Nopeamman yhteyden kuin selaimen!
85 suhteet: Absoluuttinen monarkia, Alasaksa, Ääninen, Baltian maat, Bengt Horn, Brandenburgin markkreivikunta, Carl Piper, Englanti, Eurooppa, Fjodor III, Fredrik I (Ruotsi), Fregatti, Hamppu, Helsingin maapäivät, Ilmajärvi, Itä-Preussi, Itämeri, Kaarle XI, Kaarle XII, Kauppakollegio, Käkisalmen lääni, Kolmikymmenvuotinen sota, Kustaa II Aadolf, Laatokka, Latina, Latvian kieli, Liikekannallepano, Liivin kieli, Liivinmaa, Linjalaiva (sodankäynti), Lotja, Luettelo Ruotsin hallitsijoista, Luterilaisuus, Moskova, Moskovan Venäjä, Myllytulli (vero), Narva, Neva (joki), Nevanlinna, Norjan kieli, Novgorod, Painaminen, Pajarit, Palttina, Pellava, Pietari Brahe, Pietari Suuri, Pljussa, Plootu, Pohjoinen jäämeri, ..., Puolan kuningaskunta (1385–1569), Puolan sota, Pyhä saksalais-roomalainen keisarikunta, Riika, Riikintaaleri, Ruotsi, Ruotsin historia, Ruotsin Inkeri, Ruotsin kieli, Ruotsin kirkko, Ruotsin siirtomaat, Ruotsin vallan aika Suomessa, Ruotujakolaitos, Ruptuurisota, Saamelaiskielet, Silkki, Sofia Aleksejevna, Stolbovan rauha, Suomen kieli, Suomenlahti, Suomi, Suuret kuolonvuodet, Suuri Pohjan sota, Suurkirkko (Tukholma), Suurvalta, Tanska-Norja, Tanskan kieli, Traani, Tukholma, Tulli, Turun akatemia, Venäjän keisari, Venäjän kieli, Viron kieli, Vuota. Laajenna indeksi (35 lisää) »
Absoluuttinen monarkia
Absoluuttinen monarkia on hallitusmuoto, jossa monarkilla on absoluuttinen valta käyttää valtiovaltaa.
Uusi!!: Ruotsin suurvalta-aika ja Absoluuttinen monarkia · Katso lisää »
Alasaksa
Alasaksa eli alasaksi on pohjoisessa Saksassa sekä Alankomaiden koillisosissa puhuttava kieli.
Uusi!!: Ruotsin suurvalta-aika ja Alasaksa · Katso lisää »
Ääninen
Ääninen tai Äänisjärvi (tai Оне́го, Onego; tai Oniegu-järve; tai Änižjärv) on Euroopan toiseksi suurin järvi.
Uusi!!: Ruotsin suurvalta-aika ja Ääninen · Katso lisää »
Baltian maat
Baltian maat ovat Viro, Latvia ja Liettua.
Uusi!!: Ruotsin suurvalta-aika ja Baltian maat · Katso lisää »
Bengt Horn
Maalaus Bengt Hornista Bengt (Pentti) Horn (äännetään) (1623–1678) oli kenraalikuvernööri.
Uusi!!: Ruotsin suurvalta-aika ja Bengt Horn · Katso lisää »
Brandenburgin markkreivikunta
Brandenburgin markkreivikunta, myöhemmin Brandenburgin vaaliruhtinaskunta oli Pyhään saksalais-roomalaiseen keisarikuntaan vuosina 1157–1806 kuulunut ruhtinaskunta, jolla on keskeinen merkitys Saksan ja Keski-Euroopan historiassa.
Uusi!!: Ruotsin suurvalta-aika ja Brandenburgin markkreivikunta · Katso lisää »
Carl Piper
Carl Piper (1647–1716). Carl Piper (1647–1716) oli ruotsalainen valtiomies, kreivi.
Uusi!!: Ruotsin suurvalta-aika ja Carl Piper · Katso lisää »
Englanti
Englanti (korniksi Pow Sows) on maa, joka sijaitsee pääasiassa Ison-Britannian saarella.
Uusi!!: Ruotsin suurvalta-aika ja Englanti · Katso lisää »
Eurooppa
Eurooppa on maanosa pohjoisella pallonpuoliskolla Euraasian mantereen läntisessä viidenneksessä.
Uusi!!: Ruotsin suurvalta-aika ja Eurooppa · Katso lisää »
Fjodor III
Fjodor III (9. kesäkuuta (J: 30. toukokuuta) 1661 Moskova, Moskovan Venäjä – 7. toukokuuta (J: 27. huhtikuuta) 1682 Moskova, Moskovan Venäjä) oli venäläinen suuriruhtinas ja Moskovan Venäjän tsaari vuosina 1676–1682.
Uusi!!: Ruotsin suurvalta-aika ja Fjodor III · Katso lisää »
Fredrik I (Ruotsi)
Fredrik I (17. huhtikuuta 1676 – 25. maaliskuuta 1751) oli Ruotsin kuningas vuodesta 1720 vuoteen 1751.
Uusi!!: Ruotsin suurvalta-aika ja Fredrik I (Ruotsi) · Katso lisää »
Fregatti
Fregatti on alustyyppi, joka voi tarkoittaa joko sota-alustyyppiä tai purjealustyyppiä.
Uusi!!: Ruotsin suurvalta-aika ja Fregatti · Katso lisää »
Hamppu
Hamppu (Cannabis sativa) on hamppukasvien (Cannabaceae) heimoon kuuluva perinteinen viljelyskasvi.
Uusi!!: Ruotsin suurvalta-aika ja Hamppu · Katso lisää »
Helsingin maapäivät
Helsingin maapäivät oli tammikuussa 1616 Helsingissä järjestetty Suomen säätyjen kokous.
Uusi!!: Ruotsin suurvalta-aika ja Helsingin maapäivät · Katso lisää »
Ilmajärvi
Ilmajärven vesistö Ilmajärvi on Venäjällä Novgorodin alueella, Moskovan ja Pietarin välissä sijaitseva järvi, joka laskee Olhavanjokea Laatokkaan.
Uusi!!: Ruotsin suurvalta-aika ja Ilmajärvi · Katso lisää »
Itä-Preussi
Itä-Preussin sijainti (punainen) osana Saksan keisarikuntaa (1871) Itä-Preussi oli vuosina 1871–1945 Saksan valtioalueen koillisin osa.
Uusi!!: Ruotsin suurvalta-aika ja Itä-Preussi · Katso lisää »
Itämeri
Itämeri on Atlantin valtameren sivumeri Pohjois-Euroopassa Suomen, Ruotsin, Tanskan, Saksan, Puolan, Viron, Latvian, Liettuan ja Venäjän välissä.
Uusi!!: Ruotsin suurvalta-aika ja Itämeri · Katso lisää »
Kaarle XI
Kaarle XI (24. marraskuuta 1655 – 5. huhtikuuta 1697) oli Ruotsin kuningas 1660–1697.
Uusi!!: Ruotsin suurvalta-aika ja Kaarle XI · Katso lisää »
Kaarle XII
Kaarle XII (17. kesäkuuta 1682 Tukholma, Ruotsi – 30. marraskuuta 1718 Fredrikshald (nyk. Halden), Norja) oli Ruotsin kuningas vuosina 1697–1718.
Uusi!!: Ruotsin suurvalta-aika ja Kaarle XII · Katso lisää »
Kauppakollegio
Kauppakollegio on Ruotsin valtion virasto, joka vastaa ulkomaankauppaa, Euroopan unionin sisämarkkinoita ja kauppapolitiikkaa koskevista asioista.
Uusi!!: Ruotsin suurvalta-aika ja Kauppakollegio · Katso lisää »
Käkisalmen lääni
Kustaa II Aadolfin hautajaisista vuodelta 1633. Käkisalmen lääni eli Käkisalmen Karjala oli Käkisalmen linnan ympärille muodostunut ja sille veroa maksava hallintoalue.
Uusi!!: Ruotsin suurvalta-aika ja Käkisalmen lääni · Katso lisää »
Kolmikymmenvuotinen sota
Kolmikymmenvuotinen sota käytiin Euroopassa 1618–1648 suurimmaksi osaksi Pyhän saksalais-roomalaisen keisarikunnan alueella.
Uusi!!: Ruotsin suurvalta-aika ja Kolmikymmenvuotinen sota · Katso lisää »
Kustaa II Aadolf
Kustaa II Aadolf (Gustav II Adolf, 9. joulukuuta 1594 Tukholma – 6. marraskuuta 1632 Lützen juliaanisen kalenterin mukaan) oli Ruotsin kuningas (arvonimenään Ruotsein, Gööttein ja Vendein kuningas) vuosina 1611–1632.
Uusi!!: Ruotsin suurvalta-aika ja Kustaa II Aadolf · Katso lisää »
Laatokka
Laatokka (aik. suom. Nevajärvi, tai,,, veps. Ladog) on Euroopan suurin ja maailman 14.
Uusi!!: Ruotsin suurvalta-aika ja Laatokka · Katso lisää »
Latina
Latina (lat. lingua latina, sermo latinus) on indoeurooppalainen kieli, jota puhuttiin alun perin vain Roomassa ja sitä ympäröivällä Latiumin alueella Italiassa.
Uusi!!: Ruotsin suurvalta-aika ja Latina · Katso lisää »
Latvian kieli
Puhuttua latviaa Latvian kieli, latvia eli lätti (omakielinen nimi: latviešu valoda) kuuluu balttilaisiin kieliin, joka on indoeurooppalaisen kielikunnan haara.
Uusi!!: Ruotsin suurvalta-aika ja Latvian kieli · Katso lisää »
Liikekannallepano
Pakko-otettuja hevosia koottuina talvisotaan lähtöä varten Tampereella lokakuussa 1939. Liikekannallepano eli mobilisaatio tarkoittaa valtion asevoimien (useimmiten erityisesti sen reservin) ja muun yhteiskunnan määräämistä taisteluvalmiuteen.
Uusi!!: Ruotsin suurvalta-aika ja Liikekannallepano · Katso lisää »
Liivin kieli
Liivi (līvõ kēļ) on uralilaisten kielten päähaaraan eli suomalais-ugrilaisiin kieliin kuuluva kieli, joka on suomen lähisukukieli, eli itämerensuomalainen kieli.
Uusi!!: Ruotsin suurvalta-aika ja Liivin kieli · Katso lisää »
Liivinmaa
Liivinmaa on historiallinen alue, joka käsitti nykyisen Etelä-Viron ja Pohjois-Latvian.
Uusi!!: Ruotsin suurvalta-aika ja Liivinmaa · Katso lisää »
Linjalaiva (sodankäynti)
Linjalaiva ''HMS Victory'' vuonna 1884. Linjalaiva oli purjelaivojen aikakaudesta ensimmäisen maailmansodan loppuun sotalaivatyyppi, joka meritaisteluissa oli taistelulinjoissa eli vastapuolen taistelulinjassa olevia aluksia ampuvissa pitkissä jonoissa.
Uusi!!: Ruotsin suurvalta-aika ja Linjalaiva (sodankäynti) · Katso lisää »
Lotja
Emajoella. Lotja on aiemmin laajalti käytetty moottoriton matalan syväyksen omaava tavarankuljetukseen sopiva vene- tai laivatyyppi.
Uusi!!: Ruotsin suurvalta-aika ja Lotja · Katso lisää »
Luettelo Ruotsin hallitsijoista
Tämä on Luettelo Ruotsin hallitsijoista.
Uusi!!: Ruotsin suurvalta-aika ja Luettelo Ruotsin hallitsijoista · Katso lisää »
Luterilaisuus
Luterilaisuus on protestanttinen kristinuskon suuntaus, jonka juuret ovat saksalaisen Martti Lutherin opetuksissa ja 1500-luvun uskonpuhdistuksessa eli reformaatiossa.
Uusi!!: Ruotsin suurvalta-aika ja Luterilaisuus · Katso lisää »
Moskova
Moskova on Venäjän federaation pääkaupunki ja Venäjän suurin kaupunki noin 12,6 miljoonalla asukkaallaan.
Uusi!!: Ruotsin suurvalta-aika ja Moskova · Katso lisää »
Moskovan Venäjä
Moskovan Venäjä eli Venäjän tsaarikunta syntyi virallisesti, kun Iivana Julma kruunattiin tsaariksi vuonna 1547.
Uusi!!: Ruotsin suurvalta-aika ja Moskovan Venäjä · Katso lisää »
Myllytulli (vero)
Myllytulli on aiemmin käytössä ollut myllyn omistajan saama palkkio viljan jauhatuksesta.
Uusi!!: Ruotsin suurvalta-aika ja Myllytulli (vero) · Katso lisää »
Narva
Narva on kaupunki Koillis-Virossa Itä-Virumaan maakunnassa Venäjän vastaisella rajalla Narvanjoen länsirannalla.
Uusi!!: Ruotsin suurvalta-aika ja Narva · Katso lisää »
Neva (joki)
Neva tai Nevajoki Venäjällä Pietarin kaupungin ja Leningradin alueella virtaava 74 kilometriä pitkä joki, joka alkaa Laatokan lounaisrannasta Imeni Morozovan ja Pähkinälinnan taajamista ja laskee Itämeren Suomenlahteen Pietarissa.
Uusi!!: Ruotsin suurvalta-aika ja Neva (joki) · Katso lisää »
Nevanlinna
Nevanlinnan pienoismalli Pietarin laivastomuseossa Carl von Bonsdorffin piirros Nevanlinnan sinetistä vuodelta 1891. Nevanlinna on entinen kauppapaikka ja kaupunki Nevan ja Ohtajoen yhtymäkohdassa Inkerinmaalla Venäjällä nykyisen Pietarin kaupungin sijalla.
Uusi!!: Ruotsin suurvalta-aika ja Nevanlinna · Katso lisää »
Norjan kieli
Norjan kieli on Norjan kuningaskunnan virallinen kieli, joka kuuluu kansankielisessä muodossaan skandinaavisten kielten läntiseen haaraan.
Uusi!!: Ruotsin suurvalta-aika ja Norjan kieli · Katso lisää »
Novgorod
Novgorod (vuodesta 1999 lähtien virallisesti Veliki Novgorod, Вели́кий Но́вгород eli ”Suur-Novgorod” erotuksena Volgan rannalla sijaitsevasta Nižni Novgorodista) on kaupunki Luoteis-Venäjällä.
Uusi!!: Ruotsin suurvalta-aika ja Novgorod · Katso lisää »
Painaminen
Kirjapaino vuodelta 1568 Painaminen on tapa muodostaa kuva sileälle alustalle, useimmiten paperille tai kankaalle.
Uusi!!: Ruotsin suurvalta-aika ja Painaminen · Katso lisää »
Pajarit
Venäläisiä pajareita 1500–1600-luvun asuissa. Pajarit eli bojaarit (’ylimys’) olivat Venäjän ylimmän ruhtinaallisen palvelusluokan jäseniä ennen Pietari Suuren aikaa.
Uusi!!: Ruotsin suurvalta-aika ja Pajarit · Katso lisää »
Palttina
Palttina on yksi kudottujen kankaiden perussidoksista.
Uusi!!: Ruotsin suurvalta-aika ja Palttina · Katso lisää »
Pellava
Peltopellava eli pellava (Linum usitatissimum) on yksivuotinen alle metrin korkuinen kuitu- ja öljykasvi.
Uusi!!: Ruotsin suurvalta-aika ja Pellava · Katso lisää »
Pietari Brahe
Per Abrahamsson (Pietari Abrahaminpoika) Brahe nuorempi (18. helmikuuta 1602 Rydboholm, Ruotsi – 12. syyskuuta 1680 Bogesund, Ruotsi) oli ruotsalainen valtiomies, sotilas, kreivi ja Suomen kenraalikuvernööri, joka 1600-luvulla kehitti ja uudisti Suomea merkittävästi.
Uusi!!: Ruotsin suurvalta-aika ja Pietari Brahe · Katso lisää »
Pietari Suuri
Pietari I Suuri (Pjotr Aleksejevitš Romanov); (9. kesäkuuta (J: 30. toukokuuta) 1672 Moskovan Kreml, Moskova, Moskovan Venäjä – 8. helmikuuta (J: 28. tammikuuta) 1725 Talvipalatsi, Pietari, Venäjän keisarikunta) oli Venäjän valtakunnan hallitsija vuosina 1682–1725, ensin tsaarina ja 2.
Uusi!!: Ruotsin suurvalta-aika ja Pietari Suuri · Katso lisää »
Pljussa
Narvan vesistö. Pljussa (Plyussa) virtaa Narvanjoen ja Peipsijärven itäpuolella. Pljussa tai Pljusa on Luoteis-Venäjälla Leningradin- ja Pihkovan alueella virtaava Narvanjoen sivujoki, joka yhtyy Narvan tekojärveen.
Uusi!!: Ruotsin suurvalta-aika ja Pljussa · Katso lisää »
Plootu
Kahdeksan taalerin plootu (British Museumin kokoelmat). Plootu on suurikokoinen, kuparista valmistettu metalliraha.
Uusi!!: Ruotsin suurvalta-aika ja Plootu · Katso lisää »
Pohjoinen jäämeri
Pohjoinen jäämeri tummemmalla sinisellä. Pohjoinen jäämeri on Arktisella alueella Pohjoisnavan ympärillä oleva suuri merialue.
Uusi!!: Ruotsin suurvalta-aika ja Pohjoinen jäämeri · Katso lisää »
Puolan kuningaskunta (1385–1569)
Puolan kuningaskunta oli Puolan kuningasvaltainen valtio vuosina 1385–1569 Jagellojen suvun hallitsijoiden alaisuudessa.
Uusi!!: Ruotsin suurvalta-aika ja Puolan kuningaskunta (1385–1569) · Katso lisää »
Puolan sota
Sigismund Puolan sota (myös toinen Puolan sota) oli sota Puolan ja Ruotsin välillä vuosina 1600–1629.
Uusi!!: Ruotsin suurvalta-aika ja Puolan sota · Katso lisää »
Pyhä saksalais-roomalainen keisarikunta
Pyhä saksalais-roomalainen keisarikunta ((H.R.R.)) oli keskieurooppalainen valtakunta keskiajalla.
Uusi!!: Ruotsin suurvalta-aika ja Pyhä saksalais-roomalainen keisarikunta · Katso lisää »
Riika
Riika on Latvian pääkaupunki ja Baltian maiden merkittävin teollinen, liiketoiminnallinen, kulttuurillinen ja urheilullinen keskus sekä myös tärkein satamakaupunki.
Uusi!!: Ruotsin suurvalta-aika ja Riika · Katso lisää »
Riikintaaleri
Riikintaaleri on Ruotsissa 1500–1800-luvuilla käytössä ollut rahayksikkö.
Uusi!!: Ruotsin suurvalta-aika ja Riikintaaleri · Katso lisää »
Ruotsi
Ruotsin kuningaskunta eli Ruotsi on perustuslaillinen monarkia Skandinaviassa Pohjois-Euroopassa.
Uusi!!: Ruotsin suurvalta-aika ja Ruotsi · Katso lisää »
Ruotsin historia
Ruotsin historia aloitetaan joskus viikinkiajasta, joskus 1000-luvusta.
Uusi!!: Ruotsin suurvalta-aika ja Ruotsin historia · Katso lisää »
Ruotsin Inkeri
Ruotsin Inkeri tarkoittaa Inkeriä, joka oli osa Ruotsia, aluksi vuosina 1583–1595 ja uudelleen vuosina 1617–1721, jolloin alue luovutettiin Venäjän keisarikunnalle Uudenkaupungin rauhassa.
Uusi!!: Ruotsin suurvalta-aika ja Ruotsin Inkeri · Katso lisää »
Ruotsin kieli
Ruotsi on indoeurooppalaisten kielten germaanisen haaran skandinaaviseen eli pohjoisgermaaniseen ryhmään kuuluva kieli.
Uusi!!: Ruotsin suurvalta-aika ja Ruotsin kieli · Katso lisää »
Ruotsin kirkko
Ruotsin kirkko on Ruotsin suurin kirkko ja uskonnollinen yhteisö.
Uusi!!: Ruotsin suurvalta-aika ja Ruotsin kirkko · Katso lisää »
Ruotsin siirtomaat
Ruotsin siirtomaat olivat Euroopan ulkopuolella olevia merentakaisia alueita, joita Ruotsi piti siirtomainaan ja hallussaan useissa vaiheissa 1600- ja 1700-luvuilla.
Uusi!!: Ruotsin suurvalta-aika ja Ruotsin siirtomaat · Katso lisää »
Ruotsin vallan aika Suomessa
Ruotsin valtakunnan vaiheita 1560–1815. Ruotsin vallan aika Suomessa on historian ajanjakso, jolloin nykyisen Suomen valtion alue oli osa Ruotsin kuningaskuntaa.
Uusi!!: Ruotsin suurvalta-aika ja Ruotsin vallan aika Suomessa · Katso lisää »
Ruotujakolaitos
Ruotujakolaitos (ruots. indelningsverket) oli kuningas Kaarle XI:n Ruotsissa ja Suomessa 1680-luvulla toimeenpanema sotalaitoksen uudistus.
Uusi!!: Ruotsin suurvalta-aika ja Ruotujakolaitos · Katso lisää »
Ruptuurisota
Ruotsille 1658 kuuluneet alueet esitetty keltaisella värillä. Prinssi Kaarle, myöhemmin Kaarle X Kustaa (1622–1660), Ruotsin kuningas 1654–1660. Aleksei I, Venäjän tsaari 1645–1676. Ruptuurisota oli Venäjän ja Ruotsin välillä vuosina 1656–1658 käydyn Pohjan sodan sivunäyttämö Karjalassa ja Inkerissä.
Uusi!!: Ruotsin suurvalta-aika ja Ruptuurisota · Katso lisää »
Saamelaiskielet
Saamelaiskielet, aikaisemmin lappalaiskielet, ovat uralilaisen kielikunnan suomalais-ugrilaiseen haaraan kuuluva kieliryhmä, joita saamelaiset puhuvat.
Uusi!!: Ruotsin suurvalta-aika ja Saamelaiskielet · Katso lisää »
Silkki
Silkkihuiveja Silkki on silkkiperhosen toukan koteloista eli kokongeista kelattua kuitua ja siitä valmistettavaa kangasta.
Uusi!!: Ruotsin suurvalta-aika ja Silkki · Katso lisää »
Sofia Aleksejevna
Sofia Aleksejevna, aikalaismuotokuva. Sofia Aleksejevna (27. syyskuuta (J: 17. syyskuuta) 1657 Moskova, Moskovan Venäjä – 14. heinäkuuta (J: 3. heinäkuuta) 1704 Moskova, Moskovan Venäjä) Encyclopædia Britannica Online Academic Edition.
Uusi!!: Ruotsin suurvalta-aika ja Sofia Aleksejevna · Katso lisää »
Stolbovan rauha
Stolbovan rauha oli rauhansopimus, jonka Ruotsi ja Venäjä solmivat 27.
Uusi!!: Ruotsin suurvalta-aika ja Stolbovan rauha · Katso lisää »
Suomen kieli
Suomen kieli eli suomi on uralilaisten kielten itämerensuomalaiseen ryhmään kuuluva kieli, jota puhuvat pääosin suomalaiset.
Uusi!!: Ruotsin suurvalta-aika ja Suomen kieli · Katso lisää »
Suomenlahti
Suomenlahti on Itämeren itäisin lahti Suomen ja Viron välissä.
Uusi!!: Ruotsin suurvalta-aika ja Suomenlahti · Katso lisää »
Suomi
Suomen tasavalta eli Suomi on parlamentaarinen tasavalta Pohjois-Euroopassa.
Uusi!!: Ruotsin suurvalta-aika ja Suomi · Katso lisää »
Suuret kuolonvuodet
Suuret kuolonvuodet olivat Pohjois-Eurooppaa koetelleiden harvinaisen kylmien vuosien jakso 1695–1697.
Uusi!!: Ruotsin suurvalta-aika ja Suuret kuolonvuodet · Katso lisää »
Suuri Pohjan sota
Suuri Pohjan sota käytiin vuosina 1700–1721 Ruotsin ja suuren vihollisliittoutuman välillä. Ruotsin vastustajiin lukeutuivat Venäjä, Saksi, Tanska ja Puola-Liettua sekä vuodesta 1715 myös Preussi ja Hannover. Sota päättyi Ruotsin tappioon Venäjän voimia vastaan, minkä johdosta Ruotsi joutui Uudenkaupungin rauhassa luovuttamaan suuria alueita. Sodan seurauksena Ruotsi menetti asemansa pohjoiseurooppalaisena suurvaltana. Suomi kärsi sodan aikana isonavihana tunnetusta miehityskaudesta. Tanska ei sodassa onnistunut valloittamaan Skånen, Hallandin ja Blekingen maakuntia, jotka se oli menettänyt Ruotsille Roskilden rauhassa vuonna 1658.
Uusi!!: Ruotsin suurvalta-aika ja Suuri Pohjan sota · Katso lisää »
Suurkirkko (Tukholma)
Suurkirkko, toiselta nimeltään Pyhän Nikolain kirkko, on Ruotsin pääkaupungin Tukholman vanhin seurakuntakirkko.
Uusi!!: Ruotsin suurvalta-aika ja Suurkirkko (Tukholma) · Katso lisää »
Suurvalta
Suurvalta on valtio, jolla on ennen kaikkea sotilaallisen voimansa ansiosta ratkaisevan tärkeä asema kansainvälisessä politiikassa.
Uusi!!: Ruotsin suurvalta-aika ja Suurvalta · Katso lisää »
Tanska-Norja
Tanska-Norja on jälkikäteen käytetty nimitys Tanskan ja Norjan muodostamasta historiallisesta valtiosta.
Uusi!!: Ruotsin suurvalta-aika ja Tanska-Norja · Katso lisää »
Tanskan kieli
Tanskan kieli (omakielinen nimi: dansk) on indoeurooppalaiseen kielikunnan pohjoisgermaaniseen haaraan kuuluva kieli.
Uusi!!: Ruotsin suurvalta-aika ja Tanskan kieli · Katso lisää »
Traani
Valaantraania. Traanista valmistettua muktukia. Traani on kaikkien merinisäkkäiden nahan alla oleva paksu rasvakerros, joka säilöö energiaa, lämmittää eläintä ja helpottaa kellumista.
Uusi!!: Ruotsin suurvalta-aika ja Traani · Katso lisää »
Tukholma
Tukholma on Ruotsin pääkaupunki ja samalla maan suurin kunta.
Uusi!!: Ruotsin suurvalta-aika ja Tukholma · Katso lisää »
Tulli
poliisin kanssa. Tulli tarkoittaa valtion rajan yli kulkevista tavaroista perittävää veroluonteista maksua.
Uusi!!: Ruotsin suurvalta-aika ja Tulli · Katso lisää »
Turun akatemia
Turun akatemian rakennus vuoden 1827 tulipalon jälkeen. Kuninkaallinen Turun Akatemia (nyk. Helsingin yliopisto) on Suomen ensimmäinen yliopisto, joka perustettiin Turkuun vuonna 1640.
Uusi!!: Ruotsin suurvalta-aika ja Turun akatemia · Katso lisää »
Venäjän keisari
Katariina I, Venäjän keisarinna 1725–1727 Venäjän keisarin arvonimen otti Pietari I Suuri laajennettuaan ja länsimaistettuaan Venäjää 1700-luvun alussa.
Uusi!!: Ruotsin suurvalta-aika ja Venäjän keisari · Katso lisää »
Venäjän kieli
259x259px Venäjän kielen osaaminen EU-maissa Venäjän kieli (ру́сский язы́к, russki jazyk) kuuluu itäslaavilaisiin kieliin, joihin kuuluvat myös ukraina, valkovenäjä ja ruteeni.
Uusi!!: Ruotsin suurvalta-aika ja Venäjän kieli · Katso lisää »
Viron kieli
Viron kieli eli eesti (eesti keel, vanh. maakeel) on itämerensuomalainen kieli eli suomen lähisukukieli.
Uusi!!: Ruotsin suurvalta-aika ja Viron kieli · Katso lisää »
Vuota
Lampaanvuota. Vuota on eläimen nyljetystä nahasta muodostuva materiaali, joka on käsitelty, mutta jota ei ole vielä leikattu muotoonsa ja ommeltu valmiiksi tuotteeksi.
Uusi!!: Ruotsin suurvalta-aika ja Vuota · Katso lisää »
Uudelleenohjaukset tässä:
Ruotsin suurvalta, Ruotsin valtakunta.
