Logo
Unionpedia
Viestintä
Get it on Google Play
Uusi! Lataa Unionpedia Android™-laitteella!
Vapaa
Nopeamman yhteyden kuin selaimen!
 

Suomalais-ugrilaiset kielet

Indeksi Suomalais-ugrilaiset kielet

Suomalais-ugrilaiset kielet on perinteisen käsityksen mukaan uralilaisten kielten toinen päähaara.

36 suhteet: Ablatiivi, Adpositio, Affrikaatta, Akkusatiivi, Fennougristiikka, Frikatiivi, Genetiivi, Itämerensuomalaiset kielet, János Sajnovics, Kantaurali, Konsonantti, Latiivi, Lokatiivi, Marin kieli, Matthias Alexander Castrén, Mordvalaiset kielet, Nominatiivi, Otto Donner (kielitieteilijä), Predikaatti, Rasmus Rask, Samojedikielet, Sija, Suomalais-Ugrilainen Seura, Suomalais-ugrilaiset kansat, Suomen kieli, Ugrilaiset kielet, Unkari, Unkarin kieli, Uralilainen sanasto, Uralilaiset kielet, Viron kieli, Vokaali, Vokaalisointu, 1730, 1770, 1799.

Ablatiivi

Ablatiivi eli ulkoeronto eli ulkoinen erosija on sijamuoto, joka perusmerkityksessään ilmaisee liikettä pois joltain pinnalta tai jonkin luota: tuolilta, seinältä, talolta.

Uusi!!: Suomalais-ugrilaiset kielet ja Ablatiivi · Katso lisää »

Adpositio

Adposition järjestäytyminen maailmalla. Adpositio on yhteisnimitys postpositioille ja prepositioille.

Uusi!!: Suomalais-ugrilaiset kielet ja Adpositio · Katso lisää »

Affrikaatta

Affrikaatta on äänne, joka muodostetaan muuten samoin kuin vastaava klusiili, paitsi että klusiilinen sulkeuma avataan sen verran hitaasti, että sulkeuman jälkeen on kuultavissa voimakasta hankaushälyä.

Uusi!!: Suomalais-ugrilaiset kielet ja Affrikaatta · Katso lisää »

Akkusatiivi

Akkusatiivi eli kohdanto on nominatiivi-akkusatiivikielissä transitiiviverbien tekemisen kohteen eli suoran objektin sija.

Uusi!!: Suomalais-ugrilaiset kielet ja Akkusatiivi · Katso lisää »

Fennougristiikka

Fennougristiikka on yliopistollinen oppiaine.

Uusi!!: Suomalais-ugrilaiset kielet ja Fennougristiikka · Katso lisää »

Frikatiivi

Frikatiivi eli hankausäänne on obstruenttinen konsonantti, joka syntyy, kun ääntöväylä puristetaan niin kapeaksi, että sen läpi kulkeva ilmavirta aiheuttaa hankaushälyä.

Uusi!!: Suomalais-ugrilaiset kielet ja Frikatiivi · Katso lisää »

Genetiivi

Genetiivi eli omanto on sijamuoto, joka ilmaisee omistajaa.

Uusi!!: Suomalais-ugrilaiset kielet ja Genetiivi · Katso lisää »

Itämerensuomalaiset kielet

Itämerensuomalaiset kielet ovat saamelaiskielten ohella toinen kahdesta suomalais-saamelaisten kielten haarasta.

Uusi!!: Suomalais-ugrilaiset kielet ja Itämerensuomalaiset kielet · Katso lisää »

János Sajnovics

''Demonstratio. Idioma Ungarorum et Lapponum idem esse.'' János Sajnovics (12. toukokuuta 1733 Tordas – 4. toukokuuta 1785 Buda) oli unkarilainen jesuiitta ja oppinut, joka harrasti kielitiedettä, matematiikkaa ja tähtitiedettä.

Uusi!!: Suomalais-ugrilaiset kielet ja János Sajnovics · Katso lisää »

Kantaurali

Kantaurali on uralilaisen kielikunnan kantakieli, joka on rekonstruoitu historiallis-vertailevan kielitieteen metodien avulla.

Uusi!!: Suomalais-ugrilaiset kielet ja Kantaurali · Katso lisää »

Konsonantti

Konsonantit eli kerakkeet ovat vokaalien ohella ihmiskielen äänteiden toinen ryhmä.

Uusi!!: Suomalais-ugrilaiset kielet ja Konsonantti · Katso lisää »

Latiivi

Latiivi eli suuntasija on yleisnimi paikallissijoille, jotka ilmaisevat siirtymistä.

Uusi!!: Suomalais-ugrilaiset kielet ja Latiivi · Katso lisää »

Lokatiivi

Lokatiivi on yleismerkityksinen olosija eli paikallissijoihin kuuluva sijaintia ilmoittava sijamuoto.

Uusi!!: Suomalais-ugrilaiset kielet ja Lokatiivi · Katso lisää »

Marin kieli

Mari on suomalais-ugrilaisten kielten volgalaiseen ryhmään kuuluva kieli.

Uusi!!: Suomalais-ugrilaiset kielet ja Marin kieli · Katso lisää »

Matthias Alexander Castrén

Matthias Alexander Castrén (myös muodossa Matias Aleksanteri Castrén; 2. joulukuuta 1813 Tervola – 7. toukokuuta 1852 Helsinki) oli Helsingin yliopiston ensimmäinen suomen kielen professori ja uralilaisten kielten tutkimuksen ja etnografian uranuurtaja.

Uusi!!: Suomalais-ugrilaiset kielet ja Matthias Alexander Castrén · Katso lisää »

Mordvalaiset kielet

Mordvalaiset kielet ovat yksi uralilaisen kielikunnan kieliryhmistä.

Uusi!!: Suomalais-ugrilaiset kielet ja Mordvalaiset kielet · Katso lisää »

Nominatiivi

Nominatiivi eli nimentö on nominatiivi-akkusatiivi-kielten nominien eli substantiivien, adjektiivien, pronominien ja numeraalien sijamuoto.

Uusi!!: Suomalais-ugrilaiset kielet ja Nominatiivi · Katso lisää »

Otto Donner (kielitieteilijä)

Walter Runeberg, Otto Donnerin rintakuva Otto Donner. Otto Donner (15. joulukuuta 1835 Kokkola – 17. syyskuuta 1909 Helsinki) oli Helsingin yliopiston sanskritin ja vertailevan kielitieteen professori, kansallisten tieteiden organisaattori sekä kirkollisasiain toimituskunnan päällikkö (nyk. opetusministeriä vastaava tehtävä) ja senaattori Mechelinin senaatissa.

Uusi!!: Suomalais-ugrilaiset kielet ja Otto Donner (kielitieteilijä) · Katso lisää »

Predikaatti

Predikaatti tarkoittaa seuraavia asioita.

Uusi!!: Suomalais-ugrilaiset kielet ja Predikaatti · Katso lisää »

Rasmus Rask

Rasmus Christian Rask Rasmus Rask (1787–1832) oli tanskalainen kielentutkija.

Uusi!!: Suomalais-ugrilaiset kielet ja Rasmus Rask · Katso lisää »

Samojedikielet

Samojedikieliä puhuvat muiden muassa nenetsit. Samojedikielet ovat perinteisen, muiden muassa M. A. Castrénin edustaman, käsityksen mukaan uralilaisten kielten toinen päähaara suomalais-ugrilaisten kielten ohella tai uudemman käsityksen mukaan yksi uralilaisten kielten seitsemästä tai yhdeksästä päähaarasta.

Uusi!!: Suomalais-ugrilaiset kielet ja Samojedikielet · Katso lisää »

Sija

Morfologinen sija eli sijamuoto (kaasus) on nominin taivutusmuoto.

Uusi!!: Suomalais-ugrilaiset kielet ja Sija · Katso lisää »

Suomalais-Ugrilainen Seura

Suomalais-Ugrilainen Seura on suomalainen tieteellinen seura.

Uusi!!: Suomalais-ugrilaiset kielet ja Suomalais-Ugrilainen Seura · Katso lisää »

Suomalais-ugrilaiset kansat

Suomalais-ugrilaiset kansat ovat kansoja, jotka puhuvat suomalais-ugrilaisia kieliä.

Uusi!!: Suomalais-ugrilaiset kielet ja Suomalais-ugrilaiset kansat · Katso lisää »

Suomen kieli

Suomen kieli (suomi) on uralilaisen kielten itämerensuomalaiseen ryhmään kuuluva kieli.

Uusi!!: Suomalais-ugrilaiset kielet ja Suomen kieli · Katso lisää »

Ugrilaiset kielet

Ugrilaiset kielet ovat toinen uralilaisten kielten perinteisesti oletetun mutta nyttemmin historiallisena kieliryhmänä kyseenalaistetun suomalais-ugrilaisten kielten alaryhmän kahdesta kieliryhmästä - toinen kieliryhmä suomalais-ugrilaisten kielten sisällä ovat suomalais-permiläiset kielet.

Uusi!!: Suomalais-ugrilaiset kielet ja Ugrilaiset kielet · Katso lisää »

Unkari

Unkari on Keski-Euroopassa sijaitseva sisämaavaltio, jonka pääkaupunki on Budapest.

Uusi!!: Suomalais-ugrilaiset kielet ja Unkari · Katso lisää »

Unkarin kieli

Unkari on uralilainen kieli.

Uusi!!: Suomalais-ugrilaiset kielet ja Unkarin kieli · Katso lisää »

Uralilainen sanasto

Seuraavassa taulukossa on joitakin uralilaista kielisukulaisuutta osoittavia sanarinnastuksia.

Uusi!!: Suomalais-ugrilaiset kielet ja Uralilainen sanasto · Katso lisää »

Uralilaiset kielet

Uralilaiset kielet muodostavat kielikunnan, johon kuuluvia kieliä nykyään puhutaan laajalla alueella kahden puolen Ural-vuoristoa ja Euroopassa.

Uusi!!: Suomalais-ugrilaiset kielet ja Uralilaiset kielet · Katso lisää »

Viron kieli

Viron kieli eli eesti (eesti keel, vanh. maakeel) on itämerensuomalainen kieli eli suomen lähisukukieli.

Uusi!!: Suomalais-ugrilaiset kielet ja Viron kieli · Katso lisää »

Vokaali

ɑ – jota vastaa suomen A/a-kirjain. Vokaali eli ääntiö on foneettisen määritelmän mukaan äänne, jota muodostettaessa ääntöväylä on avoin, niin että keuhkoista tuleva ilmavirta pääsee kulkemaan jatkuvasti ja esteettä suun kautta ulos eikä ilmanpainetta keräänny ääniraon yläpuolelle.

Uusi!!: Suomalais-ugrilaiset kielet ja Vokaali · Katso lisää »

Vokaalisointu

Vokaalisointu eli vokaaliharmonia on joillekin kielille ominainen fonotaktinen säännöstö, joka pyrkii helpottamaan ääntämistä rajoittamalla samassa sanamuodossa esiintyviä vokaaleja.

Uusi!!: Suomalais-ugrilaiset kielet ja Vokaalisointu · Katso lisää »

1730

Ei kuvausta.

Uusi!!: Suomalais-ugrilaiset kielet ja 1730 · Katso lisää »

1770

Ei kuvausta.

Uusi!!: Suomalais-ugrilaiset kielet ja 1770 · Katso lisää »

1799

Ei kuvausta.

Uusi!!: Suomalais-ugrilaiset kielet ja 1799 · Katso lisää »

Uudelleenohjaukset tässä:

Suomalais-ugrilainen, Suomalais-ugrilainen kieli, Suomalaisugrilaiset kielet.

LähteväSaapuvat
Hei! Olemme Facebookissa nyt! »