Nopeamman yhteyden kuin selaimen!
43 suhteet: Aleksanteri I, Augmentti (ruotujakolaitos), Balkan, Georg Magnus Sprengtporten, Haapaniemen sotakoulu, Hämeen lääni, Kaarle XI, Karoliinit (sotilaat), Kestikievari, Komppania, Krimin sota, Kuninkaankartano, Kuormasto, Kustaa III, Kustaa III:n sota, Linnaleiri, Pappila, Ratsutila, Ruotsi, Ruotu, Savon prikaati, Säteri, Sotilasnimi, Sotilastorppa, Suomen kaarti, Suomen sota, Suomi, Suuri Pohjan sota, Turkin sota, Turun ja Porin lääni, Uppsala, Uudenmaan lääni, Vakanssimaksu, Veropalkkalaitos, Viipurin ja Savonlinnan lääni, 1810, 1853, 1856, 1857, 1877, 1878, 1901, 27. maaliskuuta.
Aleksanteri I
Aleksanteri I ratsailla Franz Krügerin maalaamassa muotokuvassa vuodelta 1837. Aleksanteri I:n keisarillinen monogrammi. Nuori suuriruhtinas Aleksandr Pavlovitš, Jean-Louis Voille 1792 Nuori suuriruhtinas Aleksandr Pavlovitš, Vladimir Borovikovski 1800 Aleksanteri I (23. joulukuuta (J: 12. joulukuuta) 1777 Talvipalatsi, Pietari, Venäjän keisarikunta – 1. joulukuuta (J: 19. marraskuuta) 1825 Taganrog, Venäjän keisarikunta) oli Venäjän keisari, Suomen suuriruhtinas ja Puolanmaan kuningas.
Uusi!!: Ruotujakolaitos ja Aleksanteri I · Katso lisää »
Augmentti (ruotujakolaitos)
Augmentti (myös aputila, akumentti, akumenttitalo) oli ruotujakoisessa sotalaitoksessa ratsutilalle määrätty aputila, joka maksoi veronsa päätilalle, jos tämän omat verot eivät riittäneet ratsumiehen ja hevosen kustannuksiin.
Uusi!!: Ruotujakolaitos ja Augmentti (ruotujakolaitos) · Katso lisää »
Balkan
Balkanin niemimaaBalkan on niemimaa ja toisaalta geopoliittinen alue Euroopan kaakkoisosassa.
Uusi!!: Ruotujakolaitos ja Balkan · Katso lisää »
Georg Magnus Sprengtporten
Sprengtportenin toinen puoliso Varvara Nikolajevna Sprengtporten, o.s. Samytskaja. Georg (Göran) Magnus Sprengtporten (Suomessa usein myös muodossa Yrjö Maunu,, Jegor Maksimovitš Šprengtporten; 16. elokuuta 1740 Porvoon pitäjä – 13. lokakuuta 1819 Pietari, Venäjä) oli suomenruotsalainen sotilas, joka vaikutti Ruotsin ja Venäjän politiikassa.
Uusi!!: Ruotujakolaitos ja Georg Magnus Sprengtporten · Katso lisää »
Haapaniemen sotakoulu
Kadetti 1790. Haapaniemen sotakoulu, myöh.
Uusi!!: Ruotujakolaitos ja Haapaniemen sotakoulu · Katso lisää »
Hämeen lääni
Hämeen lääni eri aikoina. 1) kuulunut Hämeen lääniin 1870-1997, 2) liitetty Keski-Suomen lääniin 1960, 3) liitetty Keski-Suomen lääniin 1973, 4) liitetty Vaasan läänistä 1969, 5) liitetty Turun Ja Porin läänistä 1973, 6) liitetty Turun ja Porin läänistä 1993, 7) liitetty Turun ja Porin lääniin 1990, 8) liitetty Uudenmaan lääniin 1917, 9) liitetty Uudenmaan läänistä 1971. Hämeen lääni oli vuosina 1831–1997 Suomen lääni, johon kuuluivat Kanta-Hämeen ja Pirkanmaan maakunnat sekä pääosa Päijät-Hämeen maakunnasta.
Uusi!!: Ruotujakolaitos ja Hämeen lääni · Katso lisää »
Kaarle XI
Kaarle XI (24. marraskuuta 1655 – 5. huhtikuuta 1697) oli Ruotsin kuningas 1660–1697.
Uusi!!: Ruotujakolaitos ja Kaarle XI · Katso lisää »
Karoliinit (sotilaat)
Gustaf Cederström: ''Karoliinit kantamassa Kaarle XII:n ruumista. 1884''. Karoliinit, joiden nimitys tulee Kaarle XII:n latinankielisestä nimestä Caroluksesta, olivat Ruotsin armeijan sotilaita kuninkaiden Kaarle XI ja Kaarle XII kausilla (1676–1719).
Uusi!!: Ruotujakolaitos ja Karoliinit (sotilaat) · Katso lisää »
Kestikievari
Ruotsalaisissa kartoissa käytetty kestikievarin merkki. Kestikievari oli maaseudulla talo, jossa hevosilla matkustavat saattoivat yöpyä ja josta saattoi saada hollikyydin seuraavaan kievariin.
Uusi!!: Ruotujakolaitos ja Kestikievari · Katso lisää »
Komppania
Komppania (lyhenne kompp.) on armeijan perusyksikkö, jolla on yhteinen huolto ja talous.
Uusi!!: Ruotujakolaitos ja Komppania · Katso lisää »
Krimin sota
Krimin sota eli itämainen sota käytiin Venäjän sekä Osmanivaltakunnan, Britannian, Ranskan ja Sardinian muodostaman liittouman välillä vuosina 1853–1856.
Uusi!!: Ruotujakolaitos ja Krimin sota · Katso lisää »
Kuninkaankartano
Kuninkaankartano oli suuri valtion omistama maatila, johon paikkakunnan väestö oli velvollinen suorittamaan luontaissuorituksina maksettavat verot eli tekemään niihin päivätöitä.
Uusi!!: Ruotujakolaitos ja Kuninkaankartano · Katso lisää »
Kuormasto
''Kuormasto'', Edwin Forbesin kuparietsaus vuodelta 1876. Kuormasto, myös huoltokolonna, tarkoittaa sotilasyksiköiden mukana liikkuvaa huoltoa.
Uusi!!: Ruotujakolaitos ja Kuormasto · Katso lisää »
Kustaa III
Kustaa III (24. tammikuuta (J: 13. tammikuuta) 1746 Tukholma – 29. maaliskuuta 1792 Tukholma) oli Ruotsin kuningas vuosina 1771–1792.
Uusi!!: Ruotujakolaitos ja Kustaa III · Katso lisää »
Kustaa III:n sota
Kustaa III:n sota oli Ruotsin ja Venäjän välinen sota kesäkuusta 1788 elokuuhun 1790.
Uusi!!: Ruotujakolaitos ja Kustaa III:n sota · Katso lisää »
Linnaleiri
Linnaleiri oli Ruotsin valtakunnassa käytössä ollut järjestelmä, jolla sotaväki majoitettiin sotaretkien väliajoilla ja erityisesti talvisin kruunun ja aatelisten linnoihin, linnoituksiin ja varakkaisiin taloihin.
Uusi!!: Ruotujakolaitos ja Linnaleiri · Katso lisää »
Pappila
Limingan pappila on rakennettu 1800-luvun puolivälissä Pappila on ollut kristillinen kirkon seurakunnan pappien työsuhdeasunto, jota koski asumisvelvollisuus.
Uusi!!: Ruotujakolaitos ja Pappila · Katso lisää »
Ratsutila
Ratsutila eli rustholli oli maatila, jonka tehtävänä oli verohelpotusten vastikkeeksi pitää kruunun palveluksessa armeijan ratsumiestä sekä tämän hevosta.
Uusi!!: Ruotujakolaitos ja Ratsutila · Katso lisää »
Ruotsi
Ruotsin kuningaskunta eli Ruotsi on perustuslaillinen monarkia Skandinaviassa Pohjois-Euroopassa.
Uusi!!: Ruotujakolaitos ja Ruotsi · Katso lisää »
Ruotu
Ruotu on maaseudulla 1700- ja 1800-luvuilla käytetty 2–6 talon muodostama ryhmä, jolla oli yhteinen vastuu sotamiehen tai köyhäinhoidon järjestämisessä.
Uusi!!: Ruotujakolaitos ja Ruotu · Katso lisää »
Savon prikaati
Savon prikaati (lyh. SavPr) oli Suomen puolustusvoimien 31.
Uusi!!: Ruotujakolaitos ja Savon prikaati · Katso lisää »
Säteri
Rälssisäteri eli säteritila (’asuinkartano’) on rälssitalo, jonka omistaja oli vapautettu suorittamasta ratsupalvelusta.
Uusi!!: Ruotujakolaitos ja Säteri · Katso lisää »
Sotilasnimi
Sotilasnimi on sotilaalle annettu lisänimi.
Uusi!!: Ruotujakolaitos ja Sotilasnimi · Katso lisää »
Sotilastorppa
Sotilastorppa 1700-luvulta Pöytyällä Reppuniemen ulkomuseossa. Sotilastorppa oli Ruotsin suurvalta-aikana ruotuarmeijan sotilaille palvelusajaksi myönnetty torppa.
Uusi!!: Ruotujakolaitos ja Sotilastorppa · Katso lisää »
Suomen kaarti
Suomen kaarti eli viralliselta nimeltään Henkikaartin 3.
Uusi!!: Ruotujakolaitos ja Suomen kaarti · Katso lisää »
Suomen sota
Suomen sota oli Venäjän ja Ruotsin välinen sota, joka käytiin vuosina 1808–1809 osana Napoleonin sotia.
Uusi!!: Ruotujakolaitos ja Suomen sota · Katso lisää »
Suomi
Suomen tasavalta eli Suomi on parlamentaarinen tasavalta Pohjois-Euroopassa.
Uusi!!: Ruotujakolaitos ja Suomi · Katso lisää »
Suuri Pohjan sota
Suuri Pohjan sota käytiin vuosina 1700–1721 Ruotsin ja suuren vihollisliittoutuman välillä. Ruotsin vastustajiin lukeutuivat Venäjä, Saksi, Tanska ja Puola-Liettua sekä vuodesta 1715 myös Preussi ja Hannover. Sota päättyi Ruotsin tappioon Venäjän voimia vastaan, minkä johdosta Ruotsi joutui Uudenkaupungin rauhassa luovuttamaan suuria alueita. Sodan seurauksena Ruotsi menetti asemansa pohjoiseurooppalaisena suurvaltana. Suomi kärsi sodan aikana isonavihana tunnetusta miehityskaudesta. Tanska ei sodassa onnistunut valloittamaan Skånen, Hallandin ja Blekingen maakuntia, jotka se oli menettänyt Ruotsille Roskilden rauhassa vuonna 1658.
Uusi!!: Ruotujakolaitos ja Suuri Pohjan sota · Katso lisää »
Turkin sota
Kaartin 3. Suomen Tarkk'ampujapataljoonan sotilaita Gornyi Dubnjakin taistelun aikoihin. Taistelu Grivitsassa Kaartin upseereita ja aliupseereita. Turkin sota käytiin Venäjän keisarikunnan ja Osmanien valtakunnan välillä vuosina 1877–1878.
Uusi!!: Ruotujakolaitos ja Turkin sota · Katso lisää »
Turun ja Porin lääni
Turun ja Porin lääni oli vuosina 1634–1997 toiminut Suomen lääni.
Uusi!!: Ruotujakolaitos ja Turun ja Porin lääni · Katso lisää »
Uppsala
goottilainen tuomiokirkko Uppsalan keskusrautatieaseman vanha osa Uppsalan kasvitieteellinen puutarha Uppsalan linnan pohjoistorni Uppsala (vanh. ja aik. Upsala) on Ruotsin neljänneksi suurin kaupunki (taajama) ja sijaitsee noin 70 kilometriä pohjoiseen Tukholmasta.
Uusi!!: Ruotujakolaitos ja Uppsala · Katso lisää »
Uudenmaan lääni
Uudenmaan lääni oli 1831–1996 Suomen lääni, joka sulautui vuoden 1997 lääniuudistuksessa Etelä-Suomen lääniin.
Uusi!!: Ruotujakolaitos ja Uudenmaan lääni · Katso lisää »
Vakanssimaksu
Vakanssimaksu eli vakanssivero oli Ruotsissa ja Suomessa peritty ruotujakolaitoksen aikainen korvaus.
Uusi!!: Ruotujakolaitos ja Vakanssimaksu · Katso lisää »
Veropalkkalaitos
Veropalkkalaitos eli määräjakoislaitos oli Ruotsissa ja Suomessa 1680-luvulta alkaen käytetty ruotujakolaitokseen liittyvä järjestelmä, jonka mukaan kunkin tilan verot oli ennalta määritelty tietyn viranhaltijan palkan maksamiseen.
Uusi!!: Ruotujakolaitos ja Veropalkkalaitos · Katso lisää »
Viipurin ja Savonlinnan lääni
Viipurin ja Savonlinnan lääni oli vuonna 1634 perustettu lääni, joka käsitti suurin piirtein nykyiset Pohjois-Savon, Etelä-Savon, Etelä-Karjalan ja Kymenlaakson maakunnat sekä Viipurin ympäristön ja Karjalankannaksen länsiosan.
Uusi!!: Ruotujakolaitos ja Viipurin ja Savonlinnan lääni · Katso lisää »
1810
Ei kuvausta.
Uusi!!: Ruotujakolaitos ja 1810 · Katso lisää »
1853
Ei kuvausta.
Uusi!!: Ruotujakolaitos ja 1853 · Katso lisää »
1856
Ei kuvausta.
Uusi!!: Ruotujakolaitos ja 1856 · Katso lisää »
1857
Ei kuvausta.
Uusi!!: Ruotujakolaitos ja 1857 · Katso lisää »
1877
Vuosi 1877 oli normaalivuosi, joka alkoi maanantaista.
Uusi!!: Ruotujakolaitos ja 1877 · Katso lisää »
1878
Vuosi 1878 oli normaalivuosi, joka alkoi tiistaista.
Uusi!!: Ruotujakolaitos ja 1878 · Katso lisää »
1901
*Viktoriaaninen aikakausi päättyi Yhdistyneen kuningaskunnan kuningatar Viktorian kuolemaan.
Uusi!!: Ruotujakolaitos ja 1901 · Katso lisää »
27. maaliskuuta
27.
Uusi!!: Ruotujakolaitos ja 27. maaliskuuta · Katso lisää »
Uudelleenohjaukset tässä:
Ruotujako, Ruotulaitos, Ruotusotaväki.
