedalenin maakunta Gävleborgin läänistä. Nykyiset lääninrajat ovat paksulla viivalla. Jämtlandin lääni on lääni Indalinjoen latvoilla Pohjois-Ruotsissa.

Uusi!!: Saamelaiskielet ja Jämtlandin lääni · Katso lisää »

Jokimukan kunta

Jokimukan tienviitta kolmella kielellä: ylimpänä ruotsiksi, keskellä luulajansaameksi ja alimpana pohjoissaameksi. Kuva Stora Sjöfalletin kansallispuistosta. Alggavaggen laakso ja Alggajavrren järvi Sarekin kansallispuistossa. Staloluoktan suuntaan otettu kuva Padjelantan kansallispuistosta. Jokimukan kunta on Norrbottenin läänissä sijaitseva Ruotsin kunta.

Uusi!!: Saamelaiskielet ja Jokimukan kunta · Katso lisää »

Kaarasjoki

Kaarasjoki on pinta-alaltaan Norjan toiseksi suurin kunta Ruijan eli Finnmarkin sisämaassa.

Uusi!!: Saamelaiskielet ja Kaarasjoki · Katso lisää »

Kainuunsaame

Kainuunsaame on kuollut saamelaiskieli, jota puhuttiin Kainuussa.

Uusi!!: Saamelaiskielet ja Kainuunsaame · Katso lisää »

Kaivuono

KaivuonoPohjois-Norjan paikannimet.

Uusi!!: Saamelaiskielet ja Kaivuono · Katso lisää »

Kaksikielisyys

Yksilön kaksikielisyys tarkoittaa kahden kielen hallitsemista sujuvasti täysin tai lähes äidinkielen tavoin.

Uusi!!: Saamelaiskielet ja Kaksikielisyys · Katso lisää »

Kantakieli

Kantakieli on historiallis-vertailevassa kielitieteessä sellainen nykykieliä edeltävä historiallinen kielimuoto, joka on päätelty eli rekonstruoitu historiallis-vertailevan metodin avulla eli tietyn toistensa sukukielinä pidettyjen kielten joukon systemaattisia yhtäläisyyksiä vertailemalla.

Uusi!!: Saamelaiskielet ja Kantakieli · Katso lisää »

Kantasaame

Kantasaame on rekonstruoitu kantakieli, josta polveutuvat saamelaiskielet.

Uusi!!: Saamelaiskielet ja Kantasaame · Katso lisää »

Karjala

pienoiskuva Karjala (keskiajalla Корѣла, Korěla) on valtaosin Fennoskandian itäosassa sijaitseva kulttuuris-maantieteellinen alue.

Uusi!!: Saamelaiskielet ja Karjala · Katso lisää »

Kemin Lappi

Kemin Lappi oli yksi Ruotsin kuudesta lapinmaasta eli historiallisesta kauppa- ja verotusalueesta Lapissa.

Uusi!!: Saamelaiskielet ja Kemin Lappi · Katso lisää »

Keminsaame

Keminsaame on kuollut saamelaiskieli, jota puhuttiin Kemin Lapissa, nykyisen Suomen Lapin keski- ja eteläosissa.

Uusi!!: Saamelaiskielet ja Keminsaame · Katso lisää »

Kielisukulaisuus

Kielisukulaisuus määritellään kielihistoriassa niin, että samasta kantakielestä polveutuvat kielet ovat sukukieliä.

Uusi!!: Saamelaiskielet ja Kielisukulaisuus · Katso lisää »

Kiirunan kunta

Kiirunassa sijaitsee Ruotsin korkein vuori Kebnekaise. Lapporten-vuoristolaakso. Rakisvaara Kiirunan taajamasta kuvattuna. Kolmikielinen paikannimikyltti Svappavaarassa. Malmirata, taustalla Torniojärvi. Kiirunan kaupunkitaajaman keskusta Luossavaaralta kuvattuna. Kiirunan kunta (pohjoissaameksi Girona gielda) on Norrbottenin läänissä sijaitseva Ruotsin kunta.

Uusi!!: Saamelaiskielet ja Kiirunan kunta · Katso lisää »

Kiltinänsaame

Kiltinänsaame eli kildininsaame on Venäjällä puhuttava uralilainen kieli, jota puhuvat kiltinänsaamelaiset.

Uusi!!: Saamelaiskielet ja Kiltinänsaame · Katso lisää »

Koltansaame

Koltansaame (koltansaameksi sääʹmǩiõll) on Suomen Inarissa ja Venäjän Petsamon kuntapiirissä puhuttava uralilaiseen kielikuntaan kuuluva saamelaiskieli, jota puhuu äidinkielenään hieman yli 300 henkilöä.

Uusi!!: Saamelaiskielet ja Koltansaame · Katso lisää »

Konrad Nielsen

Konrad Nielsen (1875–1953) oli norjalainen kielentutkija ja suomalais-ugrilaisen kielentutkimuksen professori.

Uusi!!: Saamelaiskielet ja Konrad Nielsen · Katso lisää »

Kotimaisten kielten keskus

Kotimaisten kielten keskus (lyh. Kotus) on Suomen opetus- ja kulttuuriministeriön alainen asiantuntijalaitos.

Uusi!!: Saamelaiskielet ja Kotimaisten kielten keskus · Katso lisää »

Koutokeino

KoutokeinoPohjois-Norjan paikannimet.

Uusi!!: Saamelaiskielet ja Koutokeino · Katso lisää »

Krokomin kunta

Krokomin kunta on Jämtlandin läänissä sijaitseva Ruotsin kunta.

Uusi!!: Saamelaiskielet ja Krokomin kunta · Katso lisää »

Kyrillinen kirjaimisto

Kyrillinen ei ole virallinen, mutta se on käytössä epävirallisesti Kyrillinen kirjaimisto on kirjoitusjärjestelmä, joka perustuu glagoliittiseen ja kreikkalaiseen kirjaimistoon.

Uusi!!: Saamelaiskielet ja Kyrillinen kirjaimisto · Katso lisää »

Lapin yliopisto

Lapin yliopisto (lyhenne LY, ruotsiksi Lapplands universitet, latinaksi Universitatis Lappoensis) on Rovaniemen kaupungissa sijaitseva tiedekorkeakoulu.

Uusi!!: Saamelaiskielet ja Lapin yliopisto · Katso lisää »

Lappi

Lappi Euroopan kartalla. Rajojen määrittely vaihtelee lähteestä toiseen. Lappi (ja) on Fennoskandian pohjoisin osa, joka kuuluu nykyään Suomeen, Ruotsiin, Norjaan ja Venäjään.

Uusi!!: Saamelaiskielet ja Lappi · Katso lisää »

Lars Levi Laestadius

Lars Levi (joskus suomennettu nimillä Lauri Leevi) Laestadius (Læstadius) (10. tammikuuta 1800 Arjeplog, Ruotsi – 21. helmikuuta 1861 Pajala, Ruotsi) oli ruotsinsaamelainen pappi, jonka mukaan on nimetty evankelis-luterilaisen kirkon herätysliike lestadiolaisuus.

Uusi!!: Saamelaiskielet ja Lars Levi Laestadius · Katso lisää »

Latinalaiset aakkoset

Latinalaiset aakkoset on laajimmin käytetty aakkospohjainen kirjoitusjärjestelmä.

Uusi!!: Saamelaiskielet ja Latinalaiset aakkoset · Katso lisää »

Länsisaamelaiskielet

Länsisaamelaiskielet eli länsisaamelaiset kielet on uralilaiseen kielikuntaan kuuluva saamelaiskielten haara.

Uusi!!: Saamelaiskielet ja Länsisaamelaiskielet · Katso lisää »

Lestadiolaisuus

Lestadiolaisuus on arvokonservatiivinen, pietistis- ja herrnhutilaisvaikutteinen 1800-luvun puolivälissä syntynyt enimmäkseen luterilaisten kirkkojen sisällä toimiva herätysliike ja ideologia, jonka monet suuntaukset kuitenkin eroavat luterilaisesta kristinopista varsin paljon, muun muassa eksklusiivisen seurakuntaopin osalta, erilaisen ehtoollisopin osalta, uskomalla lasten syntyvän uskossa ja siten lapsikasteen kannattamisesta huolimatta kieltämällä kasteen uskoasynnyttävyyden sekä pitämällä ihmisen ääneen julistamaa synninpäästöä ainoana armovälineenä.

Uusi!!: Saamelaiskielet ja Lestadiolaisuus · Katso lisää »

Luulajansaame

Luulajansaame on uralilainen kieli.

Uusi!!: Saamelaiskielet ja Luulajansaame · Katso lisää »

Lyckselen kunta

Betselen pato ja voimala. Tuggenselen aarniometsää. Örträskin kylä samannimisen järven rannalla. Vindelinjoen Storforsen. Lyckselen kunta on Västerbottenin läänissä sijaitseva Ruotsin kunta.

Uusi!!: Saamelaiskielet ja Lyckselen kunta · Katso lisää »

Malån kunta

Entinen saamelaiskota Koppselessä. Malån kunta on Västerbottenin läänissä sijaitseva Ruotsin kunta.

Uusi!!: Saamelaiskielet ja Malån kunta · Katso lisää »

Muinaisenglanti

Muinaisenglannilla kirjoitetun sankariruno ''Beowulfin'' ensimmäinen sivu Muinaisenglanti (muinaisenglanniksi Ænglisc) on nykyisen englannin kielen varhaisin muoto, jota puhuttiin Ison-Britannian eteläosissa kansainvaellusajalta noin 400-luvulta jaa.

Uusi!!: Saamelaiskielet ja Muinaisenglanti · Katso lisää »

Murre

Murre eli dialekti on jonkin kielen alueellinen tai sosiaalinen variantti.

Uusi!!: Saamelaiskielet ja Murre · Katso lisää »

Murrejatkumo

Murrejatkumo on eräs dialektologian peruskäsite.

Uusi!!: Saamelaiskielet ja Murrejatkumo · Katso lisää »

Norja

Norjan kuningaskunta (kirjanorjaksi Kongeriket Norge,, pohjoissaameksi Norgga gonagasriika) eli Norja on perustuslaillinen monarkia Pohjois-Euroopassa.

Uusi!!: Saamelaiskielet ja Norja · Katso lisää »

Norjan kieli

Norjan kieli on Norjan kuningaskunnan virallinen kieli, joka kuuluu kansankielisessä muodossaan skandinaavisten kielten läntiseen haaraan.

Uusi!!: Saamelaiskielet ja Norjan kieli · Katso lisää »

Norrbottenin lääni

Norrbottenin läänin nykyiset kunnat. Norrbottenin läänin kunnat vuonna 1952. Läänin rajat ovat nykyäänkin samat. Västerbottenin läänin vanhoja rajoja. Arvidsjaur ja Arjeplog (violetilla) kuuluivat Västerbottenin lääniin vuoteen 1837 asti, jolloin ne liitettiin Norrbottenin lääniin. Malå (keltaisella) oli aiemmin osa Arvidsjauria ja liitettiin takaisin Västerbottenin lääniin vuonna 1869. Nordmaling ja Bjurholm (vaaleansinisellä) siirrettiin Västernorrlandin läänistä Västerbottenin lääniin vuonna 1810. Maakäräjäkuntavaaleissa käytettävä vaalipiirijako. Norrbottenin lääni (joskus suom. Pohjoispohjan lääni, ruots. Norrbottens län) on pohjoisimman Ruotsin kattava lääni.

Uusi!!: Saamelaiskielet ja Norrbottenin lääni · Katso lisää »

Oulu

Oulu on Suomen kaupunki ja Pohjois-Pohjanmaan maakuntakeskus, joka sijaitsee Oulujoen suulla Perämeren rannikolla Pohjois-Pohjanmaan maakunnassa.

Uusi!!: Saamelaiskielet ja Oulu · Katso lisää »

Oulun yliopisto

Tieto- ja sähkötekniikan tiedekunta sijaitsee Tietotalo I:ssä, joka on osa Linnanmaan yliopistokampusta. Linnanmaan kampusalueen kartta. Oulun yliopiston rakennuksesta näkyy selvästi rakennusvaiheiden eri aikakaudet. Osa Oulun ammattikorkeakoulun opetuksesta muuttaa Linnanmaan yliopistorakennuksen pohjoispäähän syksyllä 2020. Yliopiston yhteydessä olevista Paavo Havaksen tien opiskelija-asunnoista avautuu näkymä yliopiston yli. Yliopiston ensimmäiset tilat sijaitsivat Oulun keskustassa Rantakadulla. Arkkitehtuurin tiedekunta toimi tiloissa vuoteen 2017 asti. Oulun yliopisto (lyhenne OY) on Oulussa Linnanmaalla sijaitseva suomalainen yliopisto.

Uusi!!: Saamelaiskielet ja Oulun yliopisto · Katso lisää »

Paleoskandinaavinen kieli

Paleoskandinaavinen kieli (myös muinaislappi) on kieli, jota puhuttiin Fennoskandiassa, kunnes saame syrjäytti sen noin 2 000 vuotta sitten.

Uusi!!: Saamelaiskielet ja Paleoskandinaavinen kieli · Katso lisää »

Piitimensaame

Piitimensaame eli arjeploginsaame on uralilaiseen kielikuntaan kuuluva saamelaiskieli, jota puhuvat piitimensaamelaiset.

Uusi!!: Saamelaiskielet ja Piitimensaame · Katso lisää »

Pohjoissaame

Pohjoissaame on uralilaiseen kielikuntaan kuuluva saamelaiskieli.

Uusi!!: Saamelaiskielet ja Pohjoissaame · Katso lisää »

Porsanki

Porsanki (kveeniksi Porsanki, vuoteen 1964 Ryssämarkka, pohjoissaameksi Čuđegieddi, norj. Kistrand) on kunta Finnmarkin läänissä Pohjois-Norjassa Porsanginvuonon sisäosien ympäristössä.

Uusi!!: Saamelaiskielet ja Porsanki · Katso lisää »

Rautakausi

ietf-kielikoodi.

Uusi!!: Saamelaiskielet ja Rautakausi · Katso lisää »

Rovaniemi

Rovaniemi on Suomen kaupunki ja Lapin maakuntakeskus, joka sijaitsee napapiirin tuntumassa Kemijoen ja Ounasjoen yhtymäkohdassa.

Uusi!!: Saamelaiskielet ja Rovaniemi · Katso lisää »

Ruotsi

Ruotsin kuningaskunta eli Ruotsi on perustuslaillinen monarkia Skandinaviassa Pohjois-Euroopassa.

Uusi!!: Saamelaiskielet ja Ruotsi · Katso lisää »

Saamelainen korkeakoulu

Saamelainen korkeakoulu (virallinen nimi) on korkeakoulu Norjan Koutokeinossa.

Uusi!!: Saamelaiskielet ja Saamelainen korkeakoulu · Katso lisää »

Saamelaisalueen koulutuskeskus

Saamelaisalueen koulutuskeskus (SAKK) - Sámi oahpahusguovddáš (SOG) on Suomen valtion ylläpitämä toisen asteen oppilaitos.

Uusi!!: Saamelaiskielet ja Saamelaisalueen koulutuskeskus · Katso lisää »

Saamelaiset

Saamelaisten perinteinen asuinalue kartalla. Saamelaiset (tai sápmelaččat) ovat pääosin Fennoskandian pohjoisosissa elävä kielellisesti suomalais-ugrilainen alkuperäiskansa.

Uusi!!: Saamelaiskielet ja Saamelaiset · Katso lisää »

Saamelaiskäräjät

Saamelaiskäräjät voi tarkoittaa seuraavia.

Uusi!!: Saamelaiskielet ja Saamelaiskäräjät · Katso lisää »

Saamelaisten historia

Saamelaisten historia juontaa muiden uralilaisten kansojen tavoin Volgan seudulle, nykyisen Venäjän alueelle.

Uusi!!: Saamelaiskielet ja Saamelaisten historia · Katso lisää »

Saamelaisten kotiseutualue

Saamelaisten kotiseutualue Suomen kartalla. Saamelaisten kotiseutualue (ja) on Suomen perustuslaissa edellytetty ja saamelaiskäräjistä annetussa laissa tarkemmin määritelty saamelaisten kulttuurillinen ja kielellinen autonominen alue, joka sijaitsee Suomen pohjoisosassa.

Uusi!!: Saamelaiskielet ja Saamelaisten kotiseutualue · Katso lisää »

Sairaanhoitaja (AMK)

Sairaanhoitaja (AMK) (lyhenne sair.hoit. tai SH) on hoitotyön ammattikorkeakoulututkinto.

Uusi!!: Saamelaiskielet ja Sairaanhoitaja (AMK) · Katso lisää »

Sevettijärvi

Sevettijärvi on Inarin kunnassa koltta-alueella, Itä-Lapissa sijaitseva kylä Itäisen Jäämerentien varrella, noin 120 kilometriä koilliseen Inarista.

Uusi!!: Saamelaiskielet ja Sevettijärvi · Katso lisää »

Skandinavia

Skandinavian maat Ruotsi, Norja ja Tanska. Skandinavia tarkoittaa suomen kielessä ensisijaisesti Pohjois-Euroopan aluetta, joka käsittää Ruotsin ja Norjan, usein myös Tanskan.

Uusi!!: Saamelaiskielet ja Skandinavia · Katso lisää »

Sodankylä

Sodankylä on Suomen kunta, joka sijaitsee Lapin maakunnan keskiosassa.

Uusi!!: Saamelaiskielet ja Sodankylä · Katso lisää »

Sorselen kunta

Gimegoultsin luonnonsuojelualue. Näkymä Nalovardolta Vindelinjoen laaksoon. Gautsträsk Vindelfjällenin luonnonsuojelualueella. Sorselen kunta on Västerbottenin läänissä sijaitseva Ruotsin kunta.

Uusi!!: Saamelaiskielet ja Sorselen kunta · Katso lisää »

Storumanin kunta

Ruotsin ja Norjan välinen rajakivi E12-tien varrella. Södra ja Norra Sytertoppen. Näköala Stenselebergetiltä Storumanin taajamassa. Storumanin kunta on Västerbottenin läänissä sijaitseva Ruotsin kunta.

Uusi!!: Saamelaiskielet ja Storumanin kunta · Katso lisää »

Strömsundin kunta

Bredgårdsgatan kunnan keskustaajamassa, taustalla Grand Hotel. Hällingsåfalletin vesiputous entisen Frostvikenin kunnan alueella. Strömsundin kunta on Jämtlandin läänissä sijaitseva Ruotsin kunta.

Uusi!!: Saamelaiskielet ja Strömsundin kunta · Katso lisää »

Substraatti (kielitiede)

Substraatti (latinan sanoista sub ’alla’ ja stratum ’kerros’) on syrjäyttävässä kielessä ilmenevä syrjäytyneen kielen vaikutus.

Uusi!!: Saamelaiskielet ja Substraatti (kielitiede) · Katso lisää »

Suomalais-permiläinen sanasto

Tämä sivu sisältää sanarinnastuksia suomen, saamen ja näiden Volgan alueella puhuttujen sukukielten välillä (permiläiset kielet, marin kieli ja mordvalaiset kielet).

Uusi!!: Saamelaiskielet ja Suomalais-permiläinen sanasto · Katso lisää »

Suomalais-permiläiset kielet

Suomalais-permiläiset kielet on uralilaisten kielten perinteisessä sukupuuluokittelussa ugrilaisten kielten ohella toinen suomalais-ugrilaisten kielten kahdesta alaryhmästä.

Uusi!!: Saamelaiskielet ja Suomalais-permiläiset kielet · Katso lisää »

Suomalais-saamelainen sanasto

Suomen kielen sanastossa on osa, jonka levikki rajoittuu suomeen (myös laajemmin itämerensuomeen) ja saameen.

Uusi!!: Saamelaiskielet ja Suomalais-saamelainen sanasto · Katso lisää »

Suomalais-saamelaiset kielet

Suomalais-saamelaisten kielten puhuma-alueet, pois lukien meänkieli ja liivi. Suomalais-saamelaiset kielet on uralilaiseen kielikuntaan kuuluva kieliryhmä, jonka osia ovat itämerensuomalaiset kielet sekä saamelaiskielet.

Uusi!!: Saamelaiskielet ja Suomalais-saamelaiset kielet · Katso lisää »

Suomalais-Ugrilainen Seura

Suomalais-Ugrilainen Seura on suomalainen tieteellinen seura, joka on perustettu professori Otto Donnerin aloitteesta 15.

Uusi!!: Saamelaiskielet ja Suomalais-Ugrilainen Seura · Katso lisää »

Suomalais-ugrilaiset kielet

Suomalais-ugrilaisten kielten puhuma-alat. Suomalais-ugrilaiset kielet on perinteisen käsityksen mukaan uralilaisten kielten toinen päähaara, ja niitä puhuvat suomalais-ugrilaiset kansat.

Uusi!!: Saamelaiskielet ja Suomalais-ugrilaiset kielet · Katso lisää »

Suomalais-volgalaiset kielet

Suomalais-volgalaiset kielet on yksi uralilaisen kielikunnan sisäistä kielten polveutumista kuvaavaan perinteiseen, monilta osin nykyisin jo vanhentuneeksi katsottuun binääriseen sukupuumalliin kuuluvista kieliryhmistä.

Uusi!!: Saamelaiskielet ja Suomalais-volgalaiset kielet · Katso lisää »

Suomalaisen Kirjallisuuden Seura

Suomalaisen Kirjallisuuden Seura ry (lyh. SKS) on vuonna 1831 perustettu tieteellinen seura ja yleishyödyllinen yhdistys.

Uusi!!: Saamelaiskielet ja Suomalaisen Kirjallisuuden Seura · Katso lisää »

Suomen kieli

Suomen kieli eli suomi on uralilaisten kielten itämerensuomalaiseen ryhmään kuuluva kieli, jota puhuvat pääosin suomalaiset.

Uusi!!: Saamelaiskielet ja Suomen kieli · Katso lisää »

Suomen kielipolitiikka

Mikael Agricolan ''Abckirian'' näköis­painoksen etusivu. Suomen kielipolitiikka tarkoittaa Suomen valtion suhdetta eri kieliin ja eri kieliä puhuviin ihmisryhmiin.

Uusi!!: Saamelaiskielet ja Suomen kielipolitiikka · Katso lisää »

Suomen kirjallisuus

Suomen kirjallisuus on kirjoitettu pääasiassa suomen ja ruotsin kielillä, mutta siihen kuuluu myös varhaisempia latinankielisiä teoksia sekä saameksi kirjoitettua kirjallisuutta.

Uusi!!: Saamelaiskielet ja Suomen kirjallisuus · Katso lisää »

Suomi

Suomen tasavalta eli Suomi on parlamentaarinen tasavalta Pohjois-Euroopassa.

Uusi!!: Saamelaiskielet ja Suomi · Katso lisää »

Taalainmaan lääni

Taalainmaan läänin kunnat. Maakäräjäkuntavaaleissa käytettävä vaalipiirijako. Taalainmaan lääni sijaitsee Keski-Ruotsissa.

Uusi!!: Saamelaiskielet ja Taalainmaan lääni · Katso lisää »

Teno (kunta)

Teno (kveeni Taana) on kunta Finnmarkin läänissä Pohjois-Norjassa.

Uusi!!: Saamelaiskielet ja Teno (kunta) · Katso lisää »

Tromssan lääni

Tromssan lääni (kveeniksi Tromssan fylkki) on Norjan lääni maan pohjoisosassa Pohjois-Norjan alueella.

Uusi!!: Saamelaiskielet ja Tromssan lääni · Katso lisää »

Tromssan yliopisto

Tromssan yliopisto Norjan Tromssassa on maailman pohjoisin yliopisto.

Uusi!!: Saamelaiskielet ja Tromssan yliopisto · Katso lisää »

Tulkki

Tulkki on henkilö, joka tulkkaa yhdellä kielellä kerrottua (puhuttua tai viitottua) sanomaa toiselle kielelle.

Uusi!!: Saamelaiskielet ja Tulkki · Katso lisää »

Turjansaame

Turjansaame (turjansaameksi Са̄мь кӣлл) on Kuolan niemimaalla Venäjällä puhuttava uralilainen kieli, jota puhuvat turjansaamelaiset.

Uusi!!: Saamelaiskielet ja Turjansaame · Katso lisää »

Turun yliopisto

Turun kauppatorin laidalla. Wäinö Aaltosen veistos ''Genius ohjaa nuoruutta''. Kirjaston edessä oleva ''Tieteen tammi'' on istutettu vuonna 1973. Turun yliopisto (lyhenne TY tai UTU) on ensimmäinen täysin suomenkielinen yliopisto, ja se perustettiin vuonna 1920.

Uusi!!: Saamelaiskielet ja Turun yliopisto · Katso lisää »

Unicode

Unicode on tietokonejärjestelmiä varten kehitetty merkistöstandardi ja käytännössä sama kuin yleismaailmallisen merkistön (UCS) määrittävä kansainvälinen standardi ISO/IEC 10646.

Uusi!!: Saamelaiskielet ja Unicode · Katso lisää »

Uralilainen sanasto

Seuraavassa taulukossa on joitakin uralilaista kielisukulaisuutta osoittavia sanarinnastuksia.

Uusi!!: Saamelaiskielet ja Uralilainen sanasto · Katso lisää »

Uralilaiset kielet

Uralilaiset kielet muodostavat kielikunnan, johon kuuluvia kieliä nykyään puhutaan laajalla alueella kahden puolen Ural-vuoristoa ja Euroopassa.

Uusi!!: Saamelaiskielet ja Uralilaiset kielet · Katso lisää »

Utsjoki

Utsjoki on Suomen kunta, joka sijaitsee Lapin maakunnassa.

Uusi!!: Saamelaiskielet ja Utsjoki · Katso lisää »

Uumajan kunta

Nykyisen Uumajan kunnan alueella sijainneet kunnat vuonna 1952. Uumaja on kaupunki ja Holmsund kauppala, muut kunnat maalaiskuntia. Uumajan kaupunkia Uumajanjoen rannalla. Nydalasjön. Norrforsenin koski Uumajanjoessa. Uumajan kunta on Västerbottenin läänissä sijaitseva Ruotsin kunta.

Uusi!!: Saamelaiskielet ja Uumajan kunta · Katso lisää »

Uumajansaame

Uumajansaame on uralilainen kieli, jota puhuvat uumajansaamelaiset.

Uusi!!: Saamelaiskielet ja Uumajansaame · Katso lisää »

Uuniemi

Uuniemi on Pohjois-Norjan kunta Finnmarkin läänissä Varanginvuonon rannalla.

Uusi!!: Saamelaiskielet ja Uuniemi · Katso lisää »

Väitöskirja

Väitöskirja on opinnäyte, joka laaditaan tohtorintutkinnon suorittamiseksi.

Uusi!!: Saamelaiskielet ja Väitöskirja · Katso lisää »

Västerbottenin lääni

lappmarken) vuonna 1796. Västerbottenin läänin nykyiset kunnat. Västerbottenin läänin kuntajako vuonna 1952. Läänin rajat eivät ole tämän jälkeen muuttuneet. Västerbottenin läänin vanhoja rajoja. Arvidsjaur ja Arjeplog (violetilla) kuuluivat lääniin vuoteen 1837 asti. Malå (keltaisella) oli aiemmin osa Arvidsjauria ja liitettiin takaisin lääniin vuonna 1869. Nordmaling ja Bjurholm (vaaleansinisellä) siirrettiin Västernorrlandin läänistä vuonna 1810. Maakäräjäkuntavaaleissa käytettävä vaalipiirijako. Västerbottenin lääni (joskus myös Länsipohjan lääni, ruots. Västerbottens län) on Pohjois-Ruotsissa sijaitseva lääni.

Uusi!!: Saamelaiskielet ja Västerbottenin lääni · Katso lisää »

Venäjä

Venäjä, viralliselta nimeltään Venäjän federaatio, on liittovaltio, joka sijaitsee Itä-Euroopassa ja Pohjois-Aasiassa.

Uusi!!: Saamelaiskielet ja Venäjä · Katso lisää »

Vilhelminan kunta

Daunatjåkko ja Nedre Fättjaur -niminen järvi. Trappstegsforsen. Vildmarksvägen-niminen tie Stekenjokkin ja Klimpfjällin välillä. Kuvassa näkyy myös Saxån-niminen joki. Marsfjälletin tunturin huippu. Vilhelminan kunta on Västerbottenin läänissä sijaitseva Ruotsin kunta.

Uusi!!: Saamelaiskielet ja Vilhelminan kunta · Katso lisää »

Viron kieli

Viron kieli eli eesti (eesti keel, vanh. maakeel) on itämerensuomalainen kieli eli suomen lähisukukieli.

Uusi!!: Saamelaiskielet ja Viron kieli · Katso lisää »

Ylioppilastutkinto

Ylioppilastutkinnoksi kutsutaan tutkintoa, joka suoritetaan toisen asteen yleissivistävän koulutuksen, tavallisimmin lukion, päätteeksi.

Uusi!!: Saamelaiskielet ja Ylioppilastutkinto · Katso lisää »

Uudelleenohjaukset tässä:

Saame, Saamelaiset kielet, Saamen kieli, Saamenkieli, Saami.

LähteväSaapuvat
Hei! Olemme Facebookissa nyt! »