Logo
Unionpedia
Viestintä
Get it on Google Play
Uusi! Lataa Unionpedia Android™-laitteella!
Vapaa
Nopeamman yhteyden kuin selaimen!
 

Latvian kieli

Indeksi Latvian kieli

Puhuttua latviaa Latvian kieli, latvia eli lätti (omakielinen nimi: latviešu valoda) kuuluu balttilaisiin kieliin, joka on indoeurooppalaisen kielikunnan haara.

82 suhteet: A, Affrikaatta, Alveolaari, Alveolaarinen nasaali, Alveolaarinen tremulantti, Approksimantti, Š, Ž, Č, Ā, B, Baltit, Balttilaiset kielet, Bilabiaalinen nasaali, C, Chicago, D, Dentaali, E, Euroopan unioni, Euroopan unionin viralliset kielet, F, Frikatiivi, G, George W. Bush, H, I, Indoeurooppalaiset kielet, Itämerensuomalaiset kansat, J, Jacques Chirac, Jyväskylä, K, Kaksikko, Klusiili, L, Labiaali, Latinalaiset aakkoset, Lavea suppea etuvokaali, Lavea väljä etuvokaali, Liettuan kieli, Liivin kieli, M, Murrejatkumo, N, Nasaali, New York, O, Oikeinkirjoitus, P, ..., Palataali, Palataalinen nasaali, Pyöreä suppea takavokaali, R, S, Saksan kieli, Sauli Niinistö, Soinnillinen alveolaarinen klusiili, Soinnillinen alveolaarinen sibilantti, Soinnillinen bilabiaalinen klusiili, Soinnillinen palataalinen klusiili, Soinnillinen postalveolaarinen frikatiivi, Soinnillinen velaariklusiili, Soinniton alveolaarinen klusiili, Soinniton alveolaarinen sibilantti, Soinniton bilabiaalinen klusiili, Soinniton palataalinen klusiili, Soinniton velaariklusiili, Soinniton velaarinen frikatiivi, Suomalais-ugrilaiset kielet, T, Tarja Halonen, Tremulantti, U, V, Vaasa, Velaari, Velaarinen nasaali, Venäjän kieli, Viron kieli, Vokaali, Z. Laajenna indeksi (32 lisää) »

A

A (a) on latinalaisen kirjaimiston ja suomen aakkosten ensimmäinen kirjain.

Uusi!!: Latvian kieli ja A · Katso lisää »

Affrikaatta

Affrikaatta on äänne.

Uusi!!: Latvian kieli ja Affrikaatta · Katso lisää »

Alveolaari

Alveolaarit ovat konsonanttiäänteitä, joita äännettäessä kielen kärki tai lapa koskettaa hammasvallin ääntymävyöhykettä.

Uusi!!: Latvian kieli ja Alveolaari · Katso lisää »

Alveolaarinen nasaali

Alveolaarinen nasaali (n-äänne) on useissa kielissä käytettävä konsonanttiäänne.

Uusi!!: Latvian kieli ja Alveolaarinen nasaali · Katso lisää »

Alveolaarinen tremulantti

(Soinnillinen) alveolaarinen tremulantti (r-äänne) on useissa kielissä käytettävä konsonanttiäänne.

Uusi!!: Latvian kieli ja Alveolaarinen tremulantti · Katso lisää »

Approksimantti

Approksimantti on konsonanttinen äänne, jota muodostettaessa ilmavirta pääsee kulkemaan vokaalien tapaan vapaasti suuväylässä ilman hankaushälyn muodostumista, toisin kuin muissa konsonanteissa.

Uusi!!: Latvian kieli ja Approksimantti · Katso lisää »

Š

Š (š) on latinalaisiin aakkosiin muutamissa kielissä lisätty kirjain.

Uusi!!: Latvian kieli ja Š · Katso lisää »

Ž

Ž (ž) on latinalaiseen aakkostoon eräissä kielissä lisätty kirjain.

Uusi!!: Latvian kieli ja Ž · Katso lisää »

Č

Č (č) edustaa monessa kielessä affrikaattaa .

Uusi!!: Latvian kieli ja Č · Katso lisää »

Ā

Ā eli ā on latinalainen kirjoitusmerkki A, jonka päällä on pituusmerkki.

Uusi!!: Latvian kieli ja Ā · Katso lisää »

B

B (b) on latinalaisten ja myös suomen aakkosten toinen kirjain.

Uusi!!: Latvian kieli ja B · Katso lisää »

Baltit

Baltit ovat balttilaisia kieliä puhuvia kansoja.

Uusi!!: Latvian kieli ja Baltit · Katso lisää »

Balttilaiset kielet

Balttilaiset kielet kartalla Balttilaiset kielet muodostavat yhden indoeurooppalaisen kielikunnan päähaaroista.

Uusi!!: Latvian kieli ja Balttilaiset kielet · Katso lisää »

Bilabiaalinen nasaali

Bilabiaalinen nasaali (m-äänne) on useissa kielissä käytettävä konsonanttiäänne.

Uusi!!: Latvian kieli ja Bilabiaalinen nasaali · Katso lisää »

C

C (c) on latinalaisten ja myös suomen aakkosten kolmas kirjain.

Uusi!!: Latvian kieli ja C · Katso lisää »

Chicago

Chicago (engl. tai) on Yhdysvaltain Illinoisin osavaltiossa Michiganjärven rannalla sijaitseva kaupunki.

Uusi!!: Latvian kieli ja Chicago · Katso lisää »

D

D (d) on latinalaisten ja myös suomen aakkosten neljäs kirjain.

Uusi!!: Latvian kieli ja D · Katso lisää »

Dentaali

Dentaali on äänne, jota tuotettaessa kieli koskettaa hampaita.

Uusi!!: Latvian kieli ja Dentaali · Katso lisää »

E

E (e) on latinalaisten ja myös suomen aakkosten viides kirjain.

Uusi!!: Latvian kieli ja E · Katso lisää »

Euroopan unioni

Euroopan unioni (EU) on 27 eurooppalaisen jäsenvaltion muodostama taloudellinen ja poliittinen liitto.

Uusi!!: Latvian kieli ja Euroopan unioni · Katso lisää »

Euroopan unionin viralliset kielet

Euroopan unionin virallisia kieliä ovat.

Uusi!!: Latvian kieli ja Euroopan unionin viralliset kielet · Katso lisää »

F

F (f) on latinalaisten ja myös suomen aakkosten kuudes kirjain.

Uusi!!: Latvian kieli ja F · Katso lisää »

Frikatiivi

Frikatiivi eli hankausäänne on obstruenttinen konsonantti, joka syntyy, kun ääntöväylä puristetaan niin kapeaksi, että sen läpi kulkeva ilmavirta aiheuttaa hankaushälyä.

Uusi!!: Latvian kieli ja Frikatiivi · Katso lisää »

G

G (g) on latinalaisen kirjaimiston ja myös suomen aakkosten seitsemäs kirjain.

Uusi!!: Latvian kieli ja G · Katso lisää »

George W. Bush

George Walker Bush (s. 6. heinäkuuta 1946 New Haven, Connecticut) on yhdysvaltalainen republikaanipoliitikko, joka toimi maansa 43. presidenttinä kaksi virkakautta vuosina 2001–2009.

Uusi!!: Latvian kieli ja George W. Bush · Katso lisää »

H

H (h) on latinalaisten ja myös suomen aakkosten kahdeksas kirjain.

Uusi!!: Latvian kieli ja H · Katso lisää »

I

I (i) on latinalaisten ja myös suomen aakkosten yhdeksäs kirjain.

Uusi!!: Latvian kieli ja I · Katso lisää »

Indoeurooppalaiset kielet

Ei-indoeurooppalaisia kieliä Raidoitetuilla alueilla monikielisyys on yleistä. Indoeurooppalaisten kielten nykyinen levinneisyys. Tummanvihreällä merkityissä maissa indoeurooppalaiset kielet ovat enemmistön kielinä. Vaaleanvihreällä merkityissä maissa ne ovat virallisina vähemmistökielinä. kielikuntien joukossa. Indoeurooppalaiset kielet muodostavat kielikunnan, johon kuuluvia kieliä puhuttiin alun perin Euroopasta Intiaan ulottuvalla alueella, mutta nykyaikana kautta maailman.

Uusi!!: Latvian kieli ja Indoeurooppalaiset kielet · Katso lisää »

Itämerensuomalaiset kansat

Itämerensuomalaisten kielten puhuma-alue. Itämerensuomalaiset kansat ovat suomalais-ugrilaisia kansoja, jotka puhuvat kantasuomen kielestä polveutuneita itämerensuomalaisia kieliä.

Uusi!!: Latvian kieli ja Itämerensuomalaiset kansat · Katso lisää »

J

J (j) on latinalaisten ja myös suomen aakkosten kymmenes kirjain.

Uusi!!: Latvian kieli ja J · Katso lisää »

Jacques Chirac

Jacques René Chirac (29. marraskuuta 1932 Pariisi – 26. syyskuuta 2019 Pariisi) oli ranskalainen poliitikko, joka toimi Ranskan presidenttinä vuosina 1995–2007.

Uusi!!: Latvian kieli ja Jacques Chirac · Katso lisää »

Jyväskylä

Jyväskylä on Suomen kaupunki ja Keski-Suomen maakuntakeskus Päijänteen pohjoisrannalla.

Uusi!!: Latvian kieli ja Jyväskylä · Katso lisää »

K

K (k) on latinalaisten ja myös suomen aakkosten 11.

Uusi!!: Latvian kieli ja K · Katso lisää »

Kaksikko

Kaksikko eli duaali on kieliopillinen luku, jota käytetään puhuttaessa täsmälleen kahdesta esineestä tai asiasta.

Uusi!!: Latvian kieli ja Kaksikko · Katso lisää »

Klusiili

Klusiili on äänne, joka syntyy, kun ilmavirta ensin pysäytetään ääntöväylässä ja sitten annetaan sen purkautua äkillisesti.

Uusi!!: Latvian kieli ja Klusiili · Katso lisää »

L

L (l) on latinalaisten ja myös suomen aakkosten kahdestoista kirjain.

Uusi!!: Latvian kieli ja L · Katso lisää »

Labiaali

Labiaaleiksi kutsutaan äänteitä, joita äännettäessä huulet sulkeutuvat (labiaaliset klusiilit) tai niillä syntyy hälyä (labiaaliset nasaalit ja frikatiivit).

Uusi!!: Latvian kieli ja Labiaali · Katso lisää »

Latinalaiset aakkoset

Latinalaiset aakkoset on laajimmin käytetty aakkospohjainen kirjoitusjärjestelmä.

Uusi!!: Latvian kieli ja Latinalaiset aakkoset · Katso lisää »

Lavea suppea etuvokaali

Lavea suppea etuvokaali on vokaaliäänne, joka esiintyy useimmissa kielissä.

Uusi!!: Latvian kieli ja Lavea suppea etuvokaali · Katso lisää »

Lavea väljä etuvokaali

Lavea väljä etuvokaali on vokaaliäänne, joka sijoittuu ääntämykseltään noin suomen kielen vokaalien ä /æ/ ja a /ɑ/ väliin.

Uusi!!: Latvian kieli ja Lavea väljä etuvokaali · Katso lisää »

Liettuan kieli

Puhuttua liettuaa Liettua (omakielinen nimi: lietuvių kalba) on balttilainen kieli, ja se kuuluu indoeurooppalaiseen kielikuntaan.

Uusi!!: Latvian kieli ja Liettuan kieli · Katso lisää »

Liivin kieli

Liivi (līvõ kēļ) on uralilaisten kielten päähaaraan eli suomalais-ugrilaisiin kieliin kuuluva kieli, joka on suomen lähisukukieli, eli itämerensuomalainen kieli.

Uusi!!: Latvian kieli ja Liivin kieli · Katso lisää »

M

M (m) on latinalaisten ja myös suomen aakkosten 13.

Uusi!!: Latvian kieli ja M · Katso lisää »

Murrejatkumo

Murrejatkumo on eräs dialektologian peruskäsite.

Uusi!!: Latvian kieli ja Murrejatkumo · Katso lisää »

N

N (n) on latinalaisten ja myös suomen aakkosten 14.

Uusi!!: Latvian kieli ja N · Katso lisää »

Nasaali

Nasaali eli nenä-äänne on äänne, jota lausuttaessa suussa on sulkeuma ja ilmavirta kulkee nenän kautta.

Uusi!!: Latvian kieli ja Nasaali · Katso lisää »

New York

New York tai New York City, viralliselta nimeltään City of New York, on Yhdysvaltain New Yorkin osavaltiossa sijaitseva kaupunki.

Uusi!!: Latvian kieli ja New York · Katso lisää »

O

O (o) on latinalaisten ja myös suomen aakkosten 15.

Uusi!!: Latvian kieli ja O · Katso lisää »

Oikeinkirjoitus

Oikeinkirjoitus eli ortografia on kielen kirjoitussäännöstö.

Uusi!!: Latvian kieli ja Oikeinkirjoitus · Katso lisää »

P

P (p) on latinalaisten ja myös suomen aakkosten 16.

Uusi!!: Latvian kieli ja P · Katso lisää »

Palataali

Palataaleiksi eli lakiäänteiksi kutsutaan äänteitä, joissa kielen selkä kohoaa kovaa kitalakea (palatum) kohti.

Uusi!!: Latvian kieli ja Palataali · Katso lisää »

Palataalinen nasaali

Palataalinen nasaali on konsonanttiäänne, joka esiintyy muun muassa tšekin, ranskan, italian ja espanjan kielissä.

Uusi!!: Latvian kieli ja Palataalinen nasaali · Katso lisää »

Pyöreä suppea takavokaali

Pyöreä suppea takavokaali on vokaaliäänne, joka esiintyy useimmissa kielissä, muun muassa suomessa.

Uusi!!: Latvian kieli ja Pyöreä suppea takavokaali · Katso lisää »

R

R (r) on latinalaisten ja myös suomen aakkosten 18.

Uusi!!: Latvian kieli ja R · Katso lisää »

S

S (s) on latinalaisten ja myös suomen aakkosten 19.

Uusi!!: Latvian kieli ja S · Katso lisää »

Saksan kieli

EU-maissa. Saksan kieli (Deutsch, tai die deutsche Sprache) on indoeurooppalaisen kielikunnan germaanisen kieliryhmän länsigermaaniseen haaraan kuuluva kieli.

Uusi!!: Latvian kieli ja Saksan kieli · Katso lisää »

Sauli Niinistö

Sauli Väinämö Niinistö (s. 24. elokuuta 1948 Salo) on suomalainen kokoomustaustainen poliitikko ja Suomen tasavallan 12.

Uusi!!: Latvian kieli ja Sauli Niinistö · Katso lisää »

Soinnillinen alveolaarinen klusiili

Soinnillinen alveolaarinen klusiili on monessa kielessä yleinen konsonanttiäänne, joka kirjoitetaan latinalaisin kirjaimin tyypillisesti D-kirjaimella.

Uusi!!: Latvian kieli ja Soinnillinen alveolaarinen klusiili · Katso lisää »

Soinnillinen alveolaarinen sibilantti

Soinnillinen alveolaarinen sibilantti on niin sanottu tavallinen z-äänne, joka esiintyy useimmissa kielissä.

Uusi!!: Latvian kieli ja Soinnillinen alveolaarinen sibilantti · Katso lisää »

Soinnillinen bilabiaalinen klusiili

Soinnillinen bilabiaalinen klusiili on useimmissa kielissä esiintyvä labiaalinen äänne, jota niin suomessa kuin monissa muissakin kielissä vastaa kirjain B. Kansainvälinen foneettinen aakkosto käyttää äänteestä merkkiä.

Uusi!!: Latvian kieli ja Soinnillinen bilabiaalinen klusiili · Katso lisää »

Soinnillinen palataalinen klusiili

Soinnillinen palataalinen klusiili on useassa kielessä esiintyvä konsonanttiäänne.

Uusi!!: Latvian kieli ja Soinnillinen palataalinen klusiili · Katso lisää »

Soinnillinen postalveolaarinen frikatiivi

Soinnillinen postalveolaarinen frikatiivi (myös soinnillinen palatoalveolaarinen frikatiivi tai soinnillinen postalveolaarinen sibilantti) on konsonanttiäänne, joka tunnetaan kansanomaisesti nimellä ”suhu-z”.

Uusi!!: Latvian kieli ja Soinnillinen postalveolaarinen frikatiivi · Katso lisää »

Soinnillinen velaariklusiili

Soinnillinen velaariklusiili on monessa kielessä esiintyvä konsonanttiäänne.

Uusi!!: Latvian kieli ja Soinnillinen velaariklusiili · Katso lisää »

Soinniton alveolaarinen klusiili

Soinniton alveolaarinen klusiili on monessa kielessä yleinen konsonanttiäänne, joka kirjoitetaan latinalaisin kirjaimin tyypillisesti T-kirjaimella, kuten suomen kielessä.

Uusi!!: Latvian kieli ja Soinniton alveolaarinen klusiili · Katso lisää »

Soinniton alveolaarinen sibilantti

Soinniton alveolaarinen sibilantti on niin sanottu tavallinen s-äänne, joka esiintyy useimmissa kielissä.

Uusi!!: Latvian kieli ja Soinniton alveolaarinen sibilantti · Katso lisää »

Soinniton bilabiaalinen klusiili

Soinniton bilabiaalinen klusiili on monessa kielessä esiintyvä konsonanttiäänne, joka merkitään P-kirjaimella niin suomen kielessä kuin monissa muissakin kielissä.

Uusi!!: Latvian kieli ja Soinniton bilabiaalinen klusiili · Katso lisää »

Soinniton palataalinen klusiili

Soinniton palataalinen klusiili on useassa kielessä esiintyvä konsonanttiäänne.

Uusi!!: Latvian kieli ja Soinniton palataalinen klusiili · Katso lisää »

Soinniton velaariklusiili

Soinniton velaariklusiili on monessa kielessä esiintyvä konsonanttiäänne.

Uusi!!: Latvian kieli ja Soinniton velaariklusiili · Katso lisää »

Soinniton velaarinen frikatiivi

Soinniton velaarinen frikatiivi eli soinniton velaarifrikatiivi on konsonanttiäänne.

Uusi!!: Latvian kieli ja Soinniton velaarinen frikatiivi · Katso lisää »

Suomalais-ugrilaiset kielet

Suomalais-ugrilaisten kielten puhuma-alat. Suomalais-ugrilaiset kielet on perinteisen käsityksen mukaan uralilaisten kielten toinen päähaara, ja niitä puhuvat suomalais-ugrilaiset kansat.

Uusi!!: Latvian kieli ja Suomalais-ugrilaiset kielet · Katso lisää »

T

T (t) on latinalaisten ja myös suomen aakkosten 20.

Uusi!!: Latvian kieli ja T · Katso lisää »

Tarja Halonen

Tarja Kaarina Halonen (s. 24. joulukuuta 1943 Helsinki) on suomalainen poliitikko.

Uusi!!: Latvian kieli ja Tarja Halonen · Katso lisää »

Tremulantti

Tremulantti eli täryäänne on konsonanttiäänne (kontoidi), joka tuotetaan päästämällä ilmaa suusta sellaisella voimakkuudella, että jokin osa ääntöväylästä alkaa tehdä nopeaa edestakaisliikettä Bernoullin efektin seurauksena.

Uusi!!: Latvian kieli ja Tremulantti · Katso lisää »

U

U (u) on latinalaisten ja myös suomen aakkosten 21.

Uusi!!: Latvian kieli ja U · Katso lisää »

V

V (v) on latinalaisten ja myös suomen aakkosten 22.

Uusi!!: Latvian kieli ja V · Katso lisää »

Vaasa

Vaasa (vuosina 1855–1917 virallisesti Nikolainkaupunki) on Suomen kaupunki ja Pohjanmaan maakuntakeskus, joka sijaitsee Pohjanlahden rannikolla, Pohjanmaan maakunnassa.

Uusi!!: Latvian kieli ja Vaasa · Katso lisää »

Velaari

Velaarit ovat kielitieteessä äänteitä, jotka artikuloidaan kielen takaosan sekä kitalaen pehmeän osan eli kitapurjeen välissä.

Uusi!!: Latvian kieli ja Velaari · Katso lisää »

Velaarinen nasaali

Velaarinen nasaali ("äng-äänne") on suomessa ja monessa muussakin kielessä esiintyvä nasaaliäänne.

Uusi!!: Latvian kieli ja Velaarinen nasaali · Katso lisää »

Venäjän kieli

259x259px Venäjän kielen osaaminen EU-maissa Venäjän kieli (ру́сский язы́к, russki jazyk) kuuluu itäslaavilaisiin kieliin, joihin kuuluvat myös ukraina, valkovenäjä ja ruteeni.

Uusi!!: Latvian kieli ja Venäjän kieli · Katso lisää »

Viron kieli

Viron kieli eli eesti (eesti keel, vanh. maakeel) on itämerensuomalainen kieli eli suomen lähisukukieli.

Uusi!!: Latvian kieli ja Viron kieli · Katso lisää »

Vokaali

ɑ – jota vastaa suomen A/a-kirjain. Vokaali eli ääntiö on foneettisen määritelmän mukaan äänne, jota muodostettaessa ääntöväylä on avoin, niin että keuhkoista tuleva ilmavirta pääsee kulkemaan jatkuvasti ja esteettä suun kautta ulos, eikä ilmanpainetta keräänny ääniraon yläpuolelle.

Uusi!!: Latvian kieli ja Vokaali · Katso lisää »

Z

Z (z) on latinalaisten ja myös suomen aakkosten 26.

Uusi!!: Latvian kieli ja Z · Katso lisää »

Uudelleenohjaukset tässä:

Lätin kieli.

LähteväSaapuvat
Hei! Olemme Facebookissa nyt! »