Nopeamman yhteyden kuin selaimen!
150 suhteet: Absoluuttinen idealismi, Adolf Ivar Arwidsson, Agathon Meurman, Alahärmä, Aleksandr Sergejevitš Menšikov, Aleksanteri II (Venäjä), Anders Henrik Snellman, Arvostelu, Audienssi, Dosentti, Elias Lönnrot, Etiikka, Fennomania, Filosofi, Filosofia, Fredrik Cygnaeus, Fredrika Runeberg, Fysiikka, Georg Wilhelm Friedrich Hegel, Hämeenlinna, Hegeliläisyys, Helsingfors Morgonblad, Helsingin yliopisto, Helsinki, Hietaniemen hautausmaa, Historia, Historiallinen Jeesus, Huilu, Isänmaallisuus, J. V. Snellmanin patsaat ja muistomerkit, Järki, Johan Jakob Nervander, Johan Jakob Tengström, Johan Ludvig Runeberg, Johan Ludvig Snellman, Johannes Linnankoski, Kansakunta, Kansalaisyhteiskunta, Kansalliskirjallisuus, Kansallisromantiikka, Kanslianeuvos (arvonimi), Karl Snellman, Kasvatus, Keski-Pohjanmaan maakunta, Kieli, Kielireskripti, Kirjailija, Kirjallisuus, Kirkkonummi, Kokkola, ..., Koulutus, Kreikan kieli, Kulttuuri, Kuopio, Kuopion Lyseon lukio, Kuulutus, Laki, Lapsivuode, Latina, Lauantaiseura, Liberalismi, Litteraturblad, Luettelo Suomen liputuspäivistä, Luonnontiede, Luonto, Maailmanhistoria, Maamiehen Ystävä, Nationalismi, Nikolai I, Nimien suomalaistaminen, Nuorhegeliläisyys, Oulu, Oulun normaalikoulu, Oulun palo 1822, Perhe, Persoonallisuus, Pietari (kaupunki), Porvaristo, Porvoo, Professori, Pyhä, Rantsila, Rautalampi, Rehtori, Riihimäki–Pietari-rata, Runous, Ruotsi, Ruotsin kieli, Saima (lehti), Saksa, Sanomalehti, Säätyvaltiopäivät 1867, Säätyvaltiopäivät 1872, Säätyvaltiopäivät 1877, Södermalm, Sebastian Gripenberg, Seurapiiri, Sininen Snellman, Sivistys, Snellman (täsmennyssivu), Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, Suomalaisuuden liitto, Suomalaisuuden päivä, Suomen aateli, Suomen kenraalikuvernööri, Suomen kieli, Suomen kielipolitiikka, Suomen markka, Suomen Pankki, Suomen poliittinen järjestelmä, Suomen senaatti, Suomen suuriruhtinaskunnan valtiopäivät, Suomen suuriruhtinaskunta, Suomen talous, Suomenruotsalaiset, Suuret nälkävuodet, Suuret suomalaiset, Taidekäsitys, Talollinen, Talousarvio, Tammikuun valiokunta, Tübingen, Teologia, Tie- ja vesirakennushallitus, Tiede, Todellinen valtioneuvos, Toimittaja, Tukholma, Turun akatemia, Turun palo, Turun romantiikka, Työ, Uutinen, Valtio, Valtio-oppi (Snellman), Valtiomies, Vanhahegeliläisyys, Venäjän keisari, Venäjän keisarikunta, Venäjän rupla, Venäläistäminen, Virallinen kieli, Virallinen lehti, Wilhelm Snellman, Yhteiskunta, Zachris Topelius, 12. toukokuuta, 1806, 1881, 4. heinäkuuta. Laajenna indeksi (100 lisää) »
Absoluuttinen idealismi
Absoluuttinen idealismi on ontologisesti monistinen filosofia, jonka alullepanijana pidetään G. W. F. Hegeliä.
Uusi!!: J. V. Snellman ja Absoluuttinen idealismi · Katso lisää »
Adolf Ivar Arwidsson
Adolf Ivar (Iwar) Arwidsson (7. elokuuta 1791 Padasjoki, Ruotsin kuningaskunta – 21. kesäkuuta 1858 Viipuri, Suomen suuriruhtinaskunta) oli suomalainen poliitikko, kirjailija, runoilija, historiantutkija ja sanomalehtimies.
Uusi!!: J. V. Snellman ja Adolf Ivar Arwidsson · Katso lisää »
Agathon Meurman
Agathon Meurman, ”Kangasalan Karhu”, (9. lokakuuta 1826 Kangasala – 17. tammikuuta 1909 Helsinki) oli suomalainen kunnallisneuvos, poliitikko, suomalaisuusmies, sanomalehti- ja tietokirjailija ja aikansa huomattavimpia yhteiskunnallisia vaikuttajia.
Uusi!!: J. V. Snellman ja Agathon Meurman · Katso lisää »
Alahärmä
Alahärmä on entinen Suomen kunta, joka sijaitsi Etelä-Pohjanmaahan kuuluvassa Härmänmaan seutukunnassa, Länsi-Suomen läänissä.
Uusi!!: J. V. Snellman ja Alahärmä · Katso lisää »
Aleksandr Sergejevitš Menšikov
Aleksandr Sergejevitš Menšikov (Suomessa myös Alexander Menschikoff; 26. elokuuta 1787 – 2. toukokuuta 1869 Pietari) oli venäläinen ruhtinas, joka toimi Suomen kenraalikuvernöörinä ja Venäjän meriministerinä.
Uusi!!: J. V. Snellman ja Aleksandr Sergejevitš Menšikov · Katso lisää »
Aleksanteri II (Venäjä)
Keisari Aleksanteri II:n hallitsijanvakuutus. Aleksanteri II (29. huhtikuuta (J: 17. huhtikuuta) 1818 Moskovan Kreml, Moskova – 13. maaliskuuta (J: 1. maaliskuuta) 1881 Talvipalatsi, Pietari) oli Venäjän keisari, Puolan tsaari ja Suomen suuriruhtinas vuosina 1855–1881.
Uusi!!: J. V. Snellman ja Aleksanteri II (Venäjä) · Katso lisää »
Anders Henrik Snellman
Anders Henrik Snellman (16. elokuuta 1848 Kuopio – 12. elokuuta 1911 Helsinki) oli suomalainen valtiopäivämies, senaattori ja Suomen senaatin oikeusosaston jäsen.
Uusi!!: J. V. Snellman ja Anders Henrik Snellman · Katso lisää »
Arvostelu
Pere Borrell del Cason maalaus ''Pakeneva arvostelu'' vuodelta 1874. Arvostelu, arviointi eli kritiikki (kreikan sanasta krinein, ’erottaa, ratkaista’) on arviointia, jossa tarkoituksena on arvosteltavan asian arvon tutkiminen, pohtiminen ja määrittely.
Uusi!!: J. V. Snellman ja Arvostelu · Katso lisää »
Audienssi
Aleksanteri II:n audienssi vuonna 1866. Suomen kansallismuseossa. Audienssi on valtionpäämiehen kutsusta toteutettava kutsutilaisuus.
Uusi!!: J. V. Snellman ja Audienssi · Katso lisää »
Dosentti
Dosentti on Suomessa yliopistollinen arvo, mutta se voi tarkoittaa eri maissa hieman eri asiaa.
Uusi!!: J. V. Snellman ja Dosentti · Katso lisää »
Elias Lönnrot
Elias Lönnrot (9. huhtikuuta 1802 Sammatti – 19. maaliskuuta 1884 Sammatti) oli Suomen kansalliseepoksen Kalevalan sekä Kantelettaren kokoaja, kielentutkija, lääkäri ja suomalaisen kasvitieteen uranuurtaja.
Uusi!!: J. V. Snellman ja Elias Lönnrot · Katso lisää »
Etiikka
Etiikka (sanasta, ēthos, vakiintuneet tavat) on tutkimusala, joka tutkii moraalia ja siihen liittyviä kysymyksiä kuten eettisen toiminnan periaatteita, oikeaa ja väärää, hyvää elämää, sekä arvojen ja eettisten väittämien luonnetta.
Uusi!!: J. V. Snellman ja Etiikka · Katso lisää »
Fennomania
Fennomania eli suomalaisuusliike oli Suomen autonomian ajan alkupuolelle ajoittuva suomalaiskansallinen liike.
Uusi!!: J. V. Snellman ja Fennomania · Katso lisää »
Filosofi
Filosofi on filosofian harjoittaja.
Uusi!!: J. V. Snellman ja Filosofi · Katso lisää »
Filosofia
Filosofia on noin 600–400 eaa.
Uusi!!: J. V. Snellman ja Filosofia · Katso lisää »
Fredrik Cygnaeus
Fredrik Cygnaeus (1. huhtikuuta 1807 Hämeenlinna – 7. helmikuuta 1881 Helsinki) oli Suomen taide- ja tiede-elämän vaikuttaja ja keskeinen hahmo Suomen kansallisessa heräämisessä.
Uusi!!: J. V. Snellman ja Fredrik Cygnaeus · Katso lisää »
Fredrika Runeberg
Fredrika Charlotta Runeberg (o.s. Tengström; 2. syyskuuta 1807 Pietarsaari – 27. toukokuuta 1879 Helsinki) oli suomenruotsalainen kirjailija.
Uusi!!: J. V. Snellman ja Fredrika Runeberg · Katso lisää »
Fysiikka
Fysiikka (fysis eli luonto) on ainetta, energiaa ja perusluonteisia luonnonlakeja tutkiva tiede.
Uusi!!: J. V. Snellman ja Fysiikka · Katso lisää »
Georg Wilhelm Friedrich Hegel
Georg Wilhelm Friedrich Hegel (27. elokuuta 1770 Stuttgart, Württembergin herttuakunta – 14. marraskuuta 1831 Berliini, Preussin kuningaskunta) oli saksalainen filosofi, jonka vaikutus on luultavasti ollut vahvimmillaan metafysiikassa, historianfilosofiassa sekä poliittisessa filosofiassa.
Uusi!!: J. V. Snellman ja Georg Wilhelm Friedrich Hegel · Katso lisää »
Hämeenlinna
Hämeenlinna on Suomen kaupunki ja Kanta-Hämeen maakuntakeskus Vanajaveden rannalla.
Uusi!!: J. V. Snellman ja Hämeenlinna · Katso lisää »
Hegeliläisyys
Hegeliläisyys on G. W. F. Hegelin alulle panema filosofinen suuntaus.
Uusi!!: J. V. Snellman ja Hegeliläisyys · Katso lisää »
Helsingfors Morgonblad
''Helsingfors Morgonblad'' 12.4.1833. Helsingfors Morgonblad ilmestyi vuosina 1832–1855.
Uusi!!: J. V. Snellman ja Helsingfors Morgonblad · Katso lisää »
Helsingin yliopisto
Helsingin yliopisto (lyhenne HY) on Suomen suurin ja vanhin tiedekorkeakoulu.
Uusi!!: J. V. Snellman ja Helsingin yliopisto · Katso lisää »
Helsinki
Helsinki on Suomen pääkaupunki ja Uudenmaan maakuntakeskus.
Uusi!!: J. V. Snellman ja Helsinki · Katso lisää »
Hietaniemen hautausmaa
Theodor Höijerin suunnittelema vanha siunauskappeli. Entinen vahtimestarin asunto Mechelininkadun portin vieressä. Uusi alue. Hietaniemen hautausmaa on Helsingin kantakaupungin länsilaidalla sijaitseva hautausmaa, joka on perustettu vuonna 1829.
Uusi!!: J. V. Snellman ja Hietaniemen hautausmaa · Katso lisää »
Historia
Herodotosta pidetään usein historian isänä. Historia tarkoittaa paitsi yhteisön menneisyyden vaiheita, myös menneiden tapahtumien kuvausta tai tutkimusta, historiatiedettä ja sen tuloksia.
Uusi!!: J. V. Snellman ja Historia · Katso lisää »
Historiallinen Jeesus
Mandylionia kuvaava maalaus. Historiallisen Jeesuksen ennallistus tarkoittaa kristillisten ja muiden raamatuntutkijoiden historiantutkimuksen menetelmillä tekemää ennallistusta eli rekonstruktiota Uuden testamentin kuvaamasta Jeesus Nasaretilaisesta henkilönä, missä Jeesuksen olemassaoloa pidetään lähtökohtaisesti totena, mutta jossa tutkimus ei ota kantaa muihin uskonnollisiin oletuksiin, kuten kertomuksiin Jeesuksen yliluonnollisista voimista tai käsitykseen Raamatun erehtymättömyydestä.
Uusi!!: J. V. Snellman ja Historiallinen Jeesus · Katso lisää »
Huilu
Nykyaikainen poikkihuilu. Ääniaukko vasemmassa päässä Huilu on puupuhaltimiin kuuluva soitin, jossa ääni syntyy soittajan puhaltaman ilmavirran osuessa terävään reunaan, jolloin putkessa oleva ilmapatsas alkaa värähdellä.
Uusi!!: J. V. Snellman ja Huilu · Katso lisää »
Isänmaallisuus
Isänmaallisuus, myös isänmaanrakkaus, patriotismi tai patrioottisuus, (kreikan sanasta patris ’isänmaa’) on rakkautta tai omistautumista omaa maata eli isänmaata kohtaan.
Uusi!!: J. V. Snellman ja Isänmaallisuus · Katso lisää »
J. V. Snellmanin patsaat ja muistomerkit
J. V. Snellmanin patsaita ja muistomerkkejä ovat.
Uusi!!: J. V. Snellman ja J. V. Snellmanin patsaat ja muistomerkit · Katso lisää »
Järki
Francisco de Goya, ''Järjen uni synnyttää hirviöitä'', 1797–1798. Järki tarkoittaa kykyä erityisesti vaativiin älyllisiin toimintoihin, ajattelu- ja käsityskykyä.
Uusi!!: J. V. Snellman ja Järki · Katso lisää »
Johan Jakob Nervander
J. J. Nervanderin kunniaksi julkaistu suomalainen postimerkki vuodelta 1955. Johan Jakob Nervander (23. helmikuuta 1805 Uusikaupunki – 15. maaliskuuta 1848 Helsinki) oli suomalainen runoilija, fyysikko ja meteorologi.
Uusi!!: J. V. Snellman ja Johan Jakob Nervander · Katso lisää »
Johan Jakob Tengström
Johan Jakob Tengström, J. E. Lindhin maalaama muotokuva. Johan Jakob Tengström (22. lokakuuta 1787 Kokkola – 11. huhtikuuta 1858 Helsinki) oli suomalainen tiede- ja kirjallisuusmies.
Uusi!!: J. V. Snellman ja Johan Jakob Tengström · Katso lisää »
Johan Ludvig Runeberg
Johan Ludvig Runeberg (5. helmikuuta 1804 Pietarsaari – 6. toukokuuta 1877 Porvoo) oli suomalainen runoilija, opettaja ja toimittaja.
Uusi!!: J. V. Snellman ja Johan Ludvig Runeberg · Katso lisää »
Johan Ludvig Snellman
Johan Ludvig Snellman (14. maaliskuuta 1850 Helsinki – 15. marraskuuta 1909 Espoo) oli suomalainen Suomen senaatin esittelijäsihteeri ja valtiopäivämies.
Uusi!!: J. V. Snellman ja Johan Ludvig Snellman · Katso lisää »
Johannes Linnankoski
Johannes Linnankosken nuoruudenkoti, kotimuseo Askolassa. Johannes Linnankosken työhuone kotimuseossa Askolassa. Johannes Linnankoski (oik. Vihtori Johan Peltonen 18. lokakuuta 1869 Askola – 10. elokuuta 1913 Helsinki) oli suomalainen kirjailija.
Uusi!!: J. V. Snellman ja Johannes Linnankoski · Katso lisää »
Kansakunta
Kansakunta tarkoittaa ihmisyhteisöä, jonka jäseniä yhdistää toisiinsa ja erottaa muista kansakunnista esimerkiksi yhteinen kotimaa, historia, julkinen kulttuuri ja talous.
Uusi!!: J. V. Snellman ja Kansakunta · Katso lisää »
Kansalaisyhteiskunta
Kokoontuminen Hanoissa, Vietnamissa vuonna 2012. Kansalaisyhteiskunta tarkoittaa yleisimmän määritelmän mukaan kaikkea vapaaehtoisesti järjestäytynyttä inhimillistä toimintaa ja instituutioita, jotka eivät kuulu julkiseen sektoriin eli lähinnä valtioon ja kuntiin.
Uusi!!: J. V. Snellman ja Kansalaisyhteiskunta · Katso lisää »
Kansalliskirjallisuus
Kansalliskirjallisuus on se osa kansan kirjallisuutta, jossa kansan ominaispiirteet selvimmin ilmenevät.
Uusi!!: J. V. Snellman ja Kansalliskirjallisuus · Katso lisää »
Kansallisromantiikka
Pekka Halosta, kirjallisuuden alalla Juhani Ahoa ja säveltaiteessa Jean Sibeliusta. Kansallisromantiikka on oman kansakunnan menneisyydestä virikkeitä etsinyt romanttinen tyylisuuntaus Euroopan eri maissa noin 1890–1910.
Uusi!!: J. V. Snellman ja Kansallisromantiikka · Katso lisää »
Kanslianeuvos (arvonimi)
Kanslianeuvoksen nimi ja arvo on Suomessa valtiovallan myöntämä arvonimi, joka ei liity mihinkään virkaan.
Uusi!!: J. V. Snellman ja Kanslianeuvos (arvonimi) · Katso lisää »
Karl Snellman
Karl Snellman (2. lokakuuta 1855 Helsinki – 20. lokakuuta 1928 Helsinki) oli suomalainen tie- ja vesikulkulaitosten ylihallituksen ylijohtaja, valtiopäivämies ja todellinen valtioneuvos.
Uusi!!: J. V. Snellman ja Karl Snellman · Katso lisää »
Kasvatus
Kasvatus on vaikuttamista jonkun henkiseen kehitykseen.
Uusi!!: J. V. Snellman ja Kasvatus · Katso lisää »
Keski-Pohjanmaan maakunta
Keski-Pohjanmaa on maakunta Länsi-Suomessa Perämeren rannalla.
Uusi!!: J. V. Snellman ja Keski-Pohjanmaan maakunta · Katso lisää »
Kieli
Kieli on ihmisten sopimuksenvarainen äännesymbolien järjestelmä.
Uusi!!: J. V. Snellman ja Kieli · Katso lisää »
Kielireskripti
asetuskokoelmassa. Kielireskripti eli Keisarillisen Majesteetin Armollinen Asetus Suomen kielen asettamisesta yhdenmoisiin oikeuksiin Ruotsin kielen kanssa kaikissa semmoisissa kohdissa, jotka wälittömästi koskevat maan nimen-omaan suomalaista wäestöä (AsK 26/1863) oli keisari Aleksanteri II:n antama säädös, joka kohensi suomen kielen asemaa Suomen suuriruhtinaskunnan valtionhallinnossa.
Uusi!!: J. V. Snellman ja Kielireskripti · Katso lisää »
Kirjailija
Itävaltalainen kirjailija Anna Kim lukemassa teostaan. Hannu Mäkelä on yksi Suomen tuotteliaimmista kirjailijoista. Kirjailija on henkilö, joka kirjoittaa tai on kirjoittanut kirjoja, varsinkin kaunokirjallisia teoksia.
Uusi!!: J. V. Snellman ja Kirjailija · Katso lisää »
Kirjallisuus
Veistos näytteillä Berliinissä vuonna 2006. Kirjallisuus tarkoittaa kirjoitettuja tai suullisena perinteenä säilyneitä kielellisiä tuotteita kuten romaaneja ja kansanrunoutta.
Uusi!!: J. V. Snellman ja Kirjallisuus · Katso lisää »
Kirkkonummi
Kirkkonummen Juusjärven punamullalla maalattu kalliomaalaus. Kirkkonummi on Suomen kunta, joka sijaitsee Uudellamaalla Helsingin seudulla Suomenlahden rannikolla.
Uusi!!: J. V. Snellman ja Kirkkonummi · Katso lisää »
Kokkola
Kokkola (ent. Gamlakarleby) on Suomen kaupunki ja Keski-Pohjanmaan maakuntakeskus, joka sijaitsee Pohjanlahden rannikolla Keski-Pohjanmaan maakunnassa.
Uusi!!: J. V. Snellman ja Kokkola · Katso lisää »
Koulutus
Luennot ovat osa yliopistokoulutusta. Jan Steen (1672) Koulutus viittaa siihen kasvatuksen alueeseen, joka on organisoitua ja institutionalisoitua.
Uusi!!: J. V. Snellman ja Koulutus · Katso lisää »
Kreikan kieli
Kreikan kieli (kreik. Ελληνικά, Elliniká) on indoeurooppalainen kieli, jonka dokumentoitu historia alkaa Kreikassa vuoden 1400 eaa.
Uusi!!: J. V. Snellman ja Kreikan kieli · Katso lisää »
Kulttuuri
Tanssikulttuuria vanhassa postikortissa. Kulttuurilla on monia toisiinsa liittyviä merkityksiä.
Uusi!!: J. V. Snellman ja Kulttuuri · Katso lisää »
Kuopio
Kuopio on Suomen kaupunki ja Pohjois-Savon maakuntakeskus, joka sijaitsee Kallaveden rannalla.
Uusi!!: J. V. Snellman ja Kuopio · Katso lisää »
Kuopion Lyseon lukio
Kuopion Lyseon lukio on kuopiolainen yleislukio.
Uusi!!: J. V. Snellman ja Kuopion Lyseon lukio · Katso lisää »
Kuulutus
Tukholmalainen kuulutus vuodelta 1861. Kuulutus on virallinen menettely, jonkin tiedon antamiseksi yleisölle tai niille ihmisille, joiden elämään se saattaa vaikuttaa.
Uusi!!: J. V. Snellman ja Kuulutus · Katso lisää »
Laki
Auringonjumala Šamaš antaa lain kuningas Hammurabille. Basalttisteela Iranista. Laki on suvereenin lainsäätäjän hyväksymä säädös.
Uusi!!: J. V. Snellman ja Laki · Katso lisää »
Lapsivuode
Lapsivuode ja lapsivuodeaika tarkoittavat perinteisesti noin kuuden viikon mittaista synnytyksen jälkeistä aikaa, jolloin naisen elimistö palautuu entiselleen.
Uusi!!: J. V. Snellman ja Lapsivuode · Katso lisää »
Latina
Latina (lat. lingua latina, sermo latinus) on indoeurooppalainen kieli, jota puhuttiin alun perin vain Roomassa ja sitä ympäröivällä Latiumin alueella Italiassa.
Uusi!!: J. V. Snellman ja Latina · Katso lisää »
Lauantaiseura
Johan Ludwig Runeberg 1837 J J Nervander Lauantaiseura oli Helsingin yliopiston opiskelijoiden ja nuorten opettajien keväällä 1830 perustama seura, joka kokoontui lauantai-iltaisin jonkun jäsenensä luo.
Uusi!!: J. V. Snellman ja Lauantaiseura · Katso lisää »
Liberalismi
Liberalismi (’vapaa’) tai vapaudenaate on vapautta korostava ideologia ja poliittinen aate.
Uusi!!: J. V. Snellman ja Liberalismi · Katso lisää »
Litteraturblad
Lehden ensimmäisen numeron etusivu. Litteraturblad för allmän medborgerlig bildning (”Kirjallisuuslehti yleistä kansalaissivistystä varten”) oli Kuopiossa ja Helsingissä vuosina 1847–1863 ilmestynyt ruotsinkielinen aikakauslehti.
Uusi!!: J. V. Snellman ja Litteraturblad · Katso lisää »
Luettelo Suomen liputuspäivistä
Suomen lippu Tämä on luettelo Suomen liputuspäivistä.
Uusi!!: J. V. Snellman ja Luettelo Suomen liputuspäivistä · Katso lisää »
Luonnontiede
Kuun kääntöpuoli Apollo 11:stä nähtynä. Luonnontiede eli luonnontieteet on luontoa tutkivien tieteiden yhteisnimitys.
Uusi!!: J. V. Snellman ja Luonnontiede · Katso lisää »
Luonto
tulivuorenpurkauksesta peräisin olevaa laavaa. Luonnon ajatellaan usein tarkoittavan ympäristöä, jota ihminen ei ole havaittavasti muokannut. Kuva Monument Valleysta Yhdysvalloista. Luonto tarkoittaa yleisimmin maaperää sekä vesi- ja ilmakehää kasveineen ja eläimineen, varsinkin vain vähän tai ei ollenkaan ihmisen muokkaamana elinympäristönä.
Uusi!!: J. V. Snellman ja Luonto · Katso lisää »
Maailmanhistoria
Maailmanhistoria on ihmiskunnan menneisyyden kuvaus ja tulkinta.
Uusi!!: J. V. Snellman ja Maailmanhistoria · Katso lisää »
Maamiehen Ystävä
Maamiehen Ystävä oli Kuopiossa vuosina 1844–1855 ilmestynyt sanomalehti.
Uusi!!: J. V. Snellman ja Maamiehen Ystävä · Katso lisää »
Nationalismi
Nationalismi eli kansallisuusaate on aate, joka korostaa kansallismielisyyttä eli kansojen ja kansakuntien merkitystä kulttuurissa tai politiikassa.
Uusi!!: J. V. Snellman ja Nationalismi · Katso lisää »
Nikolai I
Nikolai I, suuriruhtinas Nikolai Pavlovitš Romanov (ven. Николай Павлович Романов); (6. heinäkuuta (J: 25. kesäkuuta) 1796 Hatsinan palatsi, Tsarskoje Selo, Venäjän keisarikunta – 2. maaliskuuta (J: 18. helmikuuta) 1855 Talvipalatsi, Pietari, Venäjän keisarikunta) oli Romanovien hallitsijasukuun kuulunut Venäjän keisari, Puolanmaan tsaari ja Suomen suuriruhtinas vuosina 1825–1855.
Uusi!!: J. V. Snellman ja Nikolai I · Katso lisää »
Nimien suomalaistaminen
Alex Federleyn pilapiirros, jossa pilkataan sivistyneistön intoa suomalaistaa nimensä. Knalleihin ja pitkiin takkeihin pukeutuneet säätyläismiehet kyyristyvät "Ylioppilaiden keskusteluseuran nimenmuuttotoimikunta" -käytävään, josta tulevat ulos 'juntteina' suomalaisissa kansanpuvuissa. Nimien suomalaistamisella tarkoitetaan Suomessa kansallisaatteen hengessä tapahtunutta liikettä, jossa muita kuin suomenkielisiä, yleensä ruotsinkielisiä, sukunimiä muutettiin suomenkielisiksi.
Uusi!!: J. V. Snellman ja Nimien suomalaistaminen · Katso lisää »
Nuorhegeliläisyys
Friedrich Engelsin karikatyyri nuorhegeliläisestä ''Die Freien'' -piiristä, johon kuuluivat hänen lisäkseen muiden muassa Max Stirner, Bruno Bauer, Arnold Ruge ja Karl Marx. Nuorhegeliläiset eli vasemmistohegeliläiset olivat saksalaisen filosofin G. W. F. Hegelin seuraajia, jotka tulkitsivat hänen ajatteluaan niin, että sen saattoi katsoa tukevan uudistusvaatimuksia politiikassa ja uskonnossa.
Uusi!!: J. V. Snellman ja Nuorhegeliläisyys · Katso lisää »
Oulu
Oulu on Suomen kaupunki ja Pohjois-Pohjanmaan maakuntakeskus, joka sijaitsee Oulujoen suulla Perämeren rannikolla Pohjois-Pohjanmaan maakunnassa.
Uusi!!: J. V. Snellman ja Oulu · Katso lisää »
Oulun normaalikoulu
Oulun normaalikoulu, Koskela Oulun normaalikoulu eli Norssi on Oulun yliopiston kasvatustieteiden ja psykologian tiedekuntaan kuuluva harjoittelukoulu.
Uusi!!: J. V. Snellman ja Oulun normaalikoulu · Katso lisää »
Oulun palo 1822
Jac. Wallin: ''Oulun palo 1822'' Oulu ennen vuoden 1822 paloa Oulun palo vuonna 1822 sai aikaan laajamittaista tuhoa Oulun keskustassa.
Uusi!!: J. V. Snellman ja Oulun palo 1822 · Katso lisää »
Perhe
Yhdysvaltalainen ydinperhe noin vuodelta 1955, jossa on isä, äiti ja kaksi lasta. Saamelaisperhe vuodelta 1900. Perheen muodostavat yhdessä asuvat avioliitossa tai avoliitossa olevat henkilöt ja heidän lapsensa, jompikumpi vanhemmista lapsineen sekä avio- ja avopuolisot, joilla ei ole lapsia.
Uusi!!: J. V. Snellman ja Perhe · Katso lisää »
Persoonallisuus
Persoonallisuus on ajatusten, tunteiden ja käyttäytymisen muodostama kokonaisuus, joka on kullekin ihmiselle luonteenomainen ja melko pysyvä eri tilanteissa ja eri aikoina.
Uusi!!: J. V. Snellman ja Persoonallisuus · Katso lisää »
Pietari (kaupunki)
Pietari (puhekielessä, vuosina 1914–1924 venäjäksi Petrograd ja 1924–1991 Leningrad) on noin 5,3 miljoonan asukkaan suurkaupunki Venäjän länsiosassa.
Uusi!!: J. V. Snellman ja Pietari (kaupunki) · Katso lisää »
Porvaristo
Humoristinen näkemys porvarista Porvaristo oli yksi sääty-yhteiskunnan säädyistä.
Uusi!!: J. V. Snellman ja Porvaristo · Katso lisää »
Porvoo
Porvoo on Suomen kaupunki, joka sijaitsee maan etelärannikolla Uudenmaan maakunnassa.
Uusi!!: J. V. Snellman ja Porvoo · Katso lisää »
Professori
suomen kielen professori. Professori (lyhenne prof.,, sanoista pro ’edessä’ ja fateri ’tunnustaa’) on yliopiston korkein opetus- ja tutkimustehtävä sekä suomalainen arvonimi.
Uusi!!: J. V. Snellman ja Professori · Katso lisää »
Pyhä
Pyhä eli sakraali on uskontoon liittyvä, alkuperältään jumalalliseksi oletettu ilmiö tai ilmestys.
Uusi!!: J. V. Snellman ja Pyhä · Katso lisää »
Rantsila
Rantsila (vanh.) on entinen Suomen kunta, joka sijaitsi Pohjois-Pohjanmaan maakunnan kaakkoisosassa, Oulun läänissä.
Uusi!!: J. V. Snellman ja Rantsila · Katso lisää »
Rautalampi
Rautalampi on Suomen kunta, joka sijaitsee Pohjois-Savon maakunnan lounaisosassa.
Uusi!!: J. V. Snellman ja Rautalampi · Katso lisää »
Rehtori
Rehtori (lyhenne reht.) on oppilaitoksen johtajasta käytetty nimitys.
Uusi!!: J. V. Snellman ja Rehtori · Katso lisää »
Riihimäki–Pietari-rata
Riihimäki–Pietari-radan loppupäässä oleva Suomen asema Pietarissa, Venäjällä. Riihimäki–Pietari-rata, jota kutsutaan usein lyhyesti nimellä Pietarin rata, on Riihimäeltä Lahden, Kouvolan ja Viipurin kautta Pietariin kulkeva rautatie.
Uusi!!: J. V. Snellman ja Riihimäki–Pietari-rata · Katso lisää »
Runous
epiikkaa. Philippe-Laurent Roland, ''Homeros'', 1812. Runous eli lyriikka on kirjallisuuden muoto, jossa kieltä käytetään esteettisesti sen merkityksen ja kieliopillisen oikeellisuuden sijaan tai lisäksi.
Uusi!!: J. V. Snellman ja Runous · Katso lisää »
Ruotsi
Ruotsin kuningaskunta eli Ruotsi on perustuslaillinen monarkia Skandinaviassa Pohjois-Euroopassa.
Uusi!!: J. V. Snellman ja Ruotsi · Katso lisää »
Ruotsin kieli
Ruotsi on indoeurooppalaisten kielten germaanisen haaran skandinaaviseen eli pohjoisgermaaniseen ryhmään kuuluva kieli.
Uusi!!: J. V. Snellman ja Ruotsin kieli · Katso lisää »
Saima (lehti)
Saiman ensimmäinen numero. Saima oli Kuopiossa 4. tammikuuta 1844 – 31. joulukuuta 1846 ilmestynyt ruotsinkielinen lehti, jota julkaisi J. V. Snellman.
Uusi!!: J. V. Snellman ja Saima (lehti) · Katso lisää »
Saksa
Saksan liittotasavalta eli Saksa on liittovaltio Keski-Euroopassa.
Uusi!!: J. V. Snellman ja Saksa · Katso lisää »
Sanomalehti
ensimmäisen maailmansodan päättymispäivänä 11. marraskuuta 1918. Erilaisia sanomalehtiä. Sanomalehti on päivittäin tai monta kertaa viikossa ilmestyvä iso, tavallisesti monisivuinen painate, joka välittää ajankohtaista uutistietoa ja sisältää tavallisesti myös ilmoituksia, viihdettä, mainoksia ja muuta vastaavaa.
Uusi!!: J. V. Snellman ja Sanomalehti · Katso lisää »
Säätyvaltiopäivät 1867
Suomen suuriruhtinaskunnan säätyvaltiopäivät 1867 pidettiin nälkävuonna 1867.
Uusi!!: J. V. Snellman ja Säätyvaltiopäivät 1867 · Katso lisää »
Säätyvaltiopäivät 1872
Säätyvaltiopäivät 1872 olivat sääntömääräiset Suomen suuriruhtinaskunnan valtiopäivät.
Uusi!!: J. V. Snellman ja Säätyvaltiopäivät 1872 · Katso lisää »
Säätyvaltiopäivät 1877
Säätyvaltiopäivät 1877 olivat sääntömääräiset Suomen suuriruhtinaskunnan valtiopäivät.
Uusi!!: J. V. Snellman ja Säätyvaltiopäivät 1877 · Katso lisää »
Södermalm
Södermalmin historiallisia rakennuksia. Södermalm (usein lyhennetään muotoon Söder, "Etelä") on yksi Ruotsin pääkaupungin Tukholman kaupunginosista sekä saarista.
Uusi!!: J. V. Snellman ja Södermalm · Katso lisää »
Sebastian Gripenberg
Arkkitehti, pankinjohtaja Sebastian Gripenberg. Hatanpään kartano, Tampere Jac. Ahrenbergin kanssa. Odert Sebastian Gripenberg (8. maaliskuuta 1850 Kurkijoki – 12. heinäkuuta 1925 Helsinki), vapaaherra, oli suomalainen arkkitehti, senaattori ja pankinjohtaja.
Uusi!!: J. V. Snellman ja Sebastian Gripenberg · Katso lisää »
Seurapiiri
Astorin sukuun kuuluneen Caroline Astorin seurapiirijuhlat New Yorkissa vuonna 1902. Seurapiiri tai seurapiirit tarkoittaa varsinkin julkisuuden henkilöiden muodostamaa joukkoa, joka seurustelee keskenään ja näyttäytyy usein arvostetuissa ja julkisuutta saavissa huvitilaisuuksissa ja muissa sen kaltaisissa tilaisuuksissa.
Uusi!!: J. V. Snellman ja Seurapiiri · Katso lisää »
Sininen Snellman
Sininen Snellman oli Oskar Nylanderin vuonna 1849 maalama J. V. Snellmanin muotokuva, joka tuhoutui Ostrobotnian tulipalossa vuonna 2008.
Uusi!!: J. V. Snellman ja Sininen Snellman · Katso lisää »
Sivistys
Magnus Enckell, ''Lukusali'', 1899. Sivistys tarkoittaa kasvatuksen kautta omaksuttua tietoa ja henkistä kehittyneisyyttä.
Uusi!!: J. V. Snellman ja Sivistys · Katso lisää »
Snellman (täsmennyssivu)
Snellman voi tarkoittaa ainakin seuraavia.
Uusi!!: J. V. Snellman ja Snellman (täsmennyssivu) · Katso lisää »
Suomalaisen Kirjallisuuden Seura
Suomalaisen Kirjallisuuden Seura ry (lyh. SKS) on vuonna 1831 perustettu tieteellinen seura ja yleishyödyllinen yhdistys.
Uusi!!: J. V. Snellman ja Suomalaisen Kirjallisuuden Seura · Katso lisää »
Suomalaisuuden liitto
Suomalaisuuden Liitto ry on yhdistys, jonka tavoitteena on herättää ja vahvistaa kansallista tietoutta ja ajattelutapaa sekä edistää suomalaista ja suomenkielistä kulttuuria.
Uusi!!: J. V. Snellman ja Suomalaisuuden liitto · Katso lisää »
Suomalaisuuden päivä
Tytyrin kaivostorni liputtaa Snellmanin päivänä 12. toukokuuta 2015. Suomalaisuuden päivää eli J. V. Snellmanin päivää vietetään Suomessa 12. toukokuuta.
Uusi!!: J. V. Snellman ja Suomalaisuuden päivä · Katso lisää »
Suomen aateli
Suomen aateli tarkoittaa Suomen Ritarihuoneen jäseniä.
Uusi!!: J. V. Snellman ja Suomen aateli · Katso lisää »
Suomen kenraalikuvernööri
Suomen kenraalikuvernööri oli Ruotsin ja Venäjän vallan aikana Suomen korkein siviili- ja sotilasviranomainen.
Uusi!!: J. V. Snellman ja Suomen kenraalikuvernööri · Katso lisää »
Suomen kieli
Suomen kieli eli suomi on uralilaisten kielten itämerensuomalaiseen ryhmään kuuluva kieli, jota puhuvat pääosin suomalaiset.
Uusi!!: J. V. Snellman ja Suomen kieli · Katso lisää »
Suomen kielipolitiikka
Mikael Agricolan ''Abckirian'' näköis­painoksen etusivu. Suomen kielipolitiikka tarkoittaa Suomen valtion suhdetta eri kieliin ja eri kieliä puhuviin ihmisryhmiin.
Uusi!!: J. V. Snellman ja Suomen kielipolitiikka · Katso lisää »
Suomen markka
Yhden markan seteli vuodelta 1860. Suomen markka oli Suomen rahayksikkö vuosina 1860–2002.
Uusi!!: J. V. Snellman ja Suomen markka · Katso lisää »
Suomen Pankki
Suomen Pankki (lyhenne SP) on Suomen keskuspankki ja jäsenenä Euroopan keskuspankin valvomassa Euroopan keskuspankkijärjestelmässä (EKPJ).
Uusi!!: J. V. Snellman ja Suomen Pankki · Katso lisää »
Suomen poliittinen järjestelmä
Suomen poliittinen järjestelmä on hallintomuodoltaan parlamentaarinen demokratia.
Uusi!!: J. V. Snellman ja Suomen poliittinen järjestelmä · Katso lisää »
Suomen senaatti
Keisarillinen Suomen senaatti oli vuosina 1809–1918 toiminut Suomen suuriruhtinaskunnan korkein siviilihallintoelin ja tuomioistuin.
Uusi!!: J. V. Snellman ja Suomen senaatti · Katso lisää »
Suomen suuriruhtinaskunnan valtiopäivät
Emanuel Thelningin maalaus ''Porvoon valtiopäivien avajaiset 1809'' vuodelta 1812. Suomen suuriruhtinaskunnan valtiopäivät olivat Suomen suuriruhtinaskunnan lakia säätävä elin.
Uusi!!: J. V. Snellman ja Suomen suuriruhtinaskunnan valtiopäivät · Katso lisää »
Suomen suuriruhtinaskunta
Suomen suuriruhtinaskunta (aikalaisnimenä Suomen suuriruhtinaanmaa) oli Venäjän keisarikunnan autonominen osa pääosin nykyisen Suomen valtion alueella vuosina 1809–1917.
Uusi!!: J. V. Snellman ja Suomen suuriruhtinaskunta · Katso lisää »
Suomen talous
Viitattu.
Uusi!!: J. V. Snellman ja Suomen talous · Katso lisää »
Suomenruotsalaiset
Suomenruotsalaiset ovat ruotsia äidinkielenään puhuvia syntyperäisiä Suomen asukkaita.
Uusi!!: J. V. Snellman ja Suomenruotsalaiset · Katso lisää »
Suuret nälkävuodet
Kerjäläisperhe maantiellä. Robert Wilhelm Ekmanin maalaus vuodelta 1860. Suuret nälkävuodet vuosina 1866–1868 olivat viimeisin laajamittainen nälänhätä Suomessa ja Länsi-Euroopassa.
Uusi!!: J. V. Snellman ja Suuret nälkävuodet · Katso lisää »
Suuret suomalaiset
Suuret suomalaiset oli vuonna 2004 järjestetty Yleisradion kilpailuohjelma, jossa valittiin kaikille avoimella äänestyksellä kaikkien aikojen suurimman suomalaisen.
Uusi!!: J. V. Snellman ja Suuret suomalaiset · Katso lisää »
Taidekäsitys
Taidekäsitys on taiteentutkimukseen, taidefilosofiaan ja estetiikkaan liittyvä käsite, jolla viitataan määritelmiin siitä, mikä on taidetta ja mikä ei.
Uusi!!: J. V. Snellman ja Taidekäsitys · Katso lisää »
Talollinen
Severin Falkman, ''Talollisia Ruokolahdelta'', 1882. Talollinen eli tilallinen eli talokas on historiallinen, sääty-yhteiskuntaan liittyvä termi, joka tarkoittaa maatilansa omistavaa maanviljelijää tai muuta ammattikuntaa, joka omisti maatilan.
Uusi!!: J. V. Snellman ja Talollinen · Katso lisää »
Talousarvio
Talousarvio eli budjetti (ruotsiksi budget) on yrityksen tai muun talousyksikön lyhyen tähtäimen taloussuunnitelma.
Uusi!!: J. V. Snellman ja Talousarvio · Katso lisää »
Tammikuun valiokunta
Tammikuun valiokunnaksi kutsutaan 20. tammikuuta vuonna 1862 toimintansa aloittanutta valtakunnallista kokousta, joka oli eräänlainen yksikamarinen tynkäeduskunta.
Uusi!!: J. V. Snellman ja Tammikuun valiokunta · Katso lisää »
Tübingen
Tübingen on yliopistokaupunki Baden-Württembergin osavaltiossa Saksassa.
Uusi!!: J. V. Snellman ja Tübingen · Katso lisää »
Teologia
Teologia tarkoittaa alun perin jumaluusoppia eli järjestelmällistä jumalan ja jumalaan liittyvien aiheiden tutkimusta (theos, ”jumala”, +, logos, ”sana”, ”järki”, ”keskustelu”, ”oppi”).
Uusi!!: J. V. Snellman ja Teologia · Katso lisää »
Tie- ja vesirakennushallitus
Tie- ja vesirakennushallitus eli TVH (1964–1990 Tie- ja Vesirakennuslaitos TVL, 1990–2000 Tielaitos) oli Suomen taajamien ulkopuolisen julkisen maantie- ja osin vesitieverkon rakentamiseen ja hoitoon sekä lossiliikenteen ylläpitoon keskittynyt valtion keskusvirasto, joka toimi eri nimillä vuosina 1816–2000.
Uusi!!: J. V. Snellman ja Tie- ja vesirakennushallitus · Katso lisää »
Tiede
Tiede tarkoittaa todellisuuden ilmiöiden ja niiden välisten suhteiden järjestelmällistä ja arvostelevaa tutkimista sekä sen avulla saatua tietojen jäsentynyttä kokonaisuutta.
Uusi!!: J. V. Snellman ja Tiede · Katso lisää »
Todellinen valtioneuvos
Todellinen valtioneuvos oli keisarinajan Venäjällä ja myös Suomen suuriruhtinaskunnassa käytössä ollut neljännen luokan virka-arvo, joka vastasi kenraalimajuria ja kontra-amiraalia.
Uusi!!: J. V. Snellman ja Todellinen valtioneuvos · Katso lisää »
Toimittaja
Phoenix-kanavan toimittaja työssään. Toimittaja (myös journalisti tai lehtimies) kerää ja levittää tietoa ajankohtaisista tapahtumista, ilmiöistä ja ihmisistä.
Uusi!!: J. V. Snellman ja Toimittaja · Katso lisää »
Tukholma
Tukholma on Ruotsin pääkaupunki ja samalla maan suurin kunta.
Uusi!!: J. V. Snellman ja Tukholma · Katso lisää »
Turun akatemia
Turun akatemian rakennus vuoden 1827 tulipalon jälkeen. Kuninkaallinen Turun Akatemia (nyk. Helsingin yliopisto) on Suomen ensimmäinen yliopisto, joka perustettiin Turkuun vuonna 1640.
Uusi!!: J. V. Snellman ja Turun akatemia · Katso lisää »
Turun palo
Turun tuomiokirkon ympäristö heti palon jälkeen vuonna 1827 Turun palo oli Turun kaupungin lähes kokonaan tuhonnut kaupunkipalo, joka tapahtui tiistaina 4. syyskuuta – keskiviikkona 5. syyskuuta 1827.
Uusi!!: J. V. Snellman ja Turun palo · Katso lisää »
Turun romantiikka
Turun romantiikka oli Turun akatemian piirissä 1800-luvun alkupuolella syntynyt poliittis-kirjallinen liike, jossa yhtyivät eurooppalaisen romantiikan vaikutteet ja Henrik Gabriel Porthanin aateperintö.
Uusi!!: J. V. Snellman ja Turun romantiikka · Katso lisää »
Työ
Nainen korjaamassa riisinversoja Kambodžassa. Posliiniverstaan koristelija työssään Kiinassa. Työllä tarkoitetaan jonkin tehtävän suorittamiseen tähtäävää pitkäjännitteistä, aktiivista ja tavoitteellista toimintaa, joka liittyy tyypillisesti toimeentulon hankkimiseen (ansiotyö) tai yksilön omien taikka hänen lähipiirinsä aineellisten tarpeiden tyydyttämiseen (kotityö).
Uusi!!: J. V. Snellman ja Työ · Katso lisää »
Uutinen
Uutisointia 1800-luvulla''. Turun Wiikko-Sanomat'' 8. tammikuuta 1820. Uutinen (uutiset) tarkoittaa uutta tietoa ajankohtaisista asioista.
Uusi!!: J. V. Snellman ja Uutinen · Katso lisää »
Valtio
Valtio on ihmisyhteisö, joka määrätyllä alueella käyttää omintakeista ja pysyvää valtaa.
Uusi!!: J. V. Snellman ja Valtio · Katso lisää »
Valtio-oppi (Snellman)
Valtio-oppi (Läran om staten) on suomalaisen Johan Vilhelm Snellmanin yhteiskuntafilosofinen pääteos, joka julkaistiin alkuaan ruotsinkielisenä vuonna 1842.
Uusi!!: J. V. Snellman ja Valtio-oppi (Snellman) · Katso lisää »
Valtiomies
Valtiomies on taitava valtiollinen johtohenkilö, joka on tehnyt pitkän poliittisen uran ja saavuttanut toimillaan yleistä arvostusta ja hyväksyntää.
Uusi!!: J. V. Snellman ja Valtiomies · Katso lisää »
Vanhahegeliläisyys
Vanhahegeliläiset eli oikeistohegeliläiset olivat saksalaisen filosofin G. W. F. Hegelin seuraajia, jotka kehittivät hänen ajatteluaan poliittisesti ja uskonnollisesti konservatiiviseen suuntaan.
Uusi!!: J. V. Snellman ja Vanhahegeliläisyys · Katso lisää »
Venäjän keisari
Katariina I, Venäjän keisarinna 1725–1727 Venäjän keisarin arvonimen otti Pietari I Suuri laajennettuaan ja länsimaistettuaan Venäjää 1700-luvun alussa.
Uusi!!: J. V. Snellman ja Venäjän keisari · Katso lisää »
Venäjän keisarikunta
Venäjän keisarikunta oli Euroopan itäosista Beringinmerelle ulottunut keisarikunta, joka oli olemassa vuosina 1721–1917.
Uusi!!: J. V. Snellman ja Venäjän keisarikunta · Katso lisää »
Venäjän rupla
Venäjän ruplan symboli Venäjän rupla (symboli ₽, lyhenne r, ISO 4217 -valuuttatunnus RUB) on Venäjän valuutta.
Uusi!!: J. V. Snellman ja Venäjän rupla · Katso lisää »
Venäläistäminen
Hyökkäys'' vuodelta 1899 tuli Suomessa jo aikalaisten silmissä venäläistämistoimien symboliksi. Venäläistäminen tai russifikaatio tarkoittaa pyrkimyksiä, joissa Venäjän vaikutusvallassa olevat kansat pyritään sulauttamaan venäläisväestöön muun muassa kielellisesti ja kulttuurisesti.
Uusi!!: J. V. Snellman ja Venäläistäminen · Katso lisää »
Virallinen kieli
Virallinen kieli on hallinnon määrittelemä kieli, jota käytetään lainsäädännössä ja virallisissa dokumenteissa sekä opetetaan kouluissa.
Uusi!!: J. V. Snellman ja Virallinen kieli · Katso lisää »
Virallinen lehti
Virallinen lehti on suomalainen lakisääteisiä ja muita virallisia ilmoituksia ja kuulutuksia sekä valtiollisia asioita sisältävä lehti.
Uusi!!: J. V. Snellman ja Virallinen lehti · Katso lisää »
Wilhelm Snellman
Wilhelm Snellman. Wilhelm Snellman (6. lokakuuta 1851 Helsinki – 23. maaliskuuta 1933 Savonlinna) oli suomalainen lääkintöneuvos, valtiopäivämies ja yksi Duodecim-seuran 12 perustajajäsenestä.
Uusi!!: J. V. Snellman ja Wilhelm Snellman · Katso lisää »
Yhteiskunta
Pariisi uudenaikaisena suurkaupunkina. Camille Pissarro, ''Boulevard Montmartre'', 1897. Yhteiskunta on laaja ihmisyhteisö järjestyneenä kokonaisuutena.
Uusi!!: J. V. Snellman ja Yhteiskunta · Katso lisää »
Zachris Topelius
Zacharias (Zachris, Sakari) Topelius oli suomenruotsalainen kirjailija, runoilija, toimittaja, historioitsija ja Helsingin yliopiston rehtori.
Uusi!!: J. V. Snellman ja Zachris Topelius · Katso lisää »
12. toukokuuta
12.
Uusi!!: J. V. Snellman ja 12. toukokuuta · Katso lisää »
1806
Ei kuvausta.
Uusi!!: J. V. Snellman ja 1806 · Katso lisää »
1881
Vuosi 1881 oli normaalivuosi, joka alkoi lauantaista.
Uusi!!: J. V. Snellman ja 1881 · Katso lisää »
4. heinäkuuta
4.
Uusi!!: J. V. Snellman ja 4. heinäkuuta · Katso lisää »
Uudelleenohjaukset tässä:
J. Snellman, J. V. Snellmann, J.V. Snellman, Johan Vilhelm Snellman, Juhana Vilhelm Snellman, Snellman, Snelmann.
