Nopeamman yhteyden kuin selaimen!
112 suhteet: Aleksanteri IV (paavi), Aunuksen Karjala, Ääninen, Bolševikit, Eerikinkronikka, Etelä-Karjalan maakunta, Etelä-Suomen lääni, Fennomania, Fennoskandia, Hattujen sota, Hämäläiset, Heimoaate, Heimosodat, Inkeri, Itä-Karjala, Itä-Suomen lääni, Itäkarjalaisten kansannousu, Itämerensuomalaiset kansat, Jatkosota, Joensuu, Josif Stalin, Juankoski, Kaakkoismurteet, Kaavi, Kannaksen suurhyökkäys 1944, Kantalahti, Karelianismi, Karja, Karjala (täsmennyssivu), Karjala-kysymys, Karjalais-suomalainen sosialistinen neuvostotasavalta, Karjalaiset, Karjalaiset (kansa), Karjalan autonominen sosialistinen neuvostotasavalta, Karjalan historia, Karjalan historiallinen maakunta, Karjalan kieli, Karjalan tasavalta, Karjalan työkansan kommuuni, Karjalankannas, Käkisalmen lääni, Käkisalmen maalaiskunta, Kihlakunta, Kolmas ristiretki Suomeen, Korpiselkä, Kuntaliitos Suomessa, Kuopion lääni, Kymen lääni, Kymenlaakson maakunta, Laatokan Karjala, ..., Laatokka, Länsimurteet, Leningradin alue, Linnavuori, Luettelo Suomen historian sodista, Luovutettu Karjala, Meri-Karjala, Merovingiaika, Moskovan rauhansopimus (1940), Moskovan välirauha, Murmanskin alue, Neuvostoliitto, Novgorodin ensimmäinen kronikka, Novgorodin tasavalta, Pähkinäsaaren rauha, Petsamo, Pietari Suuri, Pohjois-Karjalan lääni, Pohjois-Karjalan maakunta, Pohjois-Savon maakunta, Puudosin piiri, Raja-Karjala, Rautakausi, Rautavaara, Ristiretkiaika, Rukajärvi, Saimaa, Savilahti, Säyneinen, Sigtunan tuho, Stolbovan rauha, Suomalaiset, Suomalaiset heimot, Suomen sota, Suomen suuriruhtinaskunta, Suomenlahti, Suomi, Suuri Pohjan sota, Tarton rauha, Täyssinän rauha, Turun rauha, Tuupovaara, Tverin alue, Tverin Karjala, Tverinkarjalaiset, Uudenkaupungin rauha, Uudenmaan lääni, Valdemar Birgerinpoika, Vanha Suomi, Varsinaissuomalaiset, Venäjä, Venäläiset, Vienan Karjala, Vienanmeri, Viipuri, Viipurin lääni, Viipurinlahti, 1187, 1191, 1257, 1293, 1893. Laajenna indeksi (62 lisää) »
Aleksanteri IV (paavi)
Aleksanteri IV, syntymänimeltään Rinaldo Conti (n. 1199 – 25. toukokuuta 1261), oli katolisen kirkon paavina 12. joulukuuta 1254 – 25.
Uusi!!: Karjala ja Aleksanteri IV (paavi) · Katso lisää »
Aunuksen Karjala
Aunuksen Karjala, lyhyemmin Aunus (lyh. Anus) on historiallis-maantieteellinen alue Venäjällä nykyisessä Karjalan tasavallassa Laatokan ja Äänisen välillä ja Äänisen pohjoispuolella.
Uusi!!: Karjala ja Aunuksen Karjala · Katso lisää »
Ääninen
Ääninen tai Äänisjärvi (tai Оне́го, Onego; tai Oniegu-järve; tai Änižjärv) on Euroopan toiseksi suurin järvi.
Uusi!!: Karjala ja Ääninen · Katso lisää »
Bolševikit
Bolševikkien puoluekokous, Lenin oikealla Bolševikit (myös bolsevikit) olivat Vladimir Leninin johtama ryhmä Venäjän sosiaalidemokraattisessa työväenpuolueessa ja sittemmin oma puolueensa.
Uusi!!: Karjala ja Bolševikit · Katso lisää »
Eerikinkronikka
Eerikinkronikka on muinaisruotsiksi kirjoitettu keskiaikainen riimikronikka, joka keskittyy Ruotsin historian folkunga-ajan tapahtumiin 1200-luvun alkupuolelta 1300-luvun alkupuoliskolle.
Uusi!!: Karjala ja Eerikinkronikka · Katso lisää »
Etelä-Karjalan maakunta
Etelä-Karjala on maakunta Kaakkois-Suomessa Etelä-Suomen aluehallintoviraston toimialueella.
Uusi!!: Karjala ja Etelä-Karjalan maakunta · Katso lisää »
Etelä-Suomen lääni
Etelä-Suomen lääni oli vuosina 1997–2009 yksi Suomen lääneistä.
Uusi!!: Karjala ja Etelä-Suomen lääni · Katso lisää »
Fennomania
Fennomania eli suomalaisuusliike oli Suomen autonomian ajan alkupuolelle ajoittuva suomalaiskansallinen liike.
Uusi!!: Karjala ja Fennomania · Katso lisää »
Fennoskandia
Fennoskandian kartta. Fennoskandia on Pohjois-Euroopassa sijaitseva maantieteellinen alue, johon kuuluvat Skandinavian niemimaa sekä Suomi, Itä-Karjala ja Kuola.
Uusi!!: Karjala ja Fennoskandia · Katso lisää »
Hattujen sota
Hattujen sota oli Ruotsin ja Venäjän keisarikunnan välinen sota 1741–1743.
Uusi!!: Karjala ja Hattujen sota · Katso lisää »
Hämäläiset
Hämäläiset ovat Hämeen historiallisen maakunnan (Kanta-Häme, Päijät-Häme, Keski-Suomi, läntinen Kymenlaakso, eteläinen Pirkanmaa, Uusimaa) asukkaita.
Uusi!!: Karjala ja Hämäläiset · Katso lisää »
Heimoaate
Heimoaate tarkoittaa useimmiten suomalais-ugrilaisten kansojen yhteenkuuluvuutta korostavaa aatetta, jota on kutsuttu myös panfennismiksi.
Uusi!!: Karjala ja Heimoaate · Katso lisää »
Heimosodat
Heimosodat olivat Suomen lähialueilla käytyjä aseellisia selkkauksia, joihin suomalaiset vapaaehtoisjoukot ottivat osaa vuosina 1918–1920 ja 1921–1922.
Uusi!!: Karjala ja Heimosodat · Katso lisää »
Inkeri
Inkeri eli Inkerinmaa (tai Ингерманландия, Ingermanlandija, tai Ingerimaa,, vat. ja ink. Ingermaa) on Luoteis-Venäjällä sijaitseva historiallinen alue, joka nykyisin kuuluu Pietarin kaupunkiin ja sitä ympäröivään Leningradin alueeseen.
Uusi!!: Karjala ja Inkeri · Katso lisää »
Itä-Karjala
Itä-Karjala keltaisella merkittynä Itä-Karjala (myös Venäjän Karjala, joskus myös Kauko-Karjala) on Tarton rauhan (1920) mukaisen Suomen itärajan takainen alue, joka vastaa suunnilleen Venäjän federaatioon kuuluvan Karjalan tasavallan aluetta.
Uusi!!: Karjala ja Itä-Karjala · Katso lisää »
Itä-Suomen lääni
Itä-Suomen lääni oli vuodesta 1997 vuoteen 2009 yksi Suomen lääneistä.
Uusi!!: Karjala ja Itä-Suomen lääni · Katso lisää »
Itäkarjalaisten kansannousu
Itä-Karjalan kansannousu tai Itäkarjalaisten kansannousu oli osa heimosotia ja Venäjän sisällissotaa.
Uusi!!: Karjala ja Itäkarjalaisten kansannousu · Katso lisää »
Itämerensuomalaiset kansat
Itämerensuomalaisten kielten puhuma-alue. Itämerensuomalaiset kansat ovat suomalais-ugrilaisia kansoja, jotka puhuvat kantasuomen kielestä polveutuneita itämerensuomalaisia kieliä.
Uusi!!: Karjala ja Itämerensuomalaiset kansat · Katso lisää »
Jatkosota
Jatkosota oli Suomen tappioon päättynyt sota, joka käytiin Suomen ja Neuvostoliiton välillä 25.
Uusi!!: Karjala ja Jatkosota · Katso lisää »
Joensuu
kaupungintalo ja ravintolalaiva. Suvantosillalle, joka yhdistää Niinivaaran ja keskustan kaupunginosat. Joensuu on Suomen kaupunki ja Pohjois-Karjalan maakuntakeskus, joka sijaitsee Saimaan Pyhäselän pohjoisrannalla Pielisjoen suulla Pohjois-Karjalan maakunnassa.
Uusi!!: Karjala ja Joensuu · Katso lisää »
Josif Stalin
Josif Vissarionovitš Džugašvili, vallankumousnimeltään Josif Stalin, (18. joulukuuta (J 6. joulukuuta) 1878 Gori, Venäjän keisarikunta – 5. maaliskuuta 1953 Moskova, Neuvostoliitto) oli bolševikkivallankumouksellinen ja Neuvostoliiton kommunistisen puolueen (NKP) ensimmäinen pääsihteeri vuosina 1922–1953.
Uusi!!: Karjala ja Josif Stalin · Katso lisää »
Juankoski
Juankoski on entinen Suomen kaupunki Pohjois-Savon maakunnassa.
Uusi!!: Karjala ja Juankoski · Katso lisää »
Kaakkoismurteet
Osa kaakkoismurteiden puhuma-alueesta on merkitty karttaan numerolla 7 (vaalenpunainen alue). Kartasta puuttuvat Karjalankannaksen alue, Laatokan Karjala ja Inkeri. Kaakkoismurteet eli niin sanottu ”Karjalan murre” on Kaakkois-Suomessa puhuttava suomen kielen murreryhmä.
Uusi!!: Karjala ja Kaakkoismurteet · Katso lisää »
Kaavi
Kaavi on Suomen kunta, joka sijaitsee Pohjois-Savon maakunnan itäosassa.
Uusi!!: Karjala ja Kaavi · Katso lisää »
Kannaksen suurhyökkäys 1944
Kannaksen suurhyökkäys oli Neuvostoliiton puna-armeijan kesällä 1944 Karjalankannaksella suorittama jatkosodan massiivinen sotatoimi.
Uusi!!: Karjala ja Kannaksen suurhyökkäys 1944 · Katso lisää »
Kantalahti
Kantalahti (aikaisemmin Kannanlahti) on.
Uusi!!: Karjala ja Kantalahti · Katso lisää »
Karelianismi
Sammon puolustus (1896). Karelianismi leimasi Akseli Gallen-Kallela töitä ja hän oli yksi suuntauksen tunnetuimmista edustajista. Kuvassa muun muassa Louis Sparre, Axel Gallén ja Albert Edelfelt työskentelemässä Imatran kosken partaalla 1890-luvulla.. Karelianismi oli eri alojen tutkijoiden ja taiteilijoiden, kuten taidemaalareiden, valokuvaajien, arkkitehtien, kirjailijoiden ja säveltäjien kansallisromanttista Karjala-harrastusta.
Uusi!!: Karjala ja Karelianismi · Katso lisää »
Karja
Karjaeläimiä. Karjalla tarkoitetaan lähinnä elintarviketuotantoon tarkoitettuja kotieläimiä, ennen muuta nautakarjaa, mutta myös esimerkiksi porokarja on käsitteenä yleisesti käytetty, ja karjatalouden piiriin luetaan yleensä myös esimerkiksi siat, vuohet ja lampaat.
Uusi!!: Karjala ja Karja · Katso lisää »
Karjala (täsmennyssivu)
Karjala tarkoittaa seuraavia.
Uusi!!: Karjala ja Karjala (täsmennyssivu) · Katso lisää »
Karjala-kysymys
Moskovan välirauhansopimuksella vuonna 1944 luovutetut alueet. Porkkalan vuokra-alue palautui vuonna 1956. Karjala-kysymyksellä tarkoitetaan yleensä luovutetun Karjalan ja muiden Suomen jatkosodan jälkeen Neuvostoliitolle menettämien alueiden palauttamisesta käytävää keskustelua.
Uusi!!: Karjala ja Karjala-kysymys · Katso lisää »
Karjalais-suomalainen sosialistinen neuvostotasavalta
Karjalais-suomalainen sosialistinen neuvostotasavalta tai Neuvosto-Karjala oli yksi Neuvostoliiton kuudestatoista muodollisesti suvereenista neuvostotasavallasta vuodesta 1940 vuoteen 1956 saakka.
Uusi!!: Karjala ja Karjalais-suomalainen sosialistinen neuvostotasavalta · Katso lisää »
Karjalaiset
Karjalaiset ovat Karjalan maakuntien itämerensuomalaisia asukkaita, jotka ovat viimeistään keskiajalta lähtien muodostaneet kaksi erillistä ryhmää.
Uusi!!: Karjala ja Karjalaiset · Katso lisää »
Karjalaiset (kansa)
Karjalaiset (karjalaiset, karjalaižet, kariealazet) on Venäjällä ja Suomessa asuva itämerensuomalainen kansa.
Uusi!!: Karjala ja Karjalaiset (kansa) · Katso lisää »
Karjalan autonominen sosialistinen neuvostotasavalta
Karjalan autonominen sosialistinen neuvostotasavalta eli Karjalan ASNT, yleiskielessä Itä-Karjala, Venäjän Karjala ja Neuvosto-Karjala, oli Venäjän neuvostotasavaltaan kuulunut itsehallinnollinen alue Neuvostoliitossa vuosina 1920–1940 ja 1956–1991.
Uusi!!: Karjala ja Karjalan autonominen sosialistinen neuvostotasavalta · Katso lisää »
Karjalan historia
Karjalaksi kutsutaan laajaa Koillis-Euroopassa sijaitsevaa aluetta, joka nykyisin on jaettu Suomen ja Venäjän valtioiden kesken.
Uusi!!: Karjala ja Karjalan historia · Katso lisää »
Karjalan historiallinen maakunta
Karjala on Suomen itäisin historiallinen maakunta.
Uusi!!: Karjala ja Karjalan historiallinen maakunta · Katso lisää »
Karjalan kieli
Puhuttua tverinkarjalaa Karjala on uralilainen kieli, joka kuuluu suomalais-ugrilaisten kielten itämerensuomalaisten kielten pohjoisryhmään. Se on suomen läheisin sukukieli inkeroisen ohella. Karjalan kaikkien murteiden puhujia arvioidaan olevan yhteensä noin 60 000 – 95 000, joten se on puhujamäärältään itämerensuomalaisista kielistä suomen ja viron jälkeen kolmanneksi suurin. Karjalaa puhutaan Venäjällä Karjalan tasavallassa eli Itä-Karjalassa sekä Tverin karjalaisalueilla, jossa sitä puhuvat karjalaiset. Suomessa sitä puhuvat suomen karjalankieliset, joista osa identifioituu edellä mainittuun karjalaisten kansaan, kun taas osa kokee kuuluvansa suomalaisiin lukeutuvaan karjalaisten heimoon. Se on samaa jatkumoa karjalaisten kansan kanssa. Karjalan kieli on sekä Venäjällä että Suomessa vakavasti uhanalainen. Karjalan kielen sisäiset murre-erot ovat suuret, eikä yhteisen kirjakielen luominen kaikille karjalaisille ole vielä onnistunut. Tavallisesti karjalan kielessä erotetaan kaksi päämuotoa: varsinaiskarjala ja livvinkarjala eli aunuksenkarjala. Aiemmin karjalan muotona pidetty lyydi luetaan nykyään yleensä omaksi kielekseen. Varsinaiskarjalassa erottuvat edelleen pohjoiset vienalaismurteet ja eteläisempi karjala, johon kuuluu myös Tverin karjalaissaarekkeiden kieli.
Uusi!!: Karjala ja Karjalan kieli · Katso lisää »
Karjalan tasavalta
Karjalan tasavalta (lyydiksi Karjalan tazavald) on Venäjän federaatioon kuuluva autonominen tasavalta Luoteis-Venäjällä, Suomen itäpuolella.
Uusi!!: Karjala ja Karjalan tasavalta · Katso lisää »
Karjalan työkansan kommuuni
Karjalan työkansan kommuuni oli heinäkuussa 1918 perustuslailla määriteltyyn Venäjän sosialistiseen federatiiviseen neuvostotasavaltaan 8.
Uusi!!: Karjala ja Karjalan työkansan kommuuni · Katso lisää »
Karjalankannas
Karjalankannas, jos siihen käsitetään kuuluvaksi myös luovutetun Karjalan eteläinen mannerosa (vihreällä)Karjalankannaksen kangasmetsää Karjalankannas eli Karjalan kannas tai Kannas on Venäjän luoteisosassa, Pietarin liittokaupungin pohjoisosassa ja Leningradin alueella sijaitseva maa-alue, joka erottaa Laatokan ja Suomenlahden toisistaan.
Uusi!!: Karjala ja Karjalankannas · Katso lisää »
Käkisalmen lääni
Kustaa II Aadolfin hautajaisista vuodelta 1633. Käkisalmen lääni eli Käkisalmen Karjala oli Käkisalmen linnan ympärille muodostunut ja sille veroa maksava hallintoalue.
Uusi!!: Karjala ja Käkisalmen lääni · Katso lisää »
Käkisalmen maalaiskunta
perinnevaakuna vuodelta 2021. Käkisalmen maalaiskunta (Käkisalmen mlk) on entinen Suomen kunta Karjalankannaksella Etelä-Karjalassa Neuvostoliitolle 1944 luovutetulla alueella.
Uusi!!: Karjala ja Käkisalmen maalaiskunta · Katso lisää »
Kihlakunta
Kihlakunnat ovat Suomessa ja Pohjoismaissa olleet läänejä alempiasteisia valtion paikallishallintoalueita.
Uusi!!: Karjala ja Kihlakunta · Katso lisää »
Kolmas ristiretki Suomeen
Kolmas ristiretki Suomeen on Eerikinkronikassa kuvattu uplantilaisten sotaretki karjalaisia vastaan.
Uusi!!: Karjala ja Kolmas ristiretki Suomeen · Katso lisää »
Korpiselkä
Korpiselän epävirallinen perinnevaakuna. Vaakuna on suunniteltu Korpiselän pitäjäseuralle. Korpiselkä (eteläkarj. Korbiselgä) on Suomen entinen kunta, Laatokan Karjalan pohjoisosassa Raja-Karjalassa silloisessa Viipurin läänissä.
Uusi!!: Karjala ja Korpiselkä · Katso lisää »
Kuntaliitos Suomessa
Tämä artikkeli käsittelee Suomessa tapahtuneita kuntaliitoksia sekä vireillä olevia kuntaliitosselvityksiä.
Uusi!!: Karjala ja Kuntaliitos Suomessa · Katso lisää »
Kuopion lääni
Kuopion lääni oli vuosina 1831–1997 toiminut Suomen lääni.
Uusi!!: Karjala ja Kuopion lääni · Katso lisää »
Kymen lääni
Kymen lääni oli vuosina 1945–1997 toiminut Suomen lääni, joka käsitti nykyisten Kymenlaakson ja Etelä-Karjalan maakuntien alueet.
Uusi!!: Karjala ja Kymen lääni · Katso lisää »
Kymenlaakson maakunta
Kymenlaakso on Suomen maakunta Kaakkois-Suomessa.
Uusi!!: Karjala ja Kymenlaakson maakunta · Katso lisää »
Laatokan Karjala
Laatokan Karjala on historiallinen alue luovutetussa Karjalassa.
Uusi!!: Karjala ja Laatokan Karjala · Katso lisää »
Laatokka
Laatokka (aik. suom. Nevajärvi, tai,,, veps. Ladog) on Euroopan suurin ja maailman 14.
Uusi!!: Karjala ja Laatokka · Katso lisää »
Länsimurteet
Suomen kielen länsimurteita ovat1. lounaismurteet2. hämäläismurteet3. Etelä-Pohjanmaan murre4. keski- ja pohjoispohjalaiset murteet5. peräpohjalaiset murteet Länsimurteet on toinen suomen kielen päämurrealueista itämurteiden ohella.
Uusi!!: Karjala ja Länsimurteet · Katso lisää »
Leningradin alue
Leningradin alue on hallinnollinen alue Luoteis-Venäjällä, yksi Venäjän federaation jäsenalueista, federaatiosubjekteista.
Uusi!!: Karjala ja Leningradin alue · Katso lisää »
Linnavuori
maailmanperintökohteen muinaislinnan jäänteitä Liettuassa. Sulkavan Linnavuori Etelä-Savossa. Linnavuori on korkean ja jyrkkärinteisen mäen tai harjun päälle rakennettu muinainen puolustusvarustus.
Uusi!!: Karjala ja Linnavuori · Katso lisää »
Luettelo Suomen historian sodista
Hämeessä surmansa saaneesta viikingistä. vainovalkeat. ietf-kielikoodi.
Uusi!!: Karjala ja Luettelo Suomen historian sodista · Katso lisää »
Luovutettu Karjala
Luovutettu Karjala. Luovutettu Karjala tarkoittaa talvisodan päättäneessä Moskovan rauhassa 1940 Suomen Neuvostoliitolle luovuttamista alueista sitä, joka käsitti noin puolet Karjalan historiallisen maakunnan alueesta.
Uusi!!: Karjala ja Luovutettu Karjala · Katso lisää »
Meri-Karjala
Meri-Karjala on Karjalan historiallisen maakunnan (keltainen alue) eteläisin osa sijaiten Kymenlaakson (musta raja) etelä- ja kaakkoisosassa Meri-Karjala (myös Merikarjala) on Suomenlahden rannikolla oleva Karjalan historiallisen maakunnan osa Kymenlaakson etelä- ja kaakkoisosassa, Uudenmaan historiallisen maakunnan ja Venäjän välissä.
Uusi!!: Karjala ja Meri-Karjala · Katso lisää »
Merovingiaika
Vesilahdelta löytynyt merovingiaikainen miekanponsi Merovingiaika on esihistorian aikakausi Suomessa vuosien 550/600–800/825 välillä.
Uusi!!: Karjala ja Merovingiaika · Katso lisää »
Moskovan rauhansopimus (1940)
Neuvostoliitolle luovutetut alueet Moskovan rauhansopimuksessa 1940. Moskovan rauha oli Suomen ja Neuvostoliiton 12.
Uusi!!: Karjala ja Moskovan rauhansopimus (1940) · Katso lisää »
Moskovan välirauha
Moskovan välirauha on Neuvostoliiton, Britannian ja Suomen välinen jatkosodan päättänyt rauhansopimus, joka allekirjoitettiin 19. syyskuuta 1944.
Uusi!!: Karjala ja Moskovan välirauha · Katso lisää »
Murmanskin alue
Murmanskin alue on Venäjän federaation subjekti Pohjois-Euroopassa.
Uusi!!: Karjala ja Murmanskin alue · Katso lisää »
Neuvostoliitto
Neuvostoliitto (lyh. NL), virallisesti Sosialististen neuvostotasavaltojen liitto (lyh. SNTL;, lyh. ven. СССР, SSSR), oli Neuvostoliiton kommunistisen puolueen hallitsema sosialistinen liittovaltio, joka oli olemassa vuosina 1922–1991.
Uusi!!: Karjala ja Neuvostoliitto · Katso lisää »
Novgorodin ensimmäinen kronikka
Novgorodin ensimmäinen kronikka eli Novgorodin kronikka 1016–1471 on vanhin nykyaikaan asti säilynyt novgorodilainen kronikka.
Uusi!!: Karjala ja Novgorodin ensimmäinen kronikka · Katso lisää »
Novgorodin tasavalta
Novgorodin tasavalta (’Novgorodinmaa’) oli Novgorodin kaupungin ympärille kasvanut valtio keskiajalla vuosina 1136–1478 suunnilleen Narvajoelta Uralille ja Väinäjoelta Vienanmerelle.
Uusi!!: Karjala ja Novgorodin tasavalta · Katso lisää »
Pähkinäsaaren rauha
Myöhempi tulkinta Novgorodin puolesta rauhansopimuksen tehneestä Juri Danilovitšista. alt.
Uusi!!: Karjala ja Pähkinäsaaren rauha · Katso lisää »
Petsamo
Suomeen kuulunut Petsamon kunta-alue merkitty karttaan keltaisella ja vihreällä. Vihreällä merkityn osan Suomi luovutti Neuvostoliitolle Moskovan rauhassa vuonna 1940 ja uudelleen Moskovan välirauhassa vuonna 1944. Keltaisella merkityn osan Suomi sai pitää Moskovan rauhassa, mutta joutui luovuttamaan sen Moskovan välirauhassa. Vaaleanpunaisella karttaan on merkitty Inariin kuulunut Jäniskosken–Niskakosken alue, joka myytiin Neuvostoliitolle vuonna 1947. Petsamo oli vuosina 1920–1944 (1947) olemassa ollut Suomen kunta.
Uusi!!: Karjala ja Petsamo · Katso lisää »
Pietari Suuri
Pietari I Suuri (Pjotr Aleksejevitš Romanov); (9. kesäkuuta (J: 30. toukokuuta) 1672 Moskovan Kreml, Moskova, Moskovan Venäjä – 8. helmikuuta (J: 28. tammikuuta) 1725 Talvipalatsi, Pietari, Venäjän keisarikunta) oli Venäjän valtakunnan hallitsija vuosina 1682–1725, ensin tsaarina ja 2.
Uusi!!: Karjala ja Pietari Suuri · Katso lisää »
Pohjois-Karjalan lääni
Pohjois-Karjalan lääni syntyi vuonna 1960 lääniuudistuksessa, kun Kuopion läänin itäosat erotettiin omaksi läänikseen.
Uusi!!: Karjala ja Pohjois-Karjalan lääni · Katso lisää »
Pohjois-Karjalan maakunta
Pohjois-Karjala on Suomen maakunta, joka sijaitsee Itä-Suomessa.
Uusi!!: Karjala ja Pohjois-Karjalan maakunta · Katso lisää »
Pohjois-Savon maakunta
Pohjois-Savo (ruots. Norra Savolax, vuoteen 1998 Savon maakunta) on yksi Suomen 19 maakunnasta.
Uusi!!: Karjala ja Pohjois-Savon maakunta · Katso lisää »
Puudosin piiri
Puudosin piiri tai Puutoisten piiri (myös Puudožin piiri) on kuntapiiri Äänisen itäpuolella Venäjällä, Karjalan tasavallan kaakkoisosassa.
Uusi!!: Karjala ja Puudosin piiri · Katso lisää »
Raja-Karjala
Raja-Karjala korostettu punaisella Korpiselän kirkonkylä Raja-Karjalassa Raja-Karjala oli historiallinen alue, joka käsitti Laatokan Karjalan pohjoisimman osan Laatokan pohjoispuolelta luovutetussa Karjalassa.
Uusi!!: Karjala ja Raja-Karjala · Katso lisää »
Rautakausi
ietf-kielikoodi.
Uusi!!: Karjala ja Rautakausi · Katso lisää »
Rautavaara
Rautavaara on Suomen kunta, joka sijaitsee Pohjois-Savon maakunnan koillisosassa.
Uusi!!: Karjala ja Rautavaara · Katso lisää »
Ristiretkiaika
Ennallistus perniön puvusta 1100-luvulta. Ristiretkiaika eli Suomen varhaiskristillinen aika (1025–1300 jaa. tai 1050–1300 jaa.) on Suomen rautakauteen liittyvä arkeologinen periodinimitys.
Uusi!!: Karjala ja Ristiretkiaika · Katso lisää »
Rukajärvi
Rukajärven kunta Mujejärven piirin kartalla. Rukajärvi on maalaiskunta ja sen keskuskylä Karjalan tasavallan Mujejärven piirissä Venäjällä.
Uusi!!: Karjala ja Rukajärvi · Katso lisää »
Saimaa
Suur-Saimaa eli Iso-Saimaa Saimaan ranta Joutsenossa. Suur-Saimaa sekä eräitä siihen liittyviä järvireittejä ja asutuskeskuksia. Olavinlinnassa. Saimaa, josta käytetään myös nimityksiä Suur-Saimaa tai Iso-Saimaa, on Suomen suurin järvi, joka sijaitsee Kaakkois-Suomessa.
Uusi!!: Karjala ja Saimaa · Katso lisää »
Savilahti
Savilahti, myöhemmin Suur-Savo, oli Savon vanhin kirkkopitäjä.
Uusi!!: Karjala ja Savilahti · Katso lisää »
Säyneinen
Säyneisen kirkko Säyneinen (aik.) on Pohjois-Savossa sijainnut entinen Suomen kunta.
Uusi!!: Karjala ja Säyneinen · Katso lisää »
Sigtunan tuho
Almarestäketin piispanlinnan rauniot kuvattuna vuonna 2013. Sigtunan tuho oli 1200-luvun annaaleissa sekä ''Eerikinkronikassa'' kuvattu Sigtunan kaupungin tuho kesällä 1187.
Uusi!!: Karjala ja Sigtunan tuho · Katso lisää »
Stolbovan rauha
Stolbovan rauha oli rauhansopimus, jonka Ruotsi ja Venäjä solmivat 27.
Uusi!!: Karjala ja Stolbovan rauha · Katso lisää »
Suomalaiset
Suomalaiset ovat suomen kieltä puhuva itämerensuomalainen kansa ja etninen ryhmä, joka kuuluu suomalais-ugrilaisiin ja uralilaisiin kansoihin.
Uusi!!: Karjala ja Suomalaiset · Katso lisää »
Suomalaiset heimot
Suomalaiset heimot ovat muinaisia etnisiä ryhmiä joista ajan saatossa muodostuivat suomalaiset.
Uusi!!: Karjala ja Suomalaiset heimot · Katso lisää »
Suomen sota
Suomen sota oli Venäjän ja Ruotsin välinen sota, joka käytiin vuosina 1808–1809 osana Napoleonin sotia.
Uusi!!: Karjala ja Suomen sota · Katso lisää »
Suomen suuriruhtinaskunta
Suomen suuriruhtinaskunta (aikalaisnimenä Suomen suuriruhtinaanmaa) oli Venäjän keisarikunnan autonominen osa pääosin nykyisen Suomen valtion alueella vuosina 1809–1917.
Uusi!!: Karjala ja Suomen suuriruhtinaskunta · Katso lisää »
Suomenlahti
Suomenlahti on Itämeren itäisin lahti Suomen ja Viron välissä.
Uusi!!: Karjala ja Suomenlahti · Katso lisää »
Suomi
Suomen tasavalta eli Suomi on parlamentaarinen tasavalta Pohjois-Euroopassa.
Uusi!!: Karjala ja Suomi · Katso lisää »
Suuri Pohjan sota
Suuri Pohjan sota käytiin vuosina 1700–1721 Ruotsin ja suuren vihollisliittoutuman välillä. Ruotsin vastustajiin lukeutuivat Venäjä, Saksi, Tanska ja Puola-Liettua sekä vuodesta 1715 myös Preussi ja Hannover. Sota päättyi Ruotsin tappioon Venäjän voimia vastaan, minkä johdosta Ruotsi joutui Uudenkaupungin rauhassa luovuttamaan suuria alueita. Sodan seurauksena Ruotsi menetti asemansa pohjoiseurooppalaisena suurvaltana. Suomi kärsi sodan aikana isonavihana tunnetusta miehityskaudesta. Tanska ei sodassa onnistunut valloittamaan Skånen, Hallandin ja Blekingen maakuntia, jotka se oli menettänyt Ruotsille Roskilden rauhassa vuonna 1658.
Uusi!!: Karjala ja Suuri Pohjan sota · Katso lisää »
Tarton rauha
Tarton rauha oli Suomen ja Neuvosto-Venäjän välillä solmittu rauhansopimus, joka allekirjoitettiin 14.
Uusi!!: Karjala ja Tarton rauha · Katso lisää »
Täyssinän rauha
Täyssinän rauha solmittiin Ruotsin ja Venäjän välillä 18. toukokuuta 1595 Täyssinässä, Venäjällä.
Uusi!!: Karjala ja Täyssinän rauha · Katso lisää »
Turun rauha
Turun rauha on Turussa 7. elokuuta 1743 solmittu Venäjän ja Ruotsin välinen rauhansopimus, joka päätti vuosina 1741–1743 käydyn hattujen sodan ja sen aiheuttaman pikkuvihana tunnetun venäläismiehityksen Suomessa.
Uusi!!: Karjala ja Turun rauha · Katso lisää »
Tuupovaara
Pyhän Hannan kirkko Tuupovaarassa Tuupovaaran luterilainen kirkko Tuupovaara (vuoteen 1913 asti Kovero) on Pohjois-Karjalassa sijainnut entinen Suomen kunta.
Uusi!!: Karjala ja Tuupovaara · Katso lisää »
Tverin alue
Tverin alue on Venäjän federaatioon kuuluva hallinnollinen alue Moskovan luoteispuolella, yksi Venäjän 83 liittovaltiosubjektista.
Uusi!!: Karjala ja Tverin alue · Katso lisää »
Tverin Karjala
Tverinkarjalaisten kylien sijainnit. Tverin Karjala tarkoittaa karjalaisten asuma-alueita Tverin alueella Venäjällä 150–200 km Moskovasta luoteeseen.
Uusi!!: Karjala ja Tverin Karjala · Katso lisää »
Tverinkarjalaiset
Tverinkarjalaisiksi nimitetään Venäjällä Tverin alueella eläviä karjalaisia. Heidän asuma-alueestaan käytetään yleisesti nimitystä Tverin Karjala. Vuodelta 2000 peräisin olevien virallisten väestötilastojen mukaan Tverin alueen 1 614 000 hengestä kansallisuudeltaan karjalaisia oli oman ilmoituksensa mukaan noin 23 000 henkeä, mutta jotkut tutkijat arvioivat vuonna 1998 tverinkarjalaisten määräksi jopa yli 100 000 henkeä. Vuonna 2000 määräksi arvioitiin 100 000 – 200 000. 2020-luvulla arvioitiin, että määrä voisi enimmillään olla liki 60 000 henkeä. Karjalainen perinne on säilynyt Tverin karjalaiskylissä varsin hyvin, ja useat osaavat myös karjalan kieltä. Tverinkarjalaisten kohtalo on eronnut monista muista Venäjän suomalais-ugrilaisista kansoista siten, että heillä ei ole Venäjän liittovaltiossa omaa nimikkotasavaltaansa, toisin kuin eräillä muilla suomensukuisilla kansoilla, kuten udmurteilla ja marilaisilla. Tästä syystä tverinkarjalaiset ovat jääneet muiden tunnetumpien suomalais-ugrilaisten kansojen varjoon. Vuonna 1996 tverinkarjalaiset saavuttivat kulttuuriautonomian, joka kuitenkin toi tverinkarjalaisia tunnetuiksi myös kansainvälisissä yhteyksissä: tverinkarjalaiset pääsivät presidentti Boris Jeltsinin antaman asetuksen jälkeen jäseniksi suomalais-ugrilaisten kansojen liittoon ja Yhdistyneissä kansakunnissa toimivaan suomalais-ugrilaisten kansojen konsultatiivikomiteaan.
Uusi!!: Karjala ja Tverinkarjalaiset · Katso lisää »
Uudenkaupungin rauha
Uudenkaupungin rauha 30.
Uusi!!: Karjala ja Uudenkaupungin rauha · Katso lisää »
Uudenmaan lääni
Uudenmaan lääni oli 1831–1996 Suomen lääni, joka sulautui vuoden 1997 lääniuudistuksessa Etelä-Suomen lääniin.
Uusi!!: Karjala ja Uudenmaan lääni · Katso lisää »
Valdemar Birgerinpoika
Valdemar Birgerinpojan vaakuna (1252) Valdemar Birgerinpoika (1239–26. joulukuuta 1302) oli Ruotsin kuningas 1250–1275.
Uusi!!: Karjala ja Valdemar Birgerinpoika · Katso lisää »
Vanha Suomi
Vanhan Suomen kartta Vanha Suomi tarkoittaa niitä Suomen alueita, jotka Ruotsi menetti Venäjälle Uudenkaupungin (1721) ja Turun rauhansopimuksissa (1743).
Uusi!!: Karjala ja Vanha Suomi · Katso lisää »
Varsinaissuomalaiset
Varsinaissuomalaiset ovat Lounais-Suomessa sijaitsevan Varsinais-Suomen maakunnan asukkaita.
Uusi!!: Karjala ja Varsinaissuomalaiset · Katso lisää »
Venäjä
Venäjä, viralliselta nimeltään Venäjän federaatio, on liittovaltio, joka sijaitsee Itä-Euroopassa ja Pohjois-Aasiassa.
Uusi!!: Karjala ja Venäjä · Katso lisää »
Venäläiset
Venäläiset on noin 135 miljoonan ihmisen itäslaavilainen, venäjän kieltä puhuva Euroopan suurin kansa.
Uusi!!: Karjala ja Venäläiset · Katso lisää »
Vienan Karjala
Venehjärvi. Vuokkiniemeä heinäkuussa 2007. Uhtualaiset runonlaulajat Poavila ja Triihvo Jamanen vuonna 1894 I. K. Inhan ottamassa valokuvassa. Vienan Karjala eli Viena (samoin) on historiallis-maantieteellinen alue Venäjällä Vienanmeren länsirannikolta Suomen itärajalle.
Uusi!!: Karjala ja Vienan Karjala · Katso lisää »
Vienanmeri
Kantalahden rantaa. Satelliittikuvia Vienanmerestä 23. huhtikuuta 2000 (yllä) ja 3. toukokuuta 2001 (alla). Vienanmeren kartta vuodelta 1635. Vienanmeri (eli ’Valkoinen meri’) on Venäjän luoteisosassa Pohjoisella jäämerellä Barentsinmeressä sijaitseva lahti, joka jää Kaninin niemimaan ja Kuolan niemimaan väliin sekä viimeksi mainitun taakse.
Uusi!!: Karjala ja Vienanmeri · Katso lisää »
Viipuri
Viipuri on kaupunki Luoteis-Venäjällä Suomenlahden pohjoisrannikolla Viipurinlahden perukassa Karjalankannaksen länsipäässä.
Uusi!!: Karjala ja Viipuri · Katso lisää »
Viipurin lääni
Viipurin lääni on entinen Suomen lääni, joka sijaitsi Suomen kaakkoiskulmalla.
Uusi!!: Karjala ja Viipurin lääni · Katso lisää »
Viipurinlahti
Viipurinlahti Viipurinlahti yhdistää Saimaan kanavan Suomenlahteen. Viipurinlahti on Suomenlahden itäosassa Leningradin alueella sijaitseva pohjoiseen työntyvä merenlahti, jonka perällä sijaitsee Viipurin kaupunki.
Uusi!!: Karjala ja Viipurinlahti · Katso lisää »
1187
Ei kuvausta.
Uusi!!: Karjala ja 1187 · Katso lisää »
1191
Ei kuvausta.
Uusi!!: Karjala ja 1191 · Katso lisää »
1257
Ei kuvausta.
Uusi!!: Karjala ja 1257 · Katso lisää »
1293
Ei kuvausta.
Uusi!!: Karjala ja 1293 · Katso lisää »
1893
Vuosi 1893 oli normaalivuosi, joka alkoi sunnuntaista.
Uusi!!: Karjala ja 1893 · Katso lisää »
