Logo
Unionpedia
Viestintä
Get it on Google Play
Uusi! Lataa Unionpedia Android™-laitteella!
Vapaa
Nopeamman yhteyden kuin selaimen!
 

Lyydin kieli

Indeksi Lyydin kieli

Lyydi on suomalais-ugrilaisiin kieliin kuuluva itämerensuomalainen kieli tai karjalan kielen murteisto, joka kuuluu uralilaiseen kielikuntaan.

60 suhteet: Ablatiivi, Adessiivi, Aimo Turunen, Allatiivi, Arvid Genetz, Astevaihtelu, August Ahlqvist, Aunuksen kansallinen piiri, Aunuksenkarjalan kieli, Ääninen, Bjarmia, D. E. D. Europaeus, Elatiivi, Genetiivi, Heikki Ojansuu, Illatiivi, Inessiivi, Inkeriläiset, Itämerensuomalaiset kielet, Jallahti, Jalo Kalima, Jatkosota, Juho Kujola, Kansanparannus, Karjala, Karjalaiset, Karjalan kieli, Karjalan tasavalta, Keskiaika, Kieli, Kuujärvi, Lauri Kettunen, Lauri Simonsuuri, Loitsu, Lyydiläiset, Miikul Pahomov, Munjärvi, Murre, Nominatiivi, Novgorod, Partitiivi, Pertti Virtaranta, Petroskoi, Saamelaiset, Soutjärvi, Suomalais-permiläiset kielet, Suomalais-ugrilaiset kielet, Suomalais-volgalaiset kielet, Suomen kieli, Suometar (sanomalehti), ..., Tšuudit, Tiudia, Uralilaiset kielet, Varsinaiskarjalan kieli, Venäjän kieli, Vepsäläiset, Vepsän kieli, Viitana, Viljo Nissilä, Viron kieli. Laajenna indeksi (10 lisää) »

Ablatiivi

Ablatiivi eli ulkoeronto eli ulkoinen erosija on sijamuoto, joka perusmerkityksessään ilmaisee liikettä pois joltain pinnalta tai jonkin luota: tuolilta, seinältä, talolta.

Uusi!!: Lyydin kieli ja Ablatiivi · Katso lisää »

Adessiivi

Adessiivi eli ulko-olento eli ulkoinen olosija on sijamuoto, joka perusmerkityksessään ilmaisee sijaintia jonkin päällä, jollain pinnalla tai jonkin lähellä: tuolilla, seinällä, talolla.

Uusi!!: Lyydin kieli ja Adessiivi · Katso lisää »

Aimo Turunen

Aimo Armas Turunen (25. helmikuuta 1912 – 21. syyskuuta 2000) oli suomalainen kielitieteilijä ja itämerensuomalaisten kielten professori.

Uusi!!: Lyydin kieli ja Aimo Turunen · Katso lisää »

Allatiivi

Allatiivi eli ulkotulento eli ulkoinen tulosija on sijamuoto, joka perusmerkityksessään ilmaisee liikettä jonkin päälle, jollekin pinnalle tai jonkin lähelle: tuolille, seinälle, talolle.

Uusi!!: Lyydin kieli ja Allatiivi · Katso lisää »

Arvid Genetz

”Arwi Jännes 55 w. ikäisenä”, Eva Ingmanin maalaama muotokuva vuodelta 1903. Arvid Oskar Gustaf Genetz (kirjailijanimi Arvi Jännes; 1. heinäkuuta 1848 Impilahti – 3. toukokuuta 1915 Helsinki) oli suomalainen runoilija ja kielentutkija sekä senaattori 1901–1905.

Uusi!!: Lyydin kieli ja Arvid Genetz · Katso lisää »

Astevaihtelu

Astevaihtelu tarkoittaa sanansisäisten konsonanttien vaihtelua.

Uusi!!: Lyydin kieli ja Astevaihtelu · Katso lisää »

August Ahlqvist

August Ahlqvist, Eero Järnefeltin maalaama muotokuva vuodelta 1889. Karl August Engelbrekt Ahlqvist, kirjailijana A. Oksanen (7. elokuuta 1826 Kuopio – 20. marraskuuta 1889 Helsinki), oli suomalainen runoilija, suomalais-ugrilaisten kielten tutkija ja vuodesta 1863 ystäväänsä Elias Lönnrotia seurannut Keisarillisen Aleksanterin yliopiston suomen kielen professori (myöhemmin myös kansleri).

Uusi!!: Lyydin kieli ja August Ahlqvist · Katso lisää »

Aunuksen kansallinen piiri

Aunuksen kansallinen piiri on hallintopiiri Karjalan tasavallassa Venäjällä, Laatokan koillisrannalla.

Uusi!!: Lyydin kieli ja Aunuksen kansallinen piiri · Katso lisää »

Aunuksenkarjalan kieli

Aunuksenkarjala eli livvinkarjala tai livvi on uralilaiseen kielikuntaan kuuluva itämerensuomalainen kielimuoto, jota pidetään tavallisesti toisena karjalan kielen päämurteista.

Uusi!!: Lyydin kieli ja Aunuksenkarjalan kieli · Katso lisää »

Ääninen

Ääninen tai Äänisjärvi (tai Оне́го, Onego; tai Oniegu-järve; tai Änižjärv) on Euroopan toiseksi suurin järvi.

Uusi!!: Lyydin kieli ja Ääninen · Katso lisää »

Bjarmia

Jäämeren välille. Martti Haavio on arvellut kartan kotkan kuvaavan bjarmeille tärkeää myyttistä olentoa. Bjarmia (Bósin saaga, 47-76, teoksessa Hilmsdóttir et al. 2013. Useat tutkijat ovat huomauttaneet, että kertomus muistuttaa läheisesti kalevalaista Sammon ryöstö -tarua. Luultavasti kertomukset pohjautuvat samaan myyttiin. Viimeisimmät tapahtumat, joissa Bjarmian asukkaat mainitaan, ajoittuvat 1200-luvun puoliväliin. Niiden mukaan joukko bjarmeja pakeni Norjaan. Bjarmia ilmeisesti tuhoutui, kuihtui tai hylättiin näihin aikoihin. Bjarmian tuhon syyksi on oletettu Novgorodin ja karjalaisten levittäytymistä Vienanmeren rannoille, ja mongolien hyökkäyksiä ja valloituksia Venäjällä, jotka tuhosivat kauppasuhteita ja kauppareittejä, vaikka eivät tänne yltäneetkään. Bjarmian tuhon syyksi (ja viikinkiajan loppumisen syyksi ylipäätään) on myös ehdotettu ilmaston kylmenemistä, joka vaikeutti muun muassa vesiliikennettä (ja siten kaukokauppaa) ja maanviljelyä erityisesti pohjoisessa Euroopasssa.

Uusi!!: Lyydin kieli ja Bjarmia · Katso lisää »

D. E. D. Europaeus

David Emmanuel Daniel (Taneli) Europaeus (1. joulukuuta 1820 Savitaipale – 15. toukokuuta 1884 Pietari) oli suomalainen kansanrunouden kerääjä, kielitieteilijä ja arkeologi.

Uusi!!: Lyydin kieli ja D. E. D. Europaeus · Katso lisää »

Elatiivi

Elatiivi eli sisäeronto eli sisäinen erosija on sijamuoto, joka perusmerkityksessään ilmaisee liikettä jostakin ulos: talosta, kylästä.

Uusi!!: Lyydin kieli ja Elatiivi · Katso lisää »

Genetiivi

Genetiivi eli omanto on sijamuoto, joka ilmaisee omistajaa.

Uusi!!: Lyydin kieli ja Genetiivi · Katso lisää »

Heikki Ojansuu

Heikki Ojansuu (26. heinäkuuta 1873 Tyrvää – 18. tammikuuta 1923) oli suomalainen kielitieteilijä.

Uusi!!: Lyydin kieli ja Heikki Ojansuu · Katso lisää »

Illatiivi

Illatiivi eli sisätulento eli sisäinen tulosija on sijamuoto, joka perusmerkityksessään ilmaisee liikettä jonkin sisään: taloon, kylään.

Uusi!!: Lyydin kieli ja Illatiivi · Katso lisää »

Inessiivi

Inessiivi eli sisäolento eli sisäinen olosija on sijamuoto, joka perusmerkityksessään ilmaisee sijaintia jossakin paikassa tai jonkin sisällä ja vastaa esimerkiksi kysymykseen missä.

Uusi!!: Lyydin kieli ja Inessiivi · Katso lisää »

Inkeriläiset

Inkeriläiset eli inkerinsuomalaiset ovat Ruotsin vallan aikana 1600-luvulla Inkerinmaalle siirtyneiden savolaisten (savakot) ja karjalaisten (äyrämöiset) jälkeläisiä, jotka uskonnoltaan ovat pääasiassa evankelis-luterilaisia.

Uusi!!: Lyydin kieli ja Inkeriläiset · Katso lisää »

Itämerensuomalaiset kielet

Itämerensuomalaiset kielet ovat saamelaiskielten ohella toinen kahdesta suomalais-saamelaisten kielten haarasta.

Uusi!!: Lyydin kieli ja Itämerensuomalaiset kielet · Katso lisää »

Jallahti

Jallahti on kylä Karjalan tasavallan Äänisenrannan piirin Järventakuisen kunnassa Venäjällä.

Uusi!!: Lyydin kieli ja Jallahti · Katso lisää »

Jalo Kalima

Jalo Lahja Kalima (vuoteen 1906 Landgren; 24. marraskuuta 1884 Sääminki – 30. kesäkuuta 1952 Askola) oli suomalainen kielitieteilijä, kirjallisuuden suomentaja ja professori.

Uusi!!: Lyydin kieli ja Jalo Kalima · Katso lisää »

Jatkosota

Jatkosota käytiin Suomen ja Neuvostoliiton välillä 25.

Uusi!!: Lyydin kieli ja Jatkosota · Katso lisää »

Juho Kujola

Juho (Johannes, Ivan) Kujola (alkuperäinen sukunimi Lasarev, 18. tammikuuta 1884 Salmin pitäjän Miinalan kylä – 4. kesäkuuta 1963 Tampere) oli suomalainen lyydin ja karjalan kielen tutkija.

Uusi!!: Lyydin kieli ja Juho Kujola · Katso lisää »

Kansanparannus

Kansanparannus tai kansanlääkintä tarkoittaa vuosituhansien kokemuksiin ja perinteisiin kansanuskomuksiin ja myytteihin perustuvia käsityksiä sairauksista ja vammoista, ja niiden hoitokeinoja.

Uusi!!: Lyydin kieli ja Kansanparannus · Katso lisää »

Karjala

thumb Neuvostoliitolle luovutettu alue joka on nykyisin osa Venäjää. Karjala (keskiajalla Корѣла, Korěla) on valtaosin Fennoskandian itäosassa sijaitseva kulttuuris-maantieteellinen alue.

Uusi!!: Lyydin kieli ja Karjala · Katso lisää »

Karjalaiset

Karjalaiset ovat Karjalan maakuntien itämerensuomalaisia asukkaita, jotka ovat viimeistään keskiajalta lähtien muodostaneet kaksi erillistä ryhmää.

Uusi!!: Lyydin kieli ja Karjalaiset · Katso lisää »

Karjalan kieli

Karjala on uralilainen kieli, joka kuuluu suomalais-ugrilaisten kielten itämerensuomalaisten kielten pohjoisryhmään.

Uusi!!: Lyydin kieli ja Karjalan kieli · Katso lisää »

Karjalan tasavalta

Karjalan tasavalta on Venäjän federaatioon kuuluva autonominen tasavalta Luoteis-Venäjällä, Suomen itäpuolella.

Uusi!!: Lyydin kieli ja Karjalan tasavalta · Katso lisää »

Keskiaika

''Manessen käsikirjoitus (Codex Manesse)'', saksalainen minnelauluja sisältävä käsikirjoitus 1300-luvulta. Keskiaika on Euroopan historian ajanjakso niin sanottujen ”vanhan ajan” ja ”uuden ajan” välissä, karkeasti 500-luvun alusta 1400-luvulle.

Uusi!!: Lyydin kieli ja Keskiaika · Katso lisää »

Kieli

raamatusta vuodelta 1407. Kieli on järjestelmä, jossa ihminen ilmaisee ajatuksensa kielellisillä merkeillä, abstraktioilla.

Uusi!!: Lyydin kieli ja Kieli · Katso lisää »

Kuujärvi

Kuujärven kunta Aunuksen piirin kartalla. Kuujärvi on maalaiskunta ja sen keskuskylä Karjalan tasavallan Aunuksen piirissä Venäjällä.

Uusi!!: Lyydin kieli ja Kuujärvi · Katso lisää »

Lauri Kettunen

Lauri Kettunen Lauri Einari Kettunen (10. syyskuuta 1885 Joroinen – 26. helmikuuta 1963 Helsinki t. laivassa Tukholman ja Helsingin välillä) oli merkittävä suomen kielen murteiden ja itämerensuomalaisten kielten tutkija.

Uusi!!: Lyydin kieli ja Lauri Kettunen · Katso lisää »

Lauri Simonsuuri

Lauri Robert Simonsuuri (vuoteen 1945 Laiho; 18. syyskuuta 1910 Uusikaupunki – 9. toukokuuta 1964 Helsinki) oli suomalainen kansanrunouden tutkija ja Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran kansanrunousarkiston amanuenssi vuodesta 1936 alkaen ja arkistonhoitaja 1962–1964.

Uusi!!: Lyydin kieli ja Lauri Simonsuuri · Katso lisää »

Loitsu

Loitsut ovat lausuttujen, kuiskattujen, ajateltujen tai laulettujen sanojen ketjuja, joilla on tarkoitus vaikuttaa tapahtumien kulkuun tai aikaansaada jotain tapahtumaan yliluonnollisesti.

Uusi!!: Lyydin kieli ja Loitsu · Katso lisää »

Lyydiläiset

Lyydiläiset eli lyydiköt ovat Aunuksen kannaksen itäosassa elävä itämerensuomalainen kansa.

Uusi!!: Lyydin kieli ja Lyydiläiset · Katso lisää »

Miikul Pahomov

Miikul Pahomov puhumassa VII Suomalais-ugrilaisten kansojen maailmankongressissa Miikul Pahomov (myös Pahomovan Miikul, Obraman Fed'uun Miikul, Obraman Fedjuun Miikul; suomeksi myös Niko Pahomov, Nikolai Pahomov, Kaj Kuujärvi, Kai Kuujärvi, s. 14. helmikuuta 1967 Petroskoi) on lyydiläinen kirjailija, lyydin kielen kehittäjä, tutkija ja opettaja, lyydin- ja suomenkielinen runoilija, lehtimies, kääntäjä ja kieliaktivisti.

Uusi!!: Lyydin kieli ja Miikul Pahomov · Katso lisää »

Munjärvi

Munjärvi (myös Mundjärvi) oli Venäjän keisarikunnan aikainen kunta Aunuksen Karjalassa.

Uusi!!: Lyydin kieli ja Munjärvi · Katso lisää »

Murre

Kielitieteessä murre on jonkin ryhmän tai yksilön puhuma kielen muoto.

Uusi!!: Lyydin kieli ja Murre · Katso lisää »

Nominatiivi

Nominatiivi eli nimentö on nominatiivi-akkusatiivi-kielten nominien eli substantiivien, adjektiivien, pronominien ja numeraalien sijamuoto.

Uusi!!: Lyydin kieli ja Nominatiivi · Katso lisää »

Novgorod

Novgorod (vuodesta 1999 lähtien virallisesti Veliki Novgorod, Вели́кий Но́вгород eli ”Suur-Novgorod” erotuksena Volgan rannalla sijaitsevasta Nižni Novgorodista) on kaupunki Luoteis-Venäjällä.

Uusi!!: Lyydin kieli ja Novgorod · Katso lisää »

Partitiivi

Partitiivi eli osanto on itämerensuomalaisille kielille tyypillinen sijamuoto.

Uusi!!: Lyydin kieli ja Partitiivi · Katso lisää »

Pertti Virtaranta

Erkki Pertti Ilmari Virtaranta (20. toukokuuta 1918 Karkku – 9. heinäkuuta 1997 Helsinki) oli Helsingin yliopiston suomen kielen professori ja merkittävä itämerensuomalaisen kulttuurin tutkija ja tallentaja.

Uusi!!: Lyydin kieli ja Pertti Virtaranta · Katso lisää »

Petroskoi

Petroskoi (myös Zavod) on Karjalan tasavallan pääkaupunki Luoteis-Venäjällä, Äänisjärven länsirannalla.

Uusi!!: Lyydin kieli ja Petroskoi · Katso lisää »

Saamelaiset

Saamelaisten perinteinen asuinalue kartalla. Saamelaiset (tai sápmelaččat) ovat Fennoskandian pohjoisosissa elävä suomalais-ugrilainen alkuperäiskansa.

Uusi!!: Lyydin kieli ja Saamelaiset · Katso lisää »

Soutjärvi

Soutjärven vepsäläisen maalaiskunnan sijainti Äänisenrannan piirissä. vepsäksi. Vepsäläinen etnografinen museo Soutjärvi (vepsäksi Šoutjärv' tai Šoutarv') on kylä ja maalaiskunta Karjalan tasavallan Äänisenrannan piirissä.

Uusi!!: Lyydin kieli ja Soutjärvi · Katso lisää »

Suomalais-permiläiset kielet

Suomalais-permiläiset kielet on uralilaisten kielten perinteisessä sukupuuluokittelussa ugrilaisten kielten ohella toinen suomalais-ugrilaisten kielten kahdesta alaryhmästä.

Uusi!!: Lyydin kieli ja Suomalais-permiläiset kielet · Katso lisää »

Suomalais-ugrilaiset kielet

Suomalais-ugrilaiset kielet on perinteisen käsityksen mukaan uralilaisten kielten toinen päähaara.

Uusi!!: Lyydin kieli ja Suomalais-ugrilaiset kielet · Katso lisää »

Suomalais-volgalaiset kielet

Suomalais-volgalaiset kielet on yksi uralilaisen kielikunnan sisäistä kielten polveutumista kuvaavaan perinteiseen, monilta osin nykyisin jo vanhentuneeksi katsottuun binääriseen sukupuumalliin kuuluvista kieliryhmistä.

Uusi!!: Lyydin kieli ja Suomalais-volgalaiset kielet · Katso lisää »

Suomen kieli

Suomen kieli (suomi) on uralilaisen kielten itämerensuomalaiseen ryhmään kuuluva kieli.

Uusi!!: Lyydin kieli ja Suomen kieli · Katso lisää »

Suometar (sanomalehti)

Suometar oli nuorten suomenmielisten opiskelijoiden perustama Helsingissä vuosina 1847–1866 ilmestynyt sanomalehti.

Uusi!!: Lyydin kieli ja Suometar (sanomalehti) · Katso lisää »

Tšuudit

Kartta kielten levinneisyydestä 1000 -luvulla. Tšuudit (Chudes) on merkitty keltaisella vasempaan yläkulmaan. Vepsäläiset (Vepses) on merkitty erikseen. Vienanmeren rannikolla ja siihen laskevien jokien varsilla asuivat kartassa näkyvän alueen ulkopuolella taipaleentakaiset tšuudit. Tšuudi on.

Uusi!!: Lyydin kieli ja Tšuudit · Katso lisää »

Tiudia

Tiudia eli Tiutia on kylä Karjalan tasavallan Kontupohjan piirin Hirvaksen kunnassa Venäjällä.

Uusi!!: Lyydin kieli ja Tiudia · Katso lisää »

Uralilaiset kielet

Uralilaiset kielet muodostavat kielikunnan, johon kuuluvia kieliä nykyään puhutaan laajalla alueella kahden puolen Ural-vuoristoa ja Euroopassa.

Uusi!!: Lyydin kieli ja Uralilaiset kielet · Katso lisää »

Varsinaiskarjalan kieli

Varsinaiskarjala on uralilaisen kielikunnan itämerensuomalaiseen ryhmään kuuluva kieli tai murre.

Uusi!!: Lyydin kieli ja Varsinaiskarjalan kieli · Katso lisää »

Venäjän kieli

Venäjän kieli (ру́сский язы́к, russki jazyk) kuuluu itäslaavilaisiin kieliin, joihin kuuluvat myös ukraina, valkovenäjä ja ruteeni.

Uusi!!: Lyydin kieli ja Venäjän kieli · Katso lisää »

Vepsäläiset

Vepsäläiset ovat itämerensuomalainen kansa, joka asuu Venäjällä.

Uusi!!: Lyydin kieli ja Vepsäläiset · Katso lisää »

Vepsän kieli

Vepsä on kieli, joka kuuluu uralilaisen kielikunnan itämerensuomalaiseen haaraan.

Uusi!!: Lyydin kieli ja Vepsän kieli · Katso lisää »

Viitana

Viitana on kylä Karjalan tasavallan Prääsän piirin Tšalnan kunnassa Venäjällä.

Uusi!!: Lyydin kieli ja Viitana · Katso lisää »

Viljo Nissilä

Viljo Johannes Nissilä (21. elokuuta 1903 Ruskeala – 30. heinäkuuta 1986 Helsinki) oli suomalainen kielitieteilijä ja opettaja.

Uusi!!: Lyydin kieli ja Viljo Nissilä · Katso lisää »

Viron kieli

Viron kieli eli eesti (eesti keel, vanh. maakeel) on itämerensuomalainen kieli eli suomen lähisukukieli.

Uusi!!: Lyydin kieli ja Viron kieli · Katso lisää »

Uudelleenohjaukset tässä:

Lyydi.

LähteväSaapuvat
Hei! Olemme Facebookissa nyt! »