Nopeamman yhteyden kuin selaimen!
61 suhteet: Ablatiivi, Adessiivi, Aimo Turunen, Aleksandr Barantsev, Allatiivi, Arvid Genetz, Astevaihtelu, August Ahlqvist, Aunuksen kansallinen piiri, Ääninen, Bjarmia, D. E. D. Europaeus, Elatiivi, Genetiivi, Heikki Ojansuu, Illatiivi, Inessiivi, Inkeriläiset, Itämerensuomalaiset kielet, Jallahti, Jalo Kalima, Jatkosota, Juho Kujola, Kansanparannus, Karjala, Karjalaiset, Karjalan kieli, Karjalan tasavalta, Keskiaika, Kieli, Kuujärvi, Lauri Kettunen, Lauri Simonsuuri, Livvinkarjala, Loitsu, Lyydiläiset, Miikul Pahomov, Munjärvi, Murre, Nominatiivi, Novgorod, Partitiivi, Pertti Virtaranta, Petroskoi, Saamelaiset, Soutjärvi, Suomalais-permiläiset kielet, Suomalais-ugrilaiset kielet, Suomalais-volgalaiset kielet, Suomen kieli, ..., Suometar (sanomalehti), Tšuudit, Tiudia, Uralilaiset kielet, Varsinaiskarjala, Venäjän kieli, Vepsäläiset, Vepsän kieli, Viitana, Viljo Nissilä, Viron kieli. Laajenna indeksi (11 lisää) »
Ablatiivi
Ablatiivi eli ulkoeronto eli ulkoinen erosija on sijamuoto, joka perusmerkityksessään ilmaisee liikettä pois joltain pinnalta tai jonkin luota: tuolilta, seinältä, talolta.
Uusi!!: Lyydin kieli ja Ablatiivi · Katso lisää »
Adessiivi
Adessiivi eli ulko-olento eli ulkoinen olosija on sijamuoto, joka perusmerkityksessään ilmaisee sijaintia jonkin päällä, jollain pinnalla tai jonkin lähellä: tuolilla, seinällä, talolla.
Uusi!!: Lyydin kieli ja Adessiivi · Katso lisää »
Aimo Turunen
Aunuksen radioon toukokuussa 1942. Aimo Armas Turunen (25. helmikuuta 1912 Ilomantsi – 21. syyskuuta 2000) oli suomalainen kielitieteilijä ja itämerensuomalaisten kielten professori.
Uusi!!: Lyydin kieli ja Aimo Turunen · Katso lisää »
Aleksandr Barantsev
Aleksandr Pavlovitš Barantsev (20. huhtikuuta 1931 Prääsän piirin Pyhäjärven kyläneuvoston Peldoisen kylä – 14. heinäkuuta 2012) oli karjalainen lyydiläismurteiden tutkija.
Uusi!!: Lyydin kieli ja Aleksandr Barantsev · Katso lisää »
Allatiivi
Allatiivi eli ulkotulento eli ulkoinen tulosija on sijamuoto, joka perusmerkityksessään ilmaisee liikettä jonkin päälle, jollekin pinnalle tai jonkin lähelle: tuolille, seinälle, talolle.
Uusi!!: Lyydin kieli ja Allatiivi · Katso lisää »
Arvid Genetz
”Arwi Jännes 55 w. ikäisenä”, Eva Ingmanin maalaama muotokuva vuodelta 1903. Arvid Oskar Gustaf Genetz (kirjailijanimi Arvi Jännes; 1. heinäkuuta 1848 Impilahti – 3. toukokuuta 1915 Helsinki) oli suomalainen runoilija ja kielentutkija sekä senaattori 1901–1905.
Uusi!!: Lyydin kieli ja Arvid Genetz · Katso lisää »
Astevaihtelu
Astevaihtelu tarkoittaa sanansisäisten konsonanttien vaihtelua.
Uusi!!: Lyydin kieli ja Astevaihtelu · Katso lisää »
August Ahlqvist
Karl August Engelbrekt Ahlqvist, A. E. Ahlqvist, kirjailijana A. Oksanen (7. elokuuta 1826 Kuopio – 20. marraskuuta 1889 Helsinki), oli suomalainen runoilija, suomalais-ugrilaisten kielten tutkija ja vuodesta 1863 ystäväänsä Elias Lönnrotia seurannut Keisarillisen Aleksanterin yliopiston suomen kielen professori (myöhemmin myös kansleri).
Uusi!!: Lyydin kieli ja August Ahlqvist · Katso lisää »
Aunuksen kansallinen piiri
Aunuksen kansallinen piiri on hallintopiiri Karjalan tasavallassa Venäjällä, Laatokan koillisrannalla.
Uusi!!: Lyydin kieli ja Aunuksen kansallinen piiri · Katso lisää »
Ääninen
Ääninen tai Äänisjärvi (tai Оне́го, Onego; tai Oniegu-järve; tai Änižjärv) on Euroopan toiseksi suurin järvi.
Uusi!!: Lyydin kieli ja Ääninen · Katso lisää »
Bjarmia
Jäämeren välille. Martti Haavio on arvellut kartan kotkan kuvaavan bjarmeille tärkeää myyttistä olentoa. Bjarmia (.
Uusi!!: Lyydin kieli ja Bjarmia · Katso lisää »
D. E. D. Europaeus
David Emanuel Daniel (Taneli) Europaeus (1. joulukuuta 1820 Savitaipale – 15. lokakuuta 1884 Pietari) oli suomalainen kansanrunouden kerääjä, kielitieteilijä ja arkeologi.
Uusi!!: Lyydin kieli ja D. E. D. Europaeus · Katso lisää »
Elatiivi
Elatiivi eli sisäeronto eli sisäinen erosija on sijamuoto, joka perusmerkityksessään ilmaisee liikettä jostakin ulos: talosta, kylästä.
Uusi!!: Lyydin kieli ja Elatiivi · Katso lisää »
Genetiivi
Genetiivi eli omanto on sijamuoto, joka ilmaisee omistajaa.
Uusi!!: Lyydin kieli ja Genetiivi · Katso lisää »
Heikki Ojansuu
Heikki Ojansuu (26. heinäkuuta 1873 Tyrvää – 18. tammikuuta 1923) oli suomalainen kielitieteilijä.
Uusi!!: Lyydin kieli ja Heikki Ojansuu · Katso lisää »
Illatiivi
Illatiivi eli sisätulento eli sisäinen tulosija on sijamuoto, joka perusmerkityksessään ilmaisee liikettä jonkin sisään: taloon, kylään.
Uusi!!: Lyydin kieli ja Illatiivi · Katso lisää »
Inessiivi
Inessiivi eli sisäolento eli sisäinen olosija on sijamuoto, joka perusmerkityksessään ilmaisee sijaintia jossakin paikassa tai jonkin sisällä ja vastaa esimerkiksi kysymykseen missä.
Uusi!!: Lyydin kieli ja Inessiivi · Katso lisää »
Inkeriläiset
Inkeriläiset eli inkerinsuomalaiset (myös: Inkerin suomalaiset) ovat Ruotsin vallan aikana 1600-luvulla Inkerinmaalle siirtyneiden savolaisten (savakot) ja karjalaisten (äyrämöiset) jälkeläisiä, jotka ovat uskonnoltaan pääasiassa evankelis-luterilaisia.
Uusi!!: Lyydin kieli ja Inkeriläiset · Katso lisää »
Itämerensuomalaiset kielet
Itämerensuomalaiset kielet ovat saamelaiskielten ohella toinen kahdesta suomalais-saamelaisten kielten haarasta.
Uusi!!: Lyydin kieli ja Itämerensuomalaiset kielet · Katso lisää »
Jallahti
Jallahti on kylä Karjalan tasavallan Äänisenrannan piirin Järventakuisen kunnassa Venäjällä.
Uusi!!: Lyydin kieli ja Jallahti · Katso lisää »
Jalo Kalima
Jalo Lahja Kalima (vuoteen 1906 Landgren; 24. marraskuuta 1884 Sääminki – 30. kesäkuuta 1952 Askola) oli suomalainen kielitieteilijä, kirjallisuuden suomentaja ja professori.
Uusi!!: Lyydin kieli ja Jalo Kalima · Katso lisää »
Jatkosota
Jatkosota oli Suomen tappioon päättynyt sota, joka käytiin Suomen ja Neuvostoliiton välillä 25.
Uusi!!: Lyydin kieli ja Jatkosota · Katso lisää »
Juho Kujola
Juho (Johannes, Ivan) Kujola (alkuperäinen sukunimi Lasarev, 18. tammikuuta 1884 Salmin pitäjän Miinalan kylä – 4. kesäkuuta 1963 Tampere) oli suomalainen lyydin ja karjalan kielen tutkija.
Uusi!!: Lyydin kieli ja Juho Kujola · Katso lisää »
Kansanparannus
Kansanparannusvälineitä Pielisen museon kokoelmista. Ylimpänä puinen rasia, joka sisältää hevosen päätautilääkkeet. Keskellä kalmanmultaa päresuojuksessa, rikkiä, päivännäkemättömiä koivunpahkoja, karhunkynsi, sian torahammas ja rasvarasia. Alimpana korpinkivi, ruusukääre ja ukonkivi. Kansanparannus tai kansanlääkintä tarkoittaa vuosituhansien kokemuksiin ja perinteisiin kansanuskomuksiin ja myytteihin perustuvia käsityksiä sairauksista ja vammoista, ja niiden hoitokeinoja.
Uusi!!: Lyydin kieli ja Kansanparannus · Katso lisää »
Karjala
pienoiskuva Karjala (keskiajalla Корѣла, Korěla) on valtaosin Fennoskandian itäosassa sijaitseva kulttuuris-maantieteellinen alue.
Uusi!!: Lyydin kieli ja Karjala · Katso lisää »
Karjalaiset
Karjalaiset ovat Karjalan maakuntien itämerensuomalaisia asukkaita, jotka ovat viimeistään keskiajalta lähtien muodostaneet kaksi erillistä ryhmää.
Uusi!!: Lyydin kieli ja Karjalaiset · Katso lisää »
Karjalan kieli
Puhuttua tverinkarjalaa Karjala on uralilainen kieli, joka kuuluu suomalais-ugrilaisten kielten itämerensuomalaisten kielten pohjoisryhmään. Se on suomen läheisin sukukieli inkeroisen ohella. Karjalan kaikkien murteiden puhujia arvioidaan olevan yhteensä noin 60 000 – 95 000, joten se on puhujamäärältään itämerensuomalaisista kielistä suomen ja viron jälkeen kolmanneksi suurin. Karjalaa puhutaan Venäjällä Karjalan tasavallassa eli Itä-Karjalassa sekä Tverin karjalaisalueilla, jossa sitä puhuvat karjalaiset. Suomessa sitä puhuvat suomen karjalankieliset, joista osa identifioituu edellä mainittuun karjalaisten kansaan, kun taas osa kokee kuuluvansa suomalaisiin lukeutuvaan karjalaisten heimoon. Se on samaa jatkumoa karjalaisten kansan kanssa. Karjalan kieli on sekä Venäjällä että Suomessa vakavasti uhanalainen. Karjalan kielen sisäiset murre-erot ovat suuret, eikä yhteisen kirjakielen luominen kaikille karjalaisille ole vielä onnistunut. Tavallisesti karjalan kielessä erotetaan kaksi päämuotoa: varsinaiskarjala ja livvinkarjala eli aunuksenkarjala. Aiemmin karjalan muotona pidetty lyydi luetaan nykyään yleensä omaksi kielekseen. Varsinaiskarjalassa erottuvat edelleen pohjoiset vienalaismurteet ja eteläisempi karjala, johon kuuluu myös Tverin karjalaissaarekkeiden kieli.
Uusi!!: Lyydin kieli ja Karjalan kieli · Katso lisää »
Karjalan tasavalta
Karjalan tasavalta (lyydiksi Karjalan tazavald) on Venäjän federaatioon kuuluva autonominen tasavalta Luoteis-Venäjällä, Suomen itäpuolella.
Uusi!!: Lyydin kieli ja Karjalan tasavalta · Katso lisää »
Keskiaika
''Manessen käsikirjoitus (Codex Manesse)'', saksalainen minnelauluja sisältävä käsikirjoitus 1300-luvulta. Keskiaika on Euroopan historian ajanjakso niin sanottujen ”vanhan ajan” ja ”uuden ajan” välissä noin vuosina 400–1500.
Uusi!!: Lyydin kieli ja Keskiaika · Katso lisää »
Kieli
Kieli on ihmisten sopimuksenvarainen äännesymbolien järjestelmä.
Uusi!!: Lyydin kieli ja Kieli · Katso lisää »
Kuujärvi
Kuujärven kunta Aunuksen piirin kartalla. Kuujärvi on maalaiskunta ja sen keskuskylä Karjalan tasavallan Aunuksen piirissä Venäjällä.
Uusi!!: Lyydin kieli ja Kuujärvi · Katso lisää »
Lauri Kettunen
Lauri Kettunen Lauri Einari Kettunen (10. syyskuuta 1885 Joroinen – 26. helmikuuta 1963 Helsinki t. laivassa Tukholman ja Helsingin välillä) oli merkittävä suomen kielen murteiden ja itämerensuomalaisten kielten tutkija.
Uusi!!: Lyydin kieli ja Lauri Kettunen · Katso lisää »
Lauri Simonsuuri
Lauri Robert Simonsuuri (vuoteen 1945 Laiho; 18. syyskuuta 1910 Uusikaupunki – 9. toukokuuta 1964 Helsinki) oli suomalainen kansanrunouden tutkija ja Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran kansanrunousarkiston amanuenssi vuodesta 1936 alkaen ja arkistonhoitaja 1962–1964.
Uusi!!: Lyydin kieli ja Lauri Simonsuuri · Katso lisää »
Livvinkarjala
Livvinkarjala eli livvi eli aunuksenkarjala on uralilaiseen kielikuntaan kuuluva itämerensuomalainen kielimuoto, jota pidetään tavallisesti toisena karjalan kielen päämurteista varsinaiskarjalan ohella. Jotkut tutkijat ovat pitäneet sitä myös omana kielenään. Livvinkarjalan puhujat eli livviköt käyttävät kielestään nimitystä livvin kieli ja kutsuvat itseään endonyymillä liygiläine ja livviköi.
Uusi!!: Lyydin kieli ja Livvinkarjala · Katso lisää »
Loitsu
Loitsut ovat lausuttujen, kuiskattujen, ajateltujen tai laulettujen sanojen ketjuja, joilla on tarkoitus vaikuttaa tapahtumien kulkuun tai aikaansaada jotain tapahtumaan yliluonnollisesti.
Uusi!!: Lyydin kieli ja Loitsu · Katso lisää »
Lyydiläiset
Lyydiläiset eli lyydiköt ovat Aunuksenkannaksen itäosassa elävä itämerensuomalainen kansa.
Uusi!!: Lyydin kieli ja Lyydiläiset · Katso lisää »
Miikul Pahomov
Miikul Pahomov puhumassa VII Suomalais-ugrilaisten kansojen maailmankongressissa Miikul Pahomov (myös Pahomovan Miikul, Obraman Fed'uun Miikul, Obraman Fedjuun Miikul; suomeksi myös Niko Pahomov, Nikolai Pahomov, Kaj Kuujärvi, Kai Kuujärvi, s. 14. helmikuuta 1967 Petroskoi) on lyydiläinen kirjailija, lyydin kielen kehittäjä, tutkija ja opettaja, lyydin- ja suomenkielinen runoilija, lehtimies, kääntäjä ja kieliaktivisti.
Uusi!!: Lyydin kieli ja Miikul Pahomov · Katso lisää »
Munjärvi
Munjärvi (myös Mundjärvi) oli Venäjän keisarikunnan aikainen kunta Aunuksen Karjalassa.
Uusi!!: Lyydin kieli ja Munjärvi · Katso lisää »
Murre
Murre eli dialekti on jonkin kielen alueellinen tai sosiaalinen variantti.
Uusi!!: Lyydin kieli ja Murre · Katso lisää »
Nominatiivi
Nominatiivi eli nimentö on nominatiivi-akkusatiivi-kielten nominien eli substantiivien, adjektiivien, pronominien ja numeraalien sijamuoto.
Uusi!!: Lyydin kieli ja Nominatiivi · Katso lisää »
Novgorod
Novgorod (vuodesta 1999 lähtien virallisesti Veliki Novgorod, Вели́кий Но́вгород eli ”Suur-Novgorod” erotuksena Volgan rannalla sijaitsevasta Nižni Novgorodista) on kaupunki Luoteis-Venäjällä.
Uusi!!: Lyydin kieli ja Novgorod · Katso lisää »
Partitiivi
Partitiivi eli osanto on itämerensuomalaisille kielille tyypillinen sijamuoto.
Uusi!!: Lyydin kieli ja Partitiivi · Katso lisää »
Pertti Virtaranta
Erkki Pertti Ilmari Virtaranta (20. toukokuuta 1918 Karkku – 9. heinäkuuta 1997 Helsinki) oli suomalainen kielitieteilijä, merkittävä itämerensuomalaisen kulttuurin tutkija ja tallentaja ja Helsingin yliopiston suomen kielen professori.
Uusi!!: Lyydin kieli ja Pertti Virtaranta · Katso lisää »
Petroskoi
Petroskoi (myös Zavod, vuosina 1941–1944 suomalaismiehityksen aikana Äänislinna) on Karjalan tasavallan pääkaupunki Luoteis-Venäjällä, Äänisjärven länsirannalla.
Uusi!!: Lyydin kieli ja Petroskoi · Katso lisää »
Saamelaiset
Saamelaisten perinteinen asuinalue kartalla. Saamelaiset (tai sápmelaččat) ovat pääosin Fennoskandian pohjoisosissa elävä kielellisesti suomalais-ugrilainen alkuperäiskansa.
Uusi!!: Lyydin kieli ja Saamelaiset · Katso lisää »
Soutjärvi
Soutjärven vepsäläisen maalaiskunnan sijainti Äänisenrannan piirissä. vepsäksi. Vepsäläinen etnografinen museo Soutjärvi (vepsäksi Šoutjärv' tai Šoutarv') on kylä ja maalaiskunta Karjalan tasavallan Äänisenrannan piirissä.
Uusi!!: Lyydin kieli ja Soutjärvi · Katso lisää »
Suomalais-permiläiset kielet
Suomalais-permiläiset kielet on uralilaisten kielten perinteisessä sukupuuluokittelussa ugrilaisten kielten ohella toinen suomalais-ugrilaisten kielten kahdesta alaryhmästä.
Uusi!!: Lyydin kieli ja Suomalais-permiläiset kielet · Katso lisää »
Suomalais-ugrilaiset kielet
Suomalais-ugrilaisten kielten puhuma-alat. Suomalais-ugrilaiset kielet on perinteisen käsityksen mukaan uralilaisten kielten toinen päähaara, ja niitä puhuvat suomalais-ugrilaiset kansat.
Uusi!!: Lyydin kieli ja Suomalais-ugrilaiset kielet · Katso lisää »
Suomalais-volgalaiset kielet
Suomalais-volgalaiset kielet on yksi uralilaisen kielikunnan sisäistä kielten polveutumista kuvaavaan perinteiseen, monilta osin nykyisin jo vanhentuneeksi katsottuun binääriseen sukupuumalliin kuuluvista kieliryhmistä.
Uusi!!: Lyydin kieli ja Suomalais-volgalaiset kielet · Katso lisää »
Suomen kieli
Suomen kieli eli suomi on uralilaisten kielten itämerensuomalaiseen ryhmään kuuluva kieli, jota puhuvat pääosin suomalaiset.
Uusi!!: Lyydin kieli ja Suomen kieli · Katso lisää »
Suometar (sanomalehti)
Suometar oli nuorten suomenmielisten opiskelijoiden perustama Helsingissä vuosina 1847–1866 ilmestynyt sanomalehti.
Uusi!!: Lyydin kieli ja Suometar (sanomalehti) · Katso lisää »
Tšuudit
Vienanmeren rannikolla ja siihen laskevien jokien varsilla asuivat kartassa näkyvän alueen ulkopuolella taipaleentakaiset tšuudit. Tšuudit on nimitys, jolla on useita merkityksiä.
Uusi!!: Lyydin kieli ja Tšuudit · Katso lisää »
Tiudia
Tiudia eli Tiutia on kylä Karjalan tasavallan Kontupohjan piirin Hirvaksen kunnassa Venäjällä.
Uusi!!: Lyydin kieli ja Tiudia · Katso lisää »
Uralilaiset kielet
Uralilaiset kielet muodostavat kielikunnan, johon kuuluvia kieliä nykyään puhutaan laajalla alueella kahden puolen Ural-vuoristoa ja Euroopassa.
Uusi!!: Lyydin kieli ja Uralilaiset kielet · Katso lisää »
Varsinaiskarjala
Varsinaiskarjala on uralilaisen kielikunnan itämerensuomalaiseen ryhmään kuuluva kieli tai murre. Se muodostaa yhdessä livvin- eli aunuksenkarjalan ja lyydin kanssa karjalan kielen murrejatkumon, jossa alueelliset erot ovat hyvin suuret. Varsinaiskarjala polveutuu muinaiskarjalasta.
Uusi!!: Lyydin kieli ja Varsinaiskarjala · Katso lisää »
Venäjän kieli
259x259px Venäjän kielen osaaminen EU-maissa Venäjän kieli (ру́сский язы́к, russki jazyk) kuuluu itäslaavilaisiin kieliin, joihin kuuluvat myös ukraina, valkovenäjä ja ruteeni.
Uusi!!: Lyydin kieli ja Venäjän kieli · Katso lisää »
Vepsäläiset
Kartta eri kansojen asuma-aloista 800-luvulla. Vepsäläiset ylhäällä keskellä. Vepsäläiset ovat itämerensuomalainen kansa, joka asuu Venäjällä.
Uusi!!: Lyydin kieli ja Vepsäläiset · Katso lisää »
Vepsän kieli
Vepsä on uhanalainen kieli, joka kuuluu uralilaisen kielikunnan suomalais-ugrilaisiin kieliin ja sen itämerensuomalaiseen haaraan.
Uusi!!: Lyydin kieli ja Vepsän kieli · Katso lisää »
Viitana
Viitana on kylä Karjalan tasavallan Prääsän piirin Tšalnan kunnassa Venäjällä.
Uusi!!: Lyydin kieli ja Viitana · Katso lisää »
Viljo Nissilä
Viljo Johannes Nissilä (21. elokuuta 1903 Ruskeala – 30. heinäkuuta 1986 Helsinki) oli suomalainen kielitieteilijä ja opettaja.
Uusi!!: Lyydin kieli ja Viljo Nissilä · Katso lisää »
Viron kieli
Viron kieli eli eesti (eesti keel, vanh. maakeel) on itämerensuomalainen kieli eli suomen lähisukukieli.
Uusi!!: Lyydin kieli ja Viron kieli · Katso lisää »
