Nopeamman yhteyden kuin selaimen!
47 suhteet: Arkangeli, Bósin saaga, Bjarmia, Bjarmien vallan kukoistus ja tuho, Dmitri Bubrih, Fennit, Hålogaland, Hopea, Islanti, Itämerensuomalaiset kansat, Itämerensuomalaiset kielet, Itämeri, Jomali, Kainulaiset, Kainuun maakunta, Karjalaiset (kansa), Kaspianmeri, Keskiaika, Kultainen orda, Kuolan niemimaa, Kvenland, Latina, Maanviljely, Martti Haavio, Muinaisenglanti, Mustameri, Norja, Norjalaiset, Novgorod, Olavi Pyhä, Orosius, Ottar Haalogalantilainen, Permi, Permiläiset, Pohjoinen jäämeri, Saaga, Sammon ryöstö, Stiklestadin taistelu, Suomalais-ugrilaiset, Tšuudit, Terra Feminarum, Toimalaiset, Vepsäläiset, Vienanjoki, Vienanmeri, Viikingit, Viikinkiaika.
Arkangeli
Arkangelin puuarkkitehtuuria (Prospekt Sovetskih Kosmonavtov 64). 500 ruplan setelin aihe on Arkangelin satamasta. Arkangeli (aikaisemmin myös suom. Vienankaupunki) on Pohjois-Venäjällä Vienanmeren kaakkoisnurkassa Vienanjoen suistossa sijaitseva kaupunki, jossa asuu noin 350 000 henkilöä.
Uusi!!: Bjarmia ja Arkangeli · Katso lisää »
Bósin saaga
Bósin saaga (isl. Bósa saga ok Herrauðs) on muinaissaagoihin luettu islantilainen saaga, jonka kirjoittajaa ei tunneta.
Uusi!!: Bjarmia ja Bósin saaga · Katso lisää »
Bjarmia
Jäämeren välille. Martti Haavio on arvellut kartan kotkan kuvaavan bjarmeille tärkeää myyttistä olentoa. Bjarmia (.
Uusi!!: Bjarmia ja Bjarmia · Katso lisää »
Bjarmien vallan kukoistus ja tuho
Bjarmien vallan kukoistus ja tuho – Historiaa ja runoutta on Martti Haavion kirjoittama ja WSOY:n vuonna 1965 julkaisema tietokirja, joka käsittelee Bjarmiaa eli Bjarmien maata.
Uusi!!: Bjarmia ja Bjarmien vallan kukoistus ja tuho · Katso lisää »
Dmitri Bubrih
Dmitri Bubrih Dmitri Vladimirovitš Bubrih (25. heinäkuuta (J: 13. heinäkuuta) 1890 Pietari – 30. marraskuuta 1949 Leningrad) oli venäläinen kielitieteilijä.
Uusi!!: Bjarmia ja Dmitri Bubrih · Katso lisää »
Fennit
Claudius Ptolemaioksen kirjoituksiin. Fennit on pohjoiseurooppalaisen kansan nimi, joka mainitaan roomalaisen historioitsijan Tacituksen vuoden 98 teoksessa Germania.
Uusi!!: Bjarmia ja Fennit · Katso lisää »
Hålogaland
Kartta Hålogalandista noin vuonna 1000. Hålogaland on Pohjois-Norjan historiallinen nimi.
Uusi!!: Bjarmia ja Hålogaland · Katso lisää »
Hopea
Hopea on siirtymäalkuaineisiin kuuluva metallimainen alkuaine.
Uusi!!: Bjarmia ja Hopea · Katso lisää »
Islanti
Islanti on saarivaltio Atlantin valtameren pohjoisosassa, välittömästi pohjoisen napapiirin eteläpuolella.
Uusi!!: Bjarmia ja Islanti · Katso lisää »
Itämerensuomalaiset kansat
Itämerensuomalaisten kielten puhuma-alue. Itämerensuomalaiset kansat ovat suomalais-ugrilaisia kansoja, jotka puhuvat kantasuomen kielestä polveutuneita itämerensuomalaisia kieliä.
Uusi!!: Bjarmia ja Itämerensuomalaiset kansat · Katso lisää »
Itämerensuomalaiset kielet
Itämerensuomalaiset kielet ovat saamelaiskielten ohella toinen kahdesta suomalais-saamelaisten kielten haarasta.
Uusi!!: Bjarmia ja Itämerensuomalaiset kielet · Katso lisää »
Itämeri
Itämeri on Atlantin valtameren sivumeri Pohjois-Euroopassa Suomen, Ruotsin, Tanskan, Saksan, Puolan, Viron, Latvian, Liettuan ja Venäjän välissä.
Uusi!!: Bjarmia ja Itämeri · Katso lisää »
Jomali
Jómali oli islantilaisen Bósin saagan mukaan bjarmien jumala.
Uusi!!: Bjarmia ja Jomali · Katso lisää »
Kainulaiset
Kainulaiset on vanha nimitys, joka viittaa Pohjanmaan rannikkoseutujen asukkaisiin.
Uusi!!: Bjarmia ja Kainulaiset · Katso lisää »
Kainuun maakunta
Kainuu on Suomen maakunta, joka sijaitsee Pohjois-Suomessa.
Uusi!!: Bjarmia ja Kainuun maakunta · Katso lisää »
Karjalaiset (kansa)
Karjalaiset (karjalaiset, karjalaižet, kariealazet) on Venäjällä ja Suomessa asuva itämerensuomalainen kansa.
Uusi!!: Bjarmia ja Karjalaiset (kansa) · Katso lisää »
Kaspianmeri
Kaspianmeri on Euroopan ja Aasian rajalla Venäjän, Azerbaidžanin, Iranin, Turkmenistanin ja Kazakstanin välissä sijaitseva vesimuodostuma, jonka vesi on suolaista.
Uusi!!: Bjarmia ja Kaspianmeri · Katso lisää »
Keskiaika
''Manessen käsikirjoitus (Codex Manesse)'', saksalainen minnelauluja sisältävä käsikirjoitus 1300-luvulta. Keskiaika on Euroopan historian ajanjakso niin sanottujen ”vanhan ajan” ja ”uuden ajan” välissä noin vuosina 400–1500.
Uusi!!: Bjarmia ja Keskiaika · Katso lisää »
Kultainen orda
Kultainen orda (myös nimellä Kiptšakkien kaanikunta) oli mongolien perustama, nykyisen Venäjän, Ukrainan ja Kazakstanin alueella sijainnut keskiaikainen valtio, eräs Mongolivaltakunnan seuraajavaltioista.
Uusi!!: Bjarmia ja Kultainen orda · Katso lisää »
Kuolan niemimaa
Kuolan niemimaa sijaitsee Luoteis-Venäjällä.
Uusi!!: Bjarmia ja Kuolan niemimaa · Katso lisää »
Kvenland
Kvenland on muinainen maa, joka on sijainnut jossain Pohjanlahden ympäristössä.
Uusi!!: Bjarmia ja Kvenland · Katso lisää »
Latina
Latina (lat. lingua latina, sermo latinus) on indoeurooppalainen kieli, jota puhuttiin alun perin vain Roomassa ja sitä ympäröivällä Latiumin alueella Italiassa.
Uusi!!: Bjarmia ja Latina · Katso lisää »
Maanviljely
Rypsin korjuuta leikkuupuimurilla ja traktorilla. Maanviljely tarkoittaa tekniikoita ja käytäntöjä, joilla ruokaa ja muita hyödykkeitä tuotetaan kasvattamalla kasveja järjestelmällisesti.
Uusi!!: Bjarmia ja Maanviljely · Katso lisää »
Martti Haavio
Martti Henrikki Haavio (kirjailijanimi P. Mustapää; 22. tammikuuta 1899 Temmes – 4. helmikuuta 1973 Helsinki) oli suomalainen kansanrunouden ja mytologian tutkija, runoilija ja akateemikko.
Uusi!!: Bjarmia ja Martti Haavio · Katso lisää »
Muinaisenglanti
Muinaisenglannilla kirjoitetun sankariruno ''Beowulfin'' ensimmäinen sivu Muinaisenglanti (muinaisenglanniksi Ænglisc) on nykyisen englannin kielen varhaisin muoto, jota puhuttiin Ison-Britannian eteläosissa kansainvaellusajalta noin 400-luvulta jaa.
Uusi!!: Bjarmia ja Muinaisenglanti · Katso lisää »
Mustameri
Mustameri on Kaakkois-Euroopan ja Vähän-Aasian välissä sijaitseva sisämeri.
Uusi!!: Bjarmia ja Mustameri · Katso lisää »
Norja
Norjan kuningaskunta (kirjanorjaksi Kongeriket Norge,, pohjoissaameksi Norgga gonagasriika) eli Norja on perustuslaillinen monarkia Pohjois-Euroopassa.
Uusi!!: Bjarmia ja Norja · Katso lisää »
Norjalaiset
Norjalaiset ovat germaanista, skandinaavista norjan kieltä puhuva kansa, joka asuttaa Norjaa.
Uusi!!: Bjarmia ja Norjalaiset · Katso lisää »
Novgorod
Novgorod (vuodesta 1999 lähtien virallisesti Veliki Novgorod, Вели́кий Но́вгород eli ”Suur-Novgorod” erotuksena Volgan rannalla sijaitsevasta Nižni Novgorodista) on kaupunki Luoteis-Venäjällä.
Uusi!!: Bjarmia ja Novgorod · Katso lisää »
Olavi Pyhä
Olavi Pyhä tai Pyhä Olavi eli Olavi Haraldinpoika (993 – 29. heinäkuuta 1030) oli Norjan kuningas vuosina 1015–1030.
Uusi!!: Bjarmia ja Olavi Pyhä · Katso lisää »
Orosius
Paulus Orosius kuvattuna miniatyyriin. Paulus Orosius (300 – 400-luku) oli roomalainen kristitty historioitsija.
Uusi!!: Bjarmia ja Orosius · Katso lisää »
Ottar Haalogalantilainen
Ottar Haalogalantilainen oli 800-900-luvun taitteessa elänyt viikinki ja tutkimusmatkailija, joka antoi laajan selvityksen Euroopan pohjoisosista.
Uusi!!: Bjarmia ja Ottar Haalogalantilainen · Katso lisää »
Permi
Permi- ja Perm-sanat ovat yleensä johdettu Venäjällä sijaitsevan muinaisen alueen nimestä.
Uusi!!: Bjarmia ja Permi · Katso lisää »
Permiläiset
bulgaarit. Permiläiset ovat komeista ja udmurteista koostuva Pohjois-Venäjällä asuva suomalais-ugrilaisten kansojen ryhmä.
Uusi!!: Bjarmia ja Permiläiset · Katso lisää »
Pohjoinen jäämeri
Pohjoinen jäämeri tummemmalla sinisellä. Pohjoinen jäämeri on Arktisella alueella Pohjoisnavan ympärillä oleva suuri merialue.
Uusi!!: Bjarmia ja Pohjoinen jäämeri · Katso lisää »
Saaga
''Poltetun Njállin saaga'' noin vuodelta 1350 peräisin olevassa ''Möðruvallabók''-käsikirjoituksessa (AM 132 folio 13r). Saagat ovat pääosin Islannissa 1100–1400-luvuilla kirjoitettuja, anonyymejä kansankielisiä kaunokirjallisia proosakertomuksia, joissa kuvataan muun muassa Islannin asuttamista, skandinaavisia kuninkaita ja islantilaisia piispoja, sukuriitoja, viikinkiretkiä, muinaisia sankareita, keskiaikaisia ritareita sekä kristittyjä pyhimyksiä.
Uusi!!: Bjarmia ja Saaga · Katso lisää »
Sammon ryöstö
Sammon ryöstö'', 1905. Sammon ryöstö on suomalainen kansanruno, jossa Väinämöinen, Seppo Ilmarinen ja Lemminkäinen lähtevät ryöstämään Sampoa kuultuaan, että Pohjolan väki viettää Sammon ansiosta kissanpäiviä.
Uusi!!: Bjarmia ja Sammon ryöstö · Katso lisää »
Stiklestadin taistelu
Stiklestadin taistelu on yksi Norjan historian tunnetuimpia, sillä Norjan kuningas Olavi Pyhä kaatui sen aikana yrittäessään vallata maansa takaisin kapinallisilta.
Uusi!!: Bjarmia ja Stiklestadin taistelu · Katso lisää »
Suomalais-ugrilaiset
Suomalais-ugrilaiset voi viitata seuraaviin.
Uusi!!: Bjarmia ja Suomalais-ugrilaiset · Katso lisää »
Tšuudit
Vienanmeren rannikolla ja siihen laskevien jokien varsilla asuivat kartassa näkyvän alueen ulkopuolella taipaleentakaiset tšuudit. Tšuudit on nimitys, jolla on useita merkityksiä.
Uusi!!: Bjarmia ja Tšuudit · Katso lisää »
Terra Feminarum
Terra feminarum eli "Naistenmaa" on keskiaikaisen historioitsija Adam Bremeniläisen mainitsema pohjoinen maa, joka joidenkin tulkintojen mukaan olisi tarkoittanut jotakin Suomen osaa.
Uusi!!: Bjarmia ja Terra Feminarum · Katso lisää »
Toimalaiset
Toimalaiset olivat suomalais-ugrilainen kansa ja kieliryhmä, joka asui Arkangelin alueella Vienanjoen vesistöalueen eteläosassa.
Uusi!!: Bjarmia ja Toimalaiset · Katso lisää »
Vepsäläiset
Kartta eri kansojen asuma-aloista 800-luvulla. Vepsäläiset ylhäällä keskellä. Vepsäläiset ovat itämerensuomalainen kansa, joka asuu Venäjällä.
Uusi!!: Bjarmia ja Vepsäläiset · Katso lisää »
Vienanjoki
Vienanjoki on Venäjän pohjoisosassa Arkangelin ja Vologdan alueilla kulkeva joki, joka laskee Vienanmeren Vienanlahteen.
Uusi!!: Bjarmia ja Vienanjoki · Katso lisää »
Vienanmeri
Kantalahden rantaa. Satelliittikuvia Vienanmerestä 23. huhtikuuta 2000 (yllä) ja 3. toukokuuta 2001 (alla). Vienanmeren kartta vuodelta 1635. Vienanmeri (eli ’Valkoinen meri’) on Venäjän luoteisosassa Pohjoisella jäämerellä Barentsinmeressä sijaitseva lahti, joka jää Kaninin niemimaan ja Kuolan niemimaan väliin sekä viimeksi mainitun taakse.
Uusi!!: Bjarmia ja Vienanmeri · Katso lisää »
Viikingit
Viikinkejä piirroksessa 800- tai 900-luvulta. Viikinkiajan pitkäveneen ennallistus. Alkuperäinen, Roskildeen päätynyt laiva oli rakennettu Dublinissa noin vuonna 1042. Kuninkaiden kummut, Vanha Uppsala. Strora Hammarsin riimukivi. Viikinkien kaupunkeja Skandinaviassa. Viikingit olivat pääasiassa skandinaavista alkuperää olevia aseistautuneita merenkulkijoita 700–1000-luvuilla eli viikinkiajalla.
Uusi!!: Bjarmia ja Viikingit · Katso lisää »
Viikinkiaika
Viikinkien retket ja heidän asuttamansa alueet. Viikinkiaika (n. 793–1066) on Pohjoismaiden esihistoriaan liittyvä ajanjakso, jota leimasivat viikinkien ryöstöretket, valloitukset ja kaupankäynti.
Uusi!!: Bjarmia ja Viikinkiaika · Katso lisää »
